24.08.2017

Kirjallisuuden opetussuunnitelma 2015 – 2017

 

Kirjallisuus oppiaineena

Jyväskylän yliopiston kirjallisuus-oppiaineessa tarkastellaan tekstien merkityksiä sekä niiden tapoja vaikuttaa lukijaan ja ympäröivään yhteisöön. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti nykykirjallisuuteen – sekä kotimaiseen että yleiseen (eli ulkomaiseen) kirjallisuuteen. Nykykirjallisuuden tutkimus korostuu myös opinnoissa, mutta samalla tutustutaan klassikoihin ja kirjallisuuden lähialueisiin kuten eri medioihin ja visuaaliseen kulttuuriin. Jyväskylässä kirjallisuutta tutkitaan suhteessa muihin taiteisiin, kulttuuriin, mediaan ja yhteiskuntaan. Tutkimusaiheina painottuvat esimerkiksi kirjallisuuden kokeellisuus tai eroja, erilaisuutta ja valtaa koskevat poliittiset kysymykset kirjallisuudessa.

Kirjallisuuden opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden lajeihin, tyylikausiin ja historiaan sekä kirjallisuuden ja yhteiskunnan välisiin yhteyksiin. Opintoihin sisältyy kirjallisuuden ja tekstien analysointia. Lisäksi tutustutaan kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin ja perehdytään kirjallisuustieteen teorioihin ja menetelmiin.

Kirjoittaminen on kirjallisuuden syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehto, joka voidaan valita opintojen maisterivaiheessa. Kirjoittamisen opinnoissa kohtaavat luova kirjoittaminen, kirjoittamisen pedagogia ja tutkimus. Opinnoissa painottuvat kirjoittamalla luotu suhde kirjallisuuteen sekä erikoistuminen johonkin kirjoittamisen aihepiiriin. Opintojen pääaine on kirjallisuus myös kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehdossa.

Kirjallisuuden opintoja voidaan suorittaa luentoina ja seminaareina (kontaktiopetus), kirjatentteinä, esseinä ja lukupiireinä tai verkko-opintoina. Kontaktiopetus vaatii usein läsnäoloa kursseilla, sillä siihen sisältyy yleensä ryhmätöitä ja -keskusteluja, erilaisia tehtäviä, harjoituksia tai esitelmiä.

Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä.

Kirjallisuudesta valmistunut voi työllistyä esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi (äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalinja), kirjallisuudentutkijaksi, kustannusalalle, kirjastoalalle, media-, mainonta- ja markkinointialalle, opetus-, sivistys- ja kulttuuritoimen tehtäviin tai kirjoittamisen ammattilaiseksi.

HuK-tutkinnon rakenne 180 op

Pääaineopinnot 80 op

Sivuaineopinnot

  • kirjallisuuden perusopinnot 30 op
  • kirjallisuuden aineopinnot 50 op,
    joihin sisältyy tutkielma ja seminaari 10 op
  • vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus
  • muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja
  • pedagogisia opintoja (aineenopettajaksi opiskelevat)

Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op

  • äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestinnän kurssi 3 op
  • toinen kotimainen kieli 3 op
  • vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito) 3 op
  • maturiteetti 1 op

Muut opinnot (pakolliset):*

  • HTKY001 Opintojen suunnittelu 1 op
  • puheviestinnän opintoja 12 op (aineenopettajaksi opiskelevat)

Muut opinnot (valinnaiset):

  • HTKY002 Osaaminen ja työelämätietoisuus 1 op
  • HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op

* Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita. Jos tällöin opintonsa aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia yliopisto-opintoja suoritettuina, voi AHOT-menettelyn kautta hakea ko. opintojen hyväksilukemista.

FM-tutkinnon rakenne 120 op

Pääaineopinnot 80 op

Muut opinnot 40 op

  • maisterintutkielma 40 op
  • muut kirjallisuuden syventävät opinnot 40 op
  • esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai vapaavalintaisia kursseja
  • pedagogisia opintoja (aineenopettajaksi opiskelevat)

Muut opinnot (valinnaiset)

  • HTKY003 Asiantuntijuus 1 op
  • HTKY005 Työssäoppiminen 5–15 op


Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi opiskelevat tekevät kirjallisuuden perus-, aine- ja syventävät opinnot, suomen kielen perus- ja aineopinnot, pedagogiset perus- ja aineopinnot sekä 12 opintopistettä puheviestinnän opintoja.

Kirjallisuuden perusopinnot (30 op)

TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö

5 op

TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria

5 op

KIRP110 Kirjallisuustieteen perusteet

5 op

KIRP122 Kirjallisuuden analyysi

KIRP123 Kirjallisuuden analyysi sivuaineopiskelijoille

5 op

5 op

KIRP130 Kirjallisuushistoria

5 op

Kirjallisuuden tuntemus

KIRP313 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus

tai

KIRP323 Yleisen kirjallisuuden tuntemus

5 op



5 op

 

Kirjallisuuden aineopinnot (50/45/30 op)

Pääaineena 50 op, pääaineena opettajalinjalla 45 op, sivuaineena 30 op.

 

KIRA110 Kirjallisuuden teoria

5 op

Tutkimuksen suuntia

(valitaan pääaineessa 4 kohtaa,
pääaineessa opettajalinjalla 3 kohtaa, sivuaineessa 3 kohtaa)

KIRA221 Kirjallisuuden lajit

5 op

KIRA260 Kertomuksen teoria

5 op

KIRA242 Kirjallisuuden pedagogiikka

5 op

TAIA210 Kulttuurintutkimus

5 op

TAIA243 Lastenkulttuuri

5 op

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta

5 op

Kirjallisuuden tuntemus

(valitaan joko KIRA311 ja KIRA314
tai KIRA321 ja KIRA324)

KIRA311 Kotimainen kertomakirjallisuus

5 op

KIRA314 Kotimaisen kirjallisuuden lyriikka ja draama

5 op

KIRA321 Yleinen kertomakirjallisuus

5 op

KIRA324 Yleisen kirjallisuuden lyriikka ja draama

5 op

Kandidaatintutkielma

(Vain pääaineopiskelijat)

TAIA401 Tutkimusvalmiudet

5 op

KIRA411 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

10 op


Kirjallisuuden syventävät opinnot (80/60 op)

Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät

TAI

Kirjoittamisen teoria*


Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät

KIRS121/122/123 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät I/II/III

15 op


Kirjoittamisen teoria

KIKS111 Kirjoittamisen tutkimus

5 op

KIKS113 Tekijyyden käsite ja historia, kirjoittajan identiteetti

5 op

KIRS121 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät I

5 op

Kirjallisuuden virtauksia

TAI

Kirjoittaminen: käytännöllinen osa


Kirjallisuuden virtauksia

KIRS212/213/214 Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III

TAI

KIRS222/223/234 Yleisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III



yht. 15 op


Kirjoittaminen: käytännöllinen osa
(valitaan kolme opintojaksoa seuraavista)

