| TAIDEHISTORIAN |
kuva |
| SANASTO |
kuva |
| Tekijät: |
kuva |
| Leena Valkeapää (toimitus) |
kuva |
| Ulla Salmela (toimitus, taitto) |
kuva |
| Elina Bonelius (kuvat) |
kuva |
| Jyväskylän yliopisto |
kuva |
| TAIKU / Taidehistoria |
kuva |
| 1997 |
kuva |
| pdf-versio 2003 |
kuva |
| ISBN 951-34-0991-0 |
kuva |
| © Tekijät, Taidehistorian oppiaine |
kuva |
| ALKUSANAT |
kuva |
| Taidehistoria kattaa historiatieteiden ta-paan mittavan alueen sekä ajallisesti että maantieteellisesti, esihistoriasta nykyhet-keen, agorasta avantgardeen. Taidehistori-an tutkimuksen kohde sisältää laajan kirjon esineitä ja ilmiöitä, joiden käsittely edellyt-tää runsasta termistöä. Termistön selkeä ja johdonmukainen käyttö ja määrittely on tästä syystä oleellinen tekijä taidehistorian tutkimusta, tuntemusta ja kommunikaatiota yleensä. |
kuva |
| Täsmällisen terminologian merkitys tulee esille yksittäisten termien määrittelyn vai-keudessa. Jokaisesta termistä avautuu loppumaton käsitteiden ketju, jokainen määrittely ottaa mukaan tietyt asiat ja sul-kee toiset ulkopuolelleen. Terminologia avaa myös oven tieteen sisäiseen maail-maan, sen tieteenteoreettisiin ja metodolo-gisiin virtauksiin, näkökulmien ja painotus-ten eroihin. |
kuva |
| Edessäsi on silloisella taidehistorian laitok-sella vuosina 1996 ja 1997 uudistettu tai-dehistorian sanasto, joka pohjautuu osaksi aikaisempaan, jo 1970-luvulla laadittuun opintomonisteeseen. Hakusanojen lähtee-nä on käytetty lukuisia alan hakuteoksia ja tutkimuskirjallisuutta. |
kuva |
| A |
kuva |
| AALTONAUHA, aallonmuotoinen jatkuva ornamenttiaihe. |
kuva |
| ABAKUS, pylvään nelikulmainen katelaat-ta, lähinnä palkistoa oleva kapiteelin ylin osa, jolla palkisto välittömästi lepää. |
kuva |
| ABBEY (engl.), luostari, suuri luostari kirk-ko. |
kuva |
| ABSIDI, ks. apsis. |
kuva |
| ABSTRAKTI TAIDE, ei-näkyvää objektiivis-ta todellisuutta esittävä taide. |
kuva |
| ABSTRAKTI EKSPRESSIONISMI, amerik-kalainen abstrakti taidesuunta toisen maa-ilmansodan jälkeen. Toimintamaalaus, ac-tion painting, kuvaa suunnan työskentely-tapaa. |
kuva |
| AD VIVUM (lat.), elävän mallin mukaan. |
kuva |
| ADAM-TYYLI, englantilainen uusklassinen huonekalu- ja sisustustyyli, joka on saanut nimensä taidepuuseppäveljeksistä Robert (1728-92) ja James (k. 1792) Adamista. |
kuva |
| ADORANTTI, kohotetuin käsin rukoilemas-sa esitetty henkilö. |
kuva |
| ADRESSI, grafiikassa kustanta-ja-taidekauppiaan nimi ja joskus osoite. Merkitään exc., exct. tai excudit. |
kuva |
| AGORA, antiikin kreikkalaisen kaupungin tori. Vrt. forum. |
kuva |
| AKANTHUS, akantti. Välimeren maissa kasvava kasvi, jonka poimuisia ja liuskaisia lehtiä on käytetty koristeaiheina esim. ko-rinttilaisessa ja kompositakapiteelissa. |
kuva |
| AKROPOLIS, antiikin kreikkalainen kau-pungin muuta kaupunkia korkeammalla oleva linnoitettu osa, jossa sijaitsivat tär-keimmät temppelit ja muut julkiset raken-nukset. |
kuva |
| AKROTERION, antiikin arkkitehtuurissa päätykolmion kulmissa käytetty tavallisesti palmetinmuotoinen, mutta myös ihmis- tai eläinfiguuria esittävä veistoskoriste. Vrt. antefiksi. |
kuva |
| AKRYYLIMAALI, nopeasti kuivuva synteet-tinen maali. |
kuva |
| AKSIAALINEN SOMMITELMA, keskiviivan, -akselin varaan tehty sommitelma. Esim. termit aksiaalinen pohjakaava ja aksiaali-nen fasadijäsentely. |
kuva |
| AKTIVISTINEN TAIDE, prosesseja painot-tavaa taidetta, joka pyrkii aktiivisesti muut-tamaan asioiden tilaa, esimerkiksi ihmisten elinehtoja. Eroaa perinteisestä poliittisesta taiteesta siten, ettei säilytä kriittistä etäi-syyttä, vaan on osallistuvaa ja emotionaali-suutta korostavaa. A. taiteessa korkeakult-tuurinen taiteen traditio (tyyli ja estetiikka) yhdistyy usein sosiaaliseen toimintaan. |
kuva |
| AKVARELLI, vesivärimaalaus. Sideaineena vesiliukoinen arabikumi (gummi arabicum). |
kuva |
| AKVATINTA, pinta- eli sävysyövytys. Graa-finen syväpainomenetelmä, jonka jälki muistuttaa laveerausta. |
 kuva |
| AKVEDUKTI, erit. antiikin roomalaisten tekemien vesijohtojen siltarakennelmat, joiden avulla vesikourun kaltevuus saatiin tasaisesti laskevaksi vaihtelevassa maas-tossa. |
kuva |
| AL SECCO (it.), ks. seccomaalaus. |
kuva |
| ALLA PRIMA (it.), öljyvärimaalauksen suo-ritustapa, jossa kuva heti alusta sivellään valmiiksi lopulliseen asuunsa ilman alus-maalaus- ja viimeistelyvaiheita. |
kuva |
| ALLEGORIA, kohteen vertauskuvallinen esittämistapa. Allegorian tekniikkana on usein personifikaatio, jossa abstrakteja käsitteitä, luonnonvoimia ja -esineitä sym-boloidaan ihmis- tai eläinhahmoilla. Ks. metafora. |
kuva |
| ALTAANI, pilareiden, pylväiden, holvikaari-en tms. kannattama, kattamaton rakennuk-sen rungon tasanne, joka toimii kuten par-veke. |
kuva |
| ALTTARI,uskonnollisten kulttimenojen kes-keisen tapahtumapaikan, "uhripaikan", ka-luste. Kristinuskossa pöydän muotoinen. |
kuva |
| ALTTARIKAAPPI, ks. alttarilaite. |
kuva |
| ALTTARILAITE, alttariin liittyvä rakenne, johon kuuluu maalauksia ja/tai veistoksia. Keskiajalla alttarin yläpuolella oli usein alttarikaappi, jonka osia ovat corpus, pre-della ja siivet. Ks. diptyykki, triptyykki, po-lyptyykki ja pentatyykki. |
 |
| ALTTARITAULU, yksi- tai moniosainen kehystetty taulumaalaus alttarin yhteydes-sä. |
kuva |
| ALUSLAATTA, nelikulmainen tai pyöreä pylväänjalan, balusterin, veistoksen tai suu-ren kalusteen alla oleva laatta. |
kuva |
| AMBO, varhaiskristillisten ja keskiaikaisten kirkkojen kivinen lukupulpetti, joita oli yksi kummallakin puolella alttaria. Saarnatuolin edeltäjä. |
kuva |
| AMBULATORIO, ks. kuorikäytävä. |
kuva |
| AMFIPROSTYLOS, kreikkalainen temppeli, jonka cellan edessä ja takana avoimet, neljän pylvään rajaamat katetut ulkotilat. |
kuva |
| AMFITEATTERI, portaittain kohoava kat-somo, jonka muoto voi vaihdella puolipyö-reästä täyteen ympyrään ja johon liittyy näyttämö tai esityspaikka. |
kuva |
| AMFORA, suuri kaksikorvainen, lyhytkau-lainen, tavallisesti jalallinen saviastia, jota käytettiin antiikin aikana viinin, öljyn ja vil-jan säilytykseen. |
kuva |
| AMORIINI, kuvataiteessa lapsena kuvattu lemmenjumala, usein siivekäs ja alaston. Vrt. Cupido, kerubi, erootti ja putto. |
kuva |
| ANASTASIS, bysanttilainen kuva-aihe, jossa Kristus laskeutuu tuonelaan herättä-mään kuolleet tai jossa Kristuksen tai Van-han testamentin pyhien ylösnouseminen. |
kuva |
| ANTATEMPPELI, klassisen antiikin yksin-kertaisin temppelityyppi, jossa sivuseinien jatkeet, antat, ja niiden väliin sijoitetut kaksi pylvästä rajaavat oviaukon eteen muodos-tuvan avoimen katetun tilan. |
kuva |
| ANTEFIKSI, antefix. Antiikin rakennustai-teessa tiili- ja marmorikattojen räystäille saumatiilirivien päätteeksi asetettu pysty-laatta. Vrt. akroterion. |
kuva |
| ANTEMENSALE, alttarin etusivun koris-teellinen puu- tai metalliverhous. Vrt. ante-pendium. |
kuva |
| ANTEPENDIUM, alttarin etusivun kankaas-ta valmistettu koristeellinen verhous. Käyte-tään myös samassa merkityksessä kuin antemensale-termiä. |
kuva |
| ANTHEMION, nauhaornamentti, jonka muodostavat maalattuina tai kohokuvina esitetyt tyylitellyt kasviaiheet, tavallisesti |
kuva |
| lootus ja palmetti. Käytettiin antiikin raken-nus- ja koristetaiteessa. |
kuva |
| ANTITEETTINEN RYHMÄ, kasvokkain symmetrisesti asetettu figuuripari tai -ryhmä. |
kuva |
| APOKALYPTINEN MADONNA, aurinkoon puettu madonna. Neitsyt Marian kuvatyyp-pi, jossa säteiden ympäröimä Maria seisoo kuunsirpin päällä. Synonyymi immaculata conseptio l. synnitön sikiäminen. |
kuva |
| APOSTOLIT (ja heidän attribuuttinsa), Pie-tari (avain), Paavali (miekka), Andreas (Andreaksen risti), Jaakob vanhempi (py-hiinvaeltajan puku, sauva ja simpukankuori tai kuvattu voittoisana ratsastajana), Jo-hannes (bysanttilaisessa taiteessa parra-kas vanhus, länsimaisessa parraton ja lem-peäkasvoinen, kädessä kalkki, josta kohottautuu käärme), Filippus (ristisauva tai Antoniuksen risti), Bartolomeus (kirja ja veitsi, joskus nyljetty ihmisennahka), Tuo-mas (peitsi ja suorakulma), Matteus (kuk-karo, piilukirves tai miekka), Jaakob nuo-rempi (vanutusjousi, nuija, sauva tai lippu), Juudas Iskariot (kukkaro) ja Mattias (peitsi ja kirves). |
kuva |
| APPLIKAATIO, päällikekoristelu. Kangas- tai nahkapohjalle kiinnitetään useimmiten samasta materiaalista leikattuja koristeku-vioita ompelemalla tai liimaamalla. |
kuva |
| APSIS, pohjaltaan puolipyöreä tai monisi-vuinen, usein puolikupolin kattama huoneti-lan pääte; kirkon kuori. Synonyymi absidi. Ks. basilika. |
kuva |
| ARABESKI, arabialaisesta taiteesta peräi-sin oleva akanthus-, palmetti- ja köynnös-aiheinen koristekuvio, joka perustuu myö-häisantiikin esikuviin. Nimitystä käytetään myös renessanssiajan koristekuvioista, joissa on yhdistetty kaartuvia viivoja, kuk-kia, hedelmiä ja figuureja. Vrt. groteski. |
kuva |
| ARKAAINEN, jonkin kulttuurin yksinkertais-ta ja jäyhää varhaisvaihetta tarkoittava il-maus. Rajoitetussa merkityksessä antiikin Kreikan varhainen taidekausi. |
kuva |
| ARKADI, pylväiden tai pilarien kannattama holvikaarisarja. Joskus myös katettu käytä-vä, jota tällainen arkadi reunustaa. Seinä-pintaan muodostettua koristeellista hovi-kaarisarjaa kutsutaan valearkadiksi. |
kuva |
| ARKKITEHTONINEN, rakennustaiteelle ominainen. |
kuva |
| ARKKITRAAVI, liitinpalkki. Antiikin raken-nustaiteessa palkiston alin osa, joka lepää pylväiden kapiteelien päällä ja kannattaa kattorakenteita. Synonyymi epistyyli. Ks. pylväsjärjestelmä. |
kuva |
| ARKKIVOLTTI, pylväiden tai pilareiden kannattama kaari, vastaa pylväs - palkki -rakenteen arkkitraavia. |
kuva |
| ART DECO, art nouveausta ja kubismista vaikutteita saanut koristeellinen sisustus-tyyli n. 1910-1950. |
kuva |
| ART NOUVEAU (ransk.), Jugend (saks.), Modern Style (engl.). Historismista irti pyr-kinyt tyylisuunta 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Tyypillisiä piirteitä orgaanispe-räiset kaarevat aiheet ja epäsymmetrisyys. |
kuva |
| ARTE POVERA (it.), ilmaismateriaaleja käyttävä minimalistinen taidesuunta. |
kuva |
| ARTEFAKTI, ihmisen valmistama esine vastakohtana luonnonesineelle. |
kuva |
| ARTS AND CRAFTS -LIIKE, käsityötaitoa elvyttänyt ja esinesuunnittelun tason paran-tamiseen pyrkinyt uudistusliike 1800-luvun jälkipuolen Englannissa. |
kuva |
| ASEHUONE, usein kirkon eteläsivulle sijoi-tettu eteistila. |
kuva |
| ASETELMA, kuva, jonka aihe koostuu ase-telluista esineistä tai luonnonaiheista. Saks. Stilleben, ransk. nature morte, engl. still life. |
kuva |
| ASSEMBLAASI, assemblage (ransk.). Tai-deteokseksi koottu esineryhmä. Vrt. kollaa-si, installaatio ja tilataide. |
kuva |
| ASYMMETRIA, epäsymmetrisyys. |
kuva |
| ATLANTTI, miespuolinen kannattajahahmo arkkitehtuurissa. Vrt. karyatidi. |
kuva |
| ATRIUM, alun perin antiikin roomalaisen asuinrakennuksen osin kattamaton pää-huone, jonka ympärillä muut huoneet olivat. Ks. domus. Myös basilikan esipiha sekä nykyisin julkisen rakennuksen suuri läpikul-kutila tai joskus pientalon sisäpiha. |
kuva |
| ATTIKA, (klassisessa) arkkitehtuurissa kattolistan yläpuolelle kohoava horisontaa-linen ja tavallisesti suorakulmainen koriste- |
kuva |
| koroke. Attikakerros on muita matalampi yläkerros. |
kuva |
| ATTRIBUOINTI, taideteoksen osoittaminen tietyn tekijän tekemäksi. |
kuva |
| ATTRIBUUTTI, tunnuskuva, esine, joka liitetään tunnusmerkkinä johonkin henki-löön, mytologiseen hahmoon, jumaluuteen, pyhimykseen jne. tämän tunnistamiseksi. |
kuva |
| AULA, asuinhuoneiden tai näiden edessä olevan pylväikön ympäröimä sisäpiha kreikk. asuinrakennuksessa. Myöhemmin sanaa on käytetty useissa eri merkityksis-sä, mm. juhlasali tai suuri eteinen. |
kuva |
| AUREOLA, sädekehä. Synonyymeja gloo-ria ja nimbus. Vrt. mandorla. |
kuva |
| AUTOMATISMI, taiteellinen luominen ilman tietoisuuden ohjausta. |
kuva |
| AVANTGARDE, edelläkäyvä, kokeileva ja uusia ilmaisuja etsivä taide. Taiteen avant-gardepyrkimykset eli esteettinen a. voidaan jakaa formalistiseen ja historialliseen avantgardeen. F. avantgarden painopiste on taiteen ilmaisumahdollisuuksien kehit-tämisessä ja muodon uudistamisessa. F. a. on sidoksissa taiteen kulloiseenkin histori-alliseen kehitysvaiheeseen, kun taas histo-riallisella avantgardella tarkoitetaan ennen toista maailmansotaa esiintyneitä radikaa-leja avantgardeliikkeitä, erityisesti futuris-mia, dadaa ja surrealismia, sekä niiden seuraajia, ns. neoavantgardeilmiöitä, 1960-luvulla. H. avantgarden painopiste oli taiteen ja arkielämän suhteissa, se oli poliit-tista ja halusi uudistaa taidetta instituutiona. |
kuva |
| AVERSSI, rahan ja mitalin etupuoli. Taka-puoli reverssi. |
kuva |
| B |
kuva |
| BAASI, pylvään jalkaosa. |
kuva |
| BALDAKIINI, kunniakatos, yleisimmin val taistuimen tai alttarin yläpuolella, mutta voi juhlistaa myös vuodetta tai portaalia tms. Valmistettu kankaasta, puusta tai metallis-ta. |
kuva |
| BALUSTERI, balustradin profiloitu pylväs. |
kuva |
| VARHAISKRISTIL-LINEN BASILIKA |
kuva |
| PÄÄLAIVA |
kuva |
| ROOMALAINEN BASILIKA |
kuva |
| PÄÄLAIVA |
kuva |
| BALUSTRADI, rintanoja, jossa on pienten pylväiden, balusterien, kannattama palkki. |
kuva |
| BAPTISTERIO, kastekirkko tai -kappeli, usein pyöreä tai kahdeksankulmainen. Pe-räisin varhaiskristilliseltä ajalta. |
kuva |
| BARBIZONIN KOULUKUNTA, ranskalai-nen maisema- ja laatukuvamaalauksen ryhmä 1800-luvulla. Työskentelivät Barbi-zonin kylässä lähellä Fontainebleauta. |
kuva |
| BASILIKA, roomalaisten kehittämässä muodossa julkiseen käyttöön tarkoitettu suorakaiteen muotoinen pylväshalli, joka omaksuttiin varhaiskristillisellä ajalla kirkko-rakennuksiin. Basilikan päätila jaetaan kahdella tai neljällä pylväsrivillä kolmi- tai viisilaivaiseksi. Muita korkeampi päälaiva voidaan valaista klerestorioikkunoilla. Pää-laiva päättyy idässä apsikseen. Lännessä on eteishalli narthex ja esipiha atrium. |
