03.05.2017

Kulttuuriympäristön tutkimuksen (KUOMA) opetussuunnitelma 2015 - 2017

Maisterikoulutuksen esittely

Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä, joka sisältää erilaisia ajallisia ja tilallisia kerroksia. Yksilöiden ja yhteisöjen suhde ympäristöönsä on jatkuvan muutoksen kohteena. Osa kulttuuriympäristöä on suojeltua tai muutoin määritelty erityisen arvokkaaksi. Laadukas kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen voimavara, korvaamaton kansallinen omaisuus sekä mielekäs elin- ja toimintaympäristö.

Maisterikoulutus laajentaa kulttuuri- ja taideaineiden asiantuntijuutta kulttuuriympäristön muotoutumisen, määrittelyn ja tulkinnan prosesseihin. Maisterikoulutus kouluttaa asiantuntijoita, jotka kykenevät työskentelemään kriittisesti, analyyttisesti ja laaja-alaisesti kulttuuriympäristöalan kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Tämän lisäksi koulutuksessa kannustetaan verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa ja tuottamaan tietoa monialaisissa ja vuorovaikutteisissa prosesseissa. Koulutuksesta valmistuu filosofian maistereita, joilla on valmiudet ymmärtää kulttuuriympäristöalan kehittymistä, toimia johtajina ja asiantuntijoina monialaisessa ja ristiriitaisessa toimintaympäristössä sekä tunnistaa alan liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutuksesta valmistuvat työllistyvät johto- ja asiantuntijatehtäviin valtion, maakuntien, kaupunkien ja kuntien hallinnossa sekä yksityisellä sektorilla. Pääaineen ja erikoisosaamisensa mukaan maisterit työllistyvät rakennustutkijoina, taide- ja ympäristökasvattajina ja erikoistutkijoina. Yritystoiminnassa maisterit työllistyvät kulttuuriperintöalan digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tuottajina ja kehittäjinä sekä kulttuuriympäristöalan tutkimus- ja suunnittelutehtävissä. Tutkinto antaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.

Pääainevaihtoehdot, hakeminen ja tutkinto

Maisterikoulutus toteutetaan Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (TAIKU) monitieteisessä ympäristössä. Pääainevaihtoehtoina ovat museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidekasvatus ja taidehistoria.

Maisterikoulutukseen voivat hakea sellaiset henkilöt, jotka ovat tehneet soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai muun vastaavantasoisen tutkinnon tai vastaavantasoiset opinnot kotimaassa tai ulkomailla. Koulutukseen valitaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet maisteriohjelman pääainevaihtoehdosta tai lähialalta aineopintotasoiset opinnot yliopistossa, avoimessa yliopistossa tai korkeakoulussa joko Suomessa tai ulkomailla.

Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutus johtaa filosofian maisterin tutkintoon (120 opintopistettä). Opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa sovitaan myös pääaineen opinnoista.

Maisteritutkinnon osaamistavoitteet

Maisterikoulutus rakentuu Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan hyväksymien yleisten osaamistavoitteiden mukaisesti. Koulutuksesta valmistunut

  • hallitsee oman tieteenalansa keskeiset sisällöt ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella,
  • osaa tuottaa uutta tietoa ja toimia oman alansa kehittäjänä,
  • osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä,
  • hallitsee monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot,
  • arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä,
  • tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen sekä
  • osaa jäsentää omaa osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkimukseen omalla alallaan.

Maisterikoulutus sisältää myös kulttuuriympäristöön liittyviä alakohtaisia osaamistavoitteita.

Niiden mukaisesti koulutuksesta valmistunut

  • tuntee kulttuuriympäristöä koskevien aineistojen hallintaa, hakua ja käytettävyyttä edistävät tiedon organisointi- ja kuvailumenetelmät,
  • hallitsee kulttuuriympäristökentän oikeudelliset ja eettiset perusteet ja osaa tehdä näihin liittyen perusteltuja kulttuuriympäristöselvityksiä omalta erikoisalaltaan,
  • hallitsee monipuolisesti kulttuuriympäristöalan johto- ja asiantuntijatehtäviin tarvittavan teoreettisen ja ammatillisen tietopohjan sekä ongelmanratkaisutaidot,
  • hallitsee kulttuuriympäristöalaan liittyvät prosessit ja toimintaympäristön,
  • omaa valmiudet osallistua aktiivisesti kulttuuriympäristöä koskevaan keskusteluun sekä
  • osaa hyödyntää ja soveltaa tutkimustietoa kulttuuriympäristöön liittyvissä työtehtävissä ja ymmärtää alaa koskevan tutkimuksen merkityksen.