KIKS211 Kirjoittamisen lajit

5 op

KIKS212 Luovuus ja kirjoittamisen prosessi

5 op

KIKS213 Kirjoittamisen ohjaus ja yhteisöllisyys

5 op

KIKS214 Kulttuuri ja hyvinvointi

5 op

KIKS215 Kulttuurista kirjoittaminen

5 op
Maisterintutkielma

KIRS311 Maisteriseminaari

10 op

KIRS523 Maisterintutkielma

40 op

KIRS522 Sivututkielma

20 op

*valitaan jompikumpi tai yhdistellen, yhdistelystä on sovittava HOPS-keskustelussa

Opintojaksojen kuvaukset

Muut opinnot (vain pääaineopiskelijoille)

HTKY001 Opintojen suunnittelu, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Tutkintojen rakenne, opintoihin liittyvät tärkeät käsitteet. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen,
  • tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma, opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste,
  • tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet,
  • osaa ottaa vastuun opintoihinsa liittyvän tiedon hankinnasta,
  • osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman,
  • osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen sekä
  • tuntee kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu. Opintojakso suoritetaan kandidaatintutkinnon ensimmäisenä vuonna.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Oma osaaminen, työllistyminen ja työhakemus. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja osaa kertoa niistä,
  • tuntee työelämän toimintaperiaatteita,
  • tuntee alansa työllistymismahdollisuuksia sekä
  • osaa laatia työhakemuksen ja CV:n.

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu. Suoritetaan kandidaatinopintojen 2. tai 3. vuonna.

Arvionti: hyväksytty/hylätty

HTKY003 Asiantuntijuus, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Oma osaaminen ja asiantuntijuus, työllistymistavoitteet, elinikäinen oppiminen. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa osaamisensa ja arvostaa sitä,
  • osaa kuvata asiantuntijuuttaan,
  • osaa jäsentää osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa sekä
  • on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen.

Suoritustapa: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) päivittäminen ja HOPS-keskustelu sekä mahdollinen kontaktiopetus. Suoritetaan maisteriopintojen 1. tai 2. vuonna.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

HTKY005 Työssäoppiminen, 5-15 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Työssäoppiminen. Työssäoppimisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija on opintojensa aikana työtehtävissä, jotka liittyvät hänen opintoihinsa ja lisäävät hänen tietojaan ja asiantuntemustaan opiskeltavasta alasta. Työssäoppiminen sijoitetaan tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

          • osaa kuvata työtehtäviään ja työyhteisön toimintaa
          • osaa arvioida omia työelämävalmiuksiaan ja kehittymistään työtehtävissä
          • tunnistaa oman asiantuntijuutensa keskeiset osat
          • tunnistaa kehittämistä vaativat tietojensa ja taitojensa alueet
          • pystyy mahdollisuuksien mukaan soveltamaan käytännön työtehtävissä pää- ja sivuaineissaan omaksumiaan tietoja ja taitoja

Suoritustapa: Työssäoppimisjakso sekä siitä kirjoitettava raportti. Työssäoppimisjakso kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta (15 op). Yhden (5 op) ja kahden kuukauden (10 op) jaksot ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa.

Jos työpaikka on ollut haettavana oppiaineen kautta tai oppiaine on myöntänyt opiskelijalle harjoittelutuen, maksetaan harjoittelijalle yliopiston suositusten mukaista palkkaa. Jos opiskelija hankkii itse työpaikan, maksaa työnantaja palkan. Opiskelija neuvottelee palkan määrän työnantajan kanssa. Itse hankitut työpaikat täytyy hyväksyttää oppiaineessa etukäteen opintosuoritusta varten. Kaikista opintoihin liittyvistä työssäoppimisjaksoista allekirjoitetaan sopimus opiskelijan, työnantajan ja oppiaineen kesken.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Lisätietoja työssäoppimisesta humanistisen tiedekunnan työelämäyhteydet-sivulta: www.jyu.fi/hum/opiskelu-ohjeet/pikaohjeet/tyoelamayhteydet.

Kirjallisuuden perusopinnot (30 op)

Perusopintojen osaamistavoitteet

Suoritettuaan perusopinnot opiskelija

  • hahmottaa taiteen ja kulttuurin historiallisia yhteyksiä
  • tuntee taiteen ja estetiikan teoreettis-filosofisia suuntauksia
  • osaa kuvata kirjallisuustieteen moninaisuutta ja tuntee keskeisten kirjallisuudentutkimuksen suuntausten pääpiirteet sekä niiden käsitteistöä
  • on kehittänyt kriittistä lukutaitoaan
  • pystyy kirjoittamaan itsenäisesti perustellun teosanalyysin sekä soveltamaan keskeisiä tekstianalyysin käsitteitä
  • on oppinut yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja muun muassa lukupiireissä ja muissa opintojen sisältöihin liittyvissä keskusteluissa
  • on saanut valmiuksia antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta
  • hahmottaa kirjallisuuden tyylikaudet, osaa nimetä niiden keskeiset edustajat ja tuntee kirjallisuuden lajien historiaa
  • pystyy soveltamaan oppimiaan taitoja keskeisten klassikoiden tulkinnassa ja osaa sijoittaa teoksia kirjallisuushistorialliseen kontekstiin.

Perusopintojen opintojaksot:

TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Kulttuurin ja kulttuuriperinnön funktiot ja monimuotoisuus. Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen (erityisesti kirjallisuuden ja visuaalisen taiteen) historialliset muutokset päälinjoittain, yhtymäkohtineen ja eroavaisuuksineen sekä niihin vaikuttaneine tekijöineen.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön monimuotoisuuden ja valtasuhteet sekä niitä synnyttävien ja muuttavien prosessien pääpiirteet,
  • hallitsee perustiedot Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen merkittävistä kehityslinjoista,
  • käsittää niiden syy-seuraussuhteet talouden, yhteiskunnallisen muutoksen, tieteen ja teknologian kanssa sekä
  • ymmärtää taiteen historiallisuuden ja sosiaalisen sidonnaisuuden.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

  • Shiner: The Invention of Art: A Cultural History
  • Homeros: Odysseia
  • Kalevala
  • Dante: Jumalainen näytelmä: Helvetti
TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Länsimaisen estetiikan ja taiteenteorian pääpiirteet antiikista nykyaikaan. Pääpaino on 1700-luvun lopun valistuksesta ja romantiikasta kehittyneen modernin estetiikan ja taiteen perinteessä, jonka vaikutukset ulottuvat postmoderniin ja nykytaiteeseen. Opintojaksolla perehdytään tähän historiaan kokoavasti ja luetaan alkuperäistekstejä.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee länsimaisen estetiikan kehityksen pääpiirteet,
  • ymmärtää taiteen ja sen teorian vuorovaikutteisen suhteen sekä
  • tunnistaa ja pystyy erittelemään esteettisistä ja taiteen arvoista esitettyjä argumentteja.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):

  • Bredin & Santoro-Brienza: Philosophies of Art and Beauty
  • Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä
  • Seppä & Reiners (toim.): Estetiikan klassikot (valikoiden, sovitaan opettajan/tentaattorin kanssa)
KIRP110 Kirjallisuustieteen perusteet 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Kirjallisuustieteen keskeiset teoriat ja käsitteet sekä erilaiset kirjallisuuskäsitykset.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata kirjallisuustieteen moninaisuutta ja tuntee keskeisten kirjallisuudentutkimuksen suuntausten pääpiirteet sekä niiden käsitteistöä.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

Taustakirjallisuus:

  • Koskela & Rojola: Lukijan ABC-kirja
KIRP122 Kirjallisuuden analyysi 5 op

Pakollinen Taikun ja suomen kielen pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan KIRP123.

