09.08.2016

Museologian opetussuunnitelma 2015 - 2017

Museologia oppiaineena

Jyväskylän yliopiston museologia on tiede, joka tarkastelee sitä, kuinka yksilö ja yhteisö hahmottavat ja hallitsevat ajallista ja alueellista ympäristöään ottamalla haltuun menneisyyden ja nykyisyyden todistuskappaleita. Museologian kohteena eivät siis ole pelkästään museot tai muut muistiorganisaatiot kuten arkistot tai kirjastot, vaan niiden taustalla oleva kulttuuri ja sen muistiprosessit. Oppiaineessa perehdytään myös siihen, miten ihmiset ottavat ympäristönsä haltuun erilaisin keinoin: nimeämällä, määrittelemällä, suojelemalla, säilyttämällä ja muistelemalla.

Museologiaa opiskellaan sekä kontaktiopetuksessa että itsenäisesti työskennellen. Opintojen tavoitteena on saavuttaa syvällinen ymmärrys museologian ja siihen läheisesti liittyvän heritologian teoreettisesta perustasta. Toisena tärkeänä tavoitteena on kyky soveltaa hankittu teoreettinen tietämys käytännön työhön. Museologian opiskelu sisältää työssäoppimista opintojen kaikilla tasoilla.

Museologiasta valmistuneet ja museologiaa opiskelleet työllistyvät usein erilaisiin museotehtäviin kulttuurihistoriallisissa museoissa, luonnontieteellisissä museoissa, taidemuseoissa ja erikoismuseoissa. Tämän lisäksi opinnot antavat valmiuksia työskennellä myös muissa suunnittelu-, hallinto-, asiantuntija- ja johtotehtävissä, joissa tarvitaan kulttuuri- ja luonnonperinnön prosessien tuntemusta ja ymmärrystä.

Museologian perus- ja aineopiskelijat ovat pääsääntöisesti sivuaineopiskelijoita, jotka hakeutuvat kansainväliseen opiskelijavaihtoon oman pääaineensa kautta. Museologian opetusta annetaan useissa ulkomaisissa yliopistoissa, joten museologia tarjoaa luontevan oppiainevaihtoehdon esimerkiksi museoalalle aikovien opiskelijoiden kansainvälisten opintojen suunnitelmiin. Opiskelijavaihdon lisäksi museologian opintoihin kuuluvat työssäoppimisjaksot on mahdollista suorittaa ulkomaisissa museoissa ja saada siten kansainvälistä työkokemusta.

Museologiaan pääaineena tehtävät kansainväliset opinnot ajoittuvat syventävien opintojen vaiheeseen.

 

HuK-tutkinnon rakenne

Museologian pääaineopinnot 80 op

Sivuaineopinnot

  • museologian perusopinnot 25 op
  • museologian aineopinnot 55 op,
    joihin sisältyy tutkielma ja seminaari 10 op
  • vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus
  • muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja

Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op

  • äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestinnän kurssi 3 op
  • toinen kotimainen kieli 3 op
  • vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito) 3 op
  • maturiteetti 1 op

Muut opinnot (pakolliset):*

  • HTKY001 Opintojen suunnittelu 1 op

Muut opinnot (valinnaiset):

  • HTKY002 Osaaminen ja työelämätietoisuus 1 op
  • HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op

* Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita. Jos tällöin opintonsa aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia yliopisto-opintoja suoritettuina, voi AHOT-menettelyn kautta hakea ko. opintojen hyväksilukemista.

 

FM-tutkinnon rakenne

Pääaineopinnot 80 op

Muut opinnot 40 op

  • maisterintutkielma 40 op
  • muut museologian syventävät opinnot 40 op
  • esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai vapaavalintaisia kursseja

Muut opinnot (valinnaiset)

  • HTKY003 Asiantuntijuus 1 op
  • HTKY005 Työssäoppiminen 5–15 op

 

Museologian perusopinnot (25 op)

 

Museologian aineopinnot (55/45 op)

 

 

Museologian syventävät opinnot (80/60 op)

 

 

Opintojaksojen kuvaukset

 

Muut opinnot (vain pääaineopiskelijoille)


HTKY001 Opintojen suunnittelu, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Tutkintojen rakenne, opintoihin liittyvät tärkeät käsitteet. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen,
  • tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma, opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste,
  • tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet,
  • osaa ottaa vastuun opintoihinsa liittyvän tiedon hankinnasta,
  • osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman,
  • osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen sekä
  • tuntee kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu. Opintojakso suoritetaan kandidaatintutkinnon ensimmäisenä vuonna.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Oma osaaminen, työllistyminen ja työhakemus. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja osaa kertoa niistä,
  • tuntee työelämän toimintaperiaatteita,
  • tuntee alansa työllistymismahdollisuuksia sekä
  • osaa laatia työhakemuksen ja CV:n.

