29.07.2015

Sari Pöyhönen

Julkaistu 03/2013

  • Työnantaja: Suomen Pietarin pääkonsulaatin Murmanskin toimipiste
  • Ammatti: konsulin assistentti, media- ja kultttuurivastaava
  • Pääaine: venäjän kieli ja kirjallisuus
  • Sivuaineet: yhteisöviestintä, psykologia, kasvatustiede, slovakki

Työskentelen tällä hetkellä Murmanskissa. Olen konsulin assistentti sekä konsulaatin media- ja kulttuurivastaava. Seuraan venäläistä mediaa, teen mediakatsauksia ja avustan konsulia monissa tehtävissä, myös edustustehtävissä. Kulttuurivastaavana organisoin esimerkiksi jokasyksyisen suomalaisen elokuvan viikon Murmanskissa.

Aikaisemmin työskentelin toimittajana Kemissä melkein 5 vuotta. Seurasin jo silloin Murmanskin uutisia ja tein juttuja Suomen edustustosta. Tutustuin konsuliin ja kun heille tuli tarve saada media-ammattilainen töihin, hain paikkaa. Sain siis tavallaan sattuman kautta nykyisen työni. Tunnen olevani kieliasiantuntija, sillä opiskelin yliopistossa venäjän kieltä. Kielitaito on tärkeä osa työtäni päivittäin. Harmikseni en opiskellut ruotsia tai norjaa, sillä täällä pohjoisessa tarvitaan myös niiden osaamista. Norjan ja Ruotsin läheisyys näkyy Murmanskissa ja Pohjois-Suomessa.

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1995. Lukion jälkeen opiskelin Lahden kansanopistossa viestintää vuoden ajan. Huomasin haluavani viestinnän alalle ja opin viestinnän perusasioita. Sitten lähdin vuodeksi Venäjälle, opiskelin Pietarin valtiollisen kulttuuriakatemian kielikurssilla venäjää alkeista alkaen. Vuonna 1997 hain ja pääsin Jyväskylän yliopistoon.

Vaikka yliopistossa opiskelin lähinnä fiiliksen pohjalta, sivuaineistani on ollut hyötyä. Esimerkiksi slovakkia en käytä juuri koskaan, mutta sen opiskelu antoi laajemman perspektiivin slaavilaiseen kulttuuriin. Psykologia auttaa ihmistuntemuksessa, joka on tärkeää uusia ihmisiä kohdatessa.

Työharjoittelua ei tuolloin vaadittu. Sain vaaditun 2 kk:n kieliharjoittelun korvattua sillä, että olin aiemmin ollut Venäjällä 9 kk opiskelemassa. Neuvoisinkin opiskelijoita menemään pitkäksi aikaa siihen maahan, jossa heidän opiskelemaansa kieltä käytetäään, sillä siellä oppii paremmin kielen ja kulttuurin. Itse en tiennyt käytännössä paljonkaan venäläisestä yhteiskunnasta, opin siitä täällä ollessani.

Valmistuin humanististen tieteiden kandidaatiksi 2001, ja sen jälkeen gradu oli jäissä monta vuotta. Olin pätkätöissä, ja opiskelin matkailupalveluiden tuottajaksi. Maisterin paperit sain valmiiksi lopulta vuonna 2008. Tein graduni Venäjä-kuvasta suomalaisessa mediassa. Aihe herätti kiinnostusta ja oli ajankohtainen. Esitelmöin graduaiheestani toimittajien yhdistyksissä ja Suomi-Venäjä-seuran tapahtumissa. Gradustani on ollut hyötyä työssäni: opin ajattelemaan lehtijuttuja teoreettisemmin, esimerkiksi ajattelemaan sitä, miten sanavalinnat vaikuttavat yeisöön.

Venäjän osaaminen ja kulttuuriosaaminen ovat tärkeitä työssäni. Organisointikyvystä on myös paljon hyötyä. Harrastukset ovat tuoneet taitoja, joita tarvitsen töissä: harrastajateatterin kautta olen saanut varmuutta ja uskallusta esiintymiseen. Tästä on hyötyä, kun työssäni pidän puheita mm. edustustilaisuuksissa.