24.08.2017

Taidehistorian ja taidekasvatuksen opetussuunnitelma 2015 – 2017

Taidehistoria oppiaineena

Taidehistorian kohteena on koko laaja visuaalisen kulttuurin kenttä kuvataiteista, arkkitehtuurista ja taideteollisuudesta maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja muun esinemaailman ilmiöihin. Taidehistorian opiskelijana saat käsityksen taidehistorian tieteenalan tavoista jäsentää tätä kenttää sekä materiaalisena kulttuurina että henkisenä perintönä. Hallitset länsimaisen taiteen historian päälinjat ja eri aikakausien keskeiset piirteet. Hahmotat visuaalisen taiteen ja kulttuurin yhteyksiä erilaisiin historiallisiin ja yhteiskunnallisiin edellytyksiin sekä ideologisiin katsantoihin ja arvomaailmaan.

Opintojen myötä muodostat yleiskäsityksen taidehistorian oppiaineesta sekä historiallisena jatkumona että nykykäytäntönä. Olet tietoinen nykytaidehistorian keskeisistä aihealueista, kysymyksenasettelun monitahoisuudesta ja usein moni- ja poikkitieteellisestä luonteesta sekä kriittisen tarkastelun tärkeimmistä menetelmistä. Opintojen aikana perehdyt myös taidekasvatuksen perusteisiin ja opit sen myötä lisää taidekentän toimijoista sekä taiteen tarkastelun esteettisistä perusteista.

Visuaalisen taiteen ja kulttuurin tuntemuksen varassa opit hahmottamaan uusia kysymyksiä ja haastamaan vakiintuneita tulkintoja. Sinulla on syventynyt käsitys jostakin taidehistorian osa-alueesta ja osaat tarkastella ja analysoida taideteoksia ja visuaalisia ilmiöitä historiallisista, kulttuurisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista. Taidehistorian opintojen myötä Sinulla on valmius laajentaa ja syventää tietämystäsi itsenäisesti ja soveltaa sitä käytännön työssä. Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä.

Taidehistorioitsijana voit työllistyä erilaisiin asiantuntijatehtäviin kulttuuri- ja taidehallinnossa, museoissa ja muissa näyttelyinstituutioissa, rakennus- ja ympäristönsuojelussa, taidekaupan ja kustannustoiminnan alalla, tiedonvälityksessä sekä organisaatioissa, järjestöissä, yrityksissä ja projekteissa. Osa taidehistorioitsijoista työllistyy opetus- ja tutkimustehtäviin yliopistojen ja muun aikuiskoulutuksen piirissä; tutkimustehtävät ovat usein projektiluontoisia.

 

Taidekasvatus oppiaineena

Taidekasvatuksessa taide ymmärretään laajasti kaikkiin kulttuureihin kuuluvana toimintana ja käytäntöinä, jotka eri kulttuureissa saavat erilaisia muotoja ja merkityksiä. Oppiaineessa tarkastellaan, miten erilaiset, eri-ikäiset ihmiset toimivat taiteen parissa yksilöinä ja ryhminä ja tarjotaan välineitä, joilla tätä toimintaa voi yhtäältä jäsentää ja ymmärtää ja toisaalta kehittää, suunnitella ja toteuttaa. Oppiaineessa käsitellään kaikkia taiteita, niin ammattitaidetta kuin taiteen harrastamista, sekä arjen ja ympäristön estetiikkaa.

Opintojen myötä sinulle syntyy jäsentynyt käsitys taidekasvatuksen keskeisistä kysymyksistä ja tunnet nykyisiä taidekasvatuskäytäntöjä sekä taidekasvatuksen toimintaympäristöjä. Hallitset taiteen, taidekasvatuksen ja esteettisen ajattelun historian päälinjat länsimaissa. Sinulla on syventynyt käsitys taiteen teorian jostakin osa-alueesta ja osaat analysoida taideteoksia ja esteettisiä käytäntöjä kulttuurisina ja yhteiskunnallisina ilmiöinä. Sinulla on lisäksi valmius soveltaa tietojasi joustavasti taidekasvatuksen käytännön työssä. Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä.

Taidekasvatuksesta voit työllistyä erilaisiin asiantuntijatehtäviin kulttuurin kentällä: kulttuuri- ja taidehallinnossa, media- tai museo-alalla, organisaatioissa tai projekteissa. Myös yrittäjän, kulttuurituottajan ja tutkijan tehtävät tarjoavat mahdollisuuksia työllistymiseen. Oppimaasi voit soveltaa esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyössä, sosiaalityössä sekä maahanmuuttajien ja vanhusten parissa. Taidekasvatuksen tutkinto ei sellaisenaan anna pätevyyttä toimia peruskoulun tai lukion kuvataideopettajana. Monelle alalla toimivalle opinnot tarjoavat omaa osaamista syventävää täydennyskoulutusta.

 

HuK-tutkinnon rakenne 180 op

Pääaineopinnot 80 op

Sivuaineopinnot

  • taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot 30 op
  • taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot 50 op, joihin sisältyy tutkielma ja seminaari 10 op
  • vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus
  • muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja

Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op

  • äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestinnän kurssi 3 op
  • toinen kotimainen kieli 3 op
  • vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito) 3 op
  • maturiteetti 1 op

Muut opinnot (pakolliset):*

  • HTKY001 Opintojen suunnittelu 1 op

Muut opinnot (valinnaiset):

  • HTKY002 Osaaminen ja työelämätietoisuus 1 op
  • HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op

* Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita. Jos tällöin opintonsa aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia yliopisto-opintoja suoritettuina, voi AHOT-menettelyn kautta hakea ko. opintojen hyväksilukemista.

 

FM-tutkinnon rakenne 120 op

Pääaineopinnot 80 op

Muut opinnot 40 op

  • maisterintutkielma 40 op
  • muut taidehistorian tai taidekasvatuksen syventävät opinnot 40 op
  • esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai vapaavalintaisia kursseja

Muut opinnot (valinnaiset)

  • HTKY003 Asiantuntijuus 1 op
  • HTKY005 Työssäoppiminen 5–15 op
 

 

Taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot (30 op)

 

Taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot (50/35 op)

 

 

 

Taidehistorian syventävät opinnot (80/60 op)

 

 

Taidekasvatuksen syventävät opinnot (80/60 op)

 

 

 

Opintojaksojen kuvaukset

 

Muut opinnot (vain pääaineopiskelijoille)

 

HTKY001 Opintojen suunnittelu, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Tutkintojen rakenne, opintoihin liittyvät tärkeät käsitteet. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen,
  • tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma, opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste,
  • tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet,
  • osaa ottaa vastuun opintoihinsa liittyvän tiedon hankinnasta,
  • osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman,
  • osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen sekä
  • tuntee kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu. Opintojakso suoritetaan kandidaatintutkinnon ensimmäisenä vuonna.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Oma osaaminen, työllistyminen ja työhakemus. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja osaa kertoa niistä,
  • tuntee työelämän toimintaperiaatteita,
  • tuntee alansa työllistymismahdollisuuksia sekä
  • osaa laatia työhakemuksen ja CV:n.

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu. Suoritetaan kandidaatinopintojen 2. tai 3. vuonna.

Arvionti: hyväksytty/hylätty

 

HTKY003 Asiantuntijuus, 1 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Oma osaaminen ja asiantuntijuus, työllistymistavoitteet, elinikäinen oppiminen. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa osaamisensa ja arvostaa sitä,
  • osaa kuvata asiantuntijuuttaan,
  • osaa jäsentää osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa sekä
  • on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen.

Suoritustapa: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) päivittäminen ja HOPS-keskustelu sekä mahdollinen kontaktiopetus. Suoritetaan maisteriopintojen 1. tai 2. vuonna.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

 

HTKY005 Työssäoppiminen, 5-15 op

Vain pääaineopiskelijoille.

Sisältö: Työssäoppiminen. Työssäoppimisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija on opintojensa aikana työtehtävissä, jotka liittyvät hänen opintoihinsa ja lisäävät hänen tietojaan ja asiantuntemustaan opiskeltavasta alasta. Työssäoppiminen sijoitetaan tutkinnossa muihin opintoihin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

      • osaa kuvata työtehtäviään ja työyhteisön toimintaa
      • osaa arvioida omia työelämävalmiuksiaan ja kehittymistään työtehtävissä
      • tunnistaa oman asiantuntijuutensa keskeiset osat
      • tunnistaa kehittämistä vaativat tietojensa ja taitojensa alueet
      • pystyy mahdollisuuksien mukaan soveltamaan käytännön työtehtävissä pää- ja sivuaineissaan omaksumiaan tietoja ja taitoja

Suoritustapa: Työssäoppimisjakso sekä siitä kirjoitettava raportti. Työssäoppimisjakso kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta (15 op). Yhden (5 op) ja kahden kuukauden (10 op) jaksot ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa.

Jos työpaikka on ollut haettavana oppiaineen kautta tai oppiaine on myöntänyt opiskelijalle harjoittelutuen, maksetaan harjoittelijalle yliopiston suositusten mukaista palkkaa. Jos opiskelija hankkii itse työpaikan, maksaa työnantaja palkan. Opiskelija neuvottelee palkan määrän työnantajan kanssa. Itse hankitut työpaikat täytyy hyväksyttää oppiaineessa etukäteen opintosuoritusta varten. Kaikista opintoihin liittyvistä työssäoppimisjaksoista allekirjoitetaan sopimus opiskelijan, työnantajan ja oppiaineen kesken.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Lisätietoja työssäoppimisesta humanistisen tiedekunnan työelämäyhteydet-sivulta: www.jyu.fi/hum/opiskelu-ohjeet/pikaohjeet/tyoelamayhteydet.

 

 

Taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot

Pää- ja sivuaineena 30 op

Perusopintojen osaamistavoitteet

Suoritettuaan perusopinnot opiskelija

  • tuntee taiteen, taidekasvatuksen ja kulttuurin tutkimuksen suuntausten pääpiirteet ja niiden keskeisiä kysymyksenasetteluja ja käsitteitä,
  • hahmottaa taiteen ja kulttuurin historiallisia yhteyksiä, eri aikakausien keskeiset piirteet ja edustajat sekä ymmärtää taiteet osaksi kulttuuriperintöä,
  • tuntee taiteen ja estetiikan teoreettis-filosofisia suuntauksia sekä
  • osaa soveltaa oppimiaan sisältöjä kulttuurituotteiden ja kulttuuritoiminnan analyysiin.

 

Perusopintojen opintojaksot:

 

TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Kulttuurin ja kulttuuriperinnön funktiot ja monimuotoisuus. Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen (erityisesti kirjallisuuden ja visuaalisen taiteen) historialliset muutokset päälinjoittain, yhtymäkohtineen ja eroavaisuuksineen sekä niihin vaikuttaneine tekijöineen.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön monimuotoisuuden ja valtasuhteet sekä niitä synnyttävien ja muuttavien prosessien pääpiirteet,
  • hallitsee perustiedot Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen merkittävistä kehityslinjoista,
  • käsittää niiden syy-seuraussuhteet talouden, yhteiskunnallisen muutoksen, tieteen ja teknologian kanssa sekä
  • ymmärtää taiteen historiallisuuden ja sosiaalisen sidonnaisuuden.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus:

Shiner: The Invention of Art: A Cultural History

Homeros: Odysseia

Kalevala

Dante: Jumalainen näytelmä: Helvetti

 

TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Länsimaisen estetiikan ja taiteenteorian pääpiirteet antiikista nykyaikaan. Pääpaino on 1700-luvun lopun valistuksesta ja romantiikasta kehittyneen modernin estetiikan ja taiteen perinteessä, jonka vaikutukset ulottuvat postmoderniin ja nykytaiteeseen. Opintojaksolla perehdytään tähän historiaan kokoavasti ja luetaan alkuperäistekstejä.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee länsimaisen estetiikan kehityksen pääpiirteet,
  • ymmärtää taiteen ja sen teorian vuorovaikutteisen suhteen sekä
  • tunnistaa ja pystyy erittelemään esteettisistä ja taiteen arvoista esitettyjä argumentteja.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):

Bredin & Santoro-Brienza: Philosophies of Art and Beauty

Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä

Seppä & Reiners (toim.): Estetiikan klassikot (valikoiden, sovitaan opettajan/tentaattorin kanssa)

 

TAHP111 Taidehistorian perusteet 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Tutustutaan taidehistorian luonteeseen oppiaineena, sen historiaan ja nykypäivän yleisimpiin aihealueisiin, kysymyksenasetteluihin ja lähestymistapoihin. Opintojaksolla perehdytään myös teosanalyysin perusteisiin sekä teoriassa että käytännössä.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa kertoa, millainen oppiaine taidehistoria on ja mikä on sen paikka yhteiskunnassa,
  • osaa kuvata, millaisia kysymyksiä taidehistoria käsittelee ja
  • tuntee teosanalyysin perusteet ja osaa soveltaa niitä käytännön esimerkkiin.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Elovirta & Lukkarinen (toim.): Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa s. 17–56

Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja näkökulmia s. 10–20

Farago & Zwijnenberg (toim.): Compelling Visuality. The Work of Art In and Out of History s. 179–220

D'Alleva: How to Write Art History s. 74–117

Pooke & Newall (eds.): Art History: The Basics s. 1–32

 

TAHP112 Länsimaisen taiteen kaanon 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Tutustutaan Suomen ja länsimaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin historian jatkumoon, sen tärkeimpiin ilmiöihin, taiteilijoihin ja teoksiin.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • hallitsee perustiedot Suomen ja länsimaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin merkittävistä ilmiöistä,
  • pystyy jäsentämään taiteen historian kronologisesti,
  • hallitsee tyylihistorian perusteet,
  • tuntee taidehistorian tärkeimmät teokset ja taiteilijat sekä
  • ymmärtää ja osaa käyttää taidehistorian keskeistä terminologiaa.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus:

Adams: A History of Western Art

Honour & Fleming: Maailman taiteen historia

Bonsdorff et al. (toim.): Suomen taiteen historia keskiajalta nykyaikaan

 

TKAP131 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä I 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Taidekasvatuksen kentät ja tehtävät, taide kulttuurisena ilmiönä, taiteen suhde inhimilliseen kasvamiseen ja taide itsekasvatuksena, kontekstuaaliset ja naturalistiset taiteen teoriat, taiteen sukulaisilmiöt (arjen ja ympäristön estetiikka), taiteen arvot, taiteen suhde todellisuuteen.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • hahmottaa taidekasvatuksen tutkimuksen keskeiset kysymykset ja oivaltaa niiden yhteyden taiteiden käytäntöjen kenttään,
  • osaa tarkastella taidetta ja taidekasvatusta kriittisesti ja rakentavasti,
  • kykenee lähestymään taiteen arvoa ja merkitystä koskevia kysymyksiä analyyttisesti,
  • osaa erottaa lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilaisia taiteenteorioita toisistaan sekä
  • hahmottaa ja jäsentää esteettisen ilmaisun ja arvojen merkityksen arjessa ja ympäristössä.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetukseen kuuluu räätälöity oheiskirjallisuuspaketti; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):

Eldridge: Johdatus taiteenfilosofiaan tai Määttänen: Taide maailmassa

Dutton: The Art Instinct

Saito: Everyday Aesthetics

 

 

TKAP132 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä II 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: taiteellisen toiminnat muodot, taiteen ja taidekasvatuksen suhde, taide toimintana ja taiteen toimintaympäristöt

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • hahmottaa taiteen opettamisen ja taiteellisen toiminnan muotoja suhteessa niiden historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin,
  • ymmärtää taidekasvatuksen yhteydet taiteeseen,
  • tunnistaa taiteen kulttuurisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti merkityksellisenä ja muuttuvana toimintana ja
  • osaa tarkastella taiteen toimintaympäristöjä sekä tekijöiden ja kokijoiden näkökulmia taiteeseen.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):

Efland: A history of art education: intellectual and social currents in teaching visual arts

Eisner: The Arts and the Creation of Mind

ja yksi seuraavista:

Anttila: Taiteen jälki

Bamford: The Wow factor: global research compendium on the impact of the arts in education

Kantonen: Teltta: Kohtaamisia nuorten taidetyöpajoissa

 

 

Taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot

Pääaineena 50 op, sivuaineena 35 op

Aineopintojen osaamistavoitteet

Suoritettuaan aineopinnot opiskelija

  • hallitsee taidehistorian ja taidekasvatuksen keskeiset tutkimussuuntaukset ja sisällöt,
  • tuntee kuvataiteen historialliset vaiheet ja nykytaiteen suuntaukset,
  • tuntee taidekasvatuksen keskeiset suuntaukset ja käytännöt,
  • osaa soveltaa taidekasvatuksen teoriaa taide- ja kulttuurialan käytäntöihin,
  • osaa soveltaa taidetta koskevaa teoreettista ja tutkimustietoa ja hallitsee tiedonhaun perusteet,
  • hallitsee taiteen ja kulttuurin tutkimuksen tiedonhankinnan menetelmiä,
  • osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkielman,
  • osaa suunnitella ja arvioida taide- ja kulttuurialan toimintaa ryhmän jäsenenä,
  • hallitsee taide- ja kulttuurialan työelämätaitoja ja tuntee taide- ja kulttuurialan työllistymismahdollisuuksia,
  • tunnistaa oman asiantuntijuutensa ja
  • on valmis maisteriopintojen suorittamiseen.

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa oppimaansa oman alansa työtehtävissä. Hänellä on työelämässä tarvittavia ongelmanratkaisun, tiedonhaun ja tiedon kriittisen arvioinnin taitoja sekä eettistä harkintakykyä. Opiskelijalla on asiantuntijatehtävissä tarvittavia yhteistyö- ja viestintätaitoja. Hänellä on valmiuksia toimia monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä.

Pääaineopiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon aineopintovaiheessa.

 

Aineopintojen opintojaksot:

TAIA121 Taiteentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: taidehistorian ja taidekasvatuksen keskeiset teoriat ja tutkimusmenetelmät

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa nykytaidehistorian ja/tai taidekasvatuksen tutkimuksen yleiset metodiset näkökulmat ja tutkimussuuntaukset sekä
  • osaa arvioida niiden sisältämien teorioiden käyttömahdollisuuksia, vahvuuksia ja puutteita.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (luetaan valikoiden, valikoimasta sovitaan kurssin vastuuopettajan/tentaattorin kanssa):

Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja näkökulmia

Hatt & Klonk (toim.): Art history: a critical introduction to its methods

Eisner and Day (toim.): Handbook of research and policy in art education

 

TAIA122 Taide kontekstissaan 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: taideinstituutiot ja järjestelmät, taiteensosiologia, taiteen ja yhteiskunnan suhde, kriittisen taiteen perinne

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa analysoida taiteellisten ja yhteiskunnallisten prosessien välisiä suhteita ja taiteen ilmiöitä historiallis-yhteiskunnallisessa kontekstissa,
  • tuntee taidemaailman järjestelmiä ja toimijoita sekä
  • osaa analysoida modernin ja jälkimodernin ajan länsimaisia taideilmiöitä ja taiteenteoriaa.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):

Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä

Calinescu: Five faces of modernity tai Wood (ed.): The Challenge of the Avant-Garde

Perry & Cunningham (eds.): Academies, Museums and Canons of Art

 

TAHA123 Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Perehdytään arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön erityiskysymyksiin historian ja nykypäivän näkökulmasta.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa sijoittaa arkkitehtuurin ilmiöitä historialliseen kontekstiinsa,
  • osaa analysoida arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön ajallisia ja paikallisia ominaispiirteitä,
  • osaa eritellä arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön merkityksiä sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kuuluu lukupiiriin ja itsenäiseen työskentelyyn):

Conway & Roenisch: Understanding Architecture

Nikula: Suomen arkkitehtuurin ääriviivat

Bergdoll: European Architecture 1750–1890

Colquhoun: Modern architecture

 

TAHA124 Suomen kuvataide ja taidekokoelmat 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Perehdytään suomalaiseen taiteeseen ja suomalaisiin taidekokoelmiin kuuluvaan taiteeseen. Mielenkiinnon kohteena ovat eri aikakausien taide, taiteen tekniikat ja taideteostutkimus.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa selittää ja analysoida Suomen taiteen ilmiöitä historiallisessa kontekstissaan,
  • tunnistaa taiteen tekniikoita ja
  • hahmottaa muuttuvan tekijyyden, taideteoslajien ja aiheiden historiaa sekä keskeisten taide-elämän organisaatioiden ja kokoelmien vaiheita Suomessa.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus (oheismateriaali):

Pinx. Maalaustaide Suomessa 1–5

 

TKAA121 Taiteen teoria 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: taiteen keskeistä teoriaa yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna, nykyestetiikka ja taidefilosofia, etiikan ja estetiikan suhde, arjen estetiikka, esteettinen havaitseminen tai muu opetuksessa käsitelty näkökulma

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee keskeisiä taiteen nykyteorioita hyvin ja ymmärtää niiden merkityksen taiteentutkimukselle,
  • osaa arvioida teoreettisia argumentteja ja asettaa ne oikeaan asiayhteyteen sekä
  • osaa soveltaa teoriaa taiteen ja taidekasvatuksen osa-alueiden kriittiseen analyysiin ja kehittämiseen.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan 3 teosta samasta kohdasta):

a) Nykyestetiikka ja taidefilosofia

Armstrong: The Radical Aesthetic

Berleant: Art and Engagement

Dissanayake: Homo Aestheticus

Shusterman: Performing live

Welsch: Undoing Aesthetics

b)  Etiikka ja estetiikka

Reiners ja Seppä (toim.): Etiikka ja estetiikka

Levinson (ed.): Aesthetics and Ethics. Essays at the Intersection

Eaton: Merit, Aesthetic and Ethical

von Bonsdorff ja Seppä (toim.): Kauneuden sukupuoli

c)  Arjen estetiikka

Light and Smith (eds.): The Aesthetics of Everyday Life

von Bonsdorff ja Haapala (toim.): Aesthetics in the Human Environment

de Certeau: The Practice of Everyday Life

Berleant: Sensibility and Sense

d)  Esteettinen havaitseminen

Arnheim: Art and Visual Perception

Seppänen: Katseen voima

Kemp: Visualizations

Belting: Art History after Modernism

 

TKAA150 Taiteen opetus 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: taidekasvatuksen ja taiteen opettamisen traditiot ja nykytavoitteet kansainvälisesti ja Suomessa, taiteen tehtävät ja rooli erityisesti osana kasvatuksen käytäntöjä

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee eri lähestymistapoja taiteen opettamiseen,
  • pystyy tarkastelemaan taideopetusta osana taiteen traditioita ja toimintakäytäntöjä,
  • osaa muotoilla taidekasvatusta koskevia tutkimustehtäviä suhteessa taideopetuksen historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin sekä
  • pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan taidekasvatustoimintaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä muista näkökulmista.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan 3 teosta):

Bresler ja Thompson (eds.): The Arts in Children’s Lives

Davis: Framing Education as Art

Macdonald: The history and philosophy of art education

Pohjakallio: Miksi kuvista? Koulun kuvataideopetuksen muuttuvat perustelut

 

Vaihtoehtoiset jaksot

Pää- ja sivuaineopiskelijoille.

Valitaan yksi kohta (5 op) seuraavista (TAIA210, TAIA243, TAIA290, TAIA601)

 

TAIA210 Kulttuurintutkimus 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: Kulttuurintutkimuksen historia, nykysuuntaukset ja kysymyksenasettelut. Painotus on nykykulttuurin tutkimuksessa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä ja kuvata kulttuurintutkimuksen historiallista taustaa, nykysuuntauksia ja teorioita. Hän tuntee kulttuurintutkimuksen yleisiä kysymyksenasetteluja, menetelmällisiä lähtökohtia ja käytännön tutkimusta. Opiskelijalle muodostuu käsitys erityisesti nykykulttuurissa vaikuttavien ilmiöiden moninaisuudesta sekä kulttuurin suhteesta muihin yhteiskunnan osa-alueisiin.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Kirjatentissä valitaan yksi teos jokaisesta kohdasta: a) Yleisesityksiä b) Lähestymistapoja, menetelmiä, erityiskysymyksiä ja c) Tutkimuksia.

a) Yleisesityksiä

Lehtonen: Maa-ilma. Materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia

Hall: Kulttuurin ja politiikan murroksia

b) Lähestymistapoja, menetelmiä, erityiskysymyksiä

Kellner: Media Culture. Cultural Studies, Identity and Politics Between the Modern and the Post-Modern (suom. Mediakulttuuri)

Lehtonen: Merkitysten maailma

Pickering (toim.): Research Methods for Cultural Studies

Vainikkala & Mikkola (toim.): Nykyaika kulttuurintutkimuksessa

c) Tutkimuksia

Dyer: Älä katso! Seksuaalisuus ja rotu viihteen kuvastossa

Jokinen (toim.): Yhdestä puusta. Maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa

Karkulehto: Seksin mediamarkkinat

Koivunen ym. (toim.): Populaarin lumo. Mediat ja arki

Kuortti ym. (toim.): Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi

Löytty (toim.): Rajanylityksiä. Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen

Mäyrä: An introduction to game studies. Games in culture

Skeggs: Class, Self, Culture (suom. Elävä luokka)

tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava kulttuurintutkimuksellinen tutkimusmonografia tai -antologia.

 

TAIA243 Lastenkulttuuri  5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: lasten oma kulttuuri ja lapsille suunnattu kulttuuri eri näkökulmista kuten lapsuuden ympäristöt, leikki, sukupuoli, kulutus

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee lapsuutta sekä lastenkulttuuria koskevia luokitteluja, käsitteitä ja tutkimusnäkökulmia,
  • osaa eritellä ja analysoida lasten kulttuurista toimijuutta ja heidän kulttuuriinsa kuuluvia ilmiöitä sekä
  • osaa arvioida erilaisia lastenkulttuurin tutkimustraditioita ja soveltaa niitä lapsille suunnattuihin kulttuurituotteisiin, kuten kirjallisuuteen.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan kolme teosta):

Kehily , Mary Jane and Joan Swann (eds): Children and young people's cultural worlds

ja kaksi seuraavista:

Alanen & Karila (toim.): Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta

Myllyniemi: Taidekohtia

Ojanen, Mulari & Aaltonen (toim.): Entäs tytöt: johdatus tyttötutkimukseen

Saarikoski (toim.): Leikkikentiltä: lastenperinteen tutkimuksia 2000-luvulta

Strandell, Haikkola, Kullman (toim.). Lapsuuden muuttuvat tilat

David (ed.): Routledge Companion to Children’s Literature

 

TAIA290 Yleisötyö 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: taide- ja kulttuurialan yleisötyön muodot eri konteksteissa, esim. museopedagogiikassa

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää monipuolisesti kulttuuri-instituutioiden ja taiteen kentän toimijoiden roolin merkitysten välittämisessä ja tuottamisessa,
  • tuntee yleisötyön taustaa ja nykykäytäntöjä,
  • osaa suunnitella yleisötyötä huomioiden eri ryhmien ja yksilöiden taustat, kiinnostuksen kohteet ja asiantuntemuksen sekä
  • osaa analysoida yleisötyötä eri näkökulmista.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa sovitaan valikoimasta – n. 3 teosta – tentaattorin kanssa):

Burnham ja Kai-Kee: Teaching in the art museum: interpretation as experience

Kester: Conversation Pieces: Community and Communication in Modern Art

Toivanen (toim.). Kestävä kasvatus - kulttuuria etsimässä

Museopedagogisen yhdistyksen Pedaalin Pedafooni julkaisut: 1 Nuoret ja kulttuurinen osallisuus, 2A Opastamisen nykypäivää, 2B Opastamisen historiaa ja 3 It’s all mediating

 

TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: vierailuluennot, tutkimushankkeiden seminaarit, konferenssit

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan taiteen- ja kulttuurintutkimuksen piirissä
  • hallitsee valitsemansa taiteen- ja kulttuurintutkimuksen osa-alueet sekä
  • ymmärtää tutkimuskohteiden vaatimat erilaiset lähestymistavat ja tutkimusmenetelmät.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

 

Tutkimusvalmiudet, kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

TAIA401 Tutkimusvalmiudet 5 op

Vain pääaineopiskelijoille

Sisältö: tutkimuksen tekemisen peruskäsitteitä ja tieteenfilosofiaa, tutkimusaineistojen hankinnan ja analyysin perusteet, tutkimusprosessin kulku, lähdeviittaamisen ja tutkimusetiikan perusteet

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä peruskäsitteitä ja ymmärtää, miten tutkimuksen ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat, aineiston hankinta- ja analyysimenetelmät ja näiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofiset suuntaukset kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelija tunnistaa ja osaa soveltaa yleisimpiä humanistisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija tuntee tutkimusprosessin osa-alueet ja osaa soveltaa tuntemustaan tutkimusprosessin kulun suunnitteluun ja tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija tuntee viitteiden ja lähteiden merkitsemisen tekniikoita ja osaa noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen tekemisessä.

Suoritustavat: kontaktiopetus, itsenäinen suorittaminen tai ryhmäsuoritus

Arviointi: 0–5

 

TAHA411 Taidehistorian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op
tai
TKAA411 Taidekasvatuksen kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

Vain pääaineopiskelijoille

Sisältö: kandidaatintutkielman laatiminen, osallistuminen tiedonhaun koulutukseen, perehtyminen tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin ja tutkimusetiikkaan, omaa tutkimusta esittelevä alustus, toisen opiskelijan työn opponointi sekä aktiivinen osallistuminen seminaarissa käytävään tieteelliseen keskusteluun.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • laatia lyhyen tieteellisen tutkielman valitsemastaan aiheesta ja tutkimussuunnitelman pohjalta noudattaen tutkielman muodollisia käytäntöjä ja tutkimusetiikan periaatteita,
  • tiedonhaun perusteet, eli opiskelija osaa etsiä lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta ja käyttää niitä tutkielmassaan,
  • valita työhönsä soveltuvan tutkimusmenetelmän ja analysoida tutkimuskohdettaan valitsemansa menetelmän mukaisesti,
  • kirjoittaa tutkielmansa johdonmukaisesti ja argumentoiden,
  • puolustaa omaa tutkielmaansa,
  • opponoida toisen tekemää tutkielmaa sekä
  • osallistua tieteelliseen keskusteluun.

Suoritustapa: pääaineopiskelijalle pakollinen seminaari, joka suositellaan aloitettavaksi toisena opiskeluvuonna. Opintojakson yhteydessä suoritetaan tutkimusviestinnän kurssi.

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus:

Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti: Mitä on tutkimus?

 

 

Taidehistorian syventävät opinnot

 

Pääaineena 80 op, sivuaineena 60 op (sivututkielman kanssa) tai 40 op (ilman sivututkielmaa)

Taidehistorian syventävien opintojen osaamistavoitteet

Taidehistorian syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • kykenee itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin,
  • osaa soveltaa tutkimusaiheensa kannalta relevanttia metodiikkaa,
  • kykenee tuottamaan itsenäisen ja laajan tutkimusraportin,
  • pystyy tunnistamaan tutkimuksensa tuottaman asiantuntemuksen ja sijoittamaan sen omaa tieteenalaansa laajempaan kenttään sekä
  • kykenee käymään vuoropuhelua erilaisten toimijoiden ja yleisöjen kanssa.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija on oman alansa asiantuntija, joka pystyy soveltamaan tietämystään ja taitojaan monenlaisissa tehtävissä. Hän osaa soveltaa oppimaansa työssään ja kehittää omaa alaansa. Hän hallitsee työelämässä tarvittavia projektityön ja viestinnän taitoja ja osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä. Opiskelija kykenee toimimaan ja kehittämään yhteistyötä monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

 

Taidehistorian syventävien opintojen opintojaksot

Kaikki opiskelijat suorittavat opintojaksot TAHS112 (5 op), TAHS122 (5 op) ja TAHS410 (5 op) sekä maisteriseminaarin (TAHS511) ja maisterintutkielman (sivuaineopiskelijoilla sivututkielma, joka on vapaaehtoinen). Tämän lisäksi kaikki opiskelijat valitsevat 15 op seuraavista: TAHS312 (5 op), TAHS313 (5 op), TAIS601 (5-10 op).

 

TAHS112 Tutkielmaa tukeva teoria 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: taidehistorian tutkimuksen teoria ja oman tutkielman teoreettiset mahdollisuudet ja metodologia

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee omalle tutkielmalleen relevantin teoreettisen viitekehyksen ja metodologian,
  • kehittää valmiuksia luoda yhtenäisen teoreettisen viitekehyksen ja valita tutkielmaansa soveltuvia menetelmiä sekä
  • kykenee perustelemaan tekemiään valintoja tutkimuksensa kontekstissa.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

 

TAHS122 Taiteentutkimuksen visuaalinen analyysi 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Perehdytään taidehistorian, taiteentutkimuksen ja visuaalisen kulttuurin piirissä käytettyihin visuaalisen aineiston tulkintatapoihin ja analyysimenetelmiin sekä arvioidaan niiden soveltumista oman tutkimusalan ja tutkimusongelman edellyttämään metodologiaan.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • saa yleiskäsityksen visuaalisen aineiston tulkintatavoista ja analyysimenetelmistä,
  • pystyy valitsemaan ja soveltamaan omaan tutkimusalaansa sopivia visuaalisen analyysin menetelmiä sekä
  • saa valmiuksia hyödyntää visuaalisen analyysin mahdollisuuksia edelleen erilaisissa tutkimustehtävissä.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

 

TAHS312 Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: käytännön tutkimuksen osa-alue kuten aineiston tai tiedon hankinta, hallinta, dokumentointi, tallentaminen, analyysi, jne

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • oppii soveltamaan kyseisiä käytänteitä omaan tutkimukseensa ja
  • harjaantuu hyödyntämään opittuja taitoja erilaisissa työ- ja tutkimustehtävissä.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely

Arviointi: 0–5

 

TAHS313 Ajankohtainen tutkimus 5 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: perehtyminen johonkin ajankohtaiseen tutkimuksen osa-alueeseen

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • on perehtynyt tutkimuskentän ajankohtaisiin ilmiöihin,
  • osaa tunnistaa ajassa olevia uusia tutkimusteemoja ja -kysymyksiä,
  • kykenee kartuttamaan asiantuntijuuttaan uuden tutkimustiedon avulla sekä
  • saa virikkeitä omaa työelämäorientaatiotaan varten.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

 

TAHS410 Tutkielmaan liittyvä sisältöasiantuntemus 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: omasta tutkimusalueesta hankitun asiantuntijuuden syventäminen ja jakaminen, työelämään suuntautuvan asiantuntijuuden tunnistaminen

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • kykenee syventämään, laajentamaan tai soveltamaan tutkielma-aiheensa sisältöihin liittyviä osa-alueita,
  • kykenee viestimään asiantuntijuuttaan myös tiedeyhteisön ulkopuolelle sekä
  • tunnistaa asiantuntijuutensa tarjoamat mahdollisuudet työelämässä.

Suoritustapa: itsenäiseen työskentelyyn perustuvat oppimistehtävät kuten luennon tai esitelmän valmistelu, artikkelit, työllistymissuunnitelmat sekä niiden arviointi. Suositellaan suoritettavaksi maisterintutkielman laatimisen aikana.

Arviointi: 0–5

 

TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta 5–10 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: vierailuluennot, tutkimushankkeiden seminaarit, konferenssit, toimeksiannot

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa ja osaa analysoida omia kiinnostuksen kohteitaan taiteen ja kulttuurin tutkimuksen kentällä,
  • hallitsee valitsemansa tutkimuksen osa-alueet tai on saanut niistä syvällisen ja monipuolisen käsityksen sekä
  • osaa problematisoida ja arvioida erilaisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

 

TAHS511 Maisteriseminaari 10 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Perehtyminen tieteelliseen keskustelukulttuuriin. Perehtyminen maisterintutkielman tekemiseen, sen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin periaatteisiin.

Maisteriseminaari on maisteriopintojen tärkein opintojakso. Seminaarin voit aloittaa kun maisterintutkielman aihe tai aihepiiri on selvillä ja olet valmis aloittamaan työn sen parissa. Tavoitteena on, että tutkielman esitarkastusversio valmistuu seminaarin aikana tai seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa hankkia tutkimusaineiston ja siihen liittyvät lähteet,
  • osaa tehdä itsenäisesti tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti,
  • osaa muotoilla tutkimusaiheestaan oleellisia tai mielekkäitä tutkimuskysymyksiä ja raportoida ne tutkimussuunnitelman muodossa,
  • on kykenevä osallistumaan tieteelliseen keskusteluun ja vertaisarviointiin,
  • osaa tuottaa maisterintutkielman aiheeseen liittyvän tekstin sekä
  • tunnistaa tutkimusaiheeseensa liittyvät eettiset kysymykset.

Suoritustapa: osallistuminen kaksi lukukautta kestävään seminaariin. Seminaarin aikana harjoitellaan tiedonhakua, esitellään maisterintutkielman tutkimussuunnitelma, esitellään maisterintutkielmaan liittyvä kirjallinen esitys ja laaditaan vertaisarviointi vastaavasta esityksestä sekä osallistutaan tieteelliseen keskusteluun. Ajankohdaksi suositellaan maisterintutkielman laatimisen ajankohtaa.

Arviointi: 0–5

 

TAHS523 Maisterintutkielma 40 op
tai
TAHS521 Sivututkielma 20 op

Sivuaineopiskelijat tekevät sivututkielman (vapaaehtoinen) (20 op).

Sisältö: tieteellisen tutkielman laatiminen

Tutkielman aihe sovitaan professorin kanssa ja työlle osoitetaan ohjaaja. Ohjauskeskusteluja käydään koko työprosessin ajan. Ennen hyväksymistä työ toimitetaan esitarkastukseen. Ennen hyväksymistä työ käy läpi myös tutkimuseettisen tarkastuksen.

Suositellaan tutkielman tekemisen aloittamista maisteriopintojen ensimmäisen vuoden aikana.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • kykenee muotoilemaan mielekkään tutkimusasetelman rajaamastaan aiheesta,
  • kykenee ratkaisemaan tutkimusasetelmaan liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen,
  • tuottaa itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan kirjallisen tutkielman tai tutkimusraportin,
  • kykenee tuottamaan itsenäisesti tieteelliselle kysymyksenasettelulle perustuvan tutkimusraportin omasta tutkimusaiheestaan,
  • saavuttaa asiantuntijuuden omalta tutkimusalueeltaan,
  • osaa soveltaa tieteellisiä menetelmiä oman tutkimusalueensa kysymysten kehittämiseen,
  • kykenee vastaaviin tiedon hallinnan ja tuottamisen tehtäviin muissa työympäristöissä ja
  • osaa toimia asiantuntijana taidehistorian kentällä suunnittelu- ja johtotehtävissä.

Arviointi:

  • taidehistoria pääaineena asteikolla hylätty-välttävä-tyydyttävä-hyvä-kiitettävä-erinomainen
  • taidehistoria sivuaineena asteikolla hyväksytty - hylätty

Erilaisista tutkielman tyypeistä, tutkielman arvioinnista ja tarkastuksesta on lisätietoa tiedekunnan sivuilla: www.jyu.fi/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkielma/.

Ks. myös Taikun graduasema: www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/graduasema/

 

 

Taidekasvatuksen syventävät opinnot

 

Taidekasvatuksen syventävien opintojen osaamistavoitteet

Taidekasvatuksen syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

  • soveltaa tietämystään ja taitojaan monenlaisissa tehtävissä ja kehittää omaa alaansa,
  • työskennellä projekteissa ja tiimeissä ja viestiä erilaisten yhteisöjen kanssa,
  • käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä,
  • toimia ja kehittää yhteistyötä monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä,
  • suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti taidekasvatustoimintaa sen joillakin osa-alueilla,
  • asettaa taidekasvatuksen käytäntöjä historiallisiin ja teoreettisiin asiayhteyksiin,
  • soveltaa taidekasvatuksen alan tutkimusta taidekasvatustoiminnan suunnitteluun ja analyysiin,
  • arvioida ja analysoida taidekasvatuksen tutkimusta ja sen teoreettisia sitoumuksia,
  • muotoilla relevantin tutkimusongelman ja ratkaista siihen liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen,
  • laatia itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan kirjallisen tutkielman ja
  • hänellä on edellytykset osallistua tieteelliseen jatkokoulutukseen.

 

Taidekasvatuksen syventävien opintojen opintojaksot

Kaikki opiskelijat suorittavat opintojaksot TKAS111 (5 op), TKAS112 (5 op) ja maisteriseminaarin (TKAS201, 10 op) sekä 5 op opintojaksosta TKAS121/122/123 ja 5 op opintojaksosta TKAS131/132. Tämän lisäksi kaikki opiskelijat valitsevat yhteensä 10 op seuraavista opintojaksoista: TKAS121/122/123, TKAS131/132, TAIS601.

 

TKAS111 Lähestymistapoja tutkimukseen I 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Ihmistieteellisen tutkimuksen periaatteet, tieteellinen argumentaatio, tutkimusetiikka ja eettinen harkinta, tulkinnan ja ymmärtämisen problematiikka. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin (TKAS201) aloittamista tai sen 1. lukukautena.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee ihmistieteiden filosofian periaatteet,
  • hallitsee tieteellisen argumentaation,
  • ymmärtää ja osaa soveltaa tutkimusetiikan ja tulkinnan kysymyksiä,
  • osaa asettaa tutkimuksia tieteenfilosofiseen viitekehykseen ja tarkastella niitä tutkimusetiikan näkökulmasta sekä
  • tarkastella omaa asemaansa tutkijana.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus:

Luetaan kolme kirjaa:

Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti: Mitä on tutkimus? (pakollinen, mikäli ei sisälly aiempiin opintoihin) tai Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia

Hallamaa & al. (toim.): Etiikkaa ihmistieteille, s. 9-66, 93-202, 220-273, 296-317, 349-359, 397-415

sekä yksi seuraavista:

Gadamer: Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa

Gallagher: Hermeneutics and Education

Gothoni (red.): Att förstå inom humaniora

Tontti (toim.): Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta

 

TKAS112 Lähestymistapoja tutkimukseen II 5 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: Laadullisen tutkimuksen periaatteet, tutkimusmenetelmät ja lähestymistavat tai syventyminen humanistisen tutkimuksen filosofiaan. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin (TKAS201) aloittamista tai sen 1. lukukautena.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee omalle tutkielmalleen relevantin teoreettisen viitekehyksen ja metodologian,
  • osaa muodostaa yhtenäisen teoreettisen viitekehyksen ja soveltaa valittua metodia omaan tutkimukseensa sekä
  • osaa perustella metodologisia valintojaan.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan kolme teosta, joista sovitaan tentaattorin kanssa):

Luetaan kolme teosta pääsääntöisesti joko kohdasta a tai b. Teoksista sovitaan tentaattorin kanssa.

a) Humanistisen tutkimuksen filosofiset perusteet

Fenomenologia

Cerbone: Understanding Phenomenology

Moran: Introduction to Phenomenology

Hermeneutiikka

Gallagher: Hermeneutics and education

Ricoeur: Hermeneutics and the human sciences: essays on language, action and interpretation

Ricoeur: Interpretation Theory. Discourse and the surplus of meaning (on suom.)

Vattimo: Beyond interpretation; Tulkinnan etiikka

Bleicher: Contemporary Hermeneutics. Hermeneutics as Method, Philosophy and Critique

Vanhoozer & al. (eds.): Hermeneutics at the Crossroads

Kriitinen teoria

Habermas: Erkenntnis und Interesse; Theorie des kommunikativen Handelns (on engl.)

Horkheimer & Adorno: Dialektik der Aufklärung: philosophische Fragmente (on suom., engl.)

Pragmatismi

Pihlström: Pragmatism and philosophical anthropology: understanding our human life in a human world

Kilpinen & al. (toim.): Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä

Muuta

Cavell: The Claim of Reason. Wittgenstein, skepticism, morality, and tragedy

Feyerabend: Against Method

Foucault: L’archéologie du savoir (on suom., engl., ruots.)

Lévi-Strauss: La pensée sauvage (on engl., ruots.)

b) Laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmät

Luetaan ainakin yksi yleisteos, joko

Alasuutari: Laadullinen tutkimus tai

Eskola ja Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen

Menetelmät  (esim.):

Diskurssianalyysi

Fairclough: Critical Discourse Analysis

Jokinen & al.: Diskurssianalyysin aakkoset tai

Jokinen & al.: Diskurssianalyysi liikkeessä. Vuorovaikutus, toimijuus ja kulttuuri empiirisen tutkimuksen haasteina

Etnografinen ja narratiivinen tutkimus

Bochner and Ellis (eds.): Ethnographically Speaking. Autoethnography, literature and aesthetics

Latvala & al (toim.): Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen

Willis: The Ethnographic Imagination

Haastattelututkimus

Fingerroos ja Kurki (toim.): Ääniä arkistosta. Haastattelut ja tulkinta

Ruusuvuori ja Tiittula (toim.): Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus

Sisällönanalyysi

Tuomi ja Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi

Seppänen: Visuaalinen kulttuuri: teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle

Taiteellinen ja taidekasvatuksen tutkimus

Biggs and Karlsson (eds): The Routledge Companion to Research in the Arts

Bresler (ed.): International Handbook of Research in Arts Education

Lawrence-Lightfoot and Hoffman Davis: The Art and Science of Portraiture

Mäkelä and Routarinne (eds): The art of research. Research practices in art and design

Sullivan: Art practice as research. Inquiry in the Visual Arts

Toimintatutkimus

Kuula: Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä

McKernan: Curriculum Action Research. A handbook of methods and resources for the reflective practitioner

Suojanen: Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä

 

TKAS121/122/123 Taiteen ja kulttuurin teoria 5-15 op

Pakollinen 5 op, loput vaihtoehtoisia.

Sisältö: Taiteen ja kulttuurin ajankohtaisen teorian ja tutkimuksen erityisalueet, esim. teemat, näkökulmat, tutkimusalat, suuntaukset. Mikäli et suorita opintojaksoa osallistumalla opetukseen, niin neuvottele sisällöstä tentaattorin tai maisterintutkielmasi ohjaajan kanssa.Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin ja -tutkielman aloittamista tai viimeistään niiden aikana.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee syvällisesti muutaman omalle tutkimustyölleen hedelmällisen taiteen tai kulttuurin teorian osa-alueen tai keskeisen ajattelijan,
  • osaa soveltaa tutkimuskirjallisuutta määrättyihin tutkimusongelmiin luovalla ja relevantilla tavalla sekä
  • pystyy kriittisesti arvioimaan tietyn alueen tutkimusta.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuudesta sovitaan kurssin opettajan tai tentaattorin kanssa. Ellei opintojaksoa suoriteta kontaktiopetuksena luetaan pääsääntöisesti kolme teosta.

 

TKAS131/132 Taidekasvatuksen klassikoita 5-10 op

Pakollinen 5 op, loput vaihtoehtoisia.

Sisältö: Taidekasvatuksen traditioon merkittävällä tavalla vaikuttaneiden tai taidekasvatuksessa muuten tärkeiden ajattelijoiden keskeisiä tekstejä. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi viimeistään maisterintutkielman kirjoittamisen aikana.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee taidekasvatuksen alan keskeisiä klassikoita ja osaa suhteuttaa ne omaan aikaansa,
  • tiedostaa kontekstin vaikutuksen tyyliin ja sisältöihin,
  • osaa erotella argumentaation keskeisen rakenteen,
  • tunnistaa klassikoiden vaikutukset myöhempään ajatteluun ja
  • osaa vertailla ja yhdistää heidän ajattelunsa uudempaan keskusteluun.

Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Valikoimasta sovitaan kurssin opettajan tai tentaattorin kanssa. Ellei opintojaksoa suoriteta kontaktiopetuksena luetaan laajuudesta ja vaikeusasteesta riippuen noin kolme teosta.

Platon: Valtio (luvut II, III ja X), Ion, Pidot

Aristoteles: Runousoppi

von Schiller: Briefe über die ästhetische Erziehung des Menschen in einer Reihe von Briefen (on engl.)

Baudelaire:  Le peintre de la vie moderne (on suom., engl.)

John Ruskin: The Elements of Drawing

Tolstoi: Mitä on taide?

Key: Barnets århundrade (on engl.)

Gropius: Idee und Aufbau des staatlichen Bauhauses (on suom.)

Kandinsky: Punkt und Linie zu Fläche (on engl.)

Klee: Pädagogisches Skizzenbuch (on engl.)

Dewey: Art as Experience

Read: Education through Art

Langer: Feeling and form

Merleau-Ponty: L’oeil et l’esprit (on engl., suom.)

Gadamer: Die Aktualität des Schönen (on engl.)

 

TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta 5-10 op

Vaihtoehtoinen.

Sisältö: vierailuluennot, tutkimushankkeiden seminaarit, konferenssit, toimeksiannot

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa ja osaa analysoida omia kiinnostuksen kohteitaan taiteen ja kulttuurin tutkimuksen kentällä,
  • hallitsee valitsemansa tutkimuksen osa-alueet sekä
  • osaa problematisoida ja arvioida erilaisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä.

Suoritustapa: kontaktiopetus

Arviointi: 0–5

 

TKAS201 Maisteriseminaari 10 op

Pakollinen kaikille.

Sisältö: perehtyminen maisterintutkielman tekemiseen, sen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin periaatteisiin.

Maisteriseminaari on maisteriopintojen tärkein opintojakso. Seminaarin voit aloittaa kun pääaineen aineopinnot on suoritettu, maisterintutkielman aihe tai aihepiiri on selvillä ja olet valmis aloittamaan työn sen parissa (yleensä maisteriopintojen ensimmäisen vuoden keväällä tai toisen vuoden syksyllä). Tavoitteena on, että tutkielman esitarkastusversio valmistuu seminaarin aikana tai seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen,
  • osaa tehdä tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti,
  • osaa soveltaa tutkimuseettisiä periaatteita ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen käytännöt sekä
  • osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Suoritustapa: osallistuminen seminaariin kahden lukukauden aikana (aloitus joko syys- tai tammikuussa): ensimmäisenä lukukautena tiedonhaun koulutus ja tiedonhaut, tutkimustehtävän työstäminen, tutkimussuunnitelman laadinta ja esittely; toisena lukukautena seminaariartikkelin laatiminen ja esittely; molempina lukukausina perehtyminen muiden osallistujien tutkielmiin, toimiminen opponenttina sekä aktiivinen osallistuminen seminaarissa käytävään tieteelliseen keskusteluun.

Arviointi: 0–5

 

TKAS523 Maisterintutkielma 40 op
tai
TKAS522 Sivututkielma 20 op

Sivuaineopiskelijat tekevät sivututkielman (vapaaehtoinen) (20 op).

Sisältö: Tutkimusaiheen muotoileminen, päättäminen ja rajaus, mahdollisen aineiston hankinta ja analyysi, tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen, tutkielman kirjoittaminen ja viimeistely, ohjauskeskustelut koko prosessin ajan. Suositellaan tutkielman tekemisen aloittamista maisteriopintojen ensimmäisen vuoden keväällä.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • muotoilla mielekkään tutkimusongelman ja ratkaista siihen liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen,
  • tuottaa itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan kirjallisen tutkielman,
  • soveltaa tieteellisiä menetelmiä taidekasvatuksen alan kysymysten kehittämiseen ja
  • osaa toimia asiantuntijana taidekasvatuksen kentällä suunnittelu- ja johtotehtävissä.

Arviointi:

  • taidekasvatus pääaineena asteikolla erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty
  • taidekasvatus sivuaineena asteikolla hyväksytty - hylätty

Erilaisista tutkielman tyypeistä, tutkielman arvioinnista ja tarkastuksesta on lisätietoa tiedekunnan sivuilla: www.jyu.fi/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkielma/.

Ks. myös Taikun graduasema: www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/graduasema/