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu. Suoritetaan kandidaatinopintojen 2. tai 3. vuonna.

Arvionti: hyväksytty/hylätty

 

HTKY003 Asiantuntijuus, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Oma osaaminen ja asiantuntijuus, työllistymistavoitteet, elinikäinen oppiminen. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa osaamisensa ja arvostaa sitä,
  • osaa kuvata asiantuntijuuttaan,
  • osaa jäsentää osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa sekä
  • on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen.

Suoritustapa: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) päivittäminen ja HOPS-keskustelu sekä mahdollinen kontaktiopetus. Suoritetaan maisteriopintojen 1. tai 2. vuonna.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

HTKY005 Työssäoppiminen, 5-15 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Työssäoppiminen. Työssäoppimisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija on opintojensa aikana työtehtävissä, jotka liittyvät hänen opintoihinsa ja lisäävät hänen tietojaan ja asiantuntemustaan opiskeltavasta alasta. Työssäoppiminen sijoitetaan tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

          • osaa kuvata työtehtäviään ja työyhteisön toimintaa
          • osaa arvioida omia työelämävalmiuksiaan ja kehittymistään työtehtävissä
          • tunnistaa oman asiantuntijuutensa keskeiset osat
          • tunnistaa kehittämistä vaativat tietojensa ja taitojensa alueet
          • pystyy mahdollisuuksien mukaan soveltamaan käytännön työtehtävissä pää- ja sivuaineissaan omaksumiaan tietoja ja taitoja

Suoritustapa: Työssäoppimisjakso sekä siitä kirjoitettava raportti. Työssäoppimisjakso kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta (15 op). Yhden (5 op) ja kahden kuukauden (10 op) jaksot ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa.

Jos työpaikka on ollut haettavana oppiaineen kautta tai oppiaine on myöntänyt opiskelijalle harjoittelutuen, maksetaan harjoittelijalle yliopiston suositusten mukaista palkkaa. Jos opiskelija hankkii itse työpaikan, maksaa työnantaja palkan. Opiskelija neuvottelee palkan määrän työnantajan kanssa. Itse hankitut työpaikat täytyy hyväksyttää oppiaineessa etukäteen opintosuoritusta varten. Kaikista opintoihin liittyvistä työssäoppimisjaksoista allekirjoitetaan sopimus opiskelijan, työnantajan ja oppiaineen kesken.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Lisätietoja työssäoppimisesta humanistisen tiedekunnan työelämäyhteydet-sivulta: www.jyu.fi/hum/opiskelu-ohjeet/pikaohjeet/tyoelamayhteydet.

 

 

Museologian perusopinnot (25 op)

Perusopintojen osaamistavoitteet

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija

  • on selvillä museologian ja heritologian tutkimustraditiosta sekä oppiaineen nykypäivän ajankohtaisista kysymyksistä,
  • tuntee museoiden roolin, merkityksen ja toimintatavat kulttuurisina instituutioina ja yhteiskunnallisina toimijoina,
  • tunnistaa museologian teoreettisia näkökulmia ja niiden käytännön sovellutuksia ja
  • osaa soveltaa opintojen antamia tietoja ja taitoja käytännön työtehtävissä.

Museologian perusopinnot ovat museoammattiin pätevöittävät erikoisopinnot (Valtioneuvoston asetus museoista 22.12.2005/1192 1 §).

 

Perusopintojen opintojaksot

MSLP010 Johdanto museologiaan (5 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Kulttuurin käsite, aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, museologian/heritologian perusteet ja kehitys, museolaitoksen historia, organisaatio ja ansaintalogiikka sekä museon kulttuurinen vastuu ja museon yhteiskunnalliset tehtävät.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee museologisen ja heritologisen tutkimuksen peruskäsitteistön ja peruskysymykset,
  • tietää suomalaisen museolaitoksen historian päälinjat ja nykytilan painopisteet,
  • tuntee suomalaisen museokentän organisaation ja ansaintalogiikan sekä yhteiskunnalliset tehtävät,
  • on perehtynyt museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden toimintaan ja lainsäädäntöön ja
  • tunnistaa kulttuuriperintötyön motiivit ja tavoitteet.