Sisältö: Kaunokirjallisuuden analyysin ja tulkinnan perusteet sekä eri kirjallisuudenlajien (proosa, lyriikka, draama) ominaispiirteet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy kirjoittamaan itsenäisesti perustellun teosanalyysin sekä soveltamaan keskeisiä tekstianalyysin käsitteitä kirjallisuuden luennassa ja tulkinnassa.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

Taustakirjallisuus:

  • Mäkikalli ja Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin
KIRP123 Kirjallisuuden analyysi sivuaineopiskelijoille 5 op

Pakollinen sivuaineopiskelijoille, pääaineopiskelijat ja suomen kielen opiskelijat suorittavat jakson KIRP122.

Sisältö: Kaunokirjallisuuden analyysin ja tulkinnan perusteet sekä eri kirjallisuudenlajien (proosa, lyriikka, draama) ominaispiirteet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustaidot, joiden avulla hän pystyy soveltamaan keskeisiä tekstianalyysin käsitteitä kirjallisuuden luennassa ja tulkinnassa.

Suoritustapa: 2 kirjallisuusesseetä

Arviointi: 0–5

Kirjallisuusesseitä varten luettava kirjallisuus:

  • Mäkikalli ja Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin
KIRP130 Kirjallisuushistoria 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Suomen ja muun Euroopan kirjallisuushistoria

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa kirjallisuuden tyylikaudet, osaa nimetä niiden keskeiset edustajat ja tuntee kirjallisuuden lajien historiaa.

Suoritustapa: verkko-opetus tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Mikäli suoritetaan kirjatenttinä, tentitään seuraavat teokset:

  • Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia
  • Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia
  • Auerbach: Mimesis (s. 192–252 ja 282–335 ja 361–422)
Kirjallisuuden tuntemus
 

Suoritetaan joko KIRP313 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus tai KIRP323 Yleisen kirjallisuuden tuntemus.

Sisältö: Kotimaisen tai yleisen kirjallisuuden klassikkoteokset ja niiden kontekstit.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisinä pidettyjä klassikoita, pystyy soveltamaan oppimiaan taitoja niiden luennassa ja osaa tulkita teoksia kirjallisuushistoriallisessa kontekstissa.

Suoritustapa: lukupiiri tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

KIRP313 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus 5 op

Vaihtoehtoinen kohdan KIRP323 kanssa.

Kirjallisuus:

  • Runeberg: Fänrik Ståls sånger I & II (tai jokin suomennoksista)
  • Kivi: Kullervo
  • Kivi: Seitsemän veljestä
  • Södergran: Landet som icke är (tai suomennos)
  • Aho: Juha
  • Canth: Työmiehen vaimo
  • Jotuni: Kun on tunteet
  • Pakkala: Pikku ihmisiä
  • Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
  • Hellaakoski: Jääpeili
  • Kallas: Sudenmorsian

Lisäksi luetaan seuraavista teoksista ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen:

  • Suomen kirjallisuushistoria 1–2
KIRP323 Yleisen kirjallisuuden tuntemus 5 op

Vaihtoehtoinen kohdan KIRP313 kanssa.

Kirjallisuus:

  • Sofokles: Kuningas Oidipus
  • Boccaccio: Decamerone (esipuhe, 4., 7. ja 9. päivä)
  • Cervantes: Don Quijote I
  • Voltaire: Candide
  • Baudelaire: Pahan kukat (Nylénin käännös)
  • Brontë: Humiseva harju
  • Shelley: Frankenstein
  • Flaubert: Rouva Bovary
  • Dostojevski: Rikos ja rangaistus
  • Kafka: Oikeusjuttu
  • Camus: Sivullinen

Lisäksi luetaan seuraavasta teoksesta ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen:

  • Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia

Kirjallisuuden aineopinnot (50/45/30 op)

Pääaineena 50 op, pääaineena opettajalinjalla 45 op, sivuaineena (myös opettajalinjalla) 30 op

Aineopintojen osaamistavoitteet:

Suoritettuaan aineopinnot opiskelija

  • on omaksunut kirjallisuustieteen keskeisten suuntausten lukutapoja ja käsitteistöä ja pystyy arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta erilaisissa analyysitehtävissä
  • on kehittänyt edelleen kriittistä lukutaitoaan
  • pystyy tarkastelemaan kirjallisuuden keskeisiä klassikoita lajien näkökulmasta ja kirjallisuushistoriallisissa konteksteissa
  • kykenee hakemaan ja arvioimaan tutkimustaan koskevaa tietoa ja hallitsee tiedonhaun perusteet
  • osaa laatia tutkimussuunnitelman ja tehdä sen pohjalta tieteellisen tutkielman, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen muodollisia käytäntöjä (pääaineopiskelija harjaantuu tutkimuksentekoprosessissa)
  • pystyy keskustelemaan monipuolisesti ja argumentoiden sekä omasta että muiden tutkimuksesta
  • osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta ja hyödyntää sitä työskentelyssään.

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa oman asiantuntijuutensa ja osaa soveltaa oppimaansa oman alansa työtehtävissä. Hänellä on työelämässä tarvittavia ongelmanratkaisun, tiedonhaun ja tiedon kriittisen arvioinnin taitoja sekä eettistä harkintakykyä. Opiskelijalla on asiantuntijatehtävissä tarvittavia yhteistyö- ja viestintätaitoja. Hänellä on valmiuksia toimia monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä. Hänellä on valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.

Pääaineopiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon aineopintovaiheessa.

Aineopintojen opintojaksot:

KIRA110 Kirjallisuuden teoria 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Kirjallisuustieteen keskeiset tutkimussuuntaukset ja teoriat. Painotus on tutkimuksen nykysuuntauksissa. Kirjallisuuden teoriaa käsitellään myös suhteessa käytännön tutkimukseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on omaksunut kirjallisuusteoreettisia lähestymistapoja ja osaa perustellusti ja valikoiden soveltaa kirjallisuudentutkimuksen erilaisia teorioita omissa kirjallisuusanalyyseissaan.