kuva |
| KRUUNULINNA |
kuva |
| BASTIONI, 1500 - 1700 -lukujen linnoituk-sessa ulospäin työntyvä monikulmainen varustus. |
kuva |
| BAUHAUS, saksalainen taideteollisuus- ja arkkitehtuurikorkeakoulu, josta tuli moder-nin suunnittelun tiennäyttäjä. Perustettiin 1919 Walter Gropiuksen johdolla Weima-rissa. Siirtyi 1925 Dessauhun, jossa toimi kunnes natsit lakkauttivat sen 1933. |
kuva |
| BAUHÜTTE (saks.), alkuaan rakennuksilla työskennelleiden kivenhakkaajien ja työ-miesten työsuojat. Nimitystä käytettiin ki-venhakkaajien ja rakennustyöläisten työ-huonekunnista ja yhtymistä. |
kuva |
| BEMA, alkuaan antiikin kreikkalainen puhu-jakoroke. Varhaiskristillisessä kirkossa pa-pistolle tarkoitettu korotettu lava. Ortodok-sisissa kirkoissa ikonostaasin takana oleva koroke. |
kuva |
| BIBLIA PAUPERUM (lat.), suom. köyhäin-raamattu. Keskiajan puupiirroksin kuvitettu Raamattu. Ks. typologinen kuvaustapa. |
kuva |
| BIEDERMEIER, 1800-luvun alkupuoliskolla varsinkin saksalaisella kielialueella suosittu sisustustyyli, jota voidaan pitää uusklassi-sen empiretyylin porvarillistuneena versio-na. Alunperin ironisoiva nimitys tulee Flie-gende Blätter -lehden koomisista sarjaku-vahahmoista Biedermannista ja Bummel-meierista. |
kuva |
| BLAUE REITER, DER, 'sininen ratsastaja'. 1911 perustettu saksalaista ekspressio-nismia edustava taiteilijaryhmä. Nimensä se sai Wassily Kandinskyn maalauksesta ja tämän yhdessä Franz Marcin kanssa toi-mittamasta taidekalenterista. |
kuva |
| BLOKKIKIRJA, ks. laattakirja. |
kuva |
| BOTTEGA (it.), taiteilijan tai käsityöläisen työpaja tai siellä mestarin valvonnassa teh-ty taideteos. |
kuva |
| BRAKTEAATTI, suurikokoinen mitalia muistuttava kultainen tai kullattu rintariipus kansainvaellusajalta, n. 400-500-luvuilta. Nimitystä käytetään myös ohuista, vain toiselta puolelta lyödyistä hopearahoista. |
kuva |
| BREVIARIUM, horarium, saks. Studen-buch, ransk. livre d'heures. Rukouskirja, joka sisältää psalmeja, rukouksia, raama-tuntekstejä ym. rukoushetkiä varten. |
kuva |
| BRÜCKE, DIE, saksalainen ekspressionis-tinen taiteilijaryhmä 1905-1913. Sen perus-tivat Dresdenissä E. L. Kirchner, F. Bleyl, E. Heckel ja K. Schmidt-Rottluff. Ryhmä vaikutti varsinkin puupiirrostaiteen elpymi-seen. |
kuva |
| BRUTALISMI, uusbrutalismi. 1954 luotu käsite, jolla tarkoitetaan selkeän konstruk-tiivista hahmotusta ja viimeistelemättömiä materiaalipintoja (erityisesti betonipintoja) suosivaa modernin rakennustaiteen suun-taa. |
kuva |
| BUKRANION, antiikin perua oleva härän-pääornamentti. |
kuva |
| BULEUTERION, antiikin kreikkalainen teh-tävältään lähellä nykyisiä kaupungintaloja oleva rakennus. |
kuva |
| C |
kuva |
| TÄHYSLASI |
kuva |
| CAMERA OBSCURA (lat.), 'pimeä huone'. Optinen laite, jossa laatikon yhdellä sivulla on reikä. Sen kautta projisoituu kuva laati-kon takaseinälle, josta se voidaan jäljentää paperille. Kuvan laatua voidaan parantaa sijoittamalla reikään linssi. |
kuva |
| CAMPANILE (it.), kellotorni, erityisesti Itali-assa. |
kuva |
| CARRARA, Italiassa sijaitseva kaupunki, josta saadaan vaaleaa marmoria. Louhok-sia on käytetty antiikin ajoilta asti. |
kuva |
| CASSONE (it.), italialainen usein puuleik-kauksin ja maalauksin koristettu arkku, joka oli tavallisesti osa vaimon myötäjäisiä. |
kuva |
| CASTRUM, roomalainen linnaleiri. |
kuva |
| CATHEDRA, kathedra, piispanistuin. |
kuva |
| CAVEA, roomalaisen teatterin katso-mo. |
kuva |
| CELLA, klassisen temppelin osa, johon jumalankuva oli sijoitettu. Vrt. naos. Ks. esim. dipteros. |
kuva |
| CHIAROSCURO (it.), maalaustaiteessa valohämyn, asteittaisen valosta varjoon siirtymisen, italiankielinen nimitys. Ks. clai-robscur, sfumato. |
kuva |
| CHICAGON KOULUKUNTA, 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaikuttanut arkki-tehtiryhmä, joka vaikutti merkittävästi pil-venpiirtäjien kehitykseen. |
kuva |
| CHINOISERIE (ransk.), kiinalaisaiheet 1700-luvun eurooppalaisessa rokokootai-teessa. |
kuva |
| CHIPPENDALE, Thomas Chippendalesta (1718-79) tuotannosta alkunsa saanut eng-lantilainen huonekalutyyli n. 1750-1830. |
kuva |
| CIBORIUM, juomamalja tai ehtoollisleivän kannellinen säilytysastia. Ciborium-alttari muodostuu pylväistä ja niiden kannatta-masta katoksesta. |
kuva |
| CINQUECENTO (it.), 1500-luku ja sen kir-jallinen ja taiteellinen tyyli Italiassa. Käyte-tään myös merkitsemään Italian täysrenes-sanssia (1500-1540). Vrt. trecento, quattro-cento. |
kuva |
| CIRE PERDUE (ransk.), vahavalumene-telmä. Valettava kappale päällystetään vahalla, jonka päälle tehdään muotti. Vaha sulatetaan pois ja tilalle kaadetaan sulaa metallia. Olennaista on, että valumuotti rakennetaan tyhjän tilan l. vahakerroksen molemmin puolin. Jos mallikappale teh-dään kokonaan vahasta, koverretaan kes-kikohta ontoksi. Onttoon kohtaan valetaan ydin (keerna) ennen kappaleen lopullista valua. |
kuva |
| CLAIROBSCUR (ransk.), valohämyn rans-kankielinen nimitys. Ks. chiaroscuro, sfu-mato. |
kuva |
| CLOISONNÉ, mm. emalitöissä ja lasimaa-lauksissa käytetty vanha koristelumenetel-mä, jossa metallilangoista tehty verkosto täytetään eri värisillä emali- ja lasituskentil-lä. |
kuva |
| COBRA-ryhmä, CoBrA. Abstraktia eks-pressionismia edustanut eurooppalainen taiteilijaryhmä toisen maailmansodan jäl-keen. Nimi tulee kaupungeista Copenha-gue, Bruxelles ja Amsterdam. |
kuva |
| CODEX (lat.), koodeksi. Käsin kirjoitettu, kuvitettu ja sidottu kirja. |
kuva |
| CORPS DE LOGIS (ransk.), asuttu päära-kennus. |
kuva |
| CORPUS (lat.), alttarikaapin keskiosa. Ks. alttarilaite. Myös: taiteilijan tuotanto. |
kuva |
| CORTILE (it.), italialaisen palatsin sisäpiha. |
kuva |
| COUR (ransk.), piha. |
kuva |
| CRAYON-MANEERI, graafinen syväpai-nomenetelmä, jolla jäljitellään liitu- ja lyijy-kynäpiirustuksia. |
kuva |
| CREDO-SARJA, keskiaikaisen seinämaa-lauksen aihe, jossa ovat apostolit ja uskon-tunnustus. |
kuva |
| CROQUIS (ransk.), krokii. Nopeasti elävän mallin mukaan tehty (figuuri)piirustusharjoi-telma. |
kuva |
| CUPIDO, antiikin roomalaisten rakkauden jumala, jonka toinen nimi on Amor. Vrt. Eros. |
kuva |
| D |
kuva |
| DADAISMI, dada. Perinteisiä taidekäsityk-siä vastustanut avantgardistinen taiteilijoi-den ja kirjailijoiden kapinaliike Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1916-1923. Sattumanva-raisesti valittu nimi tarkoittaa esimerkiksi keppihevosta. |
kuva |
| DAGUERROTYPIA, valokuvausmenetel-mä, jossa kuva kiinnitetään hopeoidulle metallilevylle, sekä tällä menetelmällä val-mistettu valokuva. |
kuva |
| DAIDALOS, kreikkalainen taruhenkilö, seppä, kaikenlaisen taidetyön myyttinen edustaja. |
kuva |
| DAMASKOINTI, damasti-tekniikka. Erilaisia teräslaatuja yhdistetään ahjohitsauksella, jolloin teräksen pinta tulee juovaiseksi. Käytetään parantamaan teräksen ominai-suuksia ja toisaalta koristeluun. |
kuva |
| DANCE MACABRE (ransk.), kuoleman-tanssi. Ruttoepidemioiden aktualisoima kuva-aihe, jossa luurangot tanssittavat ih-misiä säätyyn tai arvoon katsomatta. |
kuva |
| DATEERAUS, ajoitus. |
kuva |
| DECORATED STYLE, englantilaisen goot-tilaisen arkkitehtuurin keskimmäinen kausi n. 1270-1350. Ominaisia käyrät viivat ja lehtevät muodot. Ks. Early English ja Per-pendicular-tyyli. |
kuva |
| DECORUM (lat.), soveliaisuussäännöt. Mm. pylväsjärjestelmien oikeaoppinen käyttö. |
kuva |
| DEDIKAATIOKUVA, omistekuva. Esittää taide-esineen luovuttamista tilaajalle, me-senaatille yms. |
kuva |
| DEESIS (kr.), bysanttilaisesta taiteesta peräisin oleva kuva-aihe, jossa Kristus is-tuu valtaistuimella Neitsyt Marian ja Johan-neksen välissä. |
kuva |
| DEFORMAATIO, muotojen vääristely. |
kuva |
| DEKOLLAASI, décollage (ransk.). Taidete-os, joka syntyy repimällä materiaaleja. Olennaisia eroja kollaasiin ovat toiminnan kollektiivinen luonne sekä sen siirtäminen ateljeesta kadulle. Huom. Euroopassa kut-suttiin happeningeja dekollaaseiksi 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. |
kuva |
| DEKONSTRUKTIVISMI, 1990-luvun arkki-tehtuurisuuntaus, joka perustuu konstruktii-visen rakennusperinteen uudelleentulkin-taan. |
kuva |
| DEKORATIIVINEN, koristava, koristeelli-nen. Kuvataiteessa lähinnä taideteoksen ulkonaisia muotoarvoja, kuten rytmiä, vii-vaa ja väriä korostava koristeellinen puoli. |
kuva |
| DETALJI, yksityiskohta. |
kuva |
| DEUTSCHER WERKBUND, vuonna 1907 perustettu saksalaisten arkkitehtien, taiteili-joiden, suunnittelijoiden ja teoreetikoiden yhdistys, jonka tavoitteena oli luoda uusi, korkealaatuinen taideteollinen tuotanto. Loi pohjaa Bauhausille. |
kuva |
| DIPTEROS |
kuva |
| DILETANTTI, harrastelija. Henkilö, joka harjoittaa taidetta huvikseen, usein ilman ammatillisia edellytyksiä. |
kuva |
| DIPTEROS (kr.), kreikkalainen temppeli, jossa cellaa ympäröi kaksinkertainen pyl-väskehä. |
kuva |
| DIPTYYKKI, kaksiosainen, kirjan tapaan avautuva taulu. Vrt. triptyykki, pentatyykki ja polyptyykki. |
kuva |
| DIPYLONTYYLI, ns. Dipylon-maljakot. An-tiikin kreikkalaisten saviastioiden geometri-sen koristelutyylin alaryhmä. Koristeluun sisältyy ornamentteja ja geometrisiksi tyyli-teltyjä kertovia kuvaesityksiä. |
kuva |
| DISKOBOLOS (kr.), kiekonheittäjä. |
kuva |
| DIVISIONISMI, neoimpressionistien maa-laustekniikka, jossa puhtailla pääväreillä maalataan pieninä täplinä, sekä tekniikan taustalla oleva optinen teoria. Tekniikan avulla etsittiin värien elämyksellistä sulau-tumista katsojan havainnossa. Vrt. pointil-lismi. |
kuva |
| DOMUS (lat.), asuintalo antiikin Roomassa. Ks. domuksessa usein esiintyvät osat: atri-um, peristyyli, tablinum ja vestibyyli. |
kuva |
| DORYFOROS (kr.), keihäänkantaja. Poly-kleitoksen 400-luvulla eKr. tekemä pronssi-veistos. |
kuva |
| DRAPERIA, laskoksille poimutettu kangas tai verho, taiteellisesti järjestetty puku. |
kuva |
| DREIJA, saviastioiden muovailussa käytet-tävä pyörivä alusta. |
kuva |
| DUOMO (it.), tuomiokirkko. Piispanis-tuimeen liittyvä kirkko. Vrt. katedraali. |
kuva |
| DÜSSELDORFIN KOULUKUNTA, Düs-seldorfin akatemian ympärille 1800-luvun puolivälissä kehittynyt koulukunta, joka veti puoleensa runsaasti taideopiskelijoita. Tyy-pillistä maisemamaalaus ja laatukuvat. |
kuva |
| DYNAAMINEN TAIDE, dynamismi. Taide, jolle ominaista liikkeen ja liikkeen tunteen korostaminen. |
kuva |
| E |
kuva |
| EARLY ENGLISH, goottilaisen arkkitehtuu-rin varhaisin muoto Englannissa n. 1175-1270. Tyypillisiä ovat välipuuttomat suippokaari-ikkunat. Vrt. Decorated style ja Perpendicular-tyyli. |
kuva |
| EDIKULA, aedikula. Arkkitehtoninen kehys-rakennelma, jossa kaksi pylvästä kannattaa palkistoa ja päätykolmiota. Käytetty veis-tosten katoksena tai ikkunoiden ja ovien kehyksenä. |
kuva |
| EDUSTASANNE, rakennuksen julkisivun edessä oleva avoin, portailla ja rintanojalla varustettu rakennelma. |
kuva |
| EKINUS, klassisessa arkkitehtuurissa doo-rilaisen kapiteelin kuperareunainen laatta abakuksen ja pylväänvarren välissä sekä joonialaisessa kapiteelissa voluutan alla olevan munasauvalistan nimitys. |
kuva |
| EKLEKTISMI, taiteellinen menetelmä, jos-sa valitaan aineksia menneiltä aikakausilta, toisten töistä, toisten taiteiden piiristä jne. ja muodostetaan oma ilmaisu niiden pohjalta. |
kuva |
| EKSEDRA (kr.), tavallisesti istuimilla varus-tettu puolipyöreä syvennys. Toisinaan sy-nonyymi apsikselle ja absidille. Myös laaja puolipyöreä rakennelma julkisessa arkki-tehtuurissa tai kaupunkirakennustaiteessa. |
kuva |
| EKSOTISMI, ei-eurooppalaisen kulttuurin, esimerkiksi japanilaisen, meksikolaisen tai primitiivisen, taiteen vaikutus länsimaiseen |
kuva |
| taiteeseen; myös eksoottisten aiheiden käyttö taiteessa. |
kuva |
| EKSPRESSIONISMI, 1900-luvun alusta lähtien Keski- ja Pohjois-Euroopassa esiin-tyneet taidesuunnat, joissa taiteilijan sub-jektiivinen ja tunneperäinen itseilmaisu on nostettu taiteen päämääräksi. |
kuva |
| EKSTERIÖÖRI, ulkopuoli. |
kuva |
| ELEMENTARISMI, neoplastisismin va-paamuotoisempi suuntaus, jossa hyväksyt-tiin myös diagonaalisuunnat. |
kuva |
| EMALI, polttamalla kiinnitettävä värillinen lasimassa lasi- tai metallipinnalla. |
kuva |
| EMBLEEMI, tunnuskuva. Ks. emblematiik-ka. |
kuva |
| EMBLEMATIIKKA, embleemitaide. Erityi-sesti 1500-1600 -luvuilla suosittu kuvakieli, jossa mietelauseita, lyhyitä runoja, vaali-lauseita jne. esitettiin merkitykseltään tun-nettuja kuva-aiheita kuviksi yhdistämällä. |
kuva |
| EMPIRE, Ranskan keisari Napoleon I:n ajan uusklassinen tyyli. E. korosti suureel-lista roomalaisaiheista muotokieltä. Napo-leonin Egyptin retken jälkeen tyyliin tuli vaikutteita egyptiläisestä taiteesta. Levisi myöhemmin muualle Eurooppaan. |
kuva |
| EMPORE, varsinkin bysanttilaisissa ja ro-maanisissa kirkoissa sivulaivojen holvien päälle rakennettu arkadien kannattama galleria, joka avautuu kaariaukkoina keski-laivaan. |
kuva |
| EN FACE (ransk.), suoraan edestä kuvattu hahmo. |
kuva |
| ENGLANTILAINEN PUISTO, maisemapuu-tarha. 1700-luvulla syntynyt puistotyyppi, jossa maisemaa muokataan luonnonmai-seman näköiseksi. Vrt. ranskalainen puisto. |
kuva |
| ENKAUSTIIKKA, ks. vahamaalaus. |
kuva |
| ENKOLPIORISTI, ontto ristiriipus pyhäin-jäännösten säilytykseen. |
kuva |
| ENTASIS, klassisessa rakennustaiteessa pylväänvarren lievä konveksisuus. Alun perin on mahdollisesti ollut kysymys opti-sen illuusion korjauksesta, jonka ansiosta varsi läheltäkin katsottuna vaikuttaa suora-linjaiselta. |
kuva |
| EPISTYYLI, ks. arkkitraavi. |
kuva |
| EPITAFI, kirkon sisä- tai ulkoseinälle ase-tettu vainajan muistotaulu. |
kuva |
| ERKKERI, huonetilaa laajentava yksi- tai useampikerroksinen ikkunallinen uloke. |
kuva |