Suoritustapa: Luennot ja itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen). Suositellaan suoritettavaksi ennen muita museologian perusopintoja.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

1) Museologia tänään -kirjasta (toim. Pauliina Kinanen. Helsinki: Suomen museoliitto 2007) seuraavat artikkelit:

    • Vilkuna, Janne, Yhteinen kulttuuriperintömme (s. 12–41)
    • Vilkuna, Janne, Museoiden yhteistyön haasteet (s. 42–43)
    • Vilkuna, Janne, Museologian vaiheita (s. 44–65)
    • Kinanen, Pauliina, Museologiaa maailmalla (s. 66–67)
    • Kostet, Juhani, Museoiden resurssit ja niiden hallinta (s. 93–104)

2) Suomen museohistoria -kirjasta (toim. Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010) seuraavat artikkelit:

    • Kostet, Juhani, Onko suomalaisella museolla aatteellista perustaa? (s. 17–26)
    • Vilkuna, Janne, Suomen museoalan organisoituminen 1945–2009 (s. 27–46)
    • Kinanen, Pauliina, Suomen museoliitto museokentän rakentajana (s. 62–93)
    • Palviainen, Ritva, Museotyön ammatillistuminen (s. 315–331)
    • Vilkuna, Janne, Museologia ja Suomen museot (s. 332–346)

3) Oppimispaketti, joka sisältää museoiden, arkistojen ja kirjastojen toimintaperiaatteisiin liittyvää materiaalia sekä kulttuuriperintötyötä säätelevää lainsäädäntöä. Oppimispaketti jaetaan opiskelijoille luentojen yhteydessä.

 

MSLP024 Kokoelmatyö (6 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Museoiden kokoelmatyön yleiset periaatteet ja kokoelmatyön käytäntö. Opintojakson aikana pohditaan kokoelmatyötä merkitysten tallentajana ja eettisesti kestävänä kokoelmapolitiikkana. Käytännön kokoelmatyötä tarkastellaan objektien tallennukseen, säilytykseen, hoitoon ja tutkimukseen kuuluvien prosessien kautta. Opintojaksolla käsitellään myös kokoelmatyön digitalisoitumista ja digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tietää, miten erilaiset museokokoelmat muodostuvat,
    • tuntee käytännön kokoelmatyön perusprosessit: luettelointi, säilytys, hoito,
    • osaa dokumentoida jonkin nykyajan ilmiön kentältä museoon,
    • tuntee kokoelmien arvoluokitustapoja,
    • on tietoinen kokoelmapolitiikan ja kestävän kehityksen yhteydestä sekä kokoelmapoistojen problematiikasta,
    • tunnistaa digitaalisten kokoelmien muodostukseen, säilytykseen ja käyttöön liittyvät erityiskysymykset sekä
    • tietää millaista tutkimustoimintaa museoissa tehdään.

Suoritustapa: kontaktiopetus, tallennusharjoitus, kaksipäiväinen opintomatka ja itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

1) Museologia tänään -kirjasta (toim. Pauliina Kinanen. Helsinki: Suomen museoliitto 2007) seuraavat artikkelit:

    • Kostet, Juhani, Kokoelmien muodostuminen (s. 136–162)
    • Pettersson, Susanna, Jakamisen etiikka (s. 163–167)
    • Kinanen, Pauliina, Museologiset objektit (s. 168–186)
    • Pettersson Susanna, Taideteokset museokokoelmina (s. 187–201)
    • Kecskeméti, Istvan, Konservointi (s. 202–209)
    • Pihlman, Sirkku, Museo ja ympäristö (s. 210–234)
    • Heikka, Elina, Visuaalisen kulttuurin jäljillä (s. 235–238)
    • Kinanen, Pauliina, Museo tutkii (s. 239–244)

2) Näkökulmia museoihin ja museologiaan -kirjasta (toim. Janne Vilkuna. Jyväskylä: Ethnos-toimite 2000) seuraavat artikkelit:

    • Sjöberg-Pietarinen, Solveig, Koti-interiööri museona (s. 56–63)
    • Kiuru, Elina, Yksityiset ja yhteiset esineet: Keräilijän ja museon kokoelmat esineellisen kulttuuriperinnön säilyttäjinä (s. 64–71)
    • Palo-oja, Ritva & Willberg, Leena, Arvoluokitus – avain museokokoelmien hallintaan (s. 72–82)
    • Vilkuna, Janne, Kestämätöntä kehitystä (s. 92)

3) Isomursu, Anne: Kuvansa kullakin – Valokuva-arkiston hallinnan kysymyksiä (2010).

4) Suomen museohistoria -kirjasta (toim. Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010) seuraavat artikkelit:

