29.07.2015

Juha Tahvanainen

Julkaistu 02/2008
  • Nimi: Juha Tahvanainen, FM
  • Opiskeluaika/valmistunut:  1983-1999
  • Pääaine: Latinan kieli
  • Sivuaineet: kreikan kieli, kasvatustiede

LYHYT TYÖELÄMÄKERTOMUS

Tulin Jyväskylään 1983 opiskelemaan klassisia kieliä. Pääaineeni oli latina ja ykkössivuaineeksi otin heti alkuun kreikan.  Opinnot aloittaessani olin jo täyttänyt 30, ja päästyäni ylioppilaaksi olin toiminut kymmenkunta vuotta Savonlinnassa maanviljelijänä ja sen ohessa kaikenlaisissa sekalaisissa töissä. Myöhemmässä toiminnassani latinan opettajana olen havainnut tämän jakson elämästäni erittäin hyödylliseksi. En toki tarkoita, että ”teoria” ja ”käytäntö” olisivat jollain tavoin toisilleen vastakkaisia. Mutta arvostan hyvin paljon vanhaa juutalaista perinnettä, että oppineen rabbin koulutukseen on hyvä sisällyttää myös jonkinasteinen perehtyminen johonkin käsityöammattiin. Sivumennen, alun perin ei ollut tarkoitukseni ollenkaan suunnistaa korkeakouluopintoihin. Näin vain jostain syystä pääsi käymään, että yhtenä päivänä huomasin muuttuneeni klassisen filologian opiskelijaksi. Kreikan opintojani täydensin myös Helsingin yliopistossa.

Jo kesken opintojeni, 1989, silloinen professori Tuomo Pekkanen tarjosi minulle latinan tuntiopettajan paikkaa. Edellinen tuntiopettaja oli jättänyt paikkansa avoimeksi, ja niin sain vastuulleni laitoksen latinan ja sittemmin kreikan peruskurssit sekä silloin opetusohjelmassa olleen Rooman topografian. Tässä osa-aikaisen tuntiopettajan tehtävässä toiminkin sitten 2001 asti. Yhdeksänkymmenluvulla yliopistossa ryhdyttiin karsimaan tunti- ja dosenttiopetusta. Itselleni tämä tiesi tuntimäärän vähenemistä; kreikan peruskurssit loppuivat kokonaan, ja latinan opetusryhmiä yhdistettiin. 1998 avautui latinan tuntiopettajan paikka Jyväskylän lyseossa ja tulin valituksi siihen.  Vuotta aikaisemmin oli tarjoutunut mahdollisuus pitää latinan peruskurssi Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Otin tietenkin tarjouksen vastaan, ja pidän näitä kursseja edelleen. Jyväskylän yhä hupenevine tuntimäärineen jätin 2001, jolloin aloitin  Varkauden lukiossa osa-aikaisen tuntiopettajan tehtävässä. Tässä jatkan edelleen. Pidän syksyisin yhden lukukauden luentosarjan Kuopin medisiinareille, ja nyt uusimpana tehtävänä on – yllätys yllätys – aina vain osa-aikainen ja sivutoiminen latinan opettajan tehtävä  Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

On hyvä huomata kolme asiaa: ensiksi, en ole koskaan ollut ”koulutustani vastaamattomassa työssä”, paitsi jossain määrin kaatanut puita moottorisahalla, ajanut traktoria ynnä muuta sellaista, mihin opettajan pitkät lomat antavat helposti mahdollisuuden. Toiseksi, latinistille on töitä tarjolla. En ole käsittänyt joutuneeni epätoivoisesti etsimään töitä tai hakemaan paikkaa paikan jälkeen. Tosin ovat tarjolla olevat tehtävät lähes poikkeuksetta alkeiskurssien pitoa ja jossain määrin epävarmoja pätkätöitä. Varmaa eläkevirkaa ei vielä ole kohdalleni osunut. Kolmanneksi, nämä työt ovat taloudellisesti varsin kannattamattomia. Perin usein saa latinan opettaja tehdä työtään pikemmin aus der Liebe zur Kunst, kuten saksalainen asian kauniisti ilmaisee, kuin edes kohtalaisen elintason tuottavan rahapalkan toivossa. Tosiasia on, että pelkällä latinan opetuksella tuskin elää. Vakinaisia, kohtalaisesti palkattuja lehtoraatteja alalla on vähän, niitä aukeaa haettaviksi harvoin ja varsinkin yliopistovirkoihin edellytetään yleensä FT-tutkinto. Klassisesta filologiasta uraa suunnittelevan on hyvä ottaa tämä ajoissa huomioon.