 

Maisterikoulutuksen rakenne


Filosofian maisterin tutkinto 120 op

Syventävät opinnot 110 op Muut opinnot 10 op
  • maisterintutkielma 40 op
  • maisterikoulutuksen syventävät opinnot 50 op
  • pääaineen opinnot 20 op
  • vapaavalintaisia opintoja

Maisterikoulutus (120 op) sisältää seuraavat opinnot:

1. Maisterikoulutuksen syventävät opinnot 50 op

KUOS101 Kulttuuriympäristö 5 op

KUOS102 Tutkimusorientaatiot ja menetelmät 5 op

KUOS111 Käytännön kulttuuriympäristöprosessit 5 op

KUOS112 Kulttuuriympäristö tietovarantona 5 op

KUOS113 Eletty ja esitetty ympäristö 5 op

KUOS114 Kulttuuriympäristökasvatus 5 op

KUOS115 Kulttuuriympäristön suojelu 5 op

KUOS151 Työelämäprojekti 5 op

KUOS201 Maisteriseminaari 5 op

KUOS202 Maisteriseminaari II 5 op

2. MSLS052 / NKTS300 / TAHS523 / TKAS523 Maisterintutkielma 40 op

3. Pääaineen opinnot 20 op

Museologian pääaineopinnot

Nykykulttuurin tutkimuksen pääaineopinnot

Taidehistorian pääaineopinnot

Taidekasvatuksen pääaineopinnot

4. Muut opinnot 10 op

 

Opintojaksojen kuvaukset

KUOS101 Kulttuuriympäristö 5 op

Opintojaksossa perehdytään kulttuuriympäristön filosofisiin, esteettisiin ja historiallisiin perusteisiin. Käsiteltäviä teemoja ovat erilaiset kulttuuriympäristöt, niiden funktiot ja monimuotoisuus.

Osaamistavoite: Opiskelija hallitsee kulttuuriympäristön käsitteen ulottuvuuksia ja konteksteja. Hän tuntee erilaisia kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriympäristöjen määrittelyjä sekä on sisäistänyt kulttuurin ja kulttuuriympäristöjen moninaisuuden ja keskinäisen ristiriitaisuuden. Opiskelija ymmärtää kulttuuriympäristön ajallisena ja tilallisena prosessina.

Opiskelumuodot: kontaktiopetuskurssi ja itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

KUOS102 Tutkimusorientaatiot ja menetelmät 5 op

Opintojaksossa perehdytään humanistisen tutkimuksen tekemiseen, tieteenfilosofisiin lähtökohtiin ja tutkimusmenetelmien perusteisiin. Opinnot keskittyvät erityisesti kulttuuriympäristön tutkimuksen kannalta keskeisiin tutkimusmenetelmiin.

Osaamistavoite: Opiskelija tuntee tutkimusmenetelmiä ja ymmärtää, miten tutkimuksen ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat ja aineiston hankinta- ja analyysimenetelmät kytkeytyvät toisiinsa ja taustalla vaikuttaviin tieteenfilosofisiin lähtökohtiin. Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvailla kulttuuriympäristön tutkimuksen kannalta keskeisiä aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija osaa valita, soveltaa ja arvioida kysymyksenasettelussaan käyttämäänsä menetelmää ja noudattaa tutkimuksen tekemisen eettisiä periaatteita.

Opiskelumuodot: kontaktiopetuskurssi ja itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

KUOS111 Käytännön kulttuuriympäristöprosessit 5 op

Opintojaksossa perehdytään käytännön kulttuuriympäristöprosesseihin, jotka kuvaavat nykyisen lainsäädännön mukaista yhdyskuntakuntasuunnittelua ja nivovat yhteen erilaisia kulttuuriympäristöön liittyviä tiedon- ja arvonmuodostusprosesseja. Kulttuuriympäristöä tarkastellaan sekä tiede-, viranomais- että kansalaistoiminnan kohteena ja prosesseina, jotka jäsentyvät ympäristön arvottamisen, maankäytön suunnittelun ja ohjauksen, ympäristön hyöty- ja virkistyskäytön, ympäristökasvatuksen ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmista.