    • Kärki, Pekka, Rakennussuojelu museotoimen tehtäväkentässä (s. 47–61)
    • Härö, Mikko, Maan museotoimen kivijalka eli museoviraston ja Suomen kansallismuseon historiaa (s. 129–152)
    • Heinonen, Jouko, Kotiseutumuseoiden ja muiden paikallismuseoiden synty (s. 153–167)
    • Pettersson, Susanna, Taiteen ja taideteollisuuden kokoelmista museoiksi (s. 168–190)
    • Pettersson, Susanna, Taidemuseot 1900-luvulla (s. 191–192)
    • Terhivuo, Juhani, Luonnontieteellisen museoalan syntyvaiheet ja kehitys erillisistä kokoelmista museotoimen sektoriksi (s. 193–212)
    • Mäkelä, Asko, Keräilyn intohimosta erikoismuseoksi (s. 213–222)
    • Mäkelä, Asko, Ajan tajun kokoelma (s. 223)
    • Keinänen, Timo, Suomen rakennustaiteen museo (s. 224–225)
    • Kostet, Juhani, Suomalaisten museoiden kokoelmat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa (s. 266–284)
    • Terhivuo, Juhani, Luonnontieteelliset kokoelmat – muisti elämän kirjosta (s. 285–287)
    • Reijonen, Henni, Suomalaisten museokokoelmien konservoinnin historiaa (s. 288–310)
    • Reijonen, Henni, Maalausten varhaisia konservointimenetelmiä ja -materiaaleja (s. 310–311)
    • Terhivuo, Juhani, Luonnontieteellisten museoiden konservaattoreita kulttuurivaikuttajina (s. 312–314)

 

MLSP030 Museo ja yleisö (6 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Museo arkkitehtuurina, näyttelypaikkana, oppimisen ympäristönä ja mediana. Tarkastellaan museopedagogiikkaa ja näyttelysuunnittelua ohjaavia keskeisiä teoreettisia näkökulmia kuten oppimiskäsityksiä ja näyttelyviestinnän tavoitteita. Opintojaksolla perehdytään myös näyttelysuunnittelun käytännön prosesseihin, museotyön etiikkaan sekä museon erilaisiin tapoihin näkyä ja olla osa yhteisöään.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee museorakennuksen historialliset kehityslinjat ja nykymuseoiden rakennuksille asettamat vaatimukset sekä oman toimintansa että museon saavutettavuuden näkökulmasta,
    • osaa kuvata näyttelyprosessin eri vaiheineen,
    • tuntee näyttelytekniikan ja -teknologian mahdollisuuksia ja kustannusvaikutuksia,
    • osaa analysoida ja arvioida museorakennusten ja -näyttelyratkaisujen piirteitä ja tarkoituksenmukaisuutta,
    • tuntee museopedagogisen toiminnan teoreettisia lähtökohtia ja päämääriä sekä osaa soveltaa niitä käytäntöön ja
    • on tietoinen museon toimintaa ohjaavista etiikkaan, kulttuuriseen vastuuseen ja tekijänoikeuslakiin perustuvista tekijöistä.

Suoritustapa: kontaktiopetus, näyttelyanalyysin ja pedagogisen harjoituksen tekeminen, kaksipäiväinen opintomatka ja itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

1) Museologia tänään -kirjasta (toim. Pauliina Kinanen. Helsinki: Suomen museoliitto 2007) seuraavat artikkelit:

    • Rönkkö, Marja-Liisa, Museon idea ja historia (s. 70–92)
    • Kallio, Kalle, Museon yhteiskunnalliset tavoitteet (s. 105–131)
    • Kinanen, Pauliina, Icomin eettiset ohjeet (s. 132–134)
    • Rönkkö, Marja-Liisa, Museo mediana (s. 246–278)
    • Kaitavuori, Kaija, Museo ja yleisö (s. 279–294)
    • Malmisalo-Lensu, Anne-Maija & Mäkinen, Minna, Museo oppimisen paikkana (s. 295–318)
    • Haapalainen, Riikka, Museo verkossa (s. 319–338)
    • Kaitavuori, Kaija, Näyttelyprosessi ja Expowiki (s. 339–341)

2) Suomen museohistoria -kirjasta (toim. Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010) seuraavat artikkelit:

    • Levanto, Marjatta, Suomen museoiden yleisöt (s. 94–112)
    • Lamminen, Marjut, Suomen kansallismuseo kansan sivistäjänä (s. 110–112)
    • Hatakka, Mari, Museo muistojen paikkana (s. 113–125)
    • Liukkonen, Eija, Museoyleisöjen tutkimus (s. 125–126)
    • Rönkkö, Marja-Liisa, Museorakennukset ja näyttämisen taide (s. 229–261)
    • Rönkkö, Marja-Liisa, Vaihtuvat näyttelyt (s. 262–265)

3) Näkökulmia museoihin ja museologiaan -kirjasta (toim. Janne Vilkuna. Jyväskylä: Ethnos-toimite 2000) seuraavat artikkelit:

    • Lehtonen, Jaakko, Museo myytävänä: Lähtökohtia ja strategioita museopalveluiden markkinointiin (s. 93–104)
    • Voutilainen, Heli-Maija, Museon näyttelykieli perinteen ja oman aikansa ilmentäjänä – kulttuurihistorialliset perusnäyttelyt Jyväskylässä 1900-luvun alusta 1990-luvulle (s. 105–121)
    • Palviainen, Ritva, Museopedagogiikka muuttuvassa maailmassa (s. 122–129)
    • Hänninen, Kirsi, Minkälainen on monipuolinen museokäynti? (s. 130–137)
    • Vilkuna, Janne, Vainajat museoeettisenä kysymyksenä (s. 138–146)
    • Pennanen, Jukka, Etnisyyden funktio Inarin saamelaismuseossa (s. 147–152)

Lisäksi valitaan joko 4a tai 4b:

4a) Ahoniemi, Anu & Perähuhta, Minna: Kulttuuriomaisuuden suojelu osana kriisityötä (1999). Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja 0357-1106 no. 77.