| EROOTTI, siivekäs lapsihahmo, rakkautta symboloiva hahmo. Vrt. amoriini, Eros, kerubi ja putto. |
kuva |
| EROS, antiikin Kreikan rakkauden jumala. Vrt. Cupido. |
kuva |
| ESINETAIDE, ready-made ja objet trouvé -taide. |
kuva |
| ETSAUS, viivasyövytys. Metalligrafiikan syväpainomenetelmä, jossa kuva syövyte-tään hapolla metallilevyyn, sekä tällaisella laatalla tehty vedos. |
kuva |
| EVANKELISTASYMBOLIT, neljän evanke-listan tunnuskuvat kuvataiteessa. Ne ovat siivekäs ihminen Matteuksen, härkä Luuk-kaan, kotka Johanneksen ja leijona Mar-kuksen symbolina. |
kuva |
| EX LIBRIS, kirjanomistajan merkki. |
kuva |
| F |
kuva |
| FAJANSSI, keraaminen aine, jonka huo-koinen, väriltään valkeasta punaiseen vaih-televa massa on silattu läpinäkymättömällä tinalasituksella. |
kuva |
| FAKSIMILE, alkuperäisen kirjoituksen, pii-rustuksen tai painatuksen mukaiseksi pie-nimpiä yksityiskohtia myöten tehty jäljen-nös. |
kuva |
| FASADI, rakennuksen julkisivu. |
kuva |
| FASETTI, viiste, särmä, hiomapinta. Ks. särmäviiste. |
kuva |
| FAUVISMI, Les Fauves, 'villipedot'. 1900-luvun alussa syntynyt ekspressionis-min ranskalainen suunta, jolle tunnusomai-sia olivat puhtaat ja voimakkaat värit, kak-siulotteisuus ja vahva ääriviiva. |
kuva |
| FESTOONI, koristeaihe, joka muodostuu molemmista päistään kiinnitetystä lehti-, kukka- tai hedelmäkimpusta. |
kuva |
| FÊTE GALANTE (ransk.), lemmenjuhlat. Maalauksissa 1700-luvulla esiintyvä aihe, |
kuva |
| jossa ihmiset seurustelevat luonnonmai-sema tai puisto taustanaan. |
kuva |
| FETISSI, taikavoimainen esine, usein ih-mistä kuvaava nukke tai puuveistos. |
kuva |
| FIAALI, gotiikan rakennejärjestelmässä holvien sivupaineen vastavoimaksi tarkoi-tettu tukipilareita tai ovi- ja ikkunapäätyjä koristava siro pystysuora ja huipukas ele-mentti. Ks. goottilainen kirkko. |
kuva |
| FIGURA PIRAMIDALE (it.), renessanssin aikana käytetty nimitys pyramidi- eli kol-miosommitelmasta, jossa henkilöt on jär-jestetty pyramidimaisesti kohoavaksi ryh-mäksi. |
kuva |
| FIGURA SERPENTINATA (it.), kier-teisasentoinen ihmishahmo. Tunnusomai-nen manierismille. |
kuva |
| FIGURATIIVINEN, esineitä tai hahmoja esittävä. Ks. abstrakti, nonfiguratiivinen. |
kuva |
| FIGUURI, elollinen hahmo taiteessa. |
kuva |
| FILIGRAANI, ohuesta kulta- tai hopealan-gasta juotettua kultasepäntyötä. |
kuva |
| FLAMBOYANT-TYYLI, liekkityyli. Engl. curvilinear style, saks. Fischblasenstil. Ranskalaisen gotiikan myöhempi vaihe 1400-, 1500-luvuilla. Tunnusomaisia tulen-liekkiä muistuttavat koristekuviot. Vrt. rayonnant-tyyli. |
kuva |
| FLÂNEUR, ranskalaisen Charles Baude-lairen käyttämä käsite urbaanin elämän sivustaseuraajasta, modernia etsivästä kulkijasta, joka vaeltelee väkijoukon keskel-lä sivullisena. |
kuva |
| FLUXUS, 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa syntynyt kansainvälinen kokeilevan taiteen suunta, joka järjesti esim. happeningejä. |
kuva |
| FLYYGELI, siipirakennus. |
kuva |
| FONTAINEBLEAU, Pariisin lähistöllä oleva kaupunki, jossa sijaitsee Frans I:n raken-nuttama linna. Fontainebleaun koulukun-nalla tarkoitetaan linnan koristeluun liittyvää myöhäisrenessanssin taidetta. Myös 1800-luvun Barbizonin taiteilijoita kutsutaan F:n koulukunnaksi. |
kuva |
| FORMAALINEN, muodollinen, taideteok-sen muoto-ominaisuuksia korostava. |
kuva |
| FORUM, antiikin roomalainen tori, aukio. Vrt. kreikkalainen agora. |
kuva |
| FOTOMONTAASI, valokuvista tehty koos-te. |
kuva |
| FOTOREALISMI, uusrealismissa valoku-vantarkka kuvaustapa. |
kuva |
| FRESKO (it. al fresco), tuoreelle kalkkilaas-tipinnalle tehty seinämaalaus, jossa värit laastin kuivuessa ja ajanoloon karbonisoi-tuessa sitoutuvat sen pintaan muodostaen kristallimaisen, lujan ja vettä hylkivän ker-roksen. Vrt. seccomaalaus. |
kuva |
| FRIISI, klassisessa arkkitehtuurissa arkki-traavin ja korniisin välinen osa, joka saattaa olla veistoksin koristeltu. Pitkänomainen seinää koristava ornamentti tai muu kuva-aihe. |
kuva |
| FRONTAALINEN, edestäpäin nähty, jul-kisivuun kuuluva. |
kuva |
| FRONTISPIISI, poikkipääty rakennuksen keskikohdassa. Myös kirjan otsikkosivu. |
kuva |
| FRONTONI, päätykolmio. Sisäänkäytävien, ikkunoiden ja kaappien tms. huonekalujen kolmiomainen tai kaarimainen profiloitu pääty tai otsikko. Vrt. tympanon. |
kuva |
| FUNKTIONALISMI, 1900-luvun rakennus-taiteen ja taideteollisuuden suunta, jonka yksinkertaisten ja asymmetristen muotojen periaatteena sanottiin olevan riippuvuuden tarkoituksesta eli funktiosta. |
kuva |
| FUTURISMI, italialainen 1900-luvun alun taidesuunta, joka kuvasi erityisesti liikkeen |
kuva |
| dynamiikkaa. Venäjällä oli oma futuristinen taidesuuntansa. |
kuva |
| G |
kuva |
| GALLERIA (it.), kahta rakennusta yhdistä-vä käytävä tai kapea rakennuksen ulkosi-vulla oleva pylväiden reunustama käytävä tai pitkä kapeahko sali palatseissa tai suu-rehkon salin parvi. Myös taidenäyttelysali tai taidekokoelma. |
kuva |
| GENIUS (lat.), suojelushenki. |
kuva |
| GENRE (ransk.), laatukuva tai aiheen mu-kaan määräytyvä taiteen laji, esim. maise-mamaalaus. |
kuva |
| GESSO (it.), liidusta ja liimavedestä koos-tuva maalauksen pohjustus. Gessoa käyte-tään myös huonekalujen ja kehysten koris-telussa. |
kuva |
| GIRLANDI, köynnöstä jäljittelevä koriste. |
kuva |
| GLOORIA, sädekehä, pyhimyskehä. Vrt. aureola, nimbus ja mandorla. |
kuva |
| GLYPTOTEEKKI, veistosmuseo. |
kuva |
| GOBELIINI, käsin kudottu kuvallinen sei-nävaate. Tarkoitti alunperin vain Pariisin Les Gobelin -tehtaan tuotteita. |
kuva |
| GOOTTILAINEN KIRKKO, katso s. 20. |
kuva |
| GRAAFINEN, viivaa korostava, piirustuk-sellinen, grafiikkaan kuuluva. |
kuva |
| GRAFFITI, julkiseen paikkaan tehty seinä-piirros tai -maalaus. |
kuva |
| GRAFIIKKA, piirrostaide, graafinen taide, taidegrafiikka. Niiden menetelmien yhteis-nimitys, joissa kuva ensin piirretään tai kai-verretaan painolaattaan ja sitten vedoste-taan paperille. |
kuva |
| GRANULOINTI, pienistä metallijyvistä juot-tamalla tehtyä kultasepäntyötä. |
kuva |
| GRAVYYRI, kaivertamalla tehty piirros esim. grafiikassa. |
kuva |
| GREEK REVIVAL, 1750-luvun puolivälistä eteenpäin, erityisesti 1800-luvun alkupuo-lella esiintynyt "aidon" antiikin Kreikan ark-kitehtuurin yksinkertaisuutta ihannoiva vai-he. Sai vaikutteita antiikin Kreikan monu- |
kuva |
| menteista sekä mm. Paestumin temppe-leistä. |
kuva |
| GRIIPPI, aarnikotka. Siivekkääksi ja kot-kanpäiseksi leijonaksi kuvattu tarrueläin |
kuva |
| GRISAILLE (ransk.), vain harmaan eri sä-vyjä käyttäen suoritettu monokromaattinen maalaus. |
kuva |
| GROTESKI, koristeaihe, jonka muodostaa tyylitelty kiemurteleva köynnös ja siihen liittyvät ihmishahmot, eläimet, sekasikiöt, kukat, hedelmät, arkkitehtoniset yksityis-kohdat ym. G. on roomalaisen antiikin luo-mus, joka tuli uudelleen käyttöön renes-sanssin aikana. Vrt. arabeski. Nykyisin gro-teski tarkoittaa myös liioiteltua, irvokasta. |
kuva |
| GROTTO, valeluola puutarhassa. |
kuva |
| GUASSI, peittävä vesiväri, jonka sideaine on jokin vesiliukoinen kumi- tai liimaseos. |
kuva |
| H |
kuva |
| HALLIKIRKKO, pitkäkirkko, jossa sivulaivat ovat yhtä tai melkein yhtä korkeat kuin kes-kilaiva. Vrt. basilika. |
kuva |
| HAMAM (arab.), turkkilainen kylpylä. |
kuva |
| HAMMASLISTA, räystäsvyöhykkeessä suorakulmaisista koriste-elementeistä ja niiden välisistä lovista koostuva ornamentti. Ks. pylväsjärjestelmä. |
kuva |
| HERMIPILASTERI |
kuva |
| HERMIPILARI |
kuva |
| HAPPENING (engl.), taiteilijan suunnitte-lema julkinen tapahtuma, jossa voi olla eri taidemuotojen elementtejä. Taiteilija ei vält-tämättä itse osallistu h:iin. H:n tapahtumat eivät ole kausaalisia ja katsojien reaktiot voivat vaikuttaa niihin. |
kuva |
| HELLENISMI, Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulta eKr. Rooman keisarikauden varhaisvaiheeseen, n. vuoteen 30 eKr., kestänyt kreikkalaisen kulttuurin myöhäinen muoto. |
kuva |
| HERALDIIKKA, vaakunaoppi, -taide. |
kuva |
| HERMI, nelikulmainen, ylöspäin levenevä pilari tai pilasteri, joka päättyy miehen päähän (Hermes) tai puolivartalokuvaan. |
kuva |
| HIPPODROMI, antiikin kreikkalaisten avo-nainen tai katettu kilpa-ajorata. |
kuva |
| HISTORIAMAALAUS, maalaustaiteen laji-tyyppi ja maalaus, jonka aiheena on kerto-mus l. 'historia'. Varsinaisten historiallisten tapahtumien lisäksi aiheina ovat antiikin myytit ja Raamatun kertomukset. |
kuva |
| HISTORISMI, ajattelutapa, jolle ominaista historiatietoisuus. Varhaisempien tyylimuo-tojen jäljittely erityisesti 1800-luvun arkki-tehtuurissa ja taiteessa. Ks. kertaustyylit. |
kuva |
| TYNNYRI |
kuva |
| RISTI |
kuva |
| HODEGETRIA (kr.), bysanttilaisessa tai-teessa Neitsyt Marian kuvatyyppi, jossa Jeesus-lapsi on yleensä Marian vasemmal-la käsivarrella. |
kuva |
| RUODE |
kuva |
| VERKKO |
kuva |
| TÄHTI |
kuva |
| LUOSTARI |
kuva |
| KAUKALO |
kuva |
| PEILI |
kuva |
| HOLOGRAFIA, kolmiulotteinen valoku-vaustekniikka. |
kuva |
| HOLVI, kaareva katto, joka on rakennettu kiilamaisista kivistä tai tiilistä, nykyisin myös betonista, lasista jne. Holvin osia ovat laki (korkein kohta), intrados (sisäpin-ta) ja extrados (ulkopinta). Sileää erillistä holvipintaa kutsutaan myös kapaksi ja vai-paksi. Holvityyppejä ovat esimerkiksi tynny-ri-, risti-, pisto-, peili-, luostari-, kaukalo-, ruodeholvi. Tähti-, viuhka- ja rengasholvi ovat ruodeholvin muunnelmia. Ks. Stu-re-holvi. |
kuva |
| HOPEAKYNÄ, hopeakärkinen piirrin, jonka jälki tummuu hapettuessaan. |
kuva |
| HORROR VACUI (lat.), suom. tyhjän pai-kan kammo. Ilmenee mm. koristelussa, jossa pinta on kauttaaltaan peitetty kuvioin. |
kuva |
| HYDRIA (kr.), kreikkalainen suurikupuinen ja lyhytkaulainen vesiastia, jossa on kaksi vaakasuoraa korvaa nostamista ja yksi pystysuora korva kaatamista varten. |
kuva |
| HYPERREALISMI, ks. fotorealismi. |
kuva |
| HYPOKAUSTI, antiikin roomalainen kuu-mailmalämmitysjärjestelmä, jossa yhteises-tä uunista johdatettiin lämmitetty ilma ka-navia myöten huoneiden lattian alle. Järjes-telmä tuli käyttöön n. 80 eKr. ja oli käytössä vielä keskiajan luostareissa ja linnoissa. |
kuva |
| PISTOHOLVI |
kuva |
| HYDRIA |
kuva |
| HYPOSTYYLI, suuri pylväshalli. Tasaisin välein sijoitetut pylväät kannattavat katon palkistoa. |
kuva |
| HYVEET, viisaus (prudentia), kohtuullisuus (temperantia), urhoollisuus (fortitudo), oikeamielisyys (justitia), usko (fides), toivo (spes), rakkaus (caritas). |
kuva |
| I |
kuva |
| IDOLI, jumalankuva, jota palvotaan. |
kuva |
| IKONI, ortodoksien uskonnollinen kuva. |
kuva |
| IKONOGRAFIA, taideteoksen aiheen ja merkityksen tutkimus. |
kuva |
| IKONOKLASMI, kuvainraastaminen, kuvien hävittäminen. |
kuva |
| IKONOLOGIA, ikonografinen tulkintamalli, joka huomioi laajan kulttuurisen tietotaus-tan taiteen selittävänä tekijänä. |
kuva |
| IKONOSTAASI, ortodoksisissa kirkoissa ikoneilla koristettu väliseinä eli kuvaseinä kuorin ja muun kirkon välissä. |
kuva |
| ILLUSIONISMI, pyrkimys pettävän todelli-selta näyttävään luonnonmukaisuuteen kuvataiteessa. Ks. trompe l'oeil. |
kuva |
| ILLUSTRATIIVINEN, kuvitusta koskeva, kuvitukseen kuuluva, kuvituksenomainen. |
kuva |
| ILMAPERSPEKTIIVI, maalauksessa ääri-viivojen pehmentämisellä, värisävyjen as-teittaisella muuttamisella ym. keinoilla ta-pahtuva etäisyysvaikutelman luominen. |
kuva |
| IMPASTO (it.), maalaaminen paksuilla vä-rikerroksilla sekä näin aikaansaatu tekstuu-ri. |
kuva |
| IMPOSTI, nojakivi. Noppamainen, alaspäin kapeneva, sileä, profiloitu tai koristeellisesti käsitelty väliosa tuen ja tuettavan rakenne-osan (esim. pylväänpään ja kaaren kan-nan) välissä. |
kuva |
| IMPRESSIONISMI, 1860-luvulla Ranskas-sa syntynyt antiakateeminen taidesuunta, joka korosti kuvattavan kohteen havain-nointia välähdyksenomaisina vaikutelmina. |
kuva |
| IMPOSTI |
kuva |
| IMPRIMITUURI, maalauspohjan värillinen pohjasävy. |
kuva |
| INDEPENDENTIT, riippumattomien rans-kalaisten taiteilijoiden (mm. impressionisti-en) yhdistys, joka syntyi 1884 virallisen näyttelyjärjestelmän (Pariisin Salonki) op-positiona. |
kuva |
| INFORMALISMI, toisen maailmansodan jälkeinen eurooppalainen taidesuuntaus, joka pyrkii vapaaseen, "satunnaiseen" muotoon. |
kuva |
| INKUNAABELI, ennen vuotta 1501 painettu kirja. Materiaalina on yleensä pergamentti, ja alkukirjaimet ovat käsin maalattuja. |
kuva |
| INSKRIPTIO, piirtokirjoitus. |
kuva |
| INSTALLAATIO, (näyttely)tilaan rakennettu esineasetelma. Ks. assemblaasi ja tilatai-de. |
kuva |
| INSULA, antiikin Rooman asuinkerrostalo. |
kuva |
| INTARSIA, upotuskoristelu. Materiaaleina eriväriset puulaadut, luu, helmiäinen, me-tallit jne. |
kuva |
| INTERIÖÖRI, sisätila. Myös sisäkuva. |
kuva |
| INTERKOLUMNAATIO, kahden vierekkäi-sen pylvään keskipisteiden etäisyys toisis-taan. |
kuva |
| INVENIT, piirustuksissa ja grafiikassa ai-heen keksineen taiteilijan "tekijänoikeus-merkintä". Myös in., inv., inventor. Vrt. mer-kinnät inc., incid., incidit, incisor, jotka il-maisevat grafiikassa kaivertajan nimen. |
kuva |
| J |
kuva |
| JAPANISMI, japonismi. Japanilaisen tai-teen vaikutus eurooppalaisessa taiteessa. |
kuva |
| JUGEND (saks. die Jugend, 'nuoriso'), art nouveau -tyyli saksalaisella kielialueella. |
kuva |
| JUOKSEVA KOIRA, antiikista peräisin ole-va koristeornamentti, joka koostuu spiraa-limaisista, aaltoja muistuttavista kuvioista. Vrt. meanderi. |
kuva |
| JUSTE-MILIEU (ransk.), 'porvarillinen', 'keskitien' taide 1800-luvulla. |
kuva |
| JÄLKI-IMPRESSIONISMI, postimpressio-nismi. Impressionismin vaikutuksesta 1880- ja 1890-luvuilla syntyneiden suuntausten (mm. symbolismi, pointillismi ja syntetismi) yleisnimitys. |
kuva |
| K |
kuva |
| KAANON, säännöstö. Ihmisruumiin ihan-teellisten mittasuhteiden säännöt. |
kuva |