Suoritustapa: Kontaktiopetus tai kirjatentti. Pääaineopiskelijoille suositellaan osallistumista kontaktiopetukseen. Kirjatenttiin sisältyy soveltava tehtävä.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Mikäli suoritetaan kirjatenttinä, tentitään seuraavat teokset:

  • Seldon, Widdowson, Brooker (toim.): A Reader’s Guide To Contemporary Literary Theory (4th edition tai uudempi)
  • Alanko–Käkelä–Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä
Tutkimuksen suuntia

Pakollinen kaikille.

Pääaineessa 20 op (neljä kohtaa)

Pääaineessa opettajalinjalla ja sivuaineessa 15 op (kolme kohtaa)

valitaan seuraavista: KIRA221, KIRA260, KIRA242, TAIA210, TAIA243, TAIA601.

KIRA221 Kirjallisuuden lajit 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: Kirjallisuuden lajiteoria yleisesti tai perehtyminen yksittäisen lajin erityispiirteisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää genren merkityksen tekstin tulkinnassa ja osaa pohtia kriittisesti lajiin liittyviä teoreettisia kysymyksiä.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Mikäli suoritetaan kirjatenttinä, tentitään seuraavat teokset:

  • Duff (ed.): Modern Genre Theory
  • Lyytikäinen (toim.): Lajit yli rajojen
KIRA260 Kertomuksen teoria 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: Kertovan tekstin tutkimuksen perustavat teoriat ja lähestymistavat.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa kertovan tekstin perusperiaatteet ja analyysitavat sekä kritiikin niitä kohtaan.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Mikäli suoritetaan kirjatenttinä, tentitään seuraavat teokset:

  • Genette: Narrative Discourse
  • Rimmon–Kenan: Kertomuksen poetiikka
KIRA242 Kirjallisuuden pedagogiikka 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: peruskoulun ja lukion kirjallisuudenopetuksen historia, tavoitteet, sisällöt ja käytännöt

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee peruskoulun ja lukion kirjallisuudenopetuksen historiallisen ja nykyisen aseman sekä merkityksen. Hän pystyy soveltamaan kirjallisuustieteellistä osaamistaan koulun kirjallisuudenopetuksessa.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai portfolio

Arviointi: 0–5

Mikäli suoritetaan portfoliona, luetaan seuraava teos:

  • Ahvenjärvi & Kirstinä: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja
TAIA210 Kulttuurintutkimus 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: Kulttuurintutkimuksen historia, nykysuuntaukset ja kysymyksenasettelut. Painotus on nykykulttuurin tutkimuksessa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä ja kuvata kulttuurintutkimuksen historiallista taustaa, nykysuuntauksia ja teorioita. Hän tuntee kulttuurintutkimuksen yleisiä kysymyksenasetteluja, menetelmällisiä lähtökohtia ja käytännön tutkimusta. Opiskelijalle muodostuu käsitys erityisesti nykykulttuurissa vaikuttavien ilmiöiden moninaisuudesta sekä kulttuurin suhteesta muihin yhteiskunnan osa-alueisiin.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Kirjatentissä valitaan yksi teos jokaisesta kohdasta: a) Yleisesityksiä b) Lähestymistapoja, menetelmiä, erityiskysymyksiä ja c) Tutkimuksia.

a) Yleisesityksiä

  • Lehtonen: Maa-ilma. Materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia
  • Hall: Kulttuurin ja politiikan murroksia

b) Lähestymistapoja, menetelmiä, erityiskysymyksiä

  • Kellner: Media Culture. Cultural Studies, Identity and Politics Between the Modern and the Post-Modern (suom. Mediakulttuuri)
  • Lehtonen: Merkitysten maailma
  • Pickering (toim.): Research Methods for Cultural Studies
  • Vainikkala & Mikkola (toim.): Nykyaika kulttuurintutkimuksessa

c) Tutkimuksia

  • Dyer: Älä katso! Seksuaalisuus ja rotu viihteen kuvastossa
  • Jokinen (toim.): Yhdestä puusta. Maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa
  • Karkulehto: Seksin mediamarkkinat
  • Koivunen ym. (toim.): Populaarin lumo. Mediat ja arki
  • Kuortti ym. (toim.): Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi
  • Löytty (toim.): Rajanylityksiä. Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen
  • Mäyrä: An introduction to game studies. Games in culture
  • Skeggs: Class, Self, Culture (suom. Elävä luokka)

tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava kulttuurintutkimuksellinen tutkimusmonografia tai -antologia.

TAIA243 Lastenkulttuuri 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: lasten oma kulttuuri ja lapsille suunnattu kulttuuri eri näkökulmista kuten lapsuuden ympäristöt, leikki, sukupuoli, kulutus

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee lapsuutta sekä lastenkulttuuria koskevia luokitteluja, käsitteitä ja tutkimusnäkökulmia,
  • osaa eritellä ja analysoida lasten kulttuurista toimijuutta ja heidän kulttuuriinsa kuuluvia ilmiöitä sekä
  • osaa arvioida erilaisia lastenkulttuurin tutkimustraditioita ja soveltaa niitä lapsille suunnattuihin kulttuurituotteisiin, kuten kirjallisuuteen.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan kolme teosta):

  • Kehily, Mary Jane and Joan Swann (eds): Children and young people's cultural worlds

ja kaksi seuraavista:

  • Alanen & Karila (toim.): Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta
  • Myllyniemi: Taidekohtia
  • Ojanen, Mulari & Aaltonen (toim.): Entäs tytöt: johdatus tyttötutkimukseen
  • Saarikoski (toim.): Leikkikentiltä: lastenperinteen tutkimuksia 2000-luvulta
  • Strandell, Haikkola, Kullman (toim.). Lapsuuden muuttuvat tilat
  • David (ed.): Routledge Companion to Children’s Literature
TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: vierailuluennot, tutkimushankkeiden seminaarit, konferenssit

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan taiteen- ja kulttuurintutkimuksen piirissä
  • hallitsee valitsemansa taiteen- ja kulttuurintutkimuksen osa-alueet sekä
  • ymmärtää tutkimuskohteiden vaatimat erilaiset lähestymistavat ja tutkimusmenetelmät.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

Kirjallisuuden tuntemus

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Joko kotimaisen tai yleisen kertomakirjallisuuden, lyriikan ja draaman klassikoita sekä kirjallisuushistoriaa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy vertailemaan ja arvioimaan eri lajien keskeisiä klassikoita kirjallisuushistoriallisissa konteksteissa.

Suoritustapa: Suoritetaan joko kotimaisen (KIRA311, KIRA314) tai yleisen kirjallisuuden tuntemus (KIRA321, KIRA324) lukupiireinä tai kirjatentteinä.

Arviointi: 0–5

KIRA311 Kotimainen kertomakirjallisuus 5 op

Vaihtoehtoinen kohdan KIRA321 kanssa.

