23.02.2017

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot

Kuvataide


Ferdinand von Wright (1822-1906)

Ferdinand von Wright oli nuorin ja lahjakkaimpana pidetty kolmesta von Wrightin taiteilijaveljeksestä. Veljiensä Magnuksen (1805-1868) ja Wilhelmin (1810-1887) tavoin hän maalasi pikkutarkalla biedermeieriksi luokiteltavissa olevalla tyylillä lähinnä eläin- ja maisema-aiheisia teoksia. Ferdinand von Wrightillä on Suomen taiteen historiassa arvostettu asema, joskin hän on hieman jäänyt Suomen taiteessa tärkeämmiksi katsottujen ns. kultakauden mestareiden, kuten Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan varjoon.

Ferdinand von Wright syntyi 19.3. vuonna 1822 Kuopion Haminalahdessa. Hän oli Henrik Magnus von Wrightin ja hänen vaimonsa Maria Elisabetin viidestoista lapsi. Perhe asui maalaiskartanossa, jonka toimeentulo saatiin lähiluonnosta. Täten luonto tuli heille tutuksi ja suuren arvostuksen kohteeksi, joka näkyi von Wrightin veljesten taiteessa. Veljessarja tunnetaankin heidän eläintieteellisistä maalauksistaan, joissa lintujen kuvaus näytteli pääosaa. Nuori Ferdinand kiinnostui taiteesta vanhempien veljiensä Magnuksen ja Wilhelmin innoituksesta ja jo alle kymmenenvuotiaana hän jäljensi heidän teoksiaan.

Ferdinand lähti vuonna 1837 Tukholmaan. Siellä hänen oli tarkoitus saada lisäoppia ja asua varakkaan isoenonsa kreivi Tawastin vieraana. Ferdinand päätyi kuitenkin Wilhelm-veljensä luo Bohusläniin, jossa hän avusti tätä ja toista veljeään Magnusta Svenska Foglar -teoksen kuvittamisessa. Seuraavien viidentoista vuoden aikana Ferdinand von Wright matkusti Suomen ja Ruotsin väliä. Hän halusi olla veljiensä seurassa ja vieraili useasti etenkin Wilhelmin luona Orustin saarella. Toisaalta hän kuitenkin ikävöi kotiseutuaan Haminalahtea ja palasi sinne aina takaisin.

Vaikka Ferdinand von Wright sai jonkin verran taideopetusta, pidetään häntä sekä hänen veljiään itseoppineina maalareina. Vuonna 1842 Ruotsissa ollessaan Ferdinand opiskeli lyhyen aikaa Tukholman taideakatemiassa ja 1840-luvun lopussa hän oli lyhyitä jaksoja Turussa Robert Wilhelm Ekmanin oppilaana. 1850-luvun puolivälissä Ferdinand pysyi Haminalahdessa ja maalasi lintujen ohessa myös maisemia. Vuonna 1853 valmistunut Näköala Haminalahdelta oli Ferdinand von Wrightin läpimurtotyö. Teoksessaan hän oli saavuttanut runebergiläisen idyllin Suomen kansallismaisemasta ja hänet noteerattiin vihdoin valtakunnallisesti.

Vuonna 1858 Ferdinand suuntasi Magnuksen kehotuksesta vielä kerran taideoppiin. Opintomatkan alkuperäisenä tavoitteena oli suunnata pohjoismaisten taiteilijoiden suosimaan Düsseldorfin  taideakatemiaan, mutta Ferdinandin matka veikin Dresdeniin. Suunnanmuutoksen syynä on nähty olleen Ferdinandin kasvanut kiinnostus siellä vaikuttaneisiin luontoromantikoihin Caspar David Friedrichiin ja Johan Christian Clausen Dahliin, jonka poika eläinmaalari Siegwald Dahl toimi Dresdenissä myös opettajana. Kahden kuukauden opiskelujakson jälkeen hän palasi Ruotsin kautta takaisin Suomeen.

1860-luvulla Ferdinand von Wright asettui pysyvämmin Haminalahteen, jossa hän asui pääkartanon läheisyydessä sijainneessa kodissaan seuraavat parikymmentä vuotta. Linnut nousivat jälleen pääosaan hänen tuotannossaan ja näissä maalauksissa alkoivat näkyä myös Dresdenistä omaksutut vaikutteet. Teosten aihe- sekä värimaailma muuttuivat ja hän korosti niissä luonnossa ilmenevää olemassaolonkamppailua.