Osaamistavoite: Opiskelija hallitsee käytännön kulttuuriympäristötapausta koskevan lainsäädännön, viranomaistoimijoiden ja omistajien vuorovaikutuksen sekä niihin liittyvät historialliset kontekstit. Opiskelija tunnistaa kulttuuriympäristöön liittyviä ideologisia käytäntöjä ja erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Opiskelija osaa suunnitella, tuottaa ja arvioida kulttuuriympäristöprosessin elementtejä.

Opiskelumuodot: kontaktiopetuskurssi ja itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

KUOS112 Kulttuuriympäristö tietovarantona 5 op

Opintojaksossa perehdytään kulttuuriympäristöä koskevan tiedon rakentumiseen ja struktuureihin sekä kulttuuriympäristön monimuotoisiin esityksiin eri konteksteissa. Erityiskysymyksenä tarkastellaan tietovarantojen (esimerkiksi tietokantojen, rekistereiden ja paikkatietojärjestelmien) toimintaa kulttuuriympäristön tulkinnassa.

Osaamistavoite: Opiskelija hallitsee kulttuuriympäristöä koskevan tiedon rakentumisen ja osaa tulkita kulttuuriympäristöä koskevia esityksiä eri konteksteissa.

Opiskelumuodot: kontaktiopetuskurssi ja itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

KUOS113 Eletty ja esitetty ympäristö 5 op

Opintojaksossa tutustutaan ihmisen ympäristösuhteen muodostumiseen konkreettisiin esimerkkeihin peilaten. Toisaalta käsitellään ympäristön kokemista ja havaitsemista osana jokapäiväistä elämää ja toiminnan taustana; toisaalta kertomusten ja kuvien merkitystä ympäristön mieltämiselle ja arvottamiselle (eri taiteet, kartat, tieteelliset mallit). Tapausesimerkkien ja interventioiden kautta syvennetään ymmärrystä siitä, miten ympäristösuhde syntyy ja miten siihen voidaan vaikuttaa.

Osaamistavoite: Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida yhtäältä elämäntapojen ja käytäntöjen ja toisaalta kulttuuristen representaatioiden ja mallien vaikutusta ympäristön havaitsemiseen ja arvottamiseen. Opiskelija osaa analysoida ympäristösuhteen muodostumisen tekijöitä ja hänellä on ymmärrys siitä, miten siihen vaikutetaan.

Opiskelumuodot: kontaktiopetuskurssi ja itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

KUOS114 Kulttuuriympäristökasvatus 5 op

Opintojaksossa perehdytään monipuolisesti kulttuuriympäristön kentän erilaisten toimijoiden rooliin merkitysten välittämisessä ja tuottamisessa. Kulttuuriympäristökasvatus ymmärretään laajasti kaikkien ryhmien kulttuurista osallisuutta vahvistavana monitasoisena työnä. Siihen sisältyvät toimintaedellytysten luominen strategia- ja ohjelmatasolla sekä eri ryhmille kohdistetut toimintamuodot.

Osaamistavoite: Opiskelija tuntee kulttuuriympäristökasvatuksen ja -viestinnän taustaa ja nykykäytäntöjä. Hän osaa arvioida ja suunnitella osallistavia käytänteitä huomioiden eri ryhmien ja yksilöiden taustat, kiinnostuksen kohteet ja asiantuntemuksen.

Opiskelumuodot: kontaktiopetuskurssi ja itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

KUOS115 Kulttuuriympäristön suojelu 5 op

Opintojaksossa perehdytään suojelun ja konservoinnin historialliseen taustaan, filosofisiin virtauksiin ja eri restaurointiteorioihin. Erityisen tarkastelun kohteena ovat kansainvälisen yhteistyön pääpiirteet, esimerkiksi Maailmanperintö -instituution kehitys ja niiden suhde kansallisiin käytäntöihin.

Osaamistavoite: Suoritettuaan kurssin opiskelija tuntee kulttuuriympäristön konservointi- ja suojelu käsitteiden sisältöjä, käytäntöjä ja kehitysnäkymiä kansainvälisessä kontekstissa.

