27.02.2018

Uutismedian uudet liiketoimintamallit Yhdysvalloissa

Katja Lehtisaari, Mikko Grönlund, Carl-Gustav Lindén & Mikko Villi

Sanomalehtien tavoittavuus on ollut pitkään laskussa Yhdysvalloissa. Vuosituhannen vaihteessa sanomalehdet tavoittivat päivittäin vielä hieman yli 55 prosenttia aikuisväestöstä. Uusimmat saatavilla olevat tiedot vuodelta 2012 osoittavat sanomalehtien tavoittavuuden laskeneen vajaaseen 42 prosenttiin. Kehitystä tarkasteltaessa on huomioitava, että paperinen lehti on edelleen selvästi suosituin tapa lukea sanomalehteä. Vuonna 2015 noin puolet (51 %) sanomalehtiä lukevasta aikuisväestöstä Yhdysvalloissa luki pelkästään paperilehteä. Pelkästään tietokoneelta ja/tai mobiililaitteelta sanomalehtiä lukevien aikuisten osuus oli noin viidennes (17 %).

Huolimatta sanomalehtien digitaalisten tuottojen kasvusta valtaosa sanomalehtien tuotoista kertyy edelleen painetuista lehdistä. Ainakaan toistaiseksi sanomalehdet eivät ole pystyneet digitaalisen mainosmyynnin kasvattamisella korvaamaan ilmoitustuottojen huomattavaa laskua painetuissa sanomalehdissä. Muutostilanteessa sanomalehtiyhtiöiden on toisaalta siirryttävä kohti digiaikaa, toisaalta pidettävä huoli printtilehden tulovirroista.

Puheenvuorossamme esittelemme Yhdysvaltojen mediamarkkinoita ja liiketoimintaa käsittelevän katsauksen sekä keväällä ja kesällä 2017 tehtyihin tutkimushaastatteluihin perustuvan analyysin. Keskeisiä teemoja sanomalehtien liiketoiminnan muutoksessa ovat kaikkea kaikille -julkaisumallin ongelmat, mainostulojen romahtaminen, lukijoiden sitouttaminen sekä uskallus innovoida ja tehdä muutoksia. Käsittelemme teemoja valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten sanomalehtien kautta. Teimme vuonna 2017 yhteensä 34 tutkimushaastattelua Yhdysvalloissa sanomalehtiyhtiöissä ja myös alan liittojen edustajien, analyytikkojen ja tutkijoiden kanssa. Haastatteluiden perusteella Yhdysvalloissakaan ei ole löydetty yhtä ylivertaista uutta liiketoimintamallia; menestyneillä julkaisuilla on useita erilaisia ratkaisuja.

Suurimpien haasteiden kanssa kamppailevat keskikokoisten kaupunkien sanomalehdet, ns. ”metro newspapers”. Ne ovat riippuvaisia printin tuloista, jotka kuitenkin hiipuvat, ja samanaikaisesti monessa lehdessä digitoimintojen kehitys on ollut hidasta. Sanomalehtien omistaminen keskittyy ja eri toimintojen virtaviivaistaminen ja kustannusten leikkaaminen jatkuu voimakkaana. Toisaalta löytyy myös esimerkkejä perinteisistä sanomalehtitaloista, jotka ovat luoneet täysin uutta globaalia digitaalista liiketoimintaa tai hajauttaneet tulonmuodostusta perinteisen sanomalehtiliiketoiminnan ulkopuolelle.