Kirjallisuus:

Tentitään tai suoritetaan lukupiireissä

  • Mäkikalli ja Steinby: Johdatus kirjallisuusanalyysiin (s. 59–153, Kertomakirjallisuus)

ja kuusi (6) seuraavista romaaneista:

  • Onerva: Mirdja
  • Lehtonen: Putkinotko
  • Sillanpää: Nuorena nukkunut
  • Kilpi: Alastalon salissa
  • Pekkanen: Tehtaan varjossa
  • Viita: Moreeni
  • Linna: Täällä Pohjantähden alla I
  • Meri: Manillaköysi
  • Rintala: Pojat
  • Vartio: Hänen olivat linnut
  • Salama: Juhannustanssit
  • Mukka: Maa on syntinen laulu
  • Tuuri: Pohjanmaa
  • Kauranen: Sonja O. kävi täällä
  • Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema
  • Carpelan: Alkutuuli
  • Fagerholm: Diiva
  • Salminen: Varasto

ja neljä (4) novellikokoelmaa seuraavista:

  • Haanpää: Heta Rahko korkeassa iässä
  • Hyry: Maantieltä hän lähti
  • Siekkinen: Kuinka rakkaus syntyy
  • Liksom: Yhden yön pysäkki
  • Seppälä: Mitä sähkö on?
  • Schildt: Noitametsä ja muita novelleja

Lisäksi luetaan seuraavista teoksista ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen:

  • Suomen kirjallisuushistoria 2–3
  • Suomen nykykirjallisuus 1–2

Oheiskirjallisuus:

Mikäli haluat tavoittaa syvällisen tietämyksen opintojakson sisällöistä, suosittelemme kaikkien edellä lueteltujen kirjojen lukemista.

 

KIRA314 Kotimaisen kirjallisuuden lyriikka ja draama 5 op

Vaihtoehtoinen kohdan KIRA324 kanssa.

Kirjallisuus:

Tentitään tai suoritetaan lukupiireissä

  • Mäkikalli ja Steinby: Johdatus kirjallisuusanalyysiin (s. 157-251 Lyriikka ja s. 255-350 Draama)

ja seitsemän (7) seuraavista runokokoelmista:

  • Leino: Helkavirsiä I
  • Manninen: Säkeitä I-II
  • Kailas: Runoja
  • Mustapää: Linnustaja
  • Juvonen: Pohjajäätä
  • Koskenniemi: Runoja
  • Hellaakoski: Sarjoja
  • Vala: Kaukainen puutarha
  • Sarkia: Unen kaivo
  • Viita: Betonimylläri
  • Manner: Fahrenheit 121
  • Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä
  • Saarikoski: Mitä tapahtuu todella?
  • Kirstinä: Luonnollinen tanssi
  • Nummi: Matkalla niityn yli
  • Rekola: Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille
  • Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba
  • Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina
  • Ågren: Jär
  • Inkala: Tässä sen reuna
  • Kontio: Tanssisalitaivaan alla

ja viisi (5) seuraavista näytelmistä:

  • Wecksell: Daniel Hjort
  • Kivi: Nummisuutarit
  • Linnankoski: Ikuinen taistelu
  • Jotuni: Tohvelisankarin rouva
  • Wuolijoki: Niskavuoren Heta
  • Manner: Poltettu oranssi
  • Haavikko: Agricola ja kettu
  • Meri: Sotamies Jokisen vihkiloma
  • Mannerkorpi: Avain
  • Kylätasku: Runar ja Kyllikki
  • Lundán: Tarpeettomia ihmisiä
  • Ruohonen: Kuningatar K
  • Turkka: Osta pientä ihmistä
  • Oksanen: Puhdistus
  • Klemola: Kokkola
  • Jokela: Mobile Horror

Lisäksi luetaan seuraavista teoksista ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen:

  • Suomen kirjallisuushistoria 1–3
  • Suomen nykykirjallisuus 1–2

Oheiskirjallisuus:

Mikäli haluat tavoittaa syvällisen tietämyksen opintojakson sisällöistä, suosittelemme kaikkien edellä lueteltujen kirjojen lukemista.

 

KIRA321 Yleinen kertomakirjallisuus 5 op

Vaihtoehtoinen kohdan KIRA311 kanssa.

Kirjallisuus:

Tentitään tai suoritetaan lukupiireissä

  • Mäkikalli ja Steinby: Johdatus kirjallisuusanalyysiin (s. 59-153, Kertomakirjallisuus)

ja kuusi (6) teosta seuraavista:

  • Fielding: Tom Jones
  • Goethe: Die Leiden des Jungen Werthers
  • Stendhal: Le Rouge et le Noir
  • Balzac: Eugénie Grandet
  • Dickens: Bleak House
  • Eliot: The Mill on the Floss
  • Melville: Moby Dick
  • Mann: Der Zauberberg
  • Woolf: Mrs. Dalloway
  • Robbe-Grillet: Dans le labyrinth
  • García Márquez: Cien años de soledad
  • Soyinka: Season of Anomy
  • Eco: Il nome della rosa
  • Spiegelman: Maus
  • Morrison: Beloved

ja neljä (4) novellistia teoksineen seuraavista:

  • Joyce: Dubliners
  • Maupassant: Boule de suif ja Horla
  • Kafka: Die Verwandlung
  • Conrad: The Heart of Darkness
  • Blixen: The Deluge at Norderney
  • Mansfield: The Garden Party and other Stories
  • Hemingway: The Old Man and the Sea

Borges: El Jardín de senderos que se bifurcan (Haarautuvien polkujen puutarha) alkuperäinen tai englanninkielinen käännös (The Garden of Forking Paths) tai kokoomateoksesta Haarautuvien polkujen puutarha alkuperäiseen kokoelmaan kuuluvat novellit

  • Munro: The Progress of Love

Lisäksi luetaan seuraavasta teoksesta ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen:

  • Kansojen kirjallisuus 1-12

Oheiskirjallisuus:

Mikäli haluat tavoittaa syvällisen tietämyksen opintojakson sisällöistä, suosittelemme kaikkien edellä lueteltujen kirjojen lukemista.

 

KIRA324 Yleisen kirjallisuuden lyriikka ja draama 5 op

Vaihtoehtoinen kohdan KIRA314 kanssa.

Kirjallisuus:

Tentitään tai suoritetaan lukupiireissä

  • Mäkikalli ja Steinby: Johdatus kirjallisuusanalyysiin (s. 157-251 Lyriikka ja s. 255-350 Draama)

ja seitsemän (7) kokoelmaa seuraavista:

  • Petrarca: Rime (Sonetteja Lauralle)
  • Villon: Le Testament (Testamentti)
  • Goethe: Der Musensohn – runotarten lemmikki
  • Hölderlin: Brot und Wein (Leipä ja viini)
  • Dickinson: Golgatan kuningatar (valikoima)
  • Rilke: Duineser Elegien
  • Apollinaire: Alcools
  • Neruda: Canto General (Andien mainingit)
  • Pound: Personae
  • Whitman: Song of Myself (kokoelmasta Leaves of Grass)
  • Majakovski: Oblako v shtanah (Pilvi housuissa)
  • Eliot: The Waste Land (kokoelmasta The Waste Land)
  • Plath: Ariel
  • Celan: Niin kuin kivelle puhutaan (valikoima)
  • Ashberry: Flow Chart

ja viisi (5) näytelmää seuraavista:

  • Anonyymi: Everyman
  • Shakespeare: Hamlet
  • Molière: L'avare (Saituri)
  • Racine: Phèdre (Faidra)
  • Goldoni: La Locandiera (Majatalon emäntä)
  • Schiller: Maria Stuart
  • Büchner: Woyzeck
  • Ibsen: Et Dukkehjem (Nukkekoti)
  • Strindberg: Fröken Julie
  • Tšehov: Tšaika (Lokki)
  • Shaw: Major Barbara
  • Pirandello: Sei personaggi i cerca d'autore (Kuusi roolia etsii tekijää)
  • Garcia Lorca: La Casa de Bernarda Alba (Bernarda Alban talo)
  • O'neill: Long Day's Journey into Night
  • Williams: Cat on a Hot Tin Roof
  • Miller: The Death of a Salesman
  • Brecht: Mutter Courage
  • Beckett: En attendant Godot
  • Ionesco: La Leçon (Oppitunti)

Lisäksi luetaan seuraavat teokset niiltä osin, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen:

  • Kansojen kirjallisuus 1–12

Oheiskirjallisuus:

Mikäli haluat tavoittaa syvällisen tietämyksen opintojakson sisällöistä, suosittelemme kaikkien edellä lueteltujen kirjojen lukemista.

Tutkimusvalmiudet, kandidaatintutkielma ja kandidaattiseminaari
TAIA401 Tutkimusvalmiudet 5 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Tutkimuksen tekemisen peruskäsitteitä ja tieteenfilosofiaa, tutkimusaineistojen hankinnan ja analyysin perusteet, tutkimusprosessin kulku, lähdeviittaamisen ja tutkimusetiikan perusteet.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä peruskäsitteitä ja ymmärtää, miten tutkimuksen ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat, aineiston hankinta- ja analyysimenetelmät ja näiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofiset suuntaukset kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelija tunnistaa ja osaa soveltaa yleisimpiä humanistisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija tuntee tutkimusprosessin osa-alueet ja osaa soveltaa tuntemustaan tutkimusprosessin kulun suunnitteluun ja tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija tuntee viitteiden ja lähteiden merkitsemisen tekniikoita ja osaa noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen tekemisessä.

Suoritustavat: kontaktiopetus, itsenäinen suorittaminen tai ryhmäsuoritus

Arviointi: 0–5

KIRA411 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Kandidaattiseminaarissa osallistutaan tiedonhaun koulutukseen, laaditaan kandidaatintutkielma, pidetään omaa tutkimusta esittelevä alustus sekä käydään kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on harjaantunut valitsemallaan kirjallisuudentutkimuksen alueella sekä tutkimuksentekoprosessissa. Hän kykenee hakemaan ja arvioimaan tutkimustaan koskevaa tietoa. Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaisen tutkimusmenetelmän ja soveltaa sitä. Hän osaa laatia tutkimussuunnitelman ja tehdä sen pohjalta tieteellisen tutkielman, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen muodollisia käytäntöjä. Opiskelija pystyy keskustelemaan monipuolisesti ja argumentoiden sekä omasta että muiden tutkimuksesta. Hän osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta ja hyödyntää sitä työskentelyssään. Hän on tutustunut tutkimusetiikkaan.

Suoritustapa: Pääaineopiskelijalle pakollinen, kaksi lukukautta kestävä seminaari, joka suositellaan aloitettavaksi toisen tai kolmannen vuoden syksyllä. Ulkomaan vaihtoa suunnitteleva opiskelija voi neuvotella suoritustavan räätälöinnistä seminaarin opettajan kanssa.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuuden syventävät opinnot (80/60 op)

Syventävien opintojen osaamistavoitteet:

Syventävissä opinnoissa on kirjallisuuden ja kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehdot. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelijalla on vahva tietämys kirjallisuustieteen tai kirjoittamisen teorioista ja menetelmistä. Kirjallisuudessa hänellä on syvällinen tietämys niistä kirjallisuuden lajeista ja virtauksista, joihin hän on syventävissä opinnoissaan keskittynyt. Opiskelija on syventänyt kriittistä lukutaitoaan. Hän osaa tuottaa itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan tieteellisen tutkielman, joka sisältää uutta tietoa. Hän hallitsee laajan tutkimusprosessin ja pystyy käymään analyyttistä ja argumentoivaa tieteellistä keskustelua.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija on oman alansa asiantuntija, joka pystyy soveltamaan tietämystään ja taitojaan monenlaisissa tehtävissä. Hän osaa soveltaa oppimaansa työtehtävissään ja kehittää omaa alaansa. Hän hallitsee työelämässä tarvittavia projektityön ja viestinnän taitoja ja osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä. Opiskelija kykenee toimimaan ja kehittämään yhteistyötä monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Syventävien opintojen opintojaksot:

Teoriat ja menetelmät

Valitaan joko Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät tai Kirjoittamisen teoriat. Kokonaisuus on mahdollista suorittaa myös valitsemalla sekä Kirjallisuuden teoriat -opintojaksoja että Kirjoittamisen teoriat -opintojaksoja. Opintojen kokonaisuus määritellään henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) siten, että opinnot tukevat parhaalla mahdollisella tavalla maisterintutkielman tekoa sekä työelämävalmiuksia.

Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät

KIRS121/122/123 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät I/II/III yht. 15 op

Sisältö: Maisterintutkielman teoreettista taustaa avaavaa tutkimuskirjallisuutta.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy soveltamaan kirjallisuustieteen teorioita ja menetelmiä maisterintutkielmaansa.

Suoritustapa: kontaktiopetus, essee tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Tenttiä tai esseetä varten luettavasta kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa. Tentittävästä kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa viimeistään kuukautta ennen tenttiä.

Valittaessa kirjallisuutta voidaan käyttää ohjeellista laskukaavaa: keskimäärin 500 sivua suomenkielistä teoriakirjallisuutta tai noin 300 sivua vieraskielistä teoriakirjallisuutta = 5 op.

Kirjallisuus voidaan valita joko erillisestä kirjalistasta (http://r.jyu.fi/pbq) tai tutkielmassa käytettävästä teoriakirjallisuudesta tentaattorin kanssa sopien.

Kirjoittamisen teoriat
KIKS111 Kirjoittamisen tutkimus 5 op

Sisältö: Kirjoittamisen tutkimuksen eri alueet, opiskelijan maisterintutkielmaan liittyvää erityissuuntausta käsittelevät aineistot.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt tietojaan kirjoittamisen tutkimuksesta voidakseen käyttää oppimaansa maisterintutkielmassaan.

Suoritustapa: Laaditaan ohjaajan opastuksessa kirjoittamisen tutkimusta käsittelevä artikkeli, jossa harjoitellaan tieteellisen tekstin kirjoittamista.

Suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan maisteriseminaarin kanssa.