Opiskelumuodot: kontaktiopetuskurssi ja itsenäinen työskentely

Arviointi: 0-5

KUOS151 Työelämäprojekti 5 op

Työelämäprojekti syventää opiskelijan tutustumista kulttuuriympäristöalan erilaisiin asiantuntija- ja konsultointitehtäviin ja opiskelija verkostoituu alan toimijoiden kanssa. Opintojakso sisältää käytännön kehittämisprojektin suunnittelua, projektissa työskentelyä ja sen raportointia sekä projektia reflektoivan kirjallisen raportin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa maisterikoulutuksessa oppimiaan tietoja ja taitoja työelämässä sekä hallitsee projektityöskentelyä. Opiskelija tuntee kulttuuriympäristöalan toimintaperiaatteita ja osaa suhteuttaa oman asiantuntijuutensa alan keskeisiin strategioihin. Opiskelija tuntee kulttuuriympäristöalan työllistymismahdollisuuksia ja tunnistaa mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriympäristöalan yritystoimintaa (esimerkiksi palvelumuotoilua).

Työelämäprojekti voidaan yhdistää maisterintutkielmaan. Katso jäljempänä maisterintutkielma.

Opiskelumuodot: työelämäprojekti tai muutoin sovittava suoritusmuoto

Arviointi: hyväksytty / hylätty

KUOS201 Maisteriseminaari 5 op

KUOS202 Maisteriseminaari II 5 op

Maisteriseminaarin aikana laaditaan tieteellinen esitelmä maisterintutkielman problematiikasta, metodeista, tehtävän rajauksesta ja aineistosta, esitetään tutkielman dispositio ja tutkimussuunnitelma. Lisäksi seminaarissa opponoidaan suullisesti ja kirjallisesti yksi muu esitelmä.

Osaamistavoite: Suoritettuaan seminaarin opiskelija osaa kirjoittaa ja esittää maisterintutkielmansa tutkimussuunnitelman ja seminaariesitelmän. Opiskelija osaa arvioida oman tutkimusaiheensa tutkimuseettisiä lähtökohtia ja ongelmia ja pystyy osallistumaan tieteelliseen keskusteluun argumentoiden ja puolustaen omaa näkemystään. Opiskelija osaa esittää kritiikkiä julkisesti ja rakentavasti kiinnittäen huomiota työn rakenteeseen, käsitteisiin, tutkimuskysymyksiin, aineiston analysointiin, tutkimuskirjallisuuden käyttöön sekä esittämisen tapaan.

Opiskelumuoto: aktiivinen osallistuminen seminaariin kahden lukukauden aikana.

Arviointi: 0–5

MSLS052 / NTKS300 / TAHS523 / TKAS523 Maisterintutkielma 40 op

HUOM: suoritetaan aina pääaineen (museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria, taidekasvatus) opetussuunnitelmassa olevan tarkemman maisteritutkielma-opintojaksokuvauksen mukaan, eli tarkista tarkemmat tiedot pääaineen opetussuunnitelmasta! Poikkeuksena nykykulttuurin maisterintutkielma-opintojakson kuvaus, joka on alla.

Tutkielman laatiminen pääaineeseen soveltuvasta teemasta.  Maisterintutkielma on mahdollista integroida työelämäprojektiin.

Arviointi: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty

NKTS300 Maisterintutkielma 40 op

Sisältö: Maisterintutkielman tekoprosessi ja kirjallinen tutkielma. Tutkielman aihe sovitaan professorin kanssa ja työlle osoitetaan ohjaaja. Ohjauskeskusteluja käydään koko työprosessin ajan. Ennen hyväksymistä työ toimitetaan esitarkastukseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • kykenee muotoilemaan mielekkään tutkimusasetelman rajaamastaan aiheesta,
    • kykenee ratkaisemaan tutkimusasetelmaan liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen
    • kykenee tuottamaan itsenäisesti tieteelliselle kysymyksenasettelulle perustuvan tutkimusraportin omasta tutkimusaiheestaan
    • saavuttaa asiantuntijuuden omalta tutkimusalueeltaan,
    • kykenee vastaaviin tiedon hallinnan ja tuottamisen tehtäviin muissa työympäristöissä ja
    • osaa toimia asiantuntijana kulttuurialan suunnittelu- ja johtotehtävissä.