| KAARI, tiilistä tai kivistä muurattu, nykyisin myös teräsbetonista valamalla tehty, kan-tava, yleensä aukkoa tukeva rakenne. Kaa-ren osia ovat intrados (alapinta), usein peit-toon jäävä extrados (ulkopinta) ja lakikivi. Ks. vyökaari ja kilpikaari. Muotoon viittavat nimet on esimerkiksi seuraavilla kaarilla: pyörö-, segmentti-, paraabeli-, kori-, he-vosenkenkä-, suippo-, köli- eli kiila-, verho- eli tähti-, apilanlehti-, olka-, tudor- ja nou-seva kaari. |
kuva |
| KORI |
kuva |
| SEGMENTTI |
kuva |
| PYÖRÖ |
kuva |
| LANSETTI |
kuva |
| VERHO |
kuva |
| SUIPPO |
kuva |
| APILAN-LEHTI |
kuva |
| HEVOSEN-KENKÄ |
kuva |
| OLKA |
kuva |
| TUDOR |
kuva |
| NOUSEVA |
kuva |
| KÖLI |
kuva |
| KAARIFRIISI, peräkkäisten pienten pyörö-kaarten muodostama friisi, tavallinen ro-maanisessa rakennustaiteessa esim. katto- ja kerroslistojen alla. |
kuva |
| KAHTAMOINEN, kaksoisristikirkko. Itä-suomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa esiintynyt puukirkkotyyppi, jossa pohja-alaltaan kreik-kalaisen ristin muotoisen kirkon sakaroiden väliin on rakennettu tilan laajentamiseksi kulmaulokkeet. |
kuva |
| KAKSIHUONEJÄRJESTELMÄ, keskiaikai-nen asuntotyyppi, yleinen esim. puolustus-linnoissa. Järjestelmässä kerros jaettiin usein kaksihuoneisiin huoneistoihin (sali ja kamari), joiden välillä kuljettiin solakäytävi-en kautta. Huoneistosta toiseen ei ollut kulkutietä. |
kuva |
| KAKSOISKIRKKO, rakennus, jossa on erillinen kirkko kahdessa kerroksessa. |
kuva |
| KALKKIMAALAUS, kalkkilaastilla rapatulle pinnalle tehty maalaus. Sideaineena käy-tetty sammutettu kalkki sitoo ilman hiilidiok-sidin hiilihappoa, jolloin maalattu pinta lujit-tuu. Ks. fresko. |
kuva |
| KALLIGRAFIA, kaunokirjoitus. |
kuva |
| KALLIOMAALAUS, kallioihin ja kiviin värillä (tavallisesti punamullalla) tehty esihistorial-linen kuva. |
kuva |
| KALLIOPIIRROS, kallioon tai irtolohkaree-seen hakattu tai kaiverrettu esihistoriallinen kuvio tai piirros. |
kuva |
| KALOTTI, puolipallon lakiosan muodosta-ma kupoli. |
kuva |
| KALVAARIORYHMÄ, veistosryhmä tai maalaus, jossa kuvataan ristiinnaulittu Kris-tus ja surijat, joskus myös sotilaat. |
kuva |
| KAMARES-MALJAKOT, löytöpaikkansa mukaan nimitettyjä saviastioita kreetalaisen kulttuurin ensimmäiseltä kukoistuskaudelta, n. 1900-1800 eKr. |
kuva |
| KANNELUURI, pystyuurre etenkin antiikin pilarin ja pylvään varressa. Ks. pylväsjär-jestelmä. |
kuva |
| KANOOPPI, kannellinen astia, johon egyp-tiläiset panivat palsamoidun ruumiin sisäl-mykset. |
kuva |
| DOORILAINEN |
kuva |
| KANSAINVÄLINEN TYYLI, International Style. 1900-luvun alun rationalistinen arkki-tehtuuri. Suomessa käytetään termiä funk-tionalismi. |
kuva |
| KANSALLISROMANTIIKKA, 1800-luvun lopulla ja vuosisadan vaihteessa yleisen nationalismin voimistumisen myötä monis-sa Euroopan maissa ilmenneet pyrkimykset luoda kansallista taidetta. Suomessa innoi-tusta haettiin mm. Karjalasta ja Kalevalas-ta. Ks. karelianismi. |
kuva |
| KAPITEELI, pylvään, pilarin tai pilasterin vartta leveämpi ja tavallisesti plastisesti muotoiltu pää. |
kuva |
| NOPPA |
kuva |
| KOMPOSITA |
kuva |
| PALMU |
kuva |
| TOSKANALAINEN |
kuva |
| KAPITEELINAUHA, toisiinsa liitetyt pyl-väänpäät, joita esiintyy perspektiivisesti kapenevissa kirkkojen portaaleissa. |
kuva |
| KAPPELI, pieni rakennus tai huone uskon-nollisia toimituksia tai hartaudenharjoitusta varten tai vainajan muiston pyhittämiseksi. |
kuva |
| KAPPELIKEHÄ, kirkon itäpäähän kuorikäy-tävän ulkosivuille rakennetut kappelit, kuo-rikappelit. |
kuva |
| KARELIANISMI, suomalaisen kirjallisuu-den, musiikin, arkkitehtuurin ja kuvataiteen piirissä erityisesti 1890-luvulla virinnyt kar-jalais-kalevalainen harrastus, joka ilmeni mm. Karjalaan tehtyinä keruumatkoina. Ks. kansallisromantiikka. |
kuva |
| KARIKATYYRI, pilakuva. |
kuva |
| KARNAATIO, ihonväri. |
kuva |
| KARNAPPI, rakennuksen tornimainen ulo-ke, jossa on ikkunat ja erillinen katto. Vrt. erkkeri. |
kuva |
| KARNIISI, klassisessa arkkitehtuurissa leikkaukseltaan S:n muotoinen lista. Vrt korniisi. |
kuva |
| KARTONKI, seinämaalausten, gobelii-nien, lasimaalausten tai mosaiikkien lopulliseen mittakaavaan tehty työpiirustus. |
kuva |
| KARTUSSI, reunoiltaan voluuttikierteisesti kuvattu koristekenttä. |
kuva |
| KARYATIDI, rakennustaiteessa palkistoa pylvään tavoin kannattava naista kuvaava veistos. Vrt. miespuoliset atlantit ja hermit. |
kuva |
| KASEMATTI, holvattu miehistönsuoja va-rustuksen ulkomuurissa. |
kuva |
| KASETTI, profiloitu peitelevy, joka voi olla nelikulmainen, monikulmainen tai pyöreä. Esim. kasettikatto. |
kuva |
| KASTAALI, erillinen puolustustorni. |
kuva |
| KASTEKAPPELI, ks. baptisterio. |
kuva |
| KASTELLI, linnoitus tai pieni linna. |
kuva |
| KATAKOMBI, maanalainen hautakammio, hautaholvikäytävä. |
kuva |
| KATEDRAALI, piispankirkko, tuomiokirkko. Arvonimi voidaan antaa myös muun syyn kuin piispanistuimen sijainnin vuoksi. Ks. cathedra. |
kuva |
| KATKOINEN, rakennustaiteessa koristeel-linen lista- tai päätyaihe, joka on katkaistu. |
kuva |
| KATTO, (vesi)katon osia ovat mm. harja, lappeet ja räystäät. |
kuva |
| KATTORATSASTAJA, katon harjalla oleva pieni torni. |
kuva |
| KEERNA, valusydän, joka sijoitetaan muot-tiin haluttaessa ontto valukappale. Ks. Esim. cire perdue. |
kuva |
| KEHOTAIDE, body art (engl.). 1970-luvulla syntynyt performanssityyppinen taidemuo-to, jossa taiteilijan keho toimii taideteokse-na tai sen osana. |
kuva |
| KELLOTAPULI, kirkosta erillään seisova kellotorni tai -teline. |
kuva |
| KATTOTYYPPEJÄ: pulpetti-, satula-, teltta-, auma-, aumattu mansardikat-to ja taitekatto |
kuva |
| KENOTAFI, muistohauta tai hautamonu-mentti, jossa ei ole vainajan jäännöksiä. Vrt. sarkofagi. |
kuva |
| KENTAURI, antiikin taruhahmo, jolla on ihmisen yläruumis ja hevosen alaruumis. |
kuva |
| KERAMIIKKA, eri savilajeista polttamalla tai kuivaamalla valmistettujen ja usein maa-laamalla, lasittamalla, uurtamalla tai koho-kuvioin koristettujen tuotteiden yleisnimi. |
kuva |
| KERROSLISTA, seinän kerroksia erottava lista rakennuksen julkisivussa. |
kuva |
| KERTAUSTYYLIT, historiallisten tyylien jäljittely 1800-luvun jälkipuoliskolla. Uusgo-tiikka, uusrenessanssi jne. Ks. historismi. |
kuva |
| KERUBI, Raamatussa mainittu henkiolen-to, palautuu assyrialais-babylonialaiseen sekaolentoon, jolla on ihmisen pää, kotkan siivet ja osaksi leijonan, osaksi härän ruu-mis. Kristillisessä taiteessa kuvattu nelipäi-senä ja neli- tai kuusisiipisenä. Neljästä päästä johdettiin evankelistasymbolit. Var-haiskeskiajalta lähtien kuvattu ihmispäise-nä. Vrt. putto, amoriini ja erootti. |
kuva |
| KEVENNYSKAARI |
kuva |
| KESKEISRAKENNUS, rakennus, joka jä-sentyy symmetrisesti keskipisteen ympäril-le. |
kuva |
| KESKUSSALIPOHJAKAAVA, pohjakaava, jossa huoneet ryhmitelty symmetrisesti keskussalin ja eteisen ympärille. |
kuva |
| KEVENNYSKAARI, ovi- tai ikkuna-aukon yläpuolella oleva kaari, joka ohjaa muurin paineen aukon molemmille puolille. |
kuva |
| KIERUKKANAUHA, ks. juokseva koira. |
kuva |
| KILPIKAARI, seinän suuntainen tukikaari, joka ohjaa holvin painon tukipilareille. |
kuva |
| KILPIMUURI, holveja kannattavien seinäpi-lareiden ja kaarien rajoittama ohut muuri, jolle ei juurikaan siirry holvinpainetta. |
kuva |
| KIMPPUPILARI, romaanisessa ja goottilai-sessa arkkitehtuurissa nihtien ympäröimä kannatinpilari. Ks. goottilainen kirkko. |
kuva |
| KINEETTINEN TAIDE, liikevaikutelmaa ja -illuusioita kuvaava nonfiguratiivinen taide sekä liikkuvat taideteokset, esim. mobilet. |
kuva |
| KIRJAMAALAUS, miniatyyrimaalaus, käsi-kirjoitusten somistaminen alkukirjaimilla, ornamenteilla ja kertovilla kuvilla. Laajem-massa merkityksessä kirjan kuvittaminen maalauksilla. |
kuva |
| KIRJOITUSNAUHA (lat. titulus, tituli), kes-kiaikaisissa maalauksissa, reliefeissä ja kuvakudoksissa, myöhemmin myös grafii-kassa, esiintyvä tekstinauha, jossa on ku-vaa selittävä teksti tai nimiä. |
kuva |
| KITSI, "hyvää makua" loukkaava rihkama. Postmodernismin viitekehyksessä sanan sisältö ei enää ole pelkästään negatiivinen. |
kuva |
| KIVIKAIVERRUS, ikivanha kiinalaisen ku-vataiteen menetelmä, jossa kuva tehdään sileäksi hiottuun kivilaattaan kaivertaen niin että varsinaiset kuvaosat ovat erittäin mata-lana tasapintaisena reliefinä taustasta ko-holla. |
kuva |
| KLASSINEN, KLASSILLINEN, mallikelpoi-nen, pysyvää arvoa omaava. Klassi-nen-sanalla luonnehditaan antiikin Kreikan ja Rooman kulttuuria ja taidetta. Klassisella viitataan myös rajoitetussa merkityksessä Kreikan taiteeseen n. vuosina 480-330 eKr. erotuksena arkaaisesta ja hellenistisestä kaudesta. Klassinen merkitsee myös ro- |
kuva |
| manttisen, tunneperäisen ja säännöttömän vastakohtaa. Nyttemmin myös kunkin aika-kauden parhaita saavutuksia on kutsuttu klassisiksi, klassikoiksi. |
kuva |
| KLASSISMI, KLASSISISMI, taiteen suunta, jonka ihanteena ovat klassisen taiteen pe-riaatteet ja joka käyttää antiikin taiteesta peräisin olevia muotoaiheita. Esimerkiksi arkkitehtuurissa 1920-luvun klassismi (käy-tetään myös termiä klassisismi). Ks. uus-klassismi. |
kuva |
| KLERESTORIO, ikkunaseinä esim. basili-kan keskilaivan yläosassa, sivulaivojen kattojen yläpuolella. Ks. goottilainen kirkko |
kuva |
| KOEVEDOS, graafisen teoksen koeotos, épreuve d'essai (lyh. e. d'E tai E.E). |
kuva |
| KOHOPAINO, grafiikan painomenetelmä, jossa painolaatan väriä antavat osat ovat pohjasta koholla. Kohopainomenetelmiä ovat esim. kirjapaino, metallileikkaus, puu- ja linopiirros. |
kuva |
| KOLLAASI, eri materiaaleista, maalauksis-ta ja piirustuksista koottu kaksiulotteinen taideteos. Vrt. assemblaasi ja dekollaasi. |
kuva |
| KOLONNADI, pylväskäytävä. |
kuva |
| KOLONNETTI, pienoispylväs. |
kuva |
| KOLONNI, ks. pylväs. |
kuva |
| KOLORIITTI, väritys, värien yhteisvaikutus maalaustaiteessa. Yksityisen taiteilijan tai koulukunnan erityinen värinvalinta ja käyt-tö. |
kuva |
| KOLORISMI, värin ensisijaisuus maalauk-sessa, väritys. |
kuva |
| KOLOSSAALIJÄRJESTELMÄ, pylväsjär-jestelmä, jossa pylväät tai pilasterit ovat kahden tai useamman kerroksen korkuiset. |
kuva |
| KOLOSSAALIPATSAS, kolossi. Huomatta-vasti kuvattavan aiheen luonnollista kokoa suurempi patsas. |
kuva |
| KOMPOSITIO, ks. sommitelma. |
kuva |
| KONKRETISMI, konkreettinen taide. Non-figuratiivinen, geometrisia muotoja käyttävä taide, joka kuvaa vain muotoja. |
kuva |
| KONSERVOINTI, esineiden tai rakennus-ten korjaaminen usein alkuperäisin mene-telmin. Tavoitteena on kohteen säilyminen. Ks. restaurointi. |
kuva |
| KONSOLI, olkakivi. Seinästä ulkoneva, esimerkiksi listaa tai parveketta kannattava rakennusosa. |
kuva |
| KONSTRUKTIO, rakenne. |
kuva |
| KONSTRUKTIVISMI, rakenteellisuutta ko-rostava taidesuunta 1900-luvulla. |
kuva |
| KONTERFEIJARI, muotokuvamaalarin vanhanaikainen nimitys. |
kuva |
| KONTRAPOSTO, ihmisruumiin osien ryt-misen vastakkaisuuden sommitteluperiaate varsinkin veistotaiteessa. Yksinkertaisim-massa muodossa se on vartalon asento, jossa ruumiin paino lepää toisella jalalla, toisen jalan ylläpitäessä tasapainoa. |
kuva |
| KRATEERI |
kuva |
| KONTREFORI, ks. tukipilari. |
kuva |
| KOPIO, muu kuin taiteilijan itsensä vahvis-tama taideteoksen jäljennös. Vrt. repliikki. |
kuva |
| KORE (kr. kore, 'tyttö, neito'), nuorta naista esittävä votiivipatsas antiikin Kreikan ar-kaaiselta kaudelta. |
kuva |
| KORNIISI, klassisessa rakennustaiteessa palkiston (myös pedimentin) ylin ulkoneva osa, kattolista. Vrt. karniisi. |
kuva |
| KRAKELOITUMINEN, kraklyyri. Maalauk-sen tai keramiikassa lasitteen pinnan hal-keileminen, säröily värin kutistuessa kuivu-essaan. |
kuva |
| KRAPU, taipuvaa lehteä tai nuppua muis-tuttava ornamentti goottilaisessa arkkiteh-tuurissa. Ks. fiaali. |
kuva |
| KRATEERI, krater. Isohko, pulleakupuinen, kaksikorvainen kreikkalainen ruukku, jossa sekoitettiin vettä viiniin. |
kuva |
| KRENELOINTI, muurin harjan hammastus, sakarointi, ja sen välissä olevat ampu-ma-aukot, sakaramuuri. |
kuva |
| KRYPTA, alkuaan varhaiskristillisen kirkon alttarin alla oleva marttyyrin hauta. Ylei-semmin kirkon lattian alla oleva tila. |
kuva |
| KSYLOGRAFIA, ks. puukaiverrus. |
kuva |
| KUBISMI, 1900-luvun alussa syntynyt tai-desuunta, jossa muodot esitetään särmik-käinä tasopintoina. Tyypillisiä ovat myös simultaaniperspektiivi ja niukka värivalikoi-ma. Analyyttisen kubismin (1910-12) vai-heessa yhtenäinen perspektiivi katoaa mo-saiikkimaisen pintavaikutelman tieltä. Syn- |
kuva |
| KULTAINEN LEIKKAUS JA KULTAINEN PISTE |
kuva |
| teettisessä kubismissa (1912-14) sommi-telmiin ilmaantuu uusia materiaaleja ja lop-putuloksena on kollaasi. |
kuva |
| KUIVANEULAPIIRROS, taidegrafiikan sy-väpainomenetelmä, jossa kuva piirretään teräs- tai timanttineulalla kuparilevylle. |
kuva |
| KULTAINEN LEIKKAUS, antiikista lähtien tunnettu janan tai pinnan jakaminen kahtia siten, että pienemmän osan suhde suu-rempaan on yhtä suuri kuin suuremman suhde koko janaan. Kultainen piste (ks. kuva) osoittaa paikan, johon sommitelman tärkein elementti kannattaa sijoittaa. |
kuva |
| KUOLEMANTANSSI, ks. dance macabre. |
kuva |
| KUORI, alun perin kuorolle ja papistolle varattu tila kirkon itäosassa. |
kuva |
| KUORIKÄYTÄVÄ, kirkoissa pääalttarin takana apsiksen ympäri kulkeva käytävä. |
kuva |
| KUPOLI, eri muotoisten tilojen kate, joka on puolipallon muotoinen. Kupolin osia (ks. kuva) voivat olla tambuuri l. kaula, oculus ja lanterniini ja se voi liittyä alla olevaan tilaan pendentiivien tai tromppien avulla. Ks. ka-lotti. |
kuva |
| KURTIINI, kurttiini. Linnoituksessa bas-tioneja yhdistävä vallin osa. |
kuva |
| KUVAKIVI, vainajien tai historiallisten ta-pahtumien muistoksi pystytetty uurroksin ja maalauksin koristeltu kivipaasi. |
kuva |
| KYKLOOPPIMUURI, epäsäännöllisistä kivilohkareista ilman laastia ladottu muuri. |