Arviointi: 0–5

Artikkelin laatimisessa hyödynnetään kriittisesti kirjoittamisen maisterintutkielmia, kirjoittamisen tutkimuksen tietopankkia (Koppa) sekä valikoiden seuraavia teoksia:

  • Ekström: Kirjoittamisen opettajan kertomus
  • Joensuu (toim.): Luova laji, näkökulmia kirjoittamisen tutkimukseen
  • Ihanus: Sanat että hoitaisimme, terapeuttinen kirjoittaminen
  • Niemi-Pynttäri: Verkkoproosa
  • Sääskilahti: Ajan partaalla
KIKS113 Tekijyyden käsite ja historia, kirjoittajan identiteetti 5 op

Sisältö: Modernin kirjailijuuden muodostuminen, tekijyys ja monitekijyys teosten syntyprosessissa. 1900-luvun kirjallisuus tekijyyden näkökulmasta tai kirjoittajan identiteetti ja oppiminen, painottuen opiskelijan valitsemaan tekstilajiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee erilaisia kirjailijoiden ja kirjoittajien työskentelytapoja, tunnistaa tradition myös nykyisissä kirjoittamisen käytännöissä. Lisäksi hän perehtyy valitsemalleen tekstilajille ominaisiin tekstien valmistamistapoihin.

Suoritustapa: Maisterintutkielmaan liittyvä artikkeli tai kirjatentti. Myös muut suoritustavat ovat mahdollisia. Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuutta:

  • Bennett: The Author
  • Clark and Ivanic: The Politics of Writing
  • Haavikko: Miten kirjani ovat syntyneet 1–4
  • Kurikka ja  Pynttäri: Tekijyyden tekstit
  • Lee: Writers on Writing, The Art Of Writing A Short Story
  • Stillinger: Multiple authorship
  • Writers on writing I and II: collected essays from The New York Times
KIRS121 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät I 5 op

Kuvaus edellä.

Kirjallisuuden virtauksia ja Kirjoittaminen: käytännöllinen osa

Valitaan joko Kirjallisuuden virtauksia tai Kirjoittaminen: käytännöllinen osa. Kokonaisuus on mahdollista suorittaa myös valitsemalla sekä Kirjallisuuden virtauksia -osion että Kirjoittaminen: käytännöllinen osa -osion opintojaksoja. Opintojen kokonaisuus määritellään henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) siten, että opinnot tukevat parhaalla mahdollisella tavalla maisterintutkielman tekoa sekä työelämävalmiuksia.

Kirjallisuuden virtauksia

Sisältö: Kolme mielellään maisterintutkielmaan liittyvää kirjallista virtausta (KIRS212/213/214/222/223/234) tausta-aineistoineen (yht. 15 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on vahva tietämys niistä kirjallisuuden virtauksista, lajeista, kielialueista ja tutkimuksen painotuksista, joihin hän on syventävissä opinnoissaan keskittynyt.

Suoritustapa: kontaktiopetus, essee tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Kirjallisuus voidaan valita joko erillisestä kirjalistasta tai maisterintutkielman tekoa tukevasta kirjallisuudesta tentaattorin tai tutkielman ohjaajan kanssa sopien.

Kussakin virtauksessa perehdytään keskimäärin kuuteen kaunokirjalliseen teokseen ja tentaattorin tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa sovittavaan tausta-aineistoon. Tausta-aineistona käytettävää tutkimuskirjallisuutta on lueteltu kirjalistojen (http://r.jyu.fi/pbq) ohessa.

KIRS212/213/214 Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III yht. 15 op

Realismista nykykirjallisuuteen:

  • realismi ja naturalismi
  • symbolismi
  • 1920-luvun ruotsinkieliset modernistit
  • Tulenkantajat ja 1920-luku
  • Kiila ja 1930-luku
  • lyriikan modernismi
  • proosan modernismi
  • 1960–1970-luvun dokumentaarinen ja yhteiskunnallinen kirjallisuus
  • nykykirjallisuus
  • nykylyriikka

Kotimaisen kirjallisuuden lajeja (esim.):

  • regionalistinen kirjallisuus ja maaseudun kuvaus
  • lasten- ja nuortenkirjallisuus
  • viihde-/populaarikirjallisuus
  • fantasia ja scifi

Tutkimuksen painotuksia:

  • kirjallisuuden kokeellisuus
  • kirjallisuuden poliittisuus (esim. sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys, ja/tai luokka kirjallisuudessa)

Ehdottaa voi myös virtauksia, kielialueita (suomenruotsalainen, saamelais- tai ylirajainen kirjallisuus), lajeja ja tutkimuksen painotuksia, joita edellä ei ole mainittu.

KIRS222/223/234 Yleisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III yht. 15 op

Modernismista nykykirjallisuuteen:

  • modernistinen romaani
  • modernistinen lyriikka
  • dokumenttiromaani ja -draama 1950–1960-luvuilla
  • postmoderni proosakirjallisuus
  • kokeellisen kirjallisuuden muotoja (proosa, lyriikka tai draama)
  • nykykirjallisuus (proosa, lyriikka tai draama)

(Kieli)alueittain:

  • Skandinavian kirjallisuus
  • saksankielinen kirjallisuus
  • ranskalainen kirjallisuus
  • brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus
  • pohjoisamerikkalainen kirjallisuus
  • latinalaisamerikkalainen kirjallisuus
  • venäläinen kirjallisuus

Tutkimuksen painotuksia:

  • kirjallisuuden kokeellisuus
  • kirjallisuuden poliittisuus (esim. sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys, ja/tai luokka kirjallisuudessa)

Ehdottaa voi myös virtauksia, maita, kielialueita ja tutkimuksen painotuksia, joita edellä ei ole mainittu.

Kirjoittaminen: käytännöllinen osa

Sisältö: Kolme mielellään maisterintutkielman tekoa tukevaa opintojaksoa (KIKS211/212/213/214/215) (yht. 15 op)

Kirjoittamisen prosessi, kirjoittamisen pedagogia, kirjoittamisterapia, kääntäminen, käsikirjoittaminen, verkkokirjoittaminen, yhteistyö ja yhteisöllisyys kirjoittamisessa

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee valitsemansa tekstilajin keskeiset tyylipiirteet ja kirjoittamisen prosessin ja osaa tukea muita kirjoittajia.

Suoritustapa: Kontaktiopetus, verkko-opiskelu, oppimispäiväkirja ja/tai kirjoitusharjoituksia, joihin liittyy oman tekstin reflektointia opiskelijan valitseman tekstilajin mukaan. Poikkeustapauksissa myös kirjatentti tai essee.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: Käytännön kirjoitusharjoitusten ohessa hyödynnetään luentoja tai käytetään työskentelyä tukevaa teoriakirjallisuutta tai kirjoittamisen tietopankin aineistoja. Tentti- tai esseekirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa, ellei muuta ole ilmoitettu.