Arviointi: asteikolla hylätty-välttävä-tyydyttävä-hyvä-kiitettävä-erinomainen

Erilaisista tutkielmatyypeistä, tutkielman arvioinnista ja tutkielman jättämisestä tarkastettavaksi lisätietoa Humanistisen tiedekunnan Tutkielma-sivulta: http://www.jyu.fi/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkielma/.

Pääaineen opinnot

Museologian pääaineopinnot

MSLS010 Tutkielmaan liittyvät opinnot I 5 op

MSLS011 Tutkielmaan liittyvät opinnot II 5 op

Sisältö: Oman tutkimuksen teoreettinen ja menetelmällinen osaaminen tutustumalla museologian ja lähitieteiden metodologiseen kirjallisuuteen. Opintojaksoilla syvennetään myös oman tutkimusaiheen sisältöosaamista perehtymällä tutkielman aiheeseen liittyvään kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen. Opintojakson aikana harjoitellaan asiantuntijatyöhön olennaisesti kuuluvaa tieteellisen tiedon välittämistä tieteelliselle yleisölle.

Osaamistavoitteet: opintojaksot suoritettuaan opiskelija

  • on perehtynyt syvällisesti tutkimuksensa aihepiiriin ja siihen liittyviin kysymyksiin,
  • tuntee laaja-alaisesti museologian menetelmiä ja osaa arvioida niitä suhteessa omaan tutkimusaiheeseensa sekä
  • osaa kertoa muille kirjallisuudesta tekemistään havainnoista.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen tai esseen kirjoittaminen) tai muut tentaattorin kanssa sovittavat suoritustavat. Osan kirjallisuudesta voi halutessaan suorittaa pitämällä kirjaesitelmän maisteriseminaarissa.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:
Valitaan yhdessä maisteriseminaarin ohjaajan kanssa maisterintutkielman kirjoittamista tukevaa kirjallisuutta.

MSLS002 Museologian erikoisalat II 5 op

MSLS012 Museologian erikoisalat III 5 op

Sisältö: Kaksi museologian erikoisalaa. Toinen erikoisaloista voi olla sama kuin aineopinnoissa (MSLA002 ja MSLA007) valittu erikoisala, mutta toisen erikoisalan tulee olla kokonaan uusi. Museologian erikoisaloja ovat muun muassa kulttuuriperintö ja sen prosessit, kulttuuriympäristön tutkimus, museohistoria, objektit ja kokoelmat, museopedagogiikka, kokoelmien hoito ja konservointi, museologisen tutkimuksen metodologia, museon yhteiskunnallisuus ja institutionaalisuus, museonäyttelyt viestintänä, museopolitiikka tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava esimerkiksi tutkielmaa tukeva erikoisala.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee valitsemansa museologian erikoisalat hyvin ja kykenee toimimaan erikoisalueiden asiantuntijana,
  • tuntee laajemmin museologian erikoisaloja sekä
  • kykenee arvioimaan kriittisesti ja asettamaan valitsemiensa erikoisalojen keskustelun laajempaan museologiseen kontekstiin.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely, josta sovitaan tentaattorin kanssa

Arviointi: 0–5

Nykykulttuurin tutkimuksen pääaineopinnot

 

NKTS210 Kulttuuriteoria, 5 op

Opinnoissa perehdytään kulttuurintutkimuksen tapoihin ymmärtää kulttuuri, kulttuurinen toimijuus ja kulttuurituotanto. Erityisesti tarkastellaan kulttuurin kytköksiä vallan ja hallinnan muotoihin. Myös populaarikulttuuri ja kulttuurin asema ja merkitys arjessa ovat vahvasti esillä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee kulttuurintutkimuksen keskeiset lähestymistavat ja teoriat (hermeneutiikka, semiotiikka, kriittinen teoria).