kuva |
| KYLIKS (kr.), laakea kreikkalainen juo-ma-astia. |
kuva |
| KYLMÄMUURAUS, ilman laastia tai muuta sideainetta tehty muuraus. |
kuva |
| KYMA, KYMATION (kr.), lehtisauva, -lista. Antiikin kreikkalainen koristeaihe. Kyma / cyma rectassa listan kaareva muoto on yläosastaan kovera ja alaosasta kupera. Kyma reversassa koveran ja kuperan jär-jestys on päinvastainen. |
kuva |
| KÄSITETAIDE, 1960-luvulta lähtien vaikut-tanut taidesuunta, jossa teoksen ulkoista muotoa ja ilmaisutapaa tärkeämpi on sen esittämä tai siihen liittyvä ajatus. |
kuva |
| L |
kuva |
| LAAKAPAINO, grafiikan painomenetelmä, jossa laatan vedostuvat ja vedostumatto-mat osat ovat samassa tasossa. Esim. lito-grafia ja offset. |
kuva |
| LAATTAKIRJA, blokkikirja. Ennen ladatta-via kirjasimia käytössä ollut kirjapainome-netelmä, jossa sekä teksti että kuvat kai-verretaan jokaisen sivun omalle painolaa-talle. |
kuva |
| LAATUKUVA, genremaalaus. Maalaus, jonka aiheena on jokapäiväisen elämän kohtaus. |
kuva |
| LAIVA, rakenteellisen jaon mukainen tilan osa, esim. pilari- tai pylväsrivin väliin jäävä, tavallisesti pitkänomainen tila. Ks. esim. basilika tai goottilainen kirkko. |
kuva |
| LAKIKIVI, kaaren tai holvin ylin kivi. |
kuva |
| LAMASALVOS, hirsirakennustekniikka, jossa vaakasuoraan asetetut hirret liitetään toisiinsa nurkkasalvosten avulla. Ks. sal-vain. |
kuva |
| LAMBREKIINI, kangasverho tai sitä jäljitte-levä rakenne, jossa kangas on painettu kaareviin muotoihin ja joskus varustettu tupsuin. |
kuva |
| LAMELLITALO, kerrostalo, joka jakautuu porrasjaksoihin eli lamelleihin. |
kuva |
| LANTERNIINI, lyhtyä muistuttava pikkutor-ni usein kupolin tai tornin päätteenä. |
kuva |
| LASEERAAMINEN, laseeraus. Maalaami-nen ohennetuilla, läpikuultavilla väreillä. Erityisesti öljy- ja temperamaalauksessa käytetty tekniikka. |
kuva |
| LASIMAALAUS, etenkin ikkunoissa käytet-ty eri värisistä lyijypuittein yhteenliitetyistä lasinkappaleista koottu tai lasin pintaan läpikuultavilla väreillä maalattu sommitel-ma. |
kuva |
| LASITUS, lasite. Posliini- ja savitavaroiden pinnalle poltettu kiiltävä ja kova kerros. |
kuva |
| LAVEERAUS, piirustuksessa pinnan maa-laaminen piirtämisessä käytetyllä värillä ja näin syntyvä työ. Vesivärimaalauksessa runsaasti vedellä ohennetuilla väreillä maa-laaminen. |
kuva |
| LEHTERI, suuri parveke esim. kirkossa. Vrt. galleria. |
kuva |
| LEKYTHOS (kr.), pienehkö, kapea- ja pit-käkaulainen, kiekkomaisella jalalla ja kup-pimaisella suulla sekä yhdellä korvalla va-rustettu antiikin kreikkalainen öljy- tai voide-ruukku. |
kuva |
| LES NABIS, ks. Nabis-ryhmä. |
kuva |
| LIIMAVÄRI, tavallisesti vesiohenteinen maalausväri, jossa sideaineena eläin- tai kasviliima. |
kuva |
| LIMITYS, kivien latominen muurissa siten, että päälle tuleva kivi peittää alla olevien kivien välisen sauman. Ks. muuraustapa. |
kuva |
| LINEA SERPENTINATA (it.), manierismin taiteessa henkilöhahmoille tunnusomainen taipuisa tai kierteinen vartaloviiva. |
kuva |
| LINOPIIRROS, -leikkaus. Puupiirroksen muunnos, jossa laatta-aineena on lino-leumlevy. Ks. kohopaino. |
kuva |
| LISEENI, pilasteria muistuttava muurin paksunnos, jolla ei ole kapiteelia tai jalus-taa. |
kuva |
| LITOGRAFIA, graafinen laakapainomene-telmä (kivipaino) ja sillä tehty vedos (kivi-piirros). Kuva tehdään kivilaatalle rasvaisel-la liidulla. Menetelmä perustuu siihen, että vesi ja rasva hylkivät toisiaan. |
kuva |
| LITURGISET VÄRIT, kirkkotekstiileissä käytettävät värit, jotka vastaavat kirkkovuo-den aikoja, juhlapäivien ja kirkollisten toimi-tusten luonnetta. Värejä on viisi: valkoinen (Jumalan, Kristuksen, taivaan, enkelien, pyhien ja ilon väri), punainen (veri, tunnus-tus, Pyhä Henki), vihreä (toivo ja iänkaikki-nen elämä), violetti (katumus ja paasto) ja musta (suru). |
kuva |
| LOGGIA, yhdeltä tai useammalta puolelta avoin, holvattu ja pilarien tai pylväitten kan-nattama halli tai käytävä, joka on tavallises-ti rakennuksen osa, mutta voi olla myös itsenäinen rakennelma. |
kuva |
| LOKAKUUN RYHMÄ, suomalainen taiteili-jaryhmä, joka toimi 1934-1951. Ryhmä jatkoi Marraskuulaisten ns. kansallista eks-pressionismia. |
kuva |
| LOVILEIKKAUS, karvileikkaus. Varsinkin puuesineissä käytetty vanha koristelutapa, |
kuva |
| jossa leikkausviillot muodostavat särmikkäi-tä koristeita. |
kuva |
| LUDVIG XV:N TYYLI, Ranskasta lähtenyt kaarevia muotoja suosinut sisustustyyli, rokokoo, joka oli suosittu n. 1720-1750. |
kuva |
| LUMINISMI, valon käyttäminen taidekeino-na. |
kuva |
| LUNETTI, puolipyöreä tai segmentinmuo-toinen kenttä seinässä. Myös samanmuo-toinen aukko tai ikkuna. |
kuva |
| LUONNOS, skissi. Taideteosta varten tehty piirustus-, maalaus- tai muovailuhahmotel-ma. |
kuva |
| LYSTERI, keraamisten esineiden pinnalle valmistettu ohut metalli- tai metallioksidipei-te, metallinhohtoinen lasitus. |
kuva |
| M |
kuva |
| MAAGINEN REALISMI, 1920-luvulla esiin-tynyt uusasiallisuuden suunta, joka liitti realistiseen kuvaustapaan epätodellisen tekijän. |
kuva |
| MAATAIDE, 1960-luvulla syntynyt, käsite-taiteeseen ja minimalismiin liittyvä tai-desuuntaus, jossa maaperän tai maiseman muokkaus on taiteellisen tuottamisen olen-nainen elementti. |
kuva |
| MAAVÄRIT, maaperästä saatavat pigmen-tit, esim. okravärit, umbrat ja sienat. |
kuva |
| MAESTÀ (it.), kristillisessä taiteessa usein esiintyvä aihe, jossa Madonna (ja usein Kristus-lapsi) istuu valtaistuimella enkelei-den ja pyhimysten ympäröimänä. |
kuva |
| MAIESTAS DOMINI (lat.), kuva-aihe, jossa Kristus valtaistuimella oikea käsi kohotettu-na ja vasemmassa elämän kirja tai jossa Kristus usein evankelistasymbolien tai il-mestyskirjan 24 vanhimman ympäröimänä. |
kuva |
| MAJOLIKA, italialainen nimitys huokoiselle, tinalasitteiselle fajanssin lajille. |
kuva |
| MANDORLA (it.), pystysuuntaisen mantelin muoto, saman muotoinen sädekehä. Vrt. aureola, glooria ja nimbus. |
kuva |
| MANEERI, taiteilijan, koulukunnan tai aika-kauden ominainen esitystapa, erityisesti totunnainen, kaavamainen suoritustapa. |
kuva |
| MANIERISMI, renessanssin ja barokin vä-linen tyylikausi, jolle ominaisena pidetään mm. erilaisten tyyliefektien kokeilua, esim. figuurien jäsenten venyttämistä. Ks. figura / linea serpentinata. |
kuva |
| MARRASKUUN RYHMÄ, vuonna 1916 perustettu suomalainen ekspressionistinen taiteilijaryhmä. |
kuva |
| MARTYRIUM (lat.), marttyyrin muistoksi pystytetty hautakappeli tai -kirkko. |
kuva |
| MASKARONI, tyylitelty, usein groteskin ihmis- tai eläinnaamion muotoinen koriste-aihe. |
kuva |
| MASSWERK JA SAUVASTO |
kuva |
| MASSWERK (saks.), ruususto. Gotiikalle tunnusomainen, geometriaan perustuva, varsinkin ikkunoissa käytetty koristemuoto. Masswerkiin päättyviä kivisiä välipuitteita kutsutaan sauvastoksi. Ks. ruusuikkuna. |
kuva |
| MASTABA (arab.), muinaisegyptiläinen ilmatiilestä tai hakatusta kivestä rakennettu matalaa katkaistua pyramidia muistuttava hautarakennus. |
kuva |
| MAUSOLEUMI, hautarakennus. |
kuva |
| MEANDERI, alun perin antiikin Kreikassa friisinä tai reunakoristeena käytetty jatkuva viivaornamenttikuvio, josta useita muun-noksia. Sen muodostaa yksi tai useampia yhdensuuntaisia nauhoja, jotka polveilevat suorakulmaisesti. Vrt. juokseva koira. |
kuva |
| MEDALJONKI, suuri mitali tai koru sekä pyöreä tai soikea koristemuoto. |
kuva |
| MEDIATAIDE, sähköisiä viestimiä hyväksi käyttävä taide. |
kuva |
| MEGALIITTI, kookas kivi tai niistä koottu esihistoriallinen rakennelma. |
kuva |
| MEGARON (kr.), esihistoriallinen talotyyp-pi, jonka muodostaa pohja-alaltaan suora-kaiteen muotoinen rakennus ja sen edessä oleva sivuseinien jatkeiden muodostama avoin eteishalli. |
kuva |
| MENHIR (keltt.), karkeasti hakattu obeliskin tapainen pystykivi Länsi-Euroopan pronssi-kautisessa kulttuurissa. |
kuva |
| METAFORA, jonkin asian kuvaaminen toi-sen asian avulla, merkityksen siirto. |
kuva |
| METOOPPI, triglyfien välinen kenttä doori-laisessa friisissä. Ks. pylväsjärjestelmä. |
kuva |
| MEZZANINO, puolikerros. Rakennuksessa kahden kerroksen välissä oleva matalampi kerros. |
kuva |
| MEZZOTINTO (it.), metalligrafiikan syvä-painomenetelmä. Kuparilaatta rouhitaan kauttaaltaan: vaaleiksi haluttavat kohdat tasoitetaan ja kiillotetaan, tummat kohdat syntyvät karkeaksi rouhituista laatan osista. |
kuva |
| MIHRAB (arab.), moskeijassa seinäkome-ro, joka sijaitsee Mekkaan päin. |
kuva |
| MILJÖÖMUOTOKUVA, 1800-luvun lopun realistinen tai naturalistinen muotokuva-tyyppi, jossa oli tärkeää kuvata malli omas-sa arkiympäristössään. |
kuva |
| MIMESIS, jäljittely. |
kuva |
| MINIATYYRI, miniatyyrimaalaus, pienois-maalaus. Alkuaan m. tarkoitti vanhan ja keskiajan käsikirjoitusten punaisella maa-lattuja nimiöitä ja alkukirjaimia. Myöhemmin miniatyyreiksi alettiin nimittää käsikirjoitus-ten kuvia ja yleensä kaikkia pienikokoisia maalauksia ja esineitä. |
kuva |
| MINIMALISMI, mahdollisimman niukoista materiaalisista tai ilmaisullisista elementeis-tä koostuva taide. Myös taide, jossa taiteili-jan persoonaa korostettu mahdollisimman vähän. M. liittyy usein käsitetaiteeseen. |
kuva |
| MIR ISSKUSTVA (ven.), Sergei Djagilevin 1890-luvulla perustama modernistinen suuntaus, joka perustui venäläiskansallisiin perinteisiin ja länsieurooppalaiseen avant-gardetaiteeseen. |
kuva |
| MOBILE (it.), liikkuva veistosrakennelma. |
kuva |
| MODERNISMI, m:lle pidetään ominaisena pyrkimystä universaaliuteen, taideteosten näkemistä autonomisina ja historiattomina sekä yksilökeskeisyyttä ja taiteen normien ja rajojen rikkomista. M. On usein samais-tettu avantgardeliikkeisiin. Sen piiriin lue-taan yleensä uudistukseen pyrkineet tai-desuuntaukset 1800-luvun puolivälistä läh-tien. Ks. postmodernismi. |
kuva |
| MONOKROMAATTINEN, yksivärinen. |
kuva |
| MONOLIITTI, yhdestä kivestä tehty veistos tai rakennuksen osa. |
kuva |
| MONOTYPIA, graafisia tekniikoita muistut-tava työtapa, jossa kuva maalataan metalli- tai lasilevylle öljyväreillä ja painetaan siitä paperille ainutkertaisena vedoksena. |
kuva |
| MONSTRANSSI, astia, jossa ehtoollisleipä asetetaan esille. |
kuva |
| MONTAASI, erilaisten kuvien yhdistely, jolla pyritään ilmaisemaan jotakin uutta kokonaisuutta. Käytetään varsinkin eloku-vataiteessa. Vrt. fotomontaasi. |
kuva |
| MONUMENTAALINEN, kooltaan suuri tai suurieleinen. |
kuva |
| MORESKI, tyylitelty kasviaiheinen koriste, joka siirtyi maurien välittämänä islamilai-sesta taiteesta Länsi-Eurooppaan. |
kuva |
| MOSAIIKKI, kivi-, lasi- tai keramiikkapala-sista (seinään tai lattiaan) sommiteltu koris-te- tai kuvapinta. Ks. tessera. |
kuva |
| MOSKEIJA, islamilaisten pyhä rakennus, johon kuuluvat rukoussyvennys eli mihrab, saarnatuoli l. minbar, esirukoilijoiden lava l. mahfik. |
kuva |
| MOZARABIALAINEN TAIDE, Espanjan maurilaisilla alueilla n. 800-1100 kehittynyt taide, jossa on sekä maurilaisia että var-haisromaanisia aineksia. |
kuva |
| MUDÉJAR, Portugalissa ja Espanjassa arabivalloituksen aikana 1100 - 1400-luvuilla kehittynyt tyyli, jossa arkkiteh-tuurissa ja koristetaiteessa yhdistyivät eu-rooppalaisen gotiikan ja arabialaisen tai-teen piirteet. |
kuva |
| MUINAISLINNA, esi- tai varhaishistorialli-nen varustus, suojautumis- ja puolustus-paikka, joka suojattiin maavalleilla tai kyl- |
kuva |
| mämuuratuilla muureilla tai paaluaitauksilla sekä joskus myös vallihaudoilla. Tyypillistä luonnon muotojen hyväksi käyttäminen. |
kuva |
| MULTIPPELI, monikertainen, monistettu taideteos. |
kuva |
| MUNKKILIMITYS, keskiaikainen muuraus-tapa, jossa yksi sidekivi seuraa kahta juok-sukiveä. |
kuva |
| MURAALIMAALAUS, seinämaalaus. |
kuva |
| MUTULUS, mon. mutulit (lat.). Tappikoris-teinen riippulaatta doorilaisen temppelin palkistossa. Ks. pylväsjärjestelmä. |
kuva |
| MUURAUSTAPA, tapa, jolla muurin kivet on liitetty yhteen. |
kuva |
| MUURIANKKURI, vetoankkuri. Teräs-laite, joka sitoo kahta vastakkaista seinää ja lie-ventää esim. holvin aiheuttamaa sivuttais-painetta. Vrt. esim. tukipilarit, joita käytettiin muuriankkurien ohella tai sijasta. |
kuva |
| MUURILIMITYKSIÄ |
kuva |
| MUUSA, antiikin tarustossa runotar, taitei-den ja tieteiden haltijatar. |
kuva |
| MYYTTI, kulttuurin alkuajoista kertova taru, jonka toimijat ovat jumalolentoja. |
kuva |
| N |
kuva |
| NABIS-RYHMÄ, Les Nabis. Pariisissa 1892 perustettu syntetistien ja symbolistien taitei-lijaryhmä, joka oli kiinnostunut henkisistä asioista, kuten mystiikasta, teosofiasta, filosofiasta ja kristinuskosta. |
kuva |
| NAIVISMI, taidesuunta, jonka ilmaisumuo-dot muistuttavat esimerkiksi lasten tai ama-töörien taidetta. |
kuva |
| NAOS (kr.), kreikkalainen temppeli, erityi-sesti varsinainen temppelihuone eli cella, jossa jumalan kuvapatsas oli. |
kuva |
| NARTHEX (kr.), basilikassa atriumin ja runkohuoneen välinen katettu eteinen. Ks. pronaos. |
kuva |
| NASAREENIT, uskonnollis-romanttinen ryhmä nuoria saksalaisia maalareita, jotka 1810 asettuivat Roomaan. |
kuva |
| NATURALISMI, suunta, joka pyrkii kuvaa-maan todellisuutta mahdollisimman toden-mukaisesti mitään karttamatta. Tyylinä na- |
kuva |
| turalismilla tarkoitetaan yleensä 1800-luvun loppupuolen taidetta, realismin jälkivaihet-ta. Naturalismin suhde realismiin ei ole selkeä. |
kuva |
| NEKROPOLI, nekropolis. Vainajien asu-muksista koostuva kuolleitten kaupunki. |
kuva |
| NEOIMPRESSIONISMI, uusimpressionis-mi. 1880-luvulla syntynyt maalaustaiteen suunta, joka pohjautui värin ja valon tieteel-liseen erittelyyn tavoitteena kehittää eteen-päin impressionistien tekniikoita. Maalaus-tapa pointillismi. Ks. myös divisionismi. |
kuva |
