23.02.2017

Taidehistorian sanasto

TAIDEHISTORIAN kuva
SANASTO kuva
Tekijät: kuva
Leena Valkeapää (toimitus) kuva
Ulla Salmela (toimitus, taitto) kuva
Elina Bonelius (kuvat) kuva
Jyväskylän yliopisto kuva
TAIKU / Taidehistoria kuva
1997 kuva
pdf-versio 2003 kuva
ISBN 951-34-0991-0 kuva
© Tekijät, Taidehistorian oppiaine kuva
ALKUSANAT kuva
Taidehistoria kattaa historiatieteiden ta-paan mittavan alueen sekä ajallisesti että maantieteellisesti, esihistoriasta nykyhet-keen, agorasta avantgardeen. Taidehistori-an tutkimuksen kohde sisältää laajan kirjon esineitä ja ilmiöitä, joiden käsittely edellyt-tää runsasta termistöä. Termistön selkeä ja johdonmukainen käyttö ja määrittely on tästä syystä oleellinen tekijä taidehistorian tutkimusta, tuntemusta ja kommunikaatiota yleensä. kuva
Täsmällisen terminologian merkitys tulee esille yksittäisten termien määrittelyn vai-keudessa. Jokaisesta termistä avautuu loppumaton käsitteiden ketju, jokainen määrittely ottaa mukaan tietyt asiat ja sul-kee toiset ulkopuolelleen. Terminologia avaa myös oven tieteen sisäiseen maail-maan, sen tieteenteoreettisiin ja metodolo-gisiin virtauksiin, näkökulmien ja painotus-ten eroihin. kuva
Edessäsi on silloisella taidehistorian laitok-sella vuosina 1996 ja 1997 uudistettu tai-dehistorian sanasto, joka pohjautuu osaksi aikaisempaan, jo 1970-luvulla laadittuun opintomonisteeseen. Hakusanojen lähtee-nä on käytetty lukuisia alan hakuteoksia ja tutkimuskirjallisuutta. kuva
A kuva
AALTONAUHA, aallonmuotoinen jatkuva ornamenttiaihe. kuva
ABAKUS, pylvään nelikulmainen katelaat-ta, lähinnä palkistoa oleva kapiteelin ylin osa, jolla palkisto välittömästi lepää. kuva
ABBEY (engl.), luostari, suuri luostari kirk-ko. kuva
ABSIDI, ks. apsis. kuva
ABSTRAKTI TAIDE, ei-näkyvää objektiivis-ta todellisuutta esittävä taide. kuva
ABSTRAKTI EKSPRESSIONISMI, amerik-kalainen abstrakti taidesuunta toisen maa-ilmansodan jälkeen. Toimintamaalaus, ac-tion painting, kuvaa suunnan työskentely-tapaa. kuva
AD VIVUM (lat.), elävän mallin mukaan. kuva
ADAM-TYYLI, englantilainen uusklassinen huonekalu- ja sisustustyyli, joka on saanut nimensä taidepuuseppäveljeksistä Robert (1728-92) ja James (k. 1792) Adamista. kuva
ADORANTTI, kohotetuin käsin rukoilemas-sa esitetty henkilö. kuva
ADRESSI, grafiikassa kustanta-ja-taidekauppiaan nimi ja joskus osoite. Merkitään exc., exct. tai excudit. kuva
AGORA, antiikin kreikkalaisen kaupungin tori. Vrt. forum. kuva
AKANTHUS, akantti. Välimeren maissa kasvava kasvi, jonka poimuisia ja liuskaisia lehtiä on käytetty koristeaiheina esim. ko-rinttilaisessa ja kompositakapiteelissa. kuva
AKROPOLIS, antiikin kreikkalainen kau-pungin muuta kaupunkia korkeammalla oleva linnoitettu osa, jossa sijaitsivat tär-keimmät temppelit ja muut julkiset raken-nukset. kuva
