03.04.2017

Gradusta julkaisuksi

Artikkeli gradun pohjalta? - Gradusta kirja?

Artikkeli gradun pohjalta?

Tieteelliset julkaisut

Mikäli haluat kirjoittaa gradusi pohjalta artikkelin, on hyvä muistaa, että artikkeli on gradun jälkeenoma kokonaisuutensa eikä siis lyhennelmä tutkielmasta. Hyvästä artikkelista tulee löytyä vähintään yksi näkökulma tai kysymys, johon juttu vastaa.

Koska artikkeli edustaa journalistista kirjoittamista, on valmistauduttava siihen, että tekstiä joutuu muokkaamaan ja hiomaan. Sellaisenaan tutkielman teksti ei toimi tieteellisessäkään julkaisussa.

Mitä laajemmalle yleisölle tarkoitettu julkaisu on, sen enemmän kirjoittajan täytyy miettiä, miten saa asiansa esitettyä mahdollisimman ymmärrettävästi. Tällöin tulee pohtia myös aiheen yleistä kiinnostavuutta.

Erilaisia kulttuurialan julkaisuja kannattaa selailla ja peilata omia mahdollisia aiheitaan sieltä löytyvään materiaaliin. Toimituksiin kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä ja esitellä ideansa, jotta saa tuntumaa siitä, millä tasolla julkaisukynnys milloinkin on. Jo tässä vaiheessa on hyvä varmistaa artikkelin mahdollinen pituus, jotta materiaalia on helpompi jäsentää heti alusta asti. Hylkäämisistä ei kannata aivan heti masentua, vaan tutkailla rauhassa eri julkaisukanavia ja niiden julkaisupolitiikkaa.

Eri lehdillä on erilaisia ohjeita kirjoittajalle, mutta yleensä niiden sisällöissä on paljon samaa. Linkistä pääset Kulttuurintutkimus –lehden sivulle, mistä löytyvät heidän näkemyksensä hyvän tieteellisen artikkelin rakenteesta http://www.kulttuurintutkimus.fi/lehti/contentp.php?p=ohjeita-kirjoittajalle

Päivälehdet

Sanomalehtien kohdalla julkaisuperusteet ovat toisenlaiset kuin alan erikoistuneempien julkaisujen. Lehtiin kannattaa kuitenkin ottaa rohkeasti yhteyttä ja tarjota aihetta erikoistoimituksille (esim. kulttuuritoimitukset). Mikäli aihe kiinnostaa toimitusta, kannattaa pyytää myös vinkkejä siitä, millä tavalla sitä kannattaisi kyseisessä julkaisussa käsitellä. Vielä tässä vaiheessa on varauduttava siihen, ettei juttua välttämättä julkaista vaikka asiasta on jo keskusteltukin.

Päivälehdessä jutun täytyy olla selkeän populistinen. Otsikon tulisi olla mielellään kohtalaisen kärjistetty, jotta lukija saadaan houkutelluksi lukemaan se. Populistisen kärjen jälkeen jutussa voi olla laajempaa ja perehdyttävämpää tietoa kun lukija on saatu kiinnostumaan artikkelista. Päivälehtijuttu on lyhyt. Aiheesta ja toimituksesta riippuen sen pituus voi olla 2500-5000 merkin luokkaa. Jos gradusta löytyy useampaa teemaa, täytyy niistä valita joku eli tässäkään tapauksessa artikkeli ei tyhjentävästi voi käsitellä gradua eikä olla referaatti sen sisällöstä.

Toimituksia lähestyttäessä hyvä työkalu on myös ytimekäs tiivistelmä, jonka voi lähettää etukäteen. Tiivistelmässä tulisi näkyä selkeästi gradun nimi ja pääsisältö sekä aihe ja näkökulma, jonka kirjoittaja on ajatellut juttuunsa ottaa. On myös hyvä valmistautua yllätyksiin, sillä toimituksessa saatetaankin olla kiinnostuneempia jostakin aiheeseen liittyvästä sivujuonteesta eikä kirjoittajan tarjoamasta pääasiallisesta sisällöstä. (Lähde: Satu Kakkori, Keskisuomalainen)

Kaiken kaikkiaan artikkelin kirjoittaminen gradun pohjalta vaatii siis lisätyötä ja ennakkoluulottomuutta sekä monesti myös sitkeyttä. Erilaisten kirjoitustapojen  hallitseminen edistää kuitenkin taiteiden ja kulttuurintutkimuksen parissa opiskellutta työllistymään moniin muihinkin kuin nimenomaan toimittajan töihin.

Gradusta kirja?

Ensi alkuun ajatus gradusta julkaistuna kirjana voi kuulostaa epärealistiselta. Toki se harvinaista onkin, muttei silti mikään mahdottomuus. Mikäli mielii gradustaan kirjaa tai muuta julkaisua, on kuitenkin tärkeää ottaa tiettyjä näkökohtia huomioon alusta asti.

Julkaistavan gradun aiheen tulisi olla siten populaari, että sen voi ajatella kiinnostavan suurempaakin yleisöä. Se mikä milloinkin on populaaria ja kiinnostavaa vaihtelee, joten asiasta kannattaa keskustella ajoissa kustannustoimittajan kanssa. Omat mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet voivat olla laajemmalti jaettavissa, jolloin nekin saattavat muodostaa mahdollisen lähtökohdan suunnittelulle.

Tutkielmaan on varauduttava tekemään muutoksia, erityisesti jos sen on tarkoitus houkutella äärelleen laajaa lukijakuntaa. Muutoksissa on yleensä kyse lähinnä poistoista. Kirjan muotoon saatettaessa tutkimuksesta tulee todennäköisesti poistaa sitä selittävät osat eli johdanto ja päätäntö sekä metodiosuutta selittävät tekstiosuudet. Julkaistavassa kirjassa on hyvä mennä suoraan asiaan ilman kysymyksiä siitä, miten ja millä metodilla olen tutkimustani tehnyt.

Tärkeä edellytys julkaisukynnyksen ylittymiselle on myös sujuva kirjoitustaito, koska tekstin on tavoitettava suurempi yleisö kuin mitä se tutkielmana tekisi. Tekstin on hyvä olla helposti avautuvaa myös yliopiston ulkopuolella elävälle lukijalle. Toisaalta esimerkiksi taideinstituutiot, erilaiset taidealan yhteisöt ja yhdistykset sekä kulttuurialan muut toimijat voivat haluta julkaisusarjoihinsa hyvinkin erikoistuneista aiheista tehtyjä teoksia. Ulkopuolisen tahon tilausgradusta sukeutuukin helpommin julkaisu, jolle on jo tiettyä lukijakuntaa olemassa.

Tutkielman ohjaajan on hyvä olla tietoinen julkaisutoiveista ja tavoitteista alusta asti. Eri kustantajien kanssa kannattaa myös keskustella ajoissa aiheesta, kirjoitustavasta ja yleensä julkaisemismahdollisuudesta ennen kuin alkaa haaveilla gradustaan julkaisua.

Alla näkökulmia hyvän tietokirjan sisältöön ja valmistumiseen:
Lähde: Ville Rauvola, Atena -kustannus

Tietokirjan vaiheet:

Idea
Idean jalostaminen > idean esittäminen kustantajalle > idean hylkääminen tai hyväksyminen > jalostaminen edelleen

Käsikirjoitus
Käsikirjoitus kustantajalle > hyväksyminen tai hylkääminen > käsikirjoituksen editoiminen

Kuvatoimitus
Tekijä ja kustantaja yhdessä tai erillinen kuvatoimittaja

Ulkoasu
Taitto ja kansi, usein graafikko suunnittelee, joskus kirjailija itse

Painotyöt

Myynti ja markkinointi
Alkaa jo paljon ennen kirjan valmistumista

Hyvän tietokirjan ominaisuuksia:

  • Aihe on kiinnostava; koskettava, herkullinen, tuttu, tärkeä, näkökulma hyvin valittu, uusi.
  • Hyvin kirjoitettu ja toimitettu, elävöitetty, rakenne toimii, ”on kuin romaani”, ”voi avata mistä kohdasta vain”
  • Kirjoitettu persoonallisella otteella
  • Hyvä taustatyö, lähdekritiikki
  • Rakenne sopii aiheeseen, tukee sitä
  • Kirja on aiheensa näköinen esim. kieli ja ulkoasu <> kohderyhmä
  • Luotettava, käyttäjälleen tarpeellinen
  • Purkaa myyttejä, herättää keskustelua
  • Kattava, yksityiskohtainen, selkeä, runsas, vakuuttava
  • Käytännönläheinen
  • Helppokäyttöinen: auttaa aiheensa haltuunottoon (hakemistot, sanastot, lähteet, lisätiedot, otsikointi, laatikot, kuvatekstit)
  • Kirja esineenä: kuvitus, taitto, miellyttävän tuntuinen, kätevän kokoinen
  • Viihdyttävä, popularisoitu
  • Kiinnostaa mahdollisimman monia
  • Kirjalla hyvä nimi

Alla esimerkkejä taikussa valmistuneista graduista, jotka ovat päätyneet myös julkaisuiksi:

Lonkila, Helena: Peilikäs peilinä
Kainuun museon julkaisuja
Jyväskylän yliopiston Taide, tiede ja teknologia –muuntokoulutuksen julkaisuja nro.7
Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2005.

Niinisalo, Suvi: Keijukaisten lähteillä
Atena Kustannus Oy, Jyväskylä 2004.

Häyrinen Ari: Building the past
Publications of the Jyväskylä University Museum 19
Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 2004.

Vuorinen, Sari: Leo Ruuskanen ja elonkorjaajat
Jyväskylän taidemuseon julkaisuja
Jyväskylän yliopiston Taide, tiede ja teknologia –muuntokoulutuksen julkaisuja 2/2003
Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2003.

Pyhtilä, Marko: Taiteen kritiikki ja kritiikin taide
Stewart Home porvarillisen kulttuurin raunioilla
LIKE, Helsinki 1999