4B) Kulttuuriomaisuuden uhat ja suojelu. Työryhmän esitys Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja osana kansainvälistä kriisinhallintaa. Opetusministeriön julkaisuja 2007:8. Verkkojulkaisuna osoitteessa www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm8.pdf?lang=fi

 

MSLP040 Työssäoppiminen I (8 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Perehdytään käytännön kokemuksen kautta museotyöhön, tutustutaan museo-organisaatioon ja museon toimintaperiaatteisiin sekä hankitaan perusvalmiudet museotyöstä suoriutumiseen.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee museon erityispiirteitä työympäristönä ja sen toimintaa kulttuuriperintöorganisaationa,
  • osaa soveltaa aiemmin oppimaansa käytännön työtehtävissä,
  • osaa kuvata ja arvioida omaa suoriutumistaan ja omaa osaamistaan museotyöntekijänä sekä
  • osaa raportoida museon tallennuksesta ja dokumentoinnista, tutkimuksesta, näyttelyistä ja museopedagogiikasta sekä hallinnosta ja resursseista.

Suoritustapa: Kuuden viikon (180 tuntia) tutustuminen museoammatillisesti hoidettuun museoon ja museon toimintojen kirjallinen arviointi, joka sisältyy harjoitteluraporttiin. Jakso voidaan jakaa pienempiin osiin ja sen voi korvata aiemmalla työtodistuksin dokumentoidulla työskentelyllä museoammatillisesti hoidetussa museossa.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

 

Museologian aineopinnot (55/45 op)

Museologiaa pääaineenaan opiskelevat suorittavat kaikki opintojaksot (55op). Museologian sivuaineopiskelijat suorittavat 45 op, jolloin opintojakso MSLA007 Pääainetta syventävät valinnaiset aineopinnot (10 op) jätetään suorittamatta.

Aineopintojen osaamistavoitteet

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija

  • on selvillä museologiaan, heritologiaan ja kulttuuriympäristön tutkimukseen liittyvästä tieteellisestä keskustelusta,
  • osaa seurata alan kehitystä,
  • osaa arvioida museologian ja kulttuuriympäristön tutkimuksen alalla usein käytettyjä teorioita ja niiden käytännön sovelluksia,
  • kykenee hakemaan ja arvioimaan tutkimustaan koskevaa tietoa, hallitsee tiedonhaun perusteet sekä osaa soveltaa haettua tietoa,
  • tunnistaa omat kiinnostuksen kohteensa museologian ja museotyön kentässä sekä
  • tuntee oman museologisen osaamisensa vahvuuksia ja osaa soveltaa niitä käytännön museotyössä.

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa oman asiantuntijuutensa ja osaa soveltaa oppimaansa oman alansa työtehtävissä. Hänellä on työelämässä tarvittavia ongelmanratkaisun, tiedonhaun ja tiedon kriittisen arvioinnin taitoja sekä eettistä harkintakykyä. Opiskelijalla on asiantuntijatehtävissä tarvittavia yhteistyö- ja viestintätaitoja. Hänellä on valmiuksia toimia monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä. Hänellä on valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.

 

Aineopintojen opintojaksot

MSLA001 Kulttuuriperintö ja museologian teoria (10 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: kulttuuriperintö käsitteenä ja ilmiönä sekä museologian teoria

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tietää kulttuuriperinnön käsitteeseen ja ilmiöön vaikuttavia tekijöitä,
  • tuntee museologian teorian keskeiset lähtökohdat,
  • tuntee museologisen ja heritologisen tutkimuksen keskeisiä tutkijoita ja heidän ajatuksiaan sekä
  • hahmottaa kulttuuriperintötyöhön, kokoelmatyöhön ja yleisötyöhön liittyviä keskeisiä käsitteellisiä kysymyksiä.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen) tai osallistuminen kontaktiopetukseen opetusohjelmassa mainitulla tavalla

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

1) Hooper-Greenhill, Eilean: Museums and the shaping of knowledge. London: Routledge, 1992.

2) Lowenthal, David: The past is a foreign country. Cambridge: Cambridge University Press, 1988.

3) van Mensch, Peter: Towards a methodology of museology, 1998.