1870-luvulla Ferdinand von Wrightin teoksia pidettiin taidepiirien mielestä vanhentuneina ja kritiikistä masentuneen taiteilijan terveys alkoi pettää. Reumatismi rajoitti vasta 50 vuotta täyttäneen taiteilijan liikkumista ja seuraavalla vuosikymmenellä sattuneet halvauskohtaukset tekivät hänet vuoteen omaksi. Tämä ei kuitenkaan lopettanut hänen taiteilijanuraansa, vaan hän työsti lukuisia teoksia sängystä käsin. Vuonna 1886 Ferdinand maalasi tunnetuimman teoksensa Taistelevat metsot. Teos saavutti suuren suosion kansan keskuudessa ja nosti ikääntyneen taiteilijan arvostusta myös taidepiirien sisällä. Vuonna 1889 Ferdinandin teoksia oli näytteillä Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa hänet palkittiin pronssimitalilla. Ferdinand von Wright kuoli Haminalahdessa heinäkuun 31. päivänä vuonna 1906.


Taistelevat metsot 1886 (Öljy kankaalle 124x188,5. Ateneumin taidemuseo)

Taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin tunnetuin maalaus. Teos valmistui vuonna 1886 taiteilijan ollessa yli 60-vuotias ja se edustaa hänen myöhäistuotantoaan. Taistelevien metsojen merkitys Suomen taiteen historialle on ollut suuri, mutta vielä erityisempi merkitys sillä on ollut koko suomen kansalle. Teoksen aihe ja luonnonkuvauksen tapa koskettivat suomalaisia ja lukuisten jäljennösten, versioiden ja painokuvien myötä siitä on muodostunut suomalaisen taiteen tärkeä kansallinen symboli.

Taistelevat metsot muodostui Ferdinand von Wright uran kannalta tärkeäksi teokseksi. Hän oli Savon sydänmaille eristäytyneenä maalannut jo vuosikymmeniä samoja lintu- ja lähiympäristönsä maisema-aiheita, jotka poikkesivat taiteen uusista valtavirtauksista. Hänestä oli tullut epämuodikas taiteilija, jota taidepiirit eivät enää ottaneet kovin vakavasti. Sairastelujensa ohessa Ferdinand von Wright alkoi maalata Taistelevia metsoja, jonka yhteydessä hän palasi aikaisempiin luonnondramatiikka käsitteleviin aiheisiinsa. Teoksesta ilmenevä luonnontaistelun kuvaus yhdistettiin Suomen kansan kohtaloon, jota vaivasi epävarmuus vuosisadan vaihteen poliittisten myllerrysten johdosta. Teos osoittautui aiheeltaan ajankohtaiseksi ja liitti Ferdinand von Wrightin takaisin taiteen kokonaiskuvaan. Taistelevat metsot saavutti jo syntyhetkenään suuren suosion ja maalaus ostettiin Taideyhdistyksen kokoelmiin.

Taistelevista metsoista käy ilmi Ferdinand von Wrightin tarkka paneutuminen niin kohteen kuin sen taustankin kuvaamiseen. Hän kuvasi maalauksen linnut tieteellisen tarkasti luonnollisessa ympäristössään, joka noudatteli topografisesti täsmällistä maisemaa. Romantiikan hengessä suomalainen identiteetti oli sidottu luontoon kuuluvaksi, jonka myötä myös kuvataiteissa esitetyt luontoaiheet muodostuivat kansallista identiteettiä korostaviksi tekijöiksi. Täten Taistelevista metsoista välittyvä suomalaisen koskemattoman erämaaluonnon kuvaus nousi tekijäksi, johon kansan syvät rivit pystyivät samastumaan. Taistelevia metsoja voidaan pitää avainteoksena suomalaisen luonnonkuvaamisen traditiossa, joka on säilyttänyt arvostuksensa läpi vuosikymmenten. Yhä tänä päivänä suomalaista identiteettiä rakennetaan ja ylläpidetään osittain luonnonkuvaamisen kautta, jonka näkyvimmäksi tekijäksi voidaan nimetä nykyään luontovalokuvaus.

Taistelevista metsoista on aikojen saatossa rakentunut todellinen kotimaisen taiteen ikoni, joka on tuttu kaikille suomalaisille. Teos on eniten kopioitu suomalainen maalaus, josta löytyy lukemattomia toisintoja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksina useiden suomalaisten kotien seiniltäkin.

 

Lähteet ja lisätietoa:

Suomen taiteen historia: von Bonsdorff, Gardberg, Lindberg jne.

Taiteilijaveljekset von Wright: Leikola, Lokki, Stjernberg

http://www.kulttuuripolku.net/wright/

http://www.turuntaidemuseo.fi/vonwright/tekijat/su_kuvaluettelo.shtml