AKROTERION, antiikin arkkitehtuurissa päätykolmion kulmissa käytetty tavallisesti palmetinmuotoinen, mutta myös ihmis- tai eläinfiguuria esittävä veistoskoriste. Vrt. antefiksi. kuva
AKRYYLIMAALI, nopeasti kuivuva synteet-tinen maali. kuva
AKSIAALINEN SOMMITELMA, keskiviivan, -akselin varaan tehty sommitelma. Esim. termit aksiaalinen pohjakaava ja aksiaali-nen fasadijäsentely. kuva
AKTIVISTINEN TAIDE, prosesseja painot-tavaa taidetta, joka pyrkii aktiivisesti muut-tamaan asioiden tilaa, esimerkiksi ihmisten elinehtoja. Eroaa perinteisestä poliittisesta taiteesta siten, ettei säilytä kriittistä etäi-syyttä, vaan on osallistuvaa ja emotionaali-suutta korostavaa. A. taiteessa korkeakult-tuurinen taiteen traditio (tyyli ja estetiikka) yhdistyy usein sosiaaliseen toimintaan. kuva
AKVARELLI, vesivärimaalaus. Sideaineena vesiliukoinen arabikumi (gummi arabicum). kuva
AKVATINTA, pinta- eli sävysyövytys. Graa-finen syväpainomenetelmä, jonka jälki muistuttaa laveerausta. Akvatintakuva
AKVEDUKTI, erit. antiikin roomalaisten tekemien vesijohtojen siltarakennelmat, joiden avulla vesikourun kaltevuus saatiin tasaisesti laskevaksi vaihtelevassa maas-tossa. kuva
AL SECCO (it.), ks. seccomaalaus. kuva
ALLA PRIMA (it.), öljyvärimaalauksen suo-ritustapa, jossa kuva heti alusta sivellään valmiiksi lopulliseen asuunsa ilman alus-maalaus- ja viimeistelyvaiheita. kuva
ALLEGORIA, kohteen vertauskuvallinen esittämistapa. Allegorian tekniikkana on usein personifikaatio, jossa abstrakteja käsitteitä, luonnonvoimia ja -esineitä sym-boloidaan ihmis- tai eläinhahmoilla. Ks. metafora. kuva
ALTAANI, pilareiden, pylväiden, holvikaari-en tms. kannattama, kattamaton rakennuk-sen rungon tasanne, joka toimii kuten par-veke. kuva
ALTTARI,uskonnollisten kulttimenojen kes-keisen tapahtumapaikan, "uhripaikan", ka-luste. Kristinuskossa pöydän muotoinen. kuva
ALTTARIKAAPPI, ks. alttarilaite. kuva
ALTTARILAITE, alttariin liittyvä rakenne, johon kuuluu maalauksia ja/tai veistoksia. Keskiajalla alttarin yläpuolella oli usein alttarikaappi, jonka osia ovat corpus, pre-della ja siivet. Ks. diptyykki, triptyykki, po-lyptyykki ja pentatyykki. Alttarilaite.jpg
ALTTARITAULU, yksi- tai moniosainen kehystetty taulumaalaus alttarin yhteydes-sä. kuva
ALUSLAATTA, nelikulmainen tai pyöreä pylväänjalan, balusterin, veistoksen tai suu-ren kalusteen alla oleva laatta. kuva
AMBO, varhaiskristillisten ja keskiaikaisten kirkkojen kivinen lukupulpetti, joita oli yksi kummallakin puolella alttaria. Saarnatuolin edeltäjä. kuva
AMBULATORIO, ks. kuorikäytävä. kuva
AMFIPROSTYLOS, kreikkalainen temppeli, jonka cellan edessä ja takana avoimet, neljän pylvään rajaamat katetut ulkotilat. kuva
AMFITEATTERI, portaittain kohoava kat-somo, jonka muoto voi vaihdella puolipyö-reästä täyteen ympyrään ja johon liittyy näyttämö tai esityspaikka. kuva