KIKS211 Kirjoittamisen lajit 5 op

Sisältö: Nykykirjallisuuden tekstilajit, kääntäminen, verkko- ja mediatekstit

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin valitsemansa nykykirjallisuuden genren. Hän osaa kirjoittaa luovasti tietyn genren puitteissa, osaa kääntää kirjallisuutta genren edellyttämällä tavalla.

Suoritustapa: Kontaktiopetus, verkko-opiskelu, oppimispäiväkirja ja/tai kirjoitusharjoituksia, joihin liittyy oman tekstin reflektointia opiskelijan valitseman tekstilajin mukaan. Poikkeustapauksissa myös kirjatentti tai essee.

Kirjallisuutta:

  • Bawarshi: Genre and the invention of the writer
  • Bassnett: Teoksesta toiseen
  • Brotchie: A Book of Surrealist Games
  • Butler: Out of Style
  • Cardwell: Adaptation revisited
  • Fish: How to Write a Sentence
  • Scholes: Text Book: Writing through Literature
KIKS212 Luovuus ja kirjoittamisen prosessi 5 op

Sisältö: Kirjoittamisen prosessit proosassa, lyriikassa, draamassa. Vapaa assosiointi, rakenteen luominen, tekstien editointi ja julkaiseminen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää tekstin synnyn prosessia kirjoittamisessaan, osaa editoida sekä omia että toisten tekstejä ja tunnistaa, milloin teksti on julkaisukelpoinen.

Opiskelija osaa editoida ja toimittaa tekstejä, osaa asioida esimerkiksi toimitussihteerin tai kustannustoimittajan kanssa.

Suoritustapa: kirjoittamisen työpajat ja luovuusharjoitukset, joissa käytetään oheiskirjallisuutta

Oheiskirjallisuus:

  • Baumann and Johnson: Writing for publication
  • Csikszentmihalyi: Flow
  • Elbow: Writing With Power
  • Goldberg: Avoin mieli, kuinka elää kirjoittajan elämää
  • Goldberg: Lukeva mieli, tekstin arkkitehtuuria etsimässä
  • Lerner: Forest for the Trees, Editors advice for the Writers
  • Luce-Kapler: Writing With, Through and Beyond the Text
KIKS213 Kirjoittamisen ohjaus ja yhteisöllisyys 5 op

Sisältö: Kirjoittamispedagogiikka, kirjoittamisterapia, kirjoittaminen yhteistyössä, ateljeekritiikki ja editointi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia asiantuntevana ohjaajana erilaisissa kirjoittajaryhmissä, osaa tekstin tuottamiseen, kommentointiin ja editointiin liittyvän yhteistyön sisällölliset ja sosiaaliset taidot.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri, essee tai tentti

Oheiskirjallisuus (kunkin suoritustavan kohdalla luettava kirjallisuus sovitaan erikseen tentaattorin tai opettajan kanssa):

  • Armstrong: Children writing stories
  • Flower: Problem solving strategies for Writing
  • Goldberg: Luihin ja ytimiin
  • Donnely (ed.): Does the Writing Workshop Still Work?
  • Johnson: Writing old age
  • Miller: Textual Carnivals: The Politics of Composition
  • Parkko: Kirjoita runo
  • Rogers: Word Work
  • Vandermeer: Booklife: Strategies and Survival Tips for the 21st Century Writer.
KIKS214 Kulttuuri ja hyvinvointi 5 op

Sisältö: taide ja kirjallisuus hyvinvoinnin edistäjänä

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee taiteen ja kirjallisuuden voimauttavan sekä terapeuttisen funktion. Hän osaa taiteenalansa asiantuntijana, ja sen rajoissa, edistää kerronnallista identiteettiä, yhteisöllistä kokemusta tai luovaa itseilmaisua.

Suoritustapa: kontaktiopetus, työpaja, essee tai tentti

Kirjallisuus: Kolme seuraavista:

  • Bardy: Taide keskellä elämää
  • Bolton: Therapeutic Potential of Creative Writing
  • Hunt & Sampson: Writing Self and Reflexivity
  • Ihanus: Vapauttava kieli
  • Ihanus (toim.): Koskettavat tarinat: johdantoa kirjallisuusterapiaan
  • Mäki & Linnainmaa: Hoitavat sanat: opas kirjallisuusterapiaan
  • Suvilehto: Lasten luova kirjoittaminen psyykkisen tulpan avaajana
KIKS215 Kulttuurista kirjoittaminen 5 op

Sisältö: kirjallisuus ja taidekritiikki, kulttuurijournalismi, tiedottaminen

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kulttuurialasta kirjoittamisen lajeja. Hän tuntee kritiikin, kulttuurijournalismin, kulttuurialasta tiedottamisen, kustannustoimittamisen, tutkimuksesta kirjoittamisen tai muun vastaavan lajin tai alueen. Kirjoittaessaan hän osaa käyttää asiantuntemustaan yleistajuisella tavalla.

Suoritustapa: verkkokurssi tai portfolio

Oheiskirjallisuus:

  • Carroll: On Criticism
  • Clayton and Klevan: The Language and Style of Film Criticism
  • Heikkilä (toim.): Taidekritiikin perusteet
  • Teijo Makkonen (toim.): Kustannustoimittajan kirja
Maisteriseminaari ja tutkielma
KIRS311 Maisteriseminaari 10 op

Sisältö: Maisteriseminaarissa osallistutaan tiedonhaun koulutukseen, laaditaan valitulta kirjallisuudentutkimuksen alueelta maisterintutkielman tutkimussuunnitelma ja suunnitelmaa laajempi tutkimuspaperi, pidetään kaksi omaa tutkimusta esittelevää alustusta sekä käydään kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua useilta erilaisilta kirjallisuudentutkimuksen alueilta.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen valitsemaltaan kirjallisuudentutkimuksen alueelta. Hän osaa tehdä tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti. Hän on perehtynyt tutkimuseettisiin käytäntöihin ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin. Opiskelija osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua useilta kirjallisuudentutkimuksen alueilta ja argumentoida perustellusti.

Suoritustapa: kaksi lukukautta kestävä seminaari

Arviointi: 0–5

KIRS523 Maisterintutkielma 40 op tai

KIRS522 Sivututkielma 20 op

Sivuaineopiskelijoille tutkielman suorittaminen on vapaaehtoinen (20 op).

Sisältö: maisterintutkielman tekoprosessi ja kirjallinen tutkielma

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy tuottamaan itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan kirjallisen tutkielman valitsemaltaan kirjallisuudentutkimuksen alueelta. Hän kykenee laatimaan mielekkään tutkimusongelman ja ratkaisemaan siihen liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen. Hän hallitsee kokonaisen tutkimusprosessin toteutuksen.

Arviointi:

    • kirjallisuus pääaineena asteikolla erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty
    • kirjallisuus sivuaineena asteikolla hyväksytty - hylätty

Erilaisista tutkielmatyypeistä, tutkielman arvioinnista ja tutkielman jättämisestä tarkastettavaksi lisätietoa Humanistisen tiedekunnan Tutkielma-sivulta: http://www.jyu.fi/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkielma/.