4) Pearce, Susan: Museums, Objects and Collections: a cultural study. Leicester: Leicester University Press, 1992.

5) Sola, Tomislav: Essays on museums and their theory: Towards the cybernetic museum. Helsinki: Finnish Museum Associaton, 1997.

 

MSLA002 Museologian erikoisalat I (10 op)

Sisältö: Yksi museologian erikoisala ja pohjoismainen museologian tutkimus. Museologian erikoisaloja ovat muun muassa kulttuuriperintö ja sen prosessit, kulttuuriympäristön tutkimus, museohistoria, objektit ja kokoelmat, museopedagogiikka, kokoelmien hoito ja konservointi, museologisen tutkimuksen metodologia, museon yhteiskunnallisuus ja institutionaalisuus, museonäyttelyt viestintänä, museopolitiikka tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava tutkielmaa tukeva erikoisala.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee valitsemaansa museologian erikoisalaan liittyvän tieteellisen keskustelun,
  • tietää millaista museologista ja heritologista tutkimusta tehdään Pohjoismaissa sekä
  • osaa sijoittaa tuntemansa erikoisalan keskustelun pohjoismaiseen keskusteluun.

Suoritustapa: Luetaan viisi valinnaista kirjaa ja tutustutaan Nordisk Museologi -aikakauskirjasarjaan. Valinnaisista kirjoista vähintään neljä tentitään. Yksi kirjoista on mahdollista suorittaa pitämällä siitä kirjaesitelmä kandidaattiseminaarissa.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: viisi valinnaista tentaattorin kanssa sovittavaa kirjaa ja Nordisk Museologi -aikakauskirjasarja

 

MSLA033 Opintomatkat ja museologian ajankohtaiset kysymykset (7 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Koti- ja ulkomaiset museo- ja kulttuuriperintökohteet ja ajankohtaiset museologian ja heritologian kysymykset. Kohta MSLA033 sisältää opintojaksot

  • Opintomatkat (3 op)
  • Museologian ajankohtaiset kysymykset (4 op)

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee erilaisia museoita ja museotyyppejä,
  • osaa arvioida ja vertailla niitä sekä
  • tuntee museologiassa ja museokentällä käytävää ajankohtaista keskustelua museologisista ja heritologisista kysymyksistä.

Suoritustapa:

  • Opintomatkat: osallistuminen ekskursioille (vähintään 5 matkapäivää) sekä kohteiden kirjallinen arviointi
  • Museologian ajankohtaiset kysymykset: osallistuminen museoseminaareihin (vähintään 5 seminaaripäivää) ja tilaisuuksien kirjallinen arviointi TAI osallistuminen aktiivisesti Jyväskylän yliopiston valtakunnallisen museologiaseminaarin järjestämiseen

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

MSLA034 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Museologisen tutkimusprosessin kulku ja sisältö: tutkimusaiheen valinta, tiedonhankinta, aineiston kerääminen ja analyysi sekä tutkielman kirjoittaminen. Opintojakson aikana harjoitellaan myös tieteellistä argumentointia ja viestintää.

Museologian pääaineopiskelijat suorittavat opintojakson yhteydessä tutkimusviestinnän kurssin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee museologian ja heritologian keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä erilaisia lähdeaineistoja ja osaa soveltaa niitä omassa työssään,
  • hallitsee tiedonhaun perusteet ja kykenee hakemaan sekä arvioimaan tutkimustaan koskevaa tietoa,
  • osaa arvioida oman tutkimusaiheensa tutkimuseettisiä kysymyksiä,
  • osaa tuottaa oikeakielisyyden ja tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset täyttävän jäsennellyn tutkielman ja arvioida sitä kriittisesti sekä
  • osaa puolustaa omaa näkemystään ja arvioida muiden seminaariin osallistuvien töitä.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen kahden lukukauden aikana kandidaattiseminaariin ja tutkielman laatiminen seminaarin aikana. Viivästymistilanteessa pidemmästä ohjauksesta tulee sopia ohjaajan kanssa.

Arviointi: 0–5

 

MSLA035 Työssäoppiminen II (8 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Perehdytään käytännön kokemuksen kautta museotyöhön, museo-organisaatioon ja museon toimintaperiaatteisiin sekä hankitaan lisävalmiuksia museotyöstä suoriutumiseen.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee museon erityispiirteitä työympäristönä ja sen toimintaa kulttuuriperintöorganisaationa,
  • osaa soveltaa aiemmin oppimaansa käytännön työtehtävissä,
  • tunnistaa ja kykenee arvioimaan omaa suoriutumistaan ja omaa osaamistaan museotyöntekijänä,
  • osaa raportoida museon tallennuksesta ja dokumentoinnista, tutkimuksesta, näyttelyistä ja museopedagogiikasta sekä hallinnosta ja resursseista sekä
  • osaa vertailla kahden erilaisen museotyypin piirteitä sekä työympäristöinä että organisaatioina.

