23.02.2018

Vertaiset tavikset – 2000-luvun ”demoottinen käänne” tosi-TV:stä populismiin

Mikko Hautakangas, Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET, Tampereen yliopisto

Kun aiemmin julkisuudessa näkyminen oli juhlittujen kuuluisuuksien (celebrity) etuoikeus, nykyisessä verkkokeskeisessä mediakulttuurissa me kaikki, ”tavikset” (ordinary), olemme tulleet näkyviksi julkisuuden toimijoiksi. Yhtäältä kyse on vertaisuuteen kohdistetusta kiinnostuksesta: niin sanottu tosi-TV, henkilökohtaiset blogit ja vlogit sekä erilaiset sosiaalisen median päivitykset ovat tehneet arkisesta kiinnostavaa. Nämä mediamuodot ovat kukin vuorollaan ja tavallaan tarinallistaneet ja tuotteistaneet ”ihmisiä, jotka ovat kuin me”. Toisaalta tavisten toiminta myös ohjaa yhä enemmän sitä, millainen mediajulkisuus eteemme avautuu: perinteisten katsojalukujen ja tilaajamäärien lisäksi nykyistä mediakulttuurin huomiotaloutta ohjaavat tuottamamme reaktiot, tykkäykset, jaot ja kommentit.

Tavallisuuden, arkisuuden ja autenttisuuden (real) merkityksiä on tarkasteltu median ja kulttuurin tutkimuksen piirissä varsin paljon jo tosi-TV-ilmiön myötä. Kulttuurintutkija Graeme Turner kutsuu tavisten kasvanutta näkyvyyttä mediakulttuurissa ”demoottiseksi käänteeksi” (demotic turn, Turner 2004 & 2010). Nick Couldry puhuu mediarituaaleista, jotka nostavat tavallisen ihmisen ”mediaihmiseksi” (media people, Couldry 2003). Mark Andrejevic puolestaan on tarkastellut katseen kohteeksi asettumista työn ja talouden kehyksessä: tosi-TV-osallistuminenkin on osa (digitaaliseen) tarkkailuun perustuvaa nykyistä talousjärjestelmää (the work of being watched, Andrejevic 2003). Itse olen käsitellyt aiemmissa tutkimuksissani tosi-TV:n esiintyjien, katsojien ja tuottajien välistä valtadynamiikkaa (Hautakangas 2010 & 2011).

Tässä työryhmäesitelmässä käyn läpi tätä ”vertaisuuden” kulttuurisen merkityksen kasvua koskevaa aiempaa keskustelua. Avaan näin sitä pidempää kehityskaarta ja laajempaa kontekstia, mihin nykyinen sosiaalisen median ja keskustelupalstojen vertaiskulttuuri kytkeytyy: hyväksyttävän ja paheksuttavan, haluttavan ja torjuttavan rajoja määritellään mieluummin suhteessa toisiin taviksiin kuin auktoriteetteihin.