AMFORA, suuri kaksikorvainen, lyhytkau-lainen, tavallisesti jalallinen saviastia, jota käytettiin antiikin aikana viinin, öljyn ja vil-jan säilytykseen. kuva
AMORIINI, kuvataiteessa lapsena kuvattu lemmenjumala, usein siivekäs ja alaston. Vrt. Cupido, kerubi, erootti ja putto. kuva
ANASTASIS, bysanttilainen kuva-aihe, jossa Kristus laskeutuu tuonelaan herättä-mään kuolleet tai jossa Kristuksen tai Van-han testamentin pyhien ylösnouseminen. kuva
ANTATEMPPELI, klassisen antiikin yksin-kertaisin temppelityyppi, jossa sivuseinien jatkeet, antat, ja niiden väliin sijoitetut kaksi pylvästä rajaavat oviaukon eteen muodos-tuvan avoimen katetun tilan. kuva
ANTEFIKSI, antefix. Antiikin rakennustai-teessa tiili- ja marmorikattojen räystäille saumatiilirivien päätteeksi asetettu pysty-laatta. Vrt. akroterion. kuva
ANTEMENSALE, alttarin etusivun koris-teellinen puu- tai metalliverhous. Vrt. ante-pendium. kuva
ANTEPENDIUM, alttarin etusivun kankaas-ta valmistettu koristeellinen verhous. Käyte-tään myös samassa merkityksessä kuin antemensale-termiä. kuva
ANTHEMION, nauhaornamentti, jonka muodostavat maalattuina tai kohokuvina esitetyt tyylitellyt kasviaiheet, tavallisesti kuva
lootus ja palmetti. Käytettiin antiikin raken-nus- ja koristetaiteessa. kuva
ANTITEETTINEN RYHMÄ, kasvokkain symmetrisesti asetettu figuuripari tai -ryhmä. kuva
APOKALYPTINEN MADONNA, aurinkoon puettu madonna. Neitsyt Marian kuvatyyp-pi, jossa säteiden ympäröimä Maria seisoo kuunsirpin päällä. Synonyymi immaculata conseptio l. synnitön sikiäminen. kuva
APOSTOLIT (ja heidän attribuuttinsa), Pie-tari (avain), Paavali (miekka), Andreas (Andreaksen risti), Jaakob vanhempi (py-hiinvaeltajan puku, sauva ja simpukankuori tai kuvattu voittoisana ratsastajana), Jo-hannes (bysanttilaisessa taiteessa parra-kas vanhus, länsimaisessa parraton ja lem-peäkasvoinen, kädessä kalkki, josta kohottautuu käärme), Filippus (ristisauva tai Antoniuksen risti), Bartolomeus (kirja ja veitsi, joskus nyljetty ihmisennahka), Tuo-mas (peitsi ja suorakulma), Matteus (kuk-karo, piilukirves tai miekka), Jaakob nuo-rempi (vanutusjousi, nuija, sauva tai lippu), Juudas Iskariot (kukkaro) ja Mattias (peitsi ja kirves). kuva
APPLIKAATIO, päällikekoristelu. Kangas- tai nahkapohjalle kiinnitetään useimmiten samasta materiaalista leikattuja koristeku-vioita ompelemalla tai liimaamalla. kuva
APSIS, pohjaltaan puolipyöreä tai monisi-vuinen, usein puolikupolin kattama huoneti-lan pääte; kirkon kuori. Synonyymi absidi. Ks. basilika. kuva
ARABESKI, arabialaisesta taiteesta peräi-sin oleva akanthus-, palmetti- ja köynnös-aiheinen koristekuvio, joka perustuu myö-häisantiikin esikuviin. Nimitystä käytetään myös renessanssiajan koristekuvioista, joissa on yhdistetty kaartuvia viivoja, kuk-kia, hedelmiä ja figuureja. Vrt. groteski. kuva