Opiskelumuodot: itseopiskelu ohjaajan kanssa sovitun kirjallisuuden pohjalta, esseetehtävät

Arviointi: 0–5

NKTS220 Mediakulttuuri, 5 op

Opinnoissa keskitytään mediakulttuurin tutkimukseen ja uusimpaan mediateoriaan. Tarkastelussa ovat niin mediakulttuurin tuotanto, jakelu kuin vastaanottokin. Erityiskysymyksinä nostetaan esiin genren, faniuden ja intermediaalisuuden teemat sekä sosiaalinen media.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa globaalin, monisuuntaisen ja monimediaisen viestinnän mahdollistamat mediakulttuurin muodot ja ymmärtää niiden toimintatavat.

Opiskelumuodot: luennot, kirjallisuus

Arviointi: 0–5

NKTS230 Digitaalinen kulttuuri, 5 op

Opinnoissa perehdytään digitaalisen kulttuurin teorioihin ja teknologian kulttuuriseen merkitykseen. Erityisesti Internetiä tarkastellaan keskeisenä kulttuuriteknologian muotona. Huomiota kiinnitetään myös digitaalisen taiteen ja digitaalisen kulttuuriperinnön kysymyksiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee digitaalisen kulttuurin kehityshistorian ja ymmärtää sen keskeiset piirteet.

Opiskelumuodot: luennot, kirjallisuus

Arviointi: 0–5

NKTS240 Kulttuurintutkimuksen menetelmiä, 5 op

Perehdytään yksilöllisesti opiskelijan pro gradu-tutkielman kannalta keskeisiin tutkimusmetodeihin, esim. kriittiseen diskurssianalyysiin, narratiiviseen analyysiin, datan visualisointiin tai toimijaverkkoanalyysiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee pro gradu -tutkielmassa tarvitsemansa tutkimusmenetelmät.

Opiskelumuodot: työpaja, oppimistehtävät

Arviointi: 0–5

Taidehistorian pääaineopinnot

TAHS112 Tutkielmaa tukeva teoria 5 op

Sisältö: taidehistorian tutkimuksen teoria ja oman tutkielman teoreettiset mahdollisuudet ja metodologia

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee omalle tutkielmalleen relevantin teoreettisen viitekehyksen ja metodologian,
  • kehittää valmiuksia luoda yhtenäisen teoreettisen viitekehyksen ja valita tutkielmaansa soveltuvia menetelmiä sekä
  • kykenee perustelemaan tekemiään valintoja tutkimuksensa kontekstissa.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

TAHS312 Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä 5 op

Sisältö: käytännön tutkimuksen osa-alue kuten aineiston tai tiedon hankinta, hallinta, dokumentointi, tallentaminen, analyysi, jne

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • oppii soveltamaan kyseisiä käytänteitä omaan tutkimukseensa ja
  • harjaantuu hyödyntämään opittuja taitoja erilaisissa työ- ja tutkimustehtävissä.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

TAHS313 Ajankohtainen tutkimus 5 op

Sisältö: perehtyminen johonkin ajankohtaiseen tutkimuksen osa-alueeseen

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • on perehtynyt tutkimuskentän ajankohtaisiin ilmiöihin,
  • osaa tunnistaa ajassa olevia uusia tutkimusteemoja ja -kysymyksiä,
  • kykenee kartuttamaan asiantuntijuuttaan uuden tutkimustiedon avulla sekä
  • saa virikkeitä omaa työelämäorientaatiotaan varten.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

TAHS410 Tutkielmaan liittyvä sisältöasiantuntemus 5 op

Sisältö: omasta tutkimusalueesta hankitun asiantuntijuuden syventäminen ja jakaminen, työelämään suuntautuvan asiantuntijuuden tunnistaminen

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • kykenee syventämään, laajentamaan tai soveltamaan tutkielma-aiheensa sisältöihin liittyviä osa-alueita,
  • kykenee viestimään asiantuntijuuttaan myös tiedeyhteisön ulkopuolelle sekä
  • tunnistaa asiantuntijuutensa tarjoamat mahdollisuudet työelämässä.

Suoritustapa: itsenäiseen työskentelyyn perustuvat oppimistehtävät kuten luennon tai esitelmän valmistelu, artikkelit, työllistymissuunnitelmat sekä niiden arviointi. Suositellaan suoritettavaksi maisterintutkielman laatimisen aikana.