Suoritustapa: Kuuden viikon (180 tuntia) tutustuminen museoammatillisesti hoidettuun museoon ja museon toimintojen kirjallinen arviointi, joka sisältyy harjoitteluraporttiin. Museotyypin tulee olla eri kuin perusopintojen opintojaksossa MSLP040. Jakso voidaan jakaa pienempiin osiin ja sen voi korvata aiemmalla työtodistuksin dokumentoidulla työskentelyllä museoammatillisesti hoidetussa museossa.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

MSLA007 Pääainetta syventävät valinnaiset aineopinnot (10 op)

Opintojakson suorittavat museologiaa pääaineenaan opiskelevat.

Sisältö: Museologian erikoisalojen tuntemus ja tutkielmaa tukeva kirjallisuus. Erikoisalan valinnassa on mahdollista syventää opintojaksossa MSLA002 valittua erikoisalaa tai tutustua uuteen erikoisalaan. Museologian erikoisaloja ovat muun muassa kulttuuriperintö ja sen prosessit, kulttuuriympäristön tutkimus, museohistoria, objektit ja kokoelmat, museopedagogiikka, kokoelmien hoito ja konservointi, museologisen tutkimuksen metodologia, museon yhteiskunnallisuus ja institutionaalisuus, museonäyttelyt viestintänä, museopolitiikka tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava esimerkiksi tutkielmaa tukeva erikoisala.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee hyvin valitsemaansa museologian erikoisalaan liittyvän tieteellisen keskustelun,
  • kykenee arvioimaan kriittisesti valitsemansa erikoisalan tutkimuksia ja teoreettista argumentaatiota sekä
  • tunnistaa valitsemansa erikoisalan tutkimukseen liittyvät painotukset ja keskustelun kehityslinjat.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: valitaan yhdessä tentaattorin kanssa viisi valinnaista kirjaa. Suositellaan, että valitut kirjat tukisivat tutkielman aihepiiriä.

 

 

Museologian syventävät opinnot (80/60 op)

Syventävien opintojen osaamistavoitteet

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • tuntee museologiaan, heritologiaan ja kulttuuriympäristön tutkimukseen liittyvän teoreettisen keskustelun ja osaa soveltaa sitä omassa tutkimuksessaan,
  • kykenee itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin,
  • hallitsee syvällisesti ainakin yhden museologian erikoisalan teoreettiset lähtökohdat ja käytännön sovellutukset sekä
  • tuntee hyvin alan käsitteistöä ja tieteellisiä menetelmiä ja osaa soveltaa niitä omaan tutkimukseensa.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija on oman alansa asiantuntija, joka pystyy soveltamaan tietämystään ja taitojaan monenlaisissa tehtävissä. Hän osaa soveltaa oppimaansa työssään ja kehittää omaa alaansa. Hän hallitsee työelämässä tarvittavia projektityön ja viestinnän taitoja ja osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä. Opiskelija kykenee toimimaan ja kehittämään yhteistyötä monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

 

Syventävien opintojen opintojaksot

MSLS010 Tutkielmaan liittyvät opinnot I (5 op)

MSLS011 Tutkielmaan littyvät opinnot II (5 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Oman tutkimuksen teoreettinen ja menetelmällinen osaaminen tutustumalla museologian ja lähitieteiden metodologiseen kirjallisuuteen. Opintojaksoilla syvennetään myös oman tutkimusaiheen sisältöosaamista perehtymällä tutkielman aiheeseen liittyvään kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen. Opintojakson aikana harjoitellaan asiantuntijatyöhön olennaisesti kuuluvaa tieteellisen tiedon välittämistä tieteelliselle yleisölle.

Osaamistavoitteet: opintojaksot suoritettuaan opiskelija

  • on perehtynyt syvällisesti tutkimuksensa aihepiiriin ja siihen liittyviin kysymyksiin,
  • tuntee laaja-alaisesti museologian menetelmiä ja osaa arvioida niitä suhteessa omaan tutkimusaiheeseensa sekä
  • osaa kertoa muille kirjallisuudesta tekemistään havainnoista.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen tai esseen kirjoittaminen) tai muut tentaattorin kanssa sovittavat suoritustavat. Osan kirjallisuudesta voi halutessaan suorittaa pitämällä kirjaesitelmän maisteriseminaarissa.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: Valitaan yhdessä maisteriseminaarin ohjaajan kanssa maisterintutkielman kirjoittamista tukevaa kirjallisuutta.