| NEOPLASTISISMI, hollantilaisen De Stijl -ryhmän piirissä vaikuttanut, Piet Mondria-nin kehittämä nonfiguratiivinen, tasogeo-metrinen taidesuunta, jonka ainoita ele-menttejä olivat suorat viivat ja suorat kul-mat sekä perusvärit ja valkoinen, harmaa ja musta. Ks. elementarismi. |
kuva |
| NIELLO (it.), metalliesineiden koristemene-telmä, jossa kaiverrettu kuvio täytetään niello-massalla (hopean, lyijyn, kuparin, sinkin, rikin ja boraksin seos) ja sulatetaan kiinni. |
kuva |
| NIHTI, keskiaikaisessa arkkitehtuurissa ruoteen jatkeena maahan ulottuva neljäs-osa-, puoli- tai kolmeneljäsosapylväs, joka on kiinni seinässä tai osa kimppupilarista. Ks. goottilainen kirkko. |
kuva |
| NIKE (kr.), voiton jumalatar, joka kuvattiin tavallisesti siivekkäänä neitona. |
kuva |
| NIMBUS (lat.), loistava pyhimyskehä. Vrt. aureola, glooria ja mandorla. |
kuva |
| NISSI, seinäkomero. Muurissa oleva avoin puolipyöreä tai kulmikas syvennys. |
kuva |
| NIVELNUKKE, taiteilijan apuvälineenä käyttämä pieni mallinukke, jonka osat liik-kuvat nivelien avulla. |
kuva |
| NONFIGURATIIVINEN, abstrakti taide, jossa ei ole esittävää aihetta. |
kuva |
| NONOBJEKTIIVINEN, samaa tarkoittava käsite kuin nonfiguratiivinen. |
kuva |
| NORMAALIVÄRIT, kemiallisesti puhtaat, muuttumattomat ja öljyyn liukenemattomat perusvärit. |
kuva |
| NUMISMATIIKKA, raha- ja mitalitiede. |
kuva |
| NURKKAHARKOTUS, nurkkaketju. Ra-kennuksen nurkkaa korostava arkkitehtoni-nen aihe, jonka muodostavat muusta pin-nasta selvästi erottuvat rakennuskivet tai rustikointi. |
kuva |
| NYKYTAIDE, yleistermi viime vuosikym-meninä tehdylle taiteelle. Nykytaiteen mu-seossa nykytaiteen raja on vedetty 1950- ja 1960-lukujen väliin. |
kuva |
| O |
kuva |
| OBELISKI, solakka, korkea, ylöspäin kape-neva, yhdestä kivestä tehty, pohjaltaan nelikulmainen pylväs, jonka huippu on py-ramidimainen. |
kuva |
| OBJET TROUVÉ (ransk.), taiteilijan sattu-malta löytämä esine, jonka hän asettaa esille (muuttamattomana tai lähes muutta-mattomana) taideteoksena tai sen osana. Marcel Duchampin mukaan o. trouvé saat-toi viehättää taiteilijaa esteettisesti, kun taas ready-made -esineillä ei ollut tätä piir-rettä. |
kuva |
| OCULUS (lat.), pyöreä ikkuna tai aukko seinässä tai holvissa. Usein kupolin laessa (opaion). |
kuva |
| OEUVRE (ransk.), taiteilijan koko tuotanto. |
kuva |
| OFFSET, grafiikassa epäsuora laakapai-nomenetelmä. Offsetissa kuva siirtyy pai-nolaatalta ensin kumikankaalla päällystetyl-le sylinterille ja siitä edelleen paperille. |
kuva |
| OKTOGONI, kahdeksankulmio. Arkkiteh-tuurissa rakennus tai rakennuksen osa, jonka pohjakaava on kahdeksankulmainen. |
kuva |
| OMISTEKUVA, ks. dedikaatiokuva. |
kuva |
| ONSILASI, onttolasi. Puhaltamalla valmis-tettu lasitavara, kuten maljakot ja pullot. |
kuva |
| OP-TAIDE, optinen taide. 1960-luvulla syn-tynyt abstrakti taidesuunta, jossa synnyte-tään esim. optisia näköharhoja ja liikevaiku-telmia. |
kuva |
| OPAAKKI, läpikuultamaton. |
kuva |
| OPAION (kr.), (pyöreä) aukko kupolin laes-sa.Esim. Pantheon, Rooma. |
kuva |
| OPTINEN VÄRISEKOITUS, optinen sekoit-tuminen. Kahden tai useamman yhtäikaa |
kuva |
| nähdyn värin sulautuminen näköhavain-nossa yhdeksi värikokonaisuudeksi. Ks. pointillismi. |
kuva |
| ORANGERIA, puutarharakennus, jossa lämpimän ilmanalan kasvit voivat talvehtia. |
kuva |
| ORANTTI, varhaiskristillisessä taiteessa rukoilevassa asennossa, kädet puolittain ylöskohotettuna kuvattu ihminen. Vrt. ado-rantti. |
kuva |
| ORFISMI, myös vibrismi, simultanismi, fu-turistinen kubismi. Kubismista juontunut ranskalaisen maalaustaiteen suunta 1910-luvulla. |
kuva |
| ORNAMENTTI, koristemuoto. |
kuva |
| ORTOGONAALI, lineaariperspektiivissä kuvatasoon nähden kohtisuorat viivat, jotka yhtyvät horisontissa pakopisteessä. |
kuva |
| ITÄAASIALAINEN PAGODI |
kuva |
| P |
kuva |
| PAGODI, buddhalainen reliikkimonumentti, jonka lähtökohtana muinasintialainen tapa haudata kuninkaalliset puolipallonmuotoi-siin kumpuhautoihin. P. edustaa Gautama Buddhaa ja hänen kuolemanhetkellä saa-vuttamaansa nirvanaa. P. on tavallisesti kiinteä monumentti, jossa ei ole sisätilaa. Kaakkois-Aasiassa pagodit kehittyivät si-roiksi, kellomaisiksi rakenteiksi. Itäaasialai-nen p. on monikerroksinen torni, jonne voi kiivetä. Pagodien koko voi vaihdella muu-taman senttimetrin korkuisesta votiivista lähes sadan metrin monumenttiin. |
kuva |
| PAHEET, kuolemansynnit. Ylpeys (super-bia), kateus (invidia), viha (ira), laiskuus (acedia), ahneus (avaritia), kohtuuttomuus (gula) ja hekumallisuus (luxuria). |
kuva |
| PAIKALLISVÄRI, maalaustaiteessa esinei-den oma alkuperäinen väri, jonka vaikutus-ta varjot, valonvivahdukset tai viereiset värit eivät ole muuttaneet. |
kuva |
| PAIKKASIDONNAINEN TAIDE, tiettyyn paikkaan ja kontekstiin tarkoitettua ja suunniteltua taidetta, joka ottaa huomioon paikan fyysisen ja visuaalisen, joskus myös historiallisen, ekologisen, psykologisen tai sosiologisen, luontaan. Usein monimediais-ta. |
kuva |
| PALKISTO, klassisen rakennuksen vaa-kasuuntainen, pylväiden tai pilarien kannat-tama osa, joka tukee kattoa. Palkiston tär-keimmät osat ovat arkkitraavi, friisi ja kor-niisi. |
kuva |
| PALKKI, vaakasuuntainen, pystytukien kannattama rakennuksen osa. |
kuva |
| PALLADIO-MOTIIVI, -aihe. Kolmiosainen aukko, jossa keskellä muita korkeampi ja leveämpi pyörökaarinen aukko. |
kuva |
| PALLADIANISMI, palladiaaninen arkkiteh-tuuri. 1600- ja erityisesti 1700-luvuilla anka-ran klassistinen rakennustyyli, joka pohjau-tuu Andrea Palladion rakennussuunnitel-miin ja kirjoituksiin. Ks. palladio-motiivi. |
kuva |
| PALMETTI, palmunlehteä muistuttava viuhkamainen lehtikimppukoriste. |
kuva |
| PANNOOMAALAUS, kehystettyyn seinä-pintaan tehty maalaus. Myös yleisesti maa-laus metalli- tai puulevylle. |
kuva |
| PANTOKRATOR (kr.), Kristus kaikkivaltias, bysanttilainen kuva-aihe. |
kuva |
| PARITUPA, rakennus, jossa kahta vastak-kaista tupaa erottaa niiden välissä oleva eteinen. |
kuva |
| PASSEPARTOUT (ransk.), esim. piirustuk-sissa tai grafiikassa yleensä pahvinen suo-jakehys, joka eristää teoksen pinnan lasile-vystä. |
kuva |
| PASTELLIMAALAUS, pastelli (it.). Kuivilla ja pehmeillä väriliiduilla, pastelleilla, tavalli-sesti paperille tai pahville, mutta myös kan-kaalle tai puulevylle tehty piirros, jonka lop-putulos muistuttaa maalausta. |
kuva |
| PASTELLINA (it.), kaoliinista ja vaseliinista sekoitettu muovailuvaha. |
kuva |
| PATINA, esineiden iän mukana eri tekijöi-den vaikutuksesta johtuva tai keinotekoi-sesti aikaan saatu esineen pinnan ja värin muuttuminen, erityisesti kuparihome. Myös roomalainen tarjoiluvati. |
kuva |
| PAVILJONKI, huvimaja tai suurempaan päärakennukseen liittyvä pienempi sivura-kennus. |
kuva |
| PEHMEÄPOHJASYÖVYTYS, etsauksen muunnos, jossa rasvaa sisältävän pohjus-tuksen päälle pannaan paperi ja kuva piir-retään laatalle sen läpi. |
kuva |
| PENDENTIIVI, kolmiomainen holvin osa, joka välittää kupolin (tai kupolinkaulan) neli- tai monikulmaiseen huonetilaan. Ks. kupoli. |
kuva |
| PENTATYYKKI, kaksoissiipialttari. Ks. alt-tarilaite, diptyykki, triptyykki ja polyptyykki. |
kuva |
| PENTIMENTO (it.), taiteilijan maalaukseen tekemät muutokset, esim. ääriviivat, jotka näkyvät lopullisessa teoksessa. |
kuva |
| PEREDVIZNIKIT, 'vaeltajat'. 1800-luvun lopun venäläinen realistinen taiteilijaryhmä, joka järjesti kiertonäyttelyitä. |
kuva |
| PERFORMANSSI, performance (engl.). Eri taiteenlajeja yhdistävä teatterinomainen esitys, johon yleisö ei yleensä osallistu. Vrt. happening. |
kuva |
| PERGAMENTTI, eläimen nahasta valmis-tettu kirjoitus- tai maalauspohja. |
kuva |
| PERGOLA (it.), kasviköynnöksin katettu käytävä puutarhassa, lehtimaja. |
kuva |
| PERIPTEROS (kr.), peripteraalitemppeli. Kreikkalainen temppeli, jonka cellaa ympä-röi pylväskehä. |
kuva |
| PERISTYYLI, pylväskäytävän ympäröimä piha antiikin aikaisessa asuinrakennukses-sa. Ks. domus. Voi olla myös pylväiden ympäröimä huonetila tai rakennus. |
kuva |
| PERPENDICULAR-TYYLI, englantilainen myöhäisgoottilainen arkkitehtoninen tyyli, jolle on tunnusomaista pystysuorien sau-va-aiheiden ja viuhkaholvien koristeellinen käyttö sekä korkeat ja leveät ikkunat. Ks. Decorated style ja Early English. |
kuva |
| PERSONIFIKAATIO, ajatusten ja käsittei-den esittäminen ihmisen hahmossa. Ks. allegoria. |
kuva |
| PIANO NOBILE (it.), rakennuksen juhlaker-ros. |
kuva |
| PIAZZA (it.), tori, aukio. |
kuva |
| PIETÀ (it.), kuva-aihe, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta Kristusta. |
kuva |
| PIGMENTTI, väriaine, taiteilijavärien värin antava aineosa. |
kuva |
| PIIRTOVARJOSTUS, skraffeeraus. Piirus-tuksessa ja grafiikassa tiheällä yhdensuun-taisella tai ristikkäisellä viivoituksella ai-kaansaatu muotoa luova varjostus. Heral- |
kuva |
| diikassa käytetään yksivärisissä kuvissa piirtovarjostuksia ilmaisemaan eri värejä. |
kuva |
| PILARI, poikkileikkaukseltaan nelikulmai-nen tai monisärmäinen massiivinen pysty-tuki, joka seisoo vapaasti. Vrt. pylväs. |
kuva |
| PILASTERI, seinässä kiinni oleva ja siitä vähän ulkoneva, poikkileikkaukseltaan suo-rakaiteinen pilari, jolla on kapiteeli ja jalus-ta. |
kuva |
| PILOTIS (ransk.), modernissa arkkitehtuu-rissa (erityisesti funktionalismissa) teräs-betoninen pilari, jota käytetään nostamaan rakennus maan pinnasta ja luomaan sa-malla ulkotila sen alle. |
kuva |
| PINAKOTEEKKI, maalaustaiteeseen eri-koistunut museo. |
kuva |
| PINXIT (lat.), pinx., pxt., p., "maalannut", maalauksen tekijä. |
kuva |
| PISTOHOLVI, pienehkö holvi, joka leika-taan suurempaan holviin esim. valonsaan-tia varten. Ks. holvi. |
kuva |
| PITKÄKIRKKO, pohjakaavaltaan suorakai-teen muotoinen kirkko, jonka pidemmät sivut ovat useimmiten itä-länsisuuntaisia. |
kuva |
| PITTORESKI, maalauksellinen, silmää kiehtova, maalauksen aiheeksi sopiva. |
kuva |
| PITTURA METAFISICA (it.), metafyysinen maalaus. Ital. Giorgio de Chiricon 1910-luvulla perustama taidesuunta, joka futurismin vastakohtana korosti liikkeetöntä tilaa ja käytti klassisen taiteen usein kubis-tisesti nähtyä esineistöä ja arkkitehtonisia muotoja. Tyypillistä oli myös mystinen tun-nelma. |
kuva |
| PLAGIAATTI, jonkun toisen taiteilijan teos-ten toistaminen. |
kuva |
| PLASTILLISUUS, veistoksellisuus. |
kuva |
| PLEIN AIR -MAALAUS, ks. ulkoilmamaala-us. |
kuva |
| PODIUM, rakennuksen, erityisesti rooma-laisen temppelin, jalustaosa. |
kuva |
| POINTILLISMI, täplämaalaus. Maalaami-nen sekoittamattomilla väreillä pieninä täp-linä. Ks. neoimpressionismi, divisionismi, jälki-impressionismi ja optinen värisekoitus. |
kuva |
| POLYKROMAATTINEN, monivärinen. |
kuva |
| POLYPTYYKKI, taideteos tai alttarilaite, joka koostuu useammasta kuin kolmesta siipiosasta. Vrt. diptyykki, triptyykki ja pen-tatyykki. |
kuva |
| PONDERAATIO, sommitelman eri osien välinen harmoninen tasapaino. |
kuva |
| POP-TAIDE, kaupallisesta populaarikult-tuurista aiheensa ottanut figuratiivinen taide 1950- ja 1960-luvuilla. |
kuva |
| PORRASPÄÄTY, portaittain nouseva ra-kennuksen pääty. |
kuva |
| PORTAALI, arkkitehtonisesti koristeltu si-säänkäynti. |
kuva |
| PORTIIKKI, pylväiden, pilarien tai arkadien rajoittama avoin, katettu halli tai katos pää-sisäänkäynnin edessä. Voi olla myös va-paasti seisova rakennus. |
kuva |
| POSTAMENTTI, esim. veistoksen tai pyl-vään jalusta, perusta. |
kuva |
| POSTMODERNISMI, 1960-luvulta lähtien eri merkityksissä käytetty termi. Taiteissa sen tunnuksina ovat mm. pastissit, sitaatit taiteen historiasta, ironia ja leikki. Arkkiteh-tuurissa postmodernismi on 1960-luvulta lähtien ilmennyt vastaliike modernistiselle kansainväliselle tyylille. |
kuva |
| ROMAANINEN PORTAALI |
kuva |
| POUSSINISTIT, piirustuksellisuuden ja lujan muodon kannattajat Ranskassa 1600-luvulla. Vrt. rubenistit. |
kuva |
| PREDELLA (it.), alttarilaitteen maalauksin ja/tai veistoksin koristeltu leveä ja matala alaosa. |
kuva |
| PRERAFAELIITIT, englantilaisten taiteili-joiden ryhmä 1800-luvun puolivälissä. Vel-jeskunnaksi itseään nimittäneet prerafaelii-tit pyrkivät romantiikan hengessä palautta-maan taiteeseen ennen Rafaelia vallinneen henkisen ja ulkoisen puhtauden. |
kuva |
| PRESBYTERIUM, papistolle varattu osa kirkossa, esim. kuorissa. |
kuva |
| PRIMITIVISMI, taide, jonka esikuvana ja innoittajana on primitiivinen, lasten ja kan-santaide. |
kuva |
| PRISMA-RYHMÄ, kansainvälisesti suun-tautunut väritaiteilijoiden ryhmä Suomessa 1950-luvulta lähtien. |
kuva |
| GOOTTILAINEN PORTAALI |
kuva |
| PRIX DE ROME (ransk.), ranskalaisen taideakatemiakoulun 1. lopputyöpalkinto, joka oikeutti nelivuotiseen Rooman stipen-diin. |
kuva |
| PROFIILI, sivukuvana näkyvän kohteen ääriviivat. |
kuva |
| PRONAOS (kr.), kreikkalaisen temppelin sivuseinien jatkosten muodostama avoin esihalli cellan edessä. |
kuva |
| PROPYLAIA, porttirakennus antiikin kreik-kalaisessa arkkitehtuurissa. |
kuva |
| PROSKENION (kr.), klassisen antiikin teat-terinäyttämö. Nykyisin yleensä näyttämön etuosa. |
kuva |
| PROSTYLOS (kr.), kreikkalainen temppeli, jonka cellan edessä on tavallisesti nelipyl-väinen avoin halli. |
kuva |
| PROVENIENSSI, taideteoksen lähtökohta, vaiheet ja sen omistaja- ja sijoitustiedot. |
kuva |
| PSEUDOBASILIKA, hallikirkko, jossa on basilikamainen korotus ulkoasussa muttei klerestorioikkunoita tai jossa keskilaiva on sivulaivoja korkeampi vain sisätilassa. Vrt. basilika. |
kuva |
| PUNKTEERAUS, kuvanveistossa kipsi- tai savimallista puuhun tai kiveen siirrettäessä tai kopioitaessa käytetty menetelmä, jossa mallin tärkeimmät pisteet merkitään mate-riaalikappaleeseen. Monumentaalimaala-uksessa kartonkiin lävistetyt pisteet, joiden avulla ääriviivat siirrettiin seinäpintaan. |
kuva |
| PUOLIPYLVÄS, puolittain seinäpintaan upotettu pylväs. |
kuva |
| PURISMI, kubismista juontunut maalaustai-teen suunta. Termiä on käytetty myös vä-häeleisen arkkitehtuurin yhteydessä. |