Arviointi: 0–5

Taidekasvatuksen pääaineopinnot

TKAS111 Lähestymistapoja tutkimukseen I, 5 op

Sisältö: Ihmistieteellisen tutkimuksen periaatteet, tieteellinen argumentaatio, tutkimusetiikka ja eettinen harkinta, tulkinnan ja ymmärtämisen problematiikka. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin aloittamista tai sen 1. lukukautena.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee ihmistieteiden filosofian periaatteet,
  • hallitsee tieteellisen argumentaation,
  • ymmärtää ja osaa soveltaa tutkimusetiikan ja tulkinnan kysymyksiä,
  • osaa asettaa tutkimuksia tieteenfilosofiseen viitekehykseen ja tarkastella niitä tutkimusetiikan näkökulmasta sekä
  • tarkastella omaa asemaansa tutkijana.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus: luetaan kolme kirjaa:

Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti: Mitä on tutkimus? (pakollinen, mikäli ei sisälly aiempiin opintoihin) tai Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia

Hallamaa & al. (toim.): Etiikkaa ihmistieteille, s. 9-66, 93-202, 220-273, 296-317, 349-359, 397-415

sekä yksi seuraavista:

Gadamer: Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa

Gallagher: Hermeneutics and Education

Gothoni (red.): Att förstå inom humaniora

Tontti (toim.): Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta

TKAS121/122/123 Taiteen ja kulttuurin teoria 5 + 5 op

Sisältö: Taiteen ja kulttuurin ajankohtaisen teorian ja tutkimuksen erityisalueet, esim. teemat, näkökulmat, tutkimusalat, suuntaukset. Mikäli et suorita opintojaksoa osallistumalla opetukseen, niin neuvottele sisällöstä tentaattorin tai maisterintutkielmasi ohjaajan kanssa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin ja -tutkielman aloittamista tai viimeistään niiden aikana.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee syvällisesti muutaman omalle tutkimustyölleen hedelmällisen taiteen tai kulttuurin teorian osa-alueen tai keskeisen ajattelijan,
  • osaa soveltaa tutkimuskirjallisuutta määrättyihin tutkimusongelmiin luovalla ja relevantilla tavalla sekä
  • pystyy kriittisesti arvioimaan tietyn alueen tutkimusta.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuudesta sovitaan kurssin opettajan tai tentaattorin kanssa. Ellei opintojaksoa suoriteta kontaktiopetuksena luetaan pääsääntöisesti kolme teosta.

TKAS131/132 Taidekasvatuksen klassikoita 5, op

Sisältö: Taidekasvatuksen traditioon merkittävällä tavalla vaikuttaneiden tai taidekasvatuksessa muuten tärkeiden ajattelijoiden keskeisiä tekstejä. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi viimeistään maisterintutkielman kirjoittamisen aikana.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee taidekasvatuksen alan keskeisiä klassikoita ja osaa suhteuttaa ne omaan aikaansa,
  • tiedostaa kontekstin vaikutuksen tyyliin ja sisältöihin,
  • osaa erotella argumentaation keskeisen rakenteen,
  • tunnistaa klassikoiden vaikutukset myöhempään ajatteluun ja
  • osaa vertailla ja yhdistää heidän ajattelunsa uudempaan keskusteluun.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: valikoimasta sovitaan kurssin opettajan tai tentaattorin kanssa. Ellei opintojaksoa suoriteta kontaktiopetuksena luetaan laajuudesta ja vaikeusasteesta riippuen noin kolme teosta.

Platon: Valtio (luvut II, III ja X), Ion, Pidot

Aristoteles: Runousoppi

von Schiller: Briefe über die ästhetische Erziehung des Menschen in einer Reihe von Briefen (on engl.)

Baudelaire:  Le peintre de la vie moderne (on suom., engl.)

John Ruskin: The Elements of Drawing

Tolstoi: Mitä on taide?

Key: Barnets århundrade (on engl.)

Gropius: Idee und Aufbau des staatlichen Bauhauses (on suom.)

Kandinsky: Punkt und Linie zu Fläche (on engl.)

Klee: Pädagogisches Skizzenbuch (on engl.)

Dewey: Art as Experience

Read: Education through Art

Langer: Feeling and form

Merleau-Ponty: L’oeil et l’esprit (on engl., suom.)

Gadamer: Die Aktualität des Schönen (on engl.)