ARKAAINEN, jonkin kulttuurin yksinkertais-ta ja jäyhää varhaisvaihetta tarkoittava il-maus. Rajoitetussa merkityksessä antiikin Kreikan varhainen taidekausi. kuva
ARKADI, pylväiden tai pilarien kannattama holvikaarisarja. Joskus myös katettu käytä-vä, jota tällainen arkadi reunustaa. Seinä-pintaan muodostettua koristeellista hovi-kaarisarjaa kutsutaan valearkadiksi. kuva
ARKKITEHTONINEN, rakennustaiteelle ominainen. kuva
ARKKITRAAVI, liitinpalkki. Antiikin raken-nustaiteessa palkiston alin osa, joka lepää pylväiden kapiteelien päällä ja kannattaa kattorakenteita. Synonyymi epistyyli. Ks. pylväsjärjestelmä. kuva
ARKKIVOLTTI, pylväiden tai pilareiden kannattama kaari, vastaa pylväs - palkki -rakenteen arkkitraavia. kuva
ART DECO, art nouveausta ja kubismista vaikutteita saanut koristeellinen sisustus-tyyli n. 1910-1950. kuva
ART NOUVEAU (ransk.), Jugend (saks.), Modern Style (engl.). Historismista irti pyr-kinyt tyylisuunta 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Tyypillisiä piirteitä orgaanispe-räiset kaarevat aiheet ja epäsymmetrisyys. kuva
ARTE POVERA (it.), ilmaismateriaaleja käyttävä minimalistinen taidesuunta. kuva
ARTEFAKTI, ihmisen valmistama esine vastakohtana luonnonesineelle. kuva
ARTS AND CRAFTS -LIIKE, käsityötaitoa elvyttänyt ja esinesuunnittelun tason paran-tamiseen pyrkinyt uudistusliike 1800-luvun jälkipuolen Englannissa. kuva
ASEHUONE, usein kirkon eteläsivulle sijoi-tettu eteistila. kuva
ASETELMA, kuva, jonka aihe koostuu ase-telluista esineistä tai luonnonaiheista. Saks. Stilleben, ransk. nature morte, engl. still life. kuva
ASSEMBLAASI, assemblage (ransk.). Tai-deteokseksi koottu esineryhmä. Vrt. kollaa-si, installaatio ja tilataide. kuva
ASYMMETRIA, epäsymmetrisyys. kuva
ATLANTTI, miespuolinen kannattajahahmo arkkitehtuurissa. Vrt. karyatidi. kuva
ATRIUM, alun perin antiikin roomalaisen asuinrakennuksen osin kattamaton pää-huone, jonka ympärillä muut huoneet olivat. Ks. domus. Myös basilikan esipiha sekä nykyisin julkisen rakennuksen suuri läpikul-kutila tai joskus pientalon sisäpiha. kuva
ATTIKA, (klassisessa) arkkitehtuurissa kattolistan yläpuolelle kohoava horisontaa-linen ja tavallisesti suorakulmainen koriste- kuva
koroke. Attikakerros on muita matalampi yläkerros. kuva
ATTRIBUOINTI, taideteoksen osoittaminen tietyn tekijän tekemäksi. kuva
ATTRIBUUTTI, tunnuskuva, esine, joka liitetään tunnusmerkkinä johonkin henki-löön, mytologiseen hahmoon, jumaluuteen, pyhimykseen jne. tämän tunnistamiseksi. kuva
AULA, asuinhuoneiden tai näiden edessä olevan pylväikön ympäröimä sisäpiha kreikk. asuinrakennuksessa. Myöhemmin sanaa on käytetty useissa eri merkityksis-sä, mm. juhlasali tai suuri eteinen. kuva
AUREOLA, sädekehä. Synonyymeja gloo-ria ja nimbus. Vrt. mandorla. kuva
AUTOMATISMI, taiteellinen luominen ilman tietoisuuden ohjausta. kuva
AVANTGARDE, edelläkäyvä, kokeileva ja uusia ilmaisuja etsivä taide. Taiteen avