03.04.2017

Ohjauksesta

Seminaariin - Ohjauksesta - Kuka on oikea ohjaaja? - Graduohjaajat - Muita yhteystietoja

SeminaariinOhjaajan valinta

Gradun ideoimiseen ei ole olemassa liian varhaista ajankohtaa. Suunnitelmia voi ja kannattaa tehdä pitkin opintopolkua. Vaikkei alustavista ideoista syntyisikään valmista, ne ovat kuitenkin pohjana tulevalle ja arkipäiväistävät väärää kuvaa kaukana opiskelujen lopussa häämöttävästä suurtyöstä. Kannattaa pitää mielessä myös se, ettei gradua aloittaessa tarvitse olla kaikkitietävä akateemikko. Tärkeintä opinnäytetyötä tehtäessä on nimenomaan oppiminen.

Tavallisimmin syventävien opintojen seminaari aloitetaan maisteriopintojen alussa, kun perus- ja aineopinnot on suoritettu ja myös sivuaineita on tehtynä prosessin tueksi. Seminaari kestää yhdestä kahteen lukukautta ja sen aikana tehdään tutkimussuunnitelma, mahdollisesti dispositio, kirjoitetaan esitelmä- tai artikkelityyppinen kokonaisuus omasta aiheesta sekä opponoidaan muiden töitä 1-2 kertaa.

Seminaarien sisältö vaihtelee riippuen oppiaineesta ja ohjaajista. Seminaariryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti kerran viikossa. Opiskelijan kannalta gradun liikkeelle lähdössä auttaa luonnosmaisenkin kirjoittamisen aloittaminen jo seminaariaikana. Tämä helpottaa turhien kynnysten muodostumista seminaarin päätyttyä.

Tutkimussuunnitelmien rakenne vaihtelee riippuen oppiaineesta ja seminaarin ohjaajasta. Esimerkistä kuitenkin näkee, mitä suunnitelmalta yleisimmin odotetaan. Jonkinlaisen tutkimussuunnitelman tekemistä on hyödyllistä harjoitella ja hahmotella jo siinä vaiheessa kun ajatuksia graduaiheesta alkaa juolahdella mieleen.

Ohjauksesta

Seminaarin päätyttyä on hyvä luoda kohtalaisen säännöllinen tapaamissuhde omaan ohjaajaan, jotta seminaariaikana syntynyt työtahti ei pääsisi pahasti katkeamaan. Ohjaussuhteessa käyntikertoja kannattaa olla vähintään 3-4 ennen tarkastettavaksi jättöä. Useimmiten kirjoitusprosessia kuitenkin jäntevöittää jos tapaamisia on usein; niistä saa muuten itsenäiseen työskentelyyn hyödyllisiä deadlineja. Tapaamisiin kannattaa valmistautua esimerkiksi kysymyslistan kanssa. On hyvä tietää itse mennessään, mihin asioihin kaipaa juuri tällä kertaa tukea tai vastauksia. Tämä helpottaa kanssakäymistä ja auttaa saamaan ohjauksesta irti kaiken sen mitä tarvitsee.

Mikään ei kuitenkaan estä menemästä ohjaukseen myös tilanteessa, jossa tuntuu, että on täysin pihalla. Tällöin jos milloin ohjaus tulee tarpeeseen eikä sinne menoa kannata juurikaan lykätä. Tutkimuksen tekemisen luonteeseen kuuluu kaikenlainen ihmettely. Pähkäilyyn kannattaakin suhtautua niin, että se on tarkoituksenmukainen, hyvä asia, jonka kautta työ etenee.

Ohjaussuhde on erinomainen mahdollisuus opetella kriittisen palautteen vastaanottamisen arvokasta taitoa. Omista näkemyksistä on hyvä pitää kiinni, mutta ei niin tiukasti, ettei aina olisi tilaa tarkastella asioita myös toisesta näkökulmasta.

Ohjaussuhde on vastavuoroinen tila, jossa opiskelijalla on omat oikeutensa, mutta myös velvollisuutensa. Nämä velvoitteet koskevat oman työn etenemisestä huolehtimista. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaajalle kannattaa artikuloida selkeästi omat tavoitteet ja tarpeet työn tukemisen suhteen. Haluaako tavata viikoittain vai kuukausittain? Mistä asioista haluaa erityisesti palautetta? Missä kohdin gradun teko ei suju ja minkälaista arvosanaa siitä olisi mahdollista odottaa?

Kuka on oikea ohjaaja?

Ohjaajan valintaKoska ohjaajat oppineisuudestaan huolimatta eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita, tulee pitää mielessä myös laitoksen muu henkilökunta. Kun aihe on selvillä, kannattaa sopivan ohjaajan valinnasta keskustella seminaarin vetäjän kanssa, ellei hän sitten itse vaikuta sopivalta ohjaajalta. Omalta ohjaajalta voi myös kysyä, kenen muun pakeille gradun kanssa kannattaisi hänen lisäkseen mennä, että saisi laitoksen laajasta asiantuntemuksesta mahdollisimman paljon iloa irti. Varteenotettavia suosittelijoita tässä asiassa ovat myös toiset opiskelijat.

Mikäli ohjaussuhteen aikana tulee olo, että toinen puhuu aidasta ja toinen sen seipäästä eli tilanne ei tavalla tai toisella edistä gradun valmistumista, kannattaa asia ottaa rohkeasti ohjaajan kanssa esille. Mikäli tämäkään toimenpide ei auta, on opiskelijalla oikeus miettiä kuka muu voisi jatkossa olla sopivampi pääasiallinen ohjaaja. Onneksi tämän kaltaisia tilanteita tulee eteen kohtalaisen harvoin.

"Ohjauksen tarkoitus ei ole kontrolloida, tekeekö opiskelija oikein vai väärin, vaan tehdä näkyväksi erilaisten valintojen seurauksia. Tämän jälkeen opiskelijalla on oltava vapaus tehdä omia valintojaan. Ohjaajan vastuulla on saada opiskelija näkemään erilaiset vaihtoehdot, ennen kuin itse kirjoittamisen usein palkitseva, mutta välillä kovin turhauttava prosessi alkaa."

  • Marianne Liljeström: Parempi peikko ohjauksessa kuin pakkopulla suussa
  • Merja Kinnunen & Olli Löytty (toim.): Iso Gee, gradua ei jätetä. Vastapaino 1999

Graduohjaajat

Graduja ohjaavat ensisijaisesti oman oppiaineen professorit, yliassistentit ja lehtorit, mutta myös muut henkilökuntaan kuuluvat voivat toimia gradun ohjaajana. Henkilökuntasivulta löydät henkilökunnan tutkimusalueet, joiden avulla pääset suunnistamaan tarvittaessa erityistiedon pariin.

Muita yhteystietoja

Graduun liittyvissä asioissa neuvovat myös laitoksen amanuenssit.