 

MSLS002 Museologian erikoisalat II (5 op)

MSLS012 Museologian erikoisalat III (5 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Kaksi museologian erikoisalaa. Toinen erikoisaloista voi olla sama kuin aineopinnoissa (MSLA002 ja MSLA007) valittu erikoisala, mutta toisen erikoisalan tulee olla kokonaan uusi. Museologian erikoisaloja ovat muun muassa kulttuuriperintö ja sen prosessit, kulttuuriympäristön tutkimus, museohistoria, objektit ja kokoelmat, museopedagogiikka, kokoelmien hoito ja konservointi, museologisen tutkimuksen metodologia, museon yhteiskunnallisuus ja institutionaalisuus, museonäyttelyt viestintänä, museopolitiikka tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava esimerkiksi tutkielmaa tukeva erikoisala.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee valitsemansa museologian erikoisalat hyvin ja kykenee toimimaan erikoisalueiden asiantuntijana,
  • tuntee laajemmin museologian erikoisaloja sekä
  • kykenee arvioimaan kriittisesti ja asettamaan valitsemiensa erikoisalojen keskustelun laajempaan museologiseen kontekstiin.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely, josta sovitaan tentaattorin kanssa

Arviointi: 0–5

 

MSLS013 Työssäoppiminen III ja työelämäprojekti (10 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Perehdytään käytännön kokemuksen kautta museotyöhön, museo-organisaatioon ja eri museotyyppien toimintaperiaatteisiin sekä hankitaan lisävalmiuksia museotyöstä suoriutumiseen. Perehtymisen ohessa ja jälkeen toteutetaan museografinen kehittämisprojekti, jossa sovelletaan hankittua museologian asiantuntijuutta.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee hyvin museon muisti- ja kulttuuriperintöorganisaationa, museotyön monipuoliset työmenetelmät ja eri museotyyppien toimintaperiaatteet,
  • hallitsee itsenäisen kehittämisprojektin toteuttamisen sekä
  • osaa käyttää saamiaan tietoja ja taitoja käytännön museotyössä.

Suoritustapa: Kuuden viikon (180 tuntia) tutustuminen museoammatillisesti hoidettuun museoon ja museon toimintojen kirjallinen arviointi, joka sisältyy harjoitteluraporttiin. Museotyypin tulee olla eri kuin perusopintojen opintojaksossa MSLP040 ja aineopintojen opintojaksossa MSLA035. Jakso voidaan jakaa pienempiin osiin ja sen voi korvata aiemmalla työtodistuksin dokumentoidulla työskentelyllä museoammatillisesti hoidetussa museossa.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

MSLS020 Maisteriseminaari (10 op)

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Museologisen tutkimusprosessin kulku ja sisältö. Seminaarityöskentelyn aikana laaditaan tutkielman tai sivututkielman tutkimussuunnitelma sekä kirjoitetaan tutkielman lukuja seminaarissa esitettäväksi ja vertaisarviointia varten. Opintojakson aikana harjoitellaan myös tieteellistä argumentointia ja viestintää.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee  laajasti ja syvällisesti museologian ja heritologian keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä erilaisia lähdeaineistoja ja osaa soveltaa niitä omassa työssään,
  • osaa tehdä itsenäisesti tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti,
  • osaa arvioida oman tutkimusaiheensa tutkimuseettisiä kysymyksiä,
  • osaa tuottaa oikeakielisyyden ja tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset täyttävän jäsennellyn tutkielman ja arvioida sitä kriittisesti sekä
  • osaa puolustaa omaa näkemystään ja arvioida muiden seminaariin osallistuvien töitä.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen maisteriseminaariin kahden lukukauden ajan, tutkimussuunnitelman laatiminen, oman tutkimuksen lukujen esittely ja toisen työn vertaisarviointi

Arviointi: 0–5

 

MSLS052 Maisterintutkielma (40 op) tai MSLS053 Sivututkielma (20 op)

Sivuaineopiskelijat tekevät sivututkielman (vapaaehtoinen) (20 op).

Sisältö: Tieteellisen tutkielman kirjoittaminen. Tutkielmassa osoitetaan museologisen ja heritologisen lähdeaineiston, tieteellisten tutkimusmenetelmien ja lähdekritiikin hallinta sekä soveltaminen omaan tutkimusaiheeseen.

Tavoitteena on, että tutkielma valmistuisi seminaarin (kahden lukukauden) aikana, mutta oppiaine on varautunut tutkielman ohjaukseen vuodeksi seminaarin jälkeen. Viivästymistilanteessa pidemmästä ohjauksesta tulee sopia ohjaajan kanssa.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

      • osaa laatia tieteellisen tutkielman,
      • kykenee itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen,
      • osaa käyttää itsenäisesti museologiassa käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä
      • osoittaa olevansa perehtynyt johonkin museologian kannalta keskeiseen asiakokonaisuuteen tai ilmiöön.

Arviointi:

      • museologia pääaineena asteikolla erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty
      • museologia sivuaineena asteikolla hyväksytty - hylätty