29.07.2015

Reetta

Julkaistu 02/2008
  • Nimi: Reetta (nimi muutettu)
  • Pääaine: englantilainen filologia
  • Sivuaineet: saksa, aineenopettajan opinnot, yhteiskuntatiede, sosiologia, aikuiskasvatus, Pohjois-Amerikan opintokokonaisuus, tietotekniikka, suomen kieli
  • Tämänhetkinen työpaikka ja tehtävä: kääntäjä, AAC Noodi oy

Reetta (nimi muutettu) opiskeli seitsemän vuoden ajan Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan englantilaista filologiaa ja sivuaineenaan saksan kieltä. Hän suoritti myös aineenopettajan opinnot ja opiskeli lisäksi mm. sosiologiaa, aikuiskasvatusta, tietotekniikkaa ja suomen kieltä.

Opiskeluaikana Reetta oli muutamana kesänä au pairina saksankielisissä maissa, mutta muuten hän ei tehnyt kielialaan liittyviä töitä. Opintojen jälkeen työnhaku ei heti tärpännyt, mutta työväenopistolle lähetetty hakemus poiki aluksi pari opetustuntia viikossa, ja opetuksen määrä kasvoi myöhemmin. Opettajana Reetta toimi työväenopiston lisäksi useissa eri paikoissa, esimerkiksi englanninopettajan sijaisena, aluksi pieniä pätkiä. Kaiken kaikkiaan opetustöissä hän oli noin parin vuoden ajan.

Ensimmäiset käännöstyöt olivat tutulle kirjoitettuja suomenkielisiä referaatteja englanninkielisistä artikkeleista, mutta kääntäjäksi Reetta päätyi myöhemmin. Aluksi hän toimi opettajantöiden ohella freelance-kääntäjänä käännöstoimistossa tuntityöläisenä. Nykyiseen työpaikkaansa AAC Noodille Reetta siirtyi haettuaan lehdessä ilmoitettua kääntäjän paikkaa. Hakemus osui tutun projektipäällikön käsiin, joka oli työskennellyt aiemmin Reetan kanssa samassa toimistossa, ja Reetta pääsi freelanceriksi. Noin kuukautta myöhemmin työhaastattelun kautta paikka muuttui vakinaiseksi.

Reetan työnkuva on hänen sanojensa mukaan ”99-prosenttisesti kääntämistä”, lisäksi joskus tekstin editointia ja kielen tarkistusta. Käännöstoimistossa kääntäjä ei juuri koskaan ole asiakkaan kanssa tekemisissä, vaan viestintä tapahtuu projektipäällikön kautta, joka hoitaa projektien käytännön järjestelyt. Työ on Reetan sanoin ”melkein pelkkää oppimista aamusta iltaan”; haastavaa, monipuolista, ja sitä tehdessä oppii koko ajan uutta. Lisäksi työssä erikoistuu väkisinkin johonkin alueeseen, esimerkiksi teknisen tai talouden alan teksteihin. Työelämän paine ja työntekijään kohdistuvat vaatimukset ovat kuitenkin välillä ”epäinhimilliset”, ja Reetta onkin harkinnut joskus myös freelanceriksi siirtymistä. Aloittelevalle kääntäjälle kuitenkin käännöstoimisto tai -yritys on parempi työpaikka, sillä työkavereilta voi oppia paljon. Toimiston sisällä voi myös siirtyä muihin tehtäviin, esimerkiksi projektiassistentiksi tai -päälliköksi, jos varsinainen käännösten tekeminen ei enää tunnu mielekkäältä.

Englannin ja saksan kielitieteen opinnoista ei hyvää kielitaitoa lukuun ottamatta ole ollut suoraa hyötyä kääntäjäntyöhön. Kuitenkin Reetan sanoin ”kääntäminen joka tapauksessa opitaan työelämässä”, joten ero kääntämistä yliopistossa opiskelleen ja ’pelkän’ kielitieteilijän välillä ei ole hänen mielestään suuri. Käännösyrityksissä uudet työntekijät koulutetaan esimerkiksi käännöstyökalujen käyttöön. Perusymmärrys tietokoneista on eduksi, varsinkin kun tietotekniikkaan liittyviä oppaita käännetään paljon. Olennaista kääntäjälle on hyvä kielivaisto ja taito oppia uusia asioita nopeasti. Myös laaja yleistieto tai esimerkiksi omien harrastusten parissa saadut tiedot ja taidot ovat hyödyksi.