kuva |
| PUTRIDO, öljy- ja temperavärin seos, öljy-tempera. |
kuva |
| PUTTO (it.), kuvanveistossa ja maalaustai-teessa siivekäs tai siivetön alaston pullea (poika)lapsi. Vrt. amoriini, erootti ja kerubi. |
kuva |
| PUUKAIVERRUS, ksylografia. Grafiikan menetelmä, jossa paino-originaali kaiverre-taan poikkisyin leikattuun puulaattaan. Ai-kaansaatava sävyasteikko on laaja. Mene-telmää on käytetty 1800-luvulla esim. maa-lausten jäljentämiseen ja sanoma- ja aika-kausilehtien kuvittamiseen. |
kuva |
| PUUPIIRROS, grafiikan menetelmä, jossa paino-originaali kaiverretaan pituussyin sahattuun puulaattaan. |
kuva |
| PYHIMYSKEHÄ, glooria, gloriola, aureola, nimbus, mandorla. Pyöreä, soikea, renkaan tai ristin muotoinen sädekehä, joka kristilli-sessä taiteessa kuvataan tavallisesti pyhi-en henkilöiden päätä, joskus koko vartaloa ympäröiväksi. |
kuva |
| PYLON (kr.), pyloni. Korkeat kapenevat porttitornit egyptiläisen temppelin sisään-käynnin molemmin puolin tai samankaltai-set rakennukset, jotka symbolisoivat rajaa tai porttia. Nykyisin myös esim. riippusillan pylonit. |
kuva |
| PYLVÄS, kolonni. Poikkileikkaukseltaan kookkaanpuoleinen pyöreä pystytuki. |
kuva |
| PYLVÄSJÄRJESTELMÄ, pylväiden ja pal-kistojen käyttö ja koristelu viiden klassisen pylväsjärjestelmän (doorilainen, joonialai-nen, korinttilainen, toskanalainen ja kom-posita) mukaisesti. Ks. seuraava sivu. |
kuva |
| PYSTYSALVOS, puuarkkitehtuurissa ra-kennustapa, jossa seinät tai niiden tukira-kenteen osat on tehty pystyyn asetetuista hirsistä. |
kuva |
| PYÖRÖKAARITYYLI, Rundbogenstil. N. 1830-1860/70 arkkitehtuurissa pyörökaaria käyttäneiden aiempien tyylien (esim. ro-maaninen) imitoinnin saksalainen nimitys. |
kuva |
| PYÖRÖKIRKKO, pohjakaavaltaan pyöreä kirkko. |
kuva |
| Q |
kuva |
| QUATTROCENTO (it.), 1400-luku, Italian varhaisrenessanssi. Vrt. trecento ja cin-quecento. |
kuva |
| PYL-VÄÄN-JALKA ELI BASIS |
kuva |
| PYLVÄÄNVARSI |
kuva |
| DOORILAINEN, JOONIALAINEN JA KORINTTILAINEN PYLVÄSJÄRJESTELMÄ |
kuva |
| R |
kuva |
| RAIONNISMI, rayonismi. Venäläisen mo-dernismin abstrahoiva maalaustyyli 1910-luvulla. |
kuva |
| RANSKALAINEN PUISTO, 1600-luvulle tyypillinen puistotyyppi, jossa käytetään aksiaalista asemakaavaa ja symmetrisiä istutuksia. |
kuva |
| RASTEROINTI, kuvanjäljennöksessä (va-lokuvassa tai grafiikassa) sävykuvien tuot-taminen jakamalla kuvan sävyt eri suurui-siin ja eri etäisyydellä toisistaan oleviin vä-ripisteisiin eli rastereihin. |
kuva |
| RAVELIINI, kurtiiniportin suojaksi rakennet-tu teräväkulmainen etuvarustus linnoituk-sessa. Ks. bastioni. |
kuva |
| RAYONNANT-TYYLI, Ranskassa n. 1230-1350 vallinnut goottilainen tyyli. Vrt. flamboyant-tyyli. |
kuva |
| READY-MADE (engl.), jokapäiväinen teh-dasvalmisteinen esine, joka on irrotettu normaalista kontekstistaan ja esitetty taide-teoksena. Vrt. objet trouvé. |
kuva |
| REALISMI, taiteen suunta, joka pyrkii todel-lisuuden kaunistelemattomaan kuvaami-seen. Vrt. naturalismi. |
kuva |
| RÉGENCE-TYYLI, sekä barokin että roko-koon piirteitä sisältävä sisustustyyli, joka oli muodissa Ranskassa n. 1705-1730. |
kuva |
| REGENCY-TYYLI, Englannissa n. 1810-1830 vallinnut arkkitehtuuri- ja sisus-tustyyli. Vrt. empire. |
kuva |
| REGINA COELI (it.), Neitsyt Maria valtais-tuimella -kuvatyyppi. |
kuva |
| REGULARITEETTIJÄRJESTELMÄ, kau-punkien asemakaavajärjestelmä, jolle on tunnusomaista säännöllisyys. |
kuva |
| REKONSTRUKTIO, osittain jälleenraken-nettu aito esine tai rakennus, uusi alkupe-räisen jäljennös tai hypoteettinen, alkupe-räistä ideaa tavoitteleva esine tai rakennus. Vrt. konservointi ja restaurointi. |
kuva |
| RELIEFI, koho- tai korkokuva. Veistoteos, jossa kuvaesitykset ovat koholla pohjapin-nasta eli taustasta. R. voi olla korkea (alto |
kuva |
| rilievo, it.), matala (basso rilievo) tai puolire-liefi (mezzo rilievo). |
kuva |
| RELIIKKI, pyhäinjäännös. Huom. vrt. relikti l. jäänne, säilymä. |
kuva |
| RELIKVAARIO, pyhäinjäännöslipas. |
kuva |
| REMINISENSSI, muistuma, tahaton laina toisesta teoksesta. |
kuva |
| REPLIIKKI, toisinto. Taiteilijan itsensä te-oksestaan valmistama jäljennös- tai toisin-tokappale. Vrt. kopio. |
kuva |
| REPOUSSOIR, sommittelukeino, jossa maalauksen etualalle on sijoitettu ku-va-aihe tai useampia syvyysvaikutelman tehostamiseksi. |
kuva |
| REPRODUKTIO, jäljentäminen, toisintami-nen, monistaminen, myös jäljennös. |
kuva |
| RESTAUROINTI, entisöinti, entistämminen. Vanhojen tai vahingoittuneiden rakennus-ten tai taideteosten palauttaminen alkupe-räiseen tai nykyistä varhaisempaan asuun. Vrt. konservointi ja rekonstruktio. |
kuva |
| RETAABELI, keskiajan latinasta peräisin oleva yleiskäsite (retro, takana; tabulum, taulu), joka merkitsee alttarilaitetta. |
kuva |
| RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY, elossa olevan taiteilijan koko tuotannosta takautu-van yleiskatsauksen antava näyttely. |
kuva |
| REVERSSI, rahan tai mitalin kääntöpuoli. Vastakohta averssi. |
kuva |
| REVIVAL (engl.), jonkin tietyn aikaisem-man aikakauden ja sen tyylin ihailu ja käyt-tö taiteessa. Esim. Greek Revival, Gothic Revival. |
kuva |
| RIIPPUTORNI, satulatorni. Konsolien kan-nattama ulkoneva torni muurin harjalla. |
kuva |
| RISALIITTI, tavallisesti fasadin keskellä ja päissä oleva, rakennuksen koko korkeudel-ta ulkoneva rakenneosa. |
kuva |
| RISTIKESKUS, ristikirkon osa, joka on ris-tivarsien kohtauspaikassa. |
kuva |
| RISTIKIRKKO, pohjakaavaltaan ristinmuo-toinen kirkko. Esimerkiksi sisä- ja ulkoviis-teinen sekä kaksikymmentäneljäkulmainen ristikirkko. |
kuva |
| RISTIKKORAKENNE, saks. Fachwerk, ruots. fackverk. Seinärakenne, jossa vaa-kasuorat, pystysuorat ja vinottain asetetut hirret muodostavat kantavan rakenteen. Hirsien välit on täytetty yleensä tiilellä. |
kuva |
| RISTIKUKKA, goottilainen koriste, jossa pitkänomaiseen varteen liittyy neljä lehtiai-hetta. Käytettiin mm. fiaalien ja vimpergien huipun koristeina. Vrt. krapu. |
kuva |
| RISTI, ikivanha symbolikuvio, jolla on ollut useita merkityksiä. Kuvat: 1. rivi: kreikkalainen, latinalainen, Antoniuksen eli kahva- eli tauristi, Pietarin, venäläi-nen eli ortodoksinen, 2. rivi: Andreaksen, haarukka-, silmukka-, kelttiläinen, Lothringenin, 3. rivi: haka-, vihki-, Yrjön, maltan-, ankkuri-, 4. rivi: apilanlehti-, vasta- eli kerrottu, Jerusalemin, patriarkan ja paavinristi. |
kuva |
| RISTIKUPOLIKIRKKO, ristikirkko, jossa on kupolit joko sekä ristikeskuksen että risti-varsien päällä tai ainoastaan keskuksen päällä. |
kuva |
| RISTIKÄYTÄVÄ, kirkon, luostarikirkon tai linnan sisäpihaa ympäröivä käytävä, joka avautuu pihalle arkadien kautta. |
kuva |
| RISTIVARSI, ristikirkon ulkoneva sakara. |
kuva |
| ROCAILLE (ransk.), rokokoolle tyypillinen luonnonaiheinen, epäsäännöllinen koriste-aihe. Alun perin sana tarkoitti pientä kivistä ja simpukoista tehtyä koristeluolaa tai koris-tetta puutarhassa. |
kuva |
| ROMANTIIKKA, taiteessa (kuvataiteista erityisesti maalaustaiteessa) liike, joka syn-tyi 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa vasta-reaktiona valistusajan järkeisuskolle sekä joissain suhteissa uusklassismin kauneus-käsitykselle. Romanttiselle taidekäsitykselle ominaista on subjektiivinen tunneilmaisu. |
kuva |
| ROMBI, vinoneliö. |
kuva |
| RONDELLI, pyöreä torni puolustusmuuris-sa. |
kuva |
| ROTUNDA (lat.), pyörörakennus, pyöreä sali. |
kuva |
| RUBBELLI-LIMITYS, rubbelmuuri. Eri ko-koisista neliön ja suorakaiteen muotoisista louhituista kivistä tehty muuri. |
kuva |
| RUBENISTIT, 1600-luvulla Ranskassa maalauksellisuuden kannattajat. Vrt. pous-sinistit. |
kuva |
| RUNKOHUONE, rakennuksen (kirkon) päätila. |
kuva |
| RUNKORAKENNE, rakenne, jonka muo-dostavat kantava runko ja sen täyte tai ver-hous. Vastakohtana esim. kokonaan tiilestä muurattu massiivirakenne. Vrt. ristikkora-kenne. |
kuva |
| RUODE, holvivaippojen saumassa oleva listankaltainen profilointi. Ks. goottilainen kirkko. |
kuva |
| RUSTIKOINTI, rustiikkarustika, harkotus. Etusivultaan rosopintaisista tai särmikkäistä kiviharkoista tehty muuri tai sen jäljitelmä. |
kuva |
| RUSTO-ORNAMENTIIKKA, erityisesti 1600-luvulla käytetty orgaanisia muotoja |
kuva |
| (esim. korvalehti ja mustekala) mukaillut ornamentiikka. |
kuva |
| RUUSUIKKUNA, rosetti-ikkuna. Keskiai-kaisten kirkkojen länsifasadissa portaalin yläpuolella tai poikkilaivan päädyssä oleva pyöreä ikkuna, jota korostaa ruususto l. Masswerk tai rosettiaihe (ruusuke). |
kuva |
| RUUSUKE, rusetti, rosetti. Ikivanha aurin-gonkehräaiheesta juontuva plastinen tai pintakoristekuvio, joka muistuttaa kaava-maisesti esitettyä pyöreää kukkaa. Ks. ruu-suikkuna. |
kuva |
| RUUSUIKKUNAN RAKENNE |
kuva |
| RUUSUSTO, ks. Masswerk. |
kuva |
| RISTI-, PYRSTÖ- JA SINKKASALVAIN |
kuva |
| S |
kuva |
| SABLONI, sapluuna, luotta, kaavain, malli-ne. |
kuva |
| SACRA CONVERSAZIONE (it.), kuva-aihe, jossa Neitsyt Maria ja lapsi pyhimysten seurassa. |
kuva |
| SALIKIRKKO, myöhäisgoottilainen yksilai-vainen kirkkotyyppi, jonka sisätila on yhte-näinen ja salimainen ilman selvää rajaa kuorin ja runkohuoneen välillä. |
kuva |
| SALONKI, ransk. salon. Hienosti sisustettu seurusteluhuone tai taide-esitysten kuule-mista ja näkemistä varten varattu huone, taidenäyttelyhuone. Myös virallinen taide-näyttelyinstituutio Pariisissa 1600-luvun lopulta lähtien ja itse virallinen näyttely. |
kuva |
| SALVAIN, seinähirret loveamalla tehty nurkkaliitos. Tavallisimpia ovat risti-, pyrstö- ja sinkkasalvain. |
kuva |
| SARKOFAGI, kivestä, metallista, joskus myös savesta tai puusta valmistettu koris-teltu ruumisarkku. Vrt. kenotafi. |
kuva |
| SARVILINNA,varustus, joka koostuu kah-desta puolibastionista ja niiden välisestä kurtiinista. |
kuva |
| SATELLIITTIKAUPUNKI, suurkaupunkiin seutusuunnittelun kannalta läheisesti liitty-vä, mutta hallinnollisesti, kaupunkiraken-nustaiteellisesti ja osittain taloudellisesti itsenäinen kaupunki. |
kuva |
| SAUVAKIRKKO, pystysalvoksia käyttäen rakennettu keskiaikainen puukirkko. |
kuva |
| SAUVASTO, goottilaisen ikkunan pys-tysuorat muuraukset. Ks. Masswerk l. ruu-susto. |
kuva |
| SCULPSIT (lat.), sculps., sculp., sc., ilmai-see veistoksissa kuvanveistäjän, grafiikas-sa laatan kaivertajan. |
kuva |
| SECCOMAALAUS (it. al secco), kuivalle kalkkilaastipinnalle tehty maalaus. Vrt. fresko. |
kuva |
| SEEPIA, ruskea väri, jota alkuaan tehtiin mustekalojen musteesta. |
kuva |
| SEPTEM, vuoden 1908 jälkeen syntynyt suomalainen jälki-impressionistinen taiteili-jaryhmä, joka korosti ranskalaisvaikutteista väritaidetta. Ns. "puhtaan paletin" kauden (1910 tienoilla) jälkeen ryhmän taiteilijat uudistivat värimaalaustaan ilman yhtenäis-tä ohjelmaa. |
kuva |
| SERAFI, enkeli, jolla on kuusi siipeä: kah-della peitettiin kasvot, kahdella verhottiin ruumis ja kahta käytettiin lentämiseen. Se-rafit kuvataan Jumalan valtaistuimen lähel-lä tai yläpuolella. Ks. Jes. 6:2-7. Vrt. putto, kerubi, amoriini. |
kuva |
| SERIGRAFIA, silkkipaino. Grafiikan mene-telmä, jossa väri levitetään paperille ohuen silkkikankaan läpi. |
kuva |
| SESESSIONI, Wien: Secession, München: Sezession. Nimitys, jonka 1800-luvun lo-pulla omaksuivat ne saksalaiset ja itävalta-laiset taiteilijayhdistykset, joiden jäsenet kapinoivat akateemisia taiteilijajärjestöjä vastaan. |
kuva |
| SFUMATO, valon ja varjon pehmeästi yh-distävä, ääriviivoja häivyttävä ja hillittyjä värisävyjä käyttävä maalaustekniikka, jon-ka synnyttämä vaikutelma on nimeltään chiaroscuro. |
kuva |
| SGRAFFITO (it.), rakennustaiteessa, maa-laustaiteessa ja keramiikassa menetelmä, jossa eri värisiä maalikerroksia esiin raa-puttamalla saadaan aikaan haluttu kuvio. |
kuva |
| SIDEHIRSI, sivuseinästä toiseen ulottuva tukihirsi tai vaakasuuntainen hirsi kattotuoli-rakenteessa. |
kuva |
| SIIPIALTTARI, moniosainen alttarilaite, jonka siivet voidaan sulkea kaapin tavoin. Esim. diptyykki, triptyykki, pentatyykki ja polyptyykki. |
kuva |
| SIKKATIIVI, maalin kuivumista nopeuttava lisäaine. |
kuva |
| SILUETTI, varjokuva ihmisestä, eläimestä ym. Siluetin tyypillisin muoto on profiilikuva. |
kuva |
| SIMSSI, gesimssi. Seinäpinnasta ulkoneva vaakasuora, profiloitu seinälista. |
kuva |
| SIMULTAANIPERSPEKTIIVI, Cezannen ja kubistien käyttöön ottama menetelmä esit-tää kuvattava kohde samanaikaisesti use-ammasta perspektiivikulmasta. |
kuva |
| SISELÖINTI, metalliesineen pinnan vii-meistely. |
kuva |
| SITADELLI, linnoitettujen kaupunkien sisin linnoitus. |
kuva |
| SKENE (kr.), antiikin teatterin kulissiraken-nelma. |
kuva |
| SKENOGRAFIA, lavastemaalaus antiikin teattereissa. Myös lavastustaide yleensä. |
kuva |
| SOMMITELMA, kompositio. Eri elementtien kombinaatio taideteoksessa, taideteoksen kokonaisrakenne. |
kuva |
| SOSIAALINEN REALISMI, realistinen tai-de, johon liittyy sosiaalinen tai poliittinen kannanotto. |
kuva |
| SOSIALISTINEN REALISMI, ent. Neuvos-toliitossa ja muissa sosialistisissa maissa virallisesti hyväksytty taidesuunta, joka piti taiteen tehtävänä kansanomaisen helppo-tajuisesti ja sosiaalisesti opettavalla tavalla kuvata ja ihannoida yhteisöelämää ja työtä. |
kuva |
| SPANDRILLI, arkkitehtuurissa kolmiomai-nen alue kaaren yläosan vieressä tai arka-dissa kahden kaaren välissä. |
kuva |
| SPATIAALINEN, tilaa tai välimatkaa kos-keva, avaruudellinen. |
kuva |
| STAFFAASI, pieni täytefiguuri maisema- tai kaupunkimaisemamaalauksissa. |
kuva |
| STANDAARI, puisen varren ympärille val-mistettu kulttiesine Mesopotamian taitees-sa. Myös sotalippu. |
kuva |
| STANZA (it.), huone. Rafael-stanzat ovat Vatikaanissa sijaitseva huoneryhmä, jonka Rafael ja hänen koulukuntansa koristivat freskoilla. |
kuva |
| STEELE, antiikin kreikkalainen piirtokirjoi-tuksella ja / tai reliefein varustettu kivipat-sas tai kivi- tai metallilaatta, joka asetettiin haudalle tai rajan merkiksi. |
kuva |
| STEREOBAATTI, kreikkalaisen temppelin portaittain kohoava alusrakennelma. |
kuva |
| STILISOINTI, ks. tyylittely. |
kuva |
| STOA (kr.), esim. torin varrella sijainnut vapaasti seisova avoin pylväshalli tai ra-kennukseen liittyvä katettu pylväskäytävä, jota antiikin kreikkalaiset käyttivät kävely-tienä tai kohtaamispaikkana. |
kuva |
| STUKKO, kipsistä, kalkista, hiekasta, ve-destä ja eräistä lisäaineista tehty laas-tiseos, jota käytetään seinäpintojen päällys-tämiseen ja ornamenttien valmistamiseen. |
kuva |
| STURE-HOLVI, kahdeksansakarainen täh-tiholvityyppi. |
kuva |
| STYLOBAATTI, klassisessa arkkitehtuuris-sa pylväiden tasainen alusta. Stereobaatin ylin osa. |
kuva |
| SUMRAUS, maalauksessa kuivahkon värin siveleminen jäykällä siveltimellä siten, että pohja jää paikoin näkyviin. |
kuva |
| SUPREMATISMI, venäläisen Kasimir Ma-levitsin 1913-1915 kehittämä abstrakti, nonfiguratiivinen ja konstruktiivinen maala-ussuunta. |
kuva |
| SURREALISMI, 1910-luvulla syntynyt kir-jallisuuden ja kuvataiteiden suunta, jonka ohjelman hahmotteli 1924 kirjailija André Breton. S. asettui vastustamaan ulkonai-seen kokemukseen pohjautuvan taiteelli-sen ilmaisun rajallisuutta ja piti taiteellisen luomisen oikeana pohjana unien, har-ha-aistimusten ja poikkeuksellisten sielunti-lojen sisältöä. |
kuva |
| SYDÄNMUURI, kantava muuri pitkittäisen rakennuksen keskellä (vrt. poikittaiset väli-seinät). |
kuva |
| SYMBOLI, tunnuskuva, vertauskuva, merkki, joka edustaa jotakin muuta kuin itseään. |
kuva |
| SYMBOLISMI, 1800-luvun jälkipuoliskolla ja vuosisadan vaihteessa vaikuttanut taide-liike, joka korosti näkyvän todellisuuden takana olevaa syvempää mystistä todelli-suutta.Tämä todellisuus konkretisoituu tai-teessa näkyvien merkkien l. symbolien avulla. Ks. syntetismi. |
kuva |
| SYNESTESIA, havainnon assosioituminen toisen aistipiirin ilmiöön niin vahvana, että ne sulautuvat yhdeksi kokemukseksi. |
kuva |
| SYNTETISMI, kuvataiteissa symbolististen taiteilijoiden suosima muotopyrkimys, jonka päämääränä on figuurien pelkistetty yksin-kertaisuus. |
kuva |
| SYVÄPAINO, grafiikan painomenetelmä, jossa painolaatan väriä antavat kohdat ovat syvennyksinä, esim. etsaus, vaskipiirros, teräspiirros, akvatinta, mezzotinto. |
kuva |
| SÄRMÄVIISTE, kulman muotoileminen viistämällä. Vrt. fasetti. Kulma voidaan myös uurtaa (särmäuurre) tai se voidaan muotoilla sauvaksi (särmäsauva). |
kuva |
| T |
kuva |
| TABERNA (lat.), roomalaisen asuinkerros-talon pohjakerroksessa kadulle avoin myymälähuone. |
kuva |
| TABERNAAKKELI, room. katolisessa kir-kossa ehtoollisleivän säilytyskaappi tai -rakennelma tai alttarin päällä oleva koris-teellinen katos tai goottilaisessa rakennus-taiteessa solakoiden pylväiden kannattama katos, jonka alla on usein veistos. |
kuva |
| TABLINUM (lat.), roomalaisessa domuk-sessa atriumin ja peristyylipihan välissä sijaitseva isännän työ- ja vastaanottohuo-ne. |
kuva |
| TAITEILIJAN VEDOS, éupreuve d'artiste. Taiteilijan itselleen vedostama grafiikanleh-ti. Merkitään e.d'A, e.a., A.P. (artist's proof), Tait. vedos. |
kuva |
| TAITTEINEN, rakennustaiteessa koristeel-linen lista-aihe, joka työntyy eteen- ja taak-sepäin katkaistuina taitteina. |
kuva |
| TAMBUURI, kupolinkaula. Ks. kupoli. |
kuva |
| TANAGRA-VEISTOS, Kreikasta, lähinnä muinaisesta Tanagran kaupungista löydet-ty, terrakotasta valmistettu ja maalattu pie-noisveistos, joita tehtiiin Boiotiassa n. 500 - 200 eKr. |
kuva |
| TASISMI, eurooppalaisesta abstraktin eks-pressionismin muunnoksesta käytetty ter-mi. Tasismia on käytetty informalismin rin-nakkaisterminä. Siinä pyritään yleensä spontaania väriläikkien levittämistä kan-kaalle. |
kuva |
| TAUSEERAUS, tausia. Metallin pinnan koristaminen upottamalla siihen jalompia metalleja. |
kuva |
| TEKSTUURI, pintarakenne. |
kuva |
| TEKTONINEN, arkkitehtoninen (tai taidete-ollinen) rakenne, jossa jako kannattaviin ja kannatettaviin rakennusosiin on korostunut tai yleensä ilmaistu. |
kuva |
| TEMENOS, antiikin temppelialue. |
kuva |
| TEMPERA, maalausväri, jossa läpikuulta-mattomien värien sideaineena on öljyemul-sio, kasvikumi, vaha, hunaja, kaseiini tai munankeltuainen. |
kuva |
| TEMPPELI |
kuva |
| TENEBRISMI, taide, jossa korostetaan voimakkaita valo-varjo -kontrasteja. |
kuva |
| TERASSI, penger, porrasmainen tasanne puutarhassa, rakennuksen edustalla ym. |
kuva |
| TERMIT, antiikin roomalainen kylpylä. |
kuva |
| TERRAKOTTA, poltettu, lasittamaton, väril-tään kellertävästä ruskeanpunaiseen vaih-televa savitavara. |
kuva |
| TERÄSBETONI, betoni, joka on vahvistettu terästangoilla tai verkoilla. |
kuva |
| TESSERA (lat.), mosaiikkipala. |
kuva |
| THOLOS (kr.), antiikin Kreikan pyörötemp-peli tai pyöreän rakennuksen kupoli. |
kuva |
| TILATAIDE, sisä- tai ulkotilaan tehty miljöö, joka on tarkoitettu taideteokseksi. Ks. in-stallaatio, assemblaasi. |
kuva |
| TONDO (it.), pyörökuva, ympyränmuotoi-nen maalaus tai reliefi. |
kuva |
| TORSO (it.), (tarkoituksella tai rikkoutumi-sen vuoksi) päätön ja raajaton ihmisen tai eläimen veistokuva. |
kuva |
| TOUCHE (ransk.), esitys- tai suoritustapa. Varsinkin maalaustaiteessa taiteilijan sivel-timenkäyttö, hänen tapansa sivellä värit kankaalle ja siitä kehitetty erityinen taiteel-linen vaikutuskeino. |
kuva |
| TRANSGRESSIIVISUUS, rajarikkoisuus. |
kuva |
| TRAVEE, arkkitehtuurissa kahden pilarin tai pylvään väli tai niiden välinen holvattu ala tai sitä vastaava tila. Ks. goottilainen kirkko. |
kuva |
| TRECENTO (it.), Italian 1300-luvun taide, italialainen myöhäisgotiikka. Vrt. quattro-cento ja cinquecento. |
kuva |
| TRIANGULAATIO, ad triangulatum. Ra-kennustaiteessa mm. gotiikan aikana käy-tetty tapa määritellä konstruktiivisesti tär-keitä pisteitä suorakulmaisten tai ta-sasivuisten kolmioiden avulla. |
kuva |
| TRIFORIUM (lat.), triforio. Romaanisissa ja goottilaisissa kirkoissa seinämuuriin sovi-tettu, klerestorioikkunoiden alapuolella ole-va pienoispylväsgalleria. |
kuva |
| TRIGLYFI, uurteinen laatta doorilaisen temppelin friisissä. Merkitsee kattopalkin |
kuva |
| pään pylvään kohdalla. Ks. pylväsjärjes-telmä. |
kuva |
| TRIPODI, kolmijalka. Alun perin antiikin aikainen kolmijalkainen metalliastia. |
kuva |
| TRIPTYYKKI, kolmijakoinen siipialttarimaa-laus, jossa keskiosa on kiinteä ja siivet tait-tuvat. Ks. siipialttari. Vrt. diptyykki, penta-tyykki ja polyptyykki. |
kuva |
| TRISKELE, koristemotiivi, jossa samasta pisteestä erkanee kolme koukistunutta jal-kaa tai niitä tyylittelevää sakaraa. |
kuva |
| TRIUMFIKAARI, monumentaaliportti, "rie-mukaari". Kirkossa runkohuoneen ja kuorin välinen holvikaari. |
kuva |
| TRIUMFIKRUSIFIKSI, kirkossa runkohuo-neen ja kuorin väliin sijoitettu suurikokoinen Ristiinnaulitun kuva. |
kuva |
| TROFEE, voitonmerkkinä esitetty koris-tesommitelma (voitettujen) aseista ja varus-tuksista. Tästä on johdettu myös muunlais-ta kuvastoa esittävät ryhmät, esim. soitti-met. |
kuva |
| TROMPE L'OEIL (ransk.), maalaus, joka luo illusionistisin keinoin pettävän todelli-suusvaikutelman. |
kuva |
| TROMPPI, suppiloholvi, joka on tehty neli-kulmaisen tilan kulmiin pyöreän kupolin tueksi. Ks. kupoli. |
kuva |
| TRYMOO |
kuva |
| TRYMOO, portaalin tai ikkunan keskellä oleva, joskus veistoksin somistettu kannat-tava rakennusosa tai kahden ikkunan väli-nen seinän osa. |
kuva |
| TUENVAIHTO, holvattujen tilojen tukira-kenteissa esiintyvä pylväiden ja pilareiden säännöllinen vaihtelu. |
kuva |
| TUKIKAARI, kaari, joka monilaivaisissa goottilaisissa kirkoissa siirtää keskilaivan holvien paineen sivulaivojen kattojen yli ulkoseinien tukipilareihin. |
kuva |
| TUKIPILARI, kontrefori. Muuria vahvistava pilari, joka ottaa vastaan kattoholvista muu-riin kohdistuvan sivupaineen. Ks. goottilai-nen kirkko. |
kuva |
| TUKIPILARIKIRKKO, lamasalvoskirkko, jossa seiniä on vahvistettu arkkurakenteisil-la lamasalvospilareilla. |
kuva |
| TUMBA, arkun muotoinen hautamuisto-merkki, jonka kannessa on vainajaa kuvaa-va veistos tai reliefi. |
kuva |
| TURELLI, seinästä ulkoneva kapea pikku-torni. |
kuva |
| TUULILAUTA, puurakennuksen satulaka-ton päätylista, räystään reunassa oleva koristeltu lauta. |
kuva |
| TYMPANON (kr.), klassisen temppelin pää-tykolmion rajaama kenttä tai kaaren rajaa-ma kenttä oviaukon yläpuolella. Ks. fronto-ni. |
kuva |
| TYPOGRAFIA, kirjapainotaito, painotuot-teen taiteellinen ulkoasu. |
kuva |
| TYPOLOGINEN KUVAUSTAPA, Vanhan testamentin kuva-aiheiden tulkitseminen Uuden testamentin aiheiden ennekuvina. Lähinnä keskiajan taiteessa. |
kuva |
| TYYLITTELY, stilisointi. Muotojen yksinker-taistaminen, pelkistäminen, niiden muun-taminen kaavamaisiksi kuvioiksi. |
kuva |
| U |
kuva |
| ULKOILMAMAALAUS, plein air -maalaus. 1800-luvulla käyttöön tullut maalaustapa, jossa maisemat ja luontoon liittyvät aiheet maalataan ulkona eikä ateljeessa. |
kuva |
| ULTRADORISMI, kustavilaisen klassismin arkkitehtuurin n. vuosiin 1785-1795 sijoittu-va, äärimmäisen niukka, doorilaista arkki-tehtuuria ihannoiva vaihe. |
kuva |
| UUSASIALLISUUS, Die Neue Sachlichkeit. Ekspressionismin tunnekeskeiselle taide-käsitykselle vastareaktiona syntyneet rea-listiset maalaustaiteen virtaukset Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ominaista pyrkimys objektiiviseen ilmai-suun. |
kuva |
| UUSI JULKINEN TAIDE, engl. new genre public art. Amer. taiteilija Suzanne Lacyn esittelemä käsite, joka tarkoittaa muunlais-ta kuin monumentaalista julkista taidetta. Huomion keskipisteenä ovat yleisön, kom-munikaation, ihmisten välisten suhteiden ja usein myös poliittisuuden käsitteet. U. on usein tehty paikallisten ihmisten kanssa heidän omista lähtökohdistaan. Se on tila- |
kuva |
| päistä ja käytännöllistä, ei suuntaudu vain esteettisen elämyksen tuottamiseen. |
kuva |
| UUSKLASSISMI, UUSKLASSISISMI, 1700-luvun puolivälissä syntynyt taideliike, joka ihannoi antiikin perintöä. |
kuva |
| V |
kuva |
| VAHAMAALAUS, enkaustiikka. Maalaus-menetelmä, jossa pigmenttien sideaineena on vaha. |
kuva |
| VALEARKADI, umpinainen koristearkadi, joka on kiinni seinäpinnassa. |
kuva |
| VALEHOLVI, holvi tai kaari, joka rakenne-taan latomalla kiviä tai tiiliä portaittain au-kon ylle. |
kuva |
| VALKOPIIRROS, puupiirroksen laji, jossa kuvapiirteet leikataan syvennyksinä laat-taan niin että ne vedoksessa esiintyvät valkeina mustalla pohjalla. |
kuva |
| VALOPAINO, valomekaaninen laakapai-nomenetelmä, jossa kuva saadaan jäljen-tymään paino-originaaliin ilman rasterointia valokuvauksen menetelmiä käyttäen. |
kuva |
| VALUMUURI, muuri, jossa kahden kivistä ladotun seinämän väli on täytetty kivi- ja sora-ainesta sisältävällä laastilla. |
kuva |
| VALÖÖRI, värin valovoima l. valoisuus- ja tummuusaste. |
kuva |
| VANITAS (lat.), asetelmamaalauksen alle-gorinen laji, jossa asetelman esineet sym-boloivat ihmiselämän ja kaiken maallisen katoavaisuutta. |
kuva |
| VEDENSYÖKSIJÄ, usein koristeltu ulkone-va räystäskouru, joka estää sadevettä va-lumasta seinäpinnalle. |
kuva |
| VEDUTA (it.), näköala. Tarkkaan luonnon-mukaisesti maalattu tai piirretty tunnistetta-vissa oleva maisemakuva erityisesti 1700-luvun Italiassa. |
kuva |
| VENDILÄINEN LIMITYS, muuraustapa, jossa vuorottelevat juoksu- ja sidekivet ja jossa sidekivi osuu sekä ylä- että alapuoli-sen juoksukiven keskelle. |
kuva |
| VERHOFASADI, kulissifasadi. Julkisivu, jolla ei ole orgaanista arkkitehtonista yhte- |
kuva |
| yttä sen takana olevaan rakennukseen tai kantavaa rakennetta peittävä ei-kantava ulkoseinä. |
kuva |
| VERISMI, kärjistettyyn todenmukaisuuteen ja yksityiskohtaisuuteen pyrkivä realistinen taide. |
kuva |
| VERNIS MOU (ransk.), pehmeäpoh-jasyövytyksen ranskalainen nimitys. |
kuva |
| VERNISSA, öljystä ja hartsista sekoitettu aine, jolla maalaukset suojataan. Vrt. ver-nissage (vernissaus) = taidenäyttelyn ava-jaiset. |
kuva |
| VESTIBYYLI, eteistila tai eteishalli. Ks. esim. domus. |
kuva |
| VILLA (lat.), antiikin roomalainen maaseu-tuasunto (villa rustica) tai esikaupunkitalo (villa urbana, villa suburbana). Myöhemmin puutarhan ympäröimä talo, huvila. |
kuva |
| VIMPERGI, koristepääty. Goottilaistyylisen oven tai ikkunan krapu- ja ristikukkakoris-teinen, usein fiaalien reunustama, jyrk-käsivuinen pääty. |
kuva |
| VINJETTI, ornamentaalinen otsikkokuva kirjataiteessa. |
kuva |
| VOLUUTTA, voluutti. Spiraalimaisesti kier-tyvä koristeaihe. Joonialaiselle pylvään-päälle tunnusomainen osa. Ks. goottilainen kirkko. |
kuva |
| VOLYYMI, taideteoksen tilaulottuvuus. |
kuva |
| VOTIIVIKIRKKO, lupauksen mukaan ra-kennettu ja esim. jollekin pyhimykselle omistettu kirkko. |
kuva |
| VOTIIVITAULU, lupauksen mukaan pyhä-kölle lahjoitettu taulu. |
kuva |
| VYÖKAARI, transversaalikaari, poikkikaari, holvikaari. Basilikatyyppisissä kirkoissa keskilaivan holveja kannattava sisäkaton poikki säännöllisin välimatkoin kulkeva kaa-ri. Vrt. kilpikaari. |
kuva |
| W |
kuva |
| WESTWERK (saks.), Varhaiskeskiaikais-ten basilikakirkkojen lisätiloilla varustettu länsipäädyn sisäänkäyntiosa, joka sisälsi usein kappelin ja yläpuolella merkkihenki-löitten aition. Päädyssä saattoivat olla pari-tornit. |
kuva |
| Y |
kuva |
| YKSISARVINEN, kristillisessä taiteessa keskiajalla yleistynyt tarueläin, joka symbo-loi neitsyyttä ja puhtautta sekä joskus Kris-tuksen voimaa. |
kuva |
| YMPÄRISTÖTAIDE, luonnon- tai kulttuu-riympäristöön tehty taide. Ks. maataide, tilataide. |
kuva |
| Z |
kuva |
| ZIKKURRAT, mesopotamialainen temppeli-rakennelma, joka muodostuu useista teras-simaisista, yläspäin pienenevstä tiilijalus-toista ja jonka huipulla kulttihuone. |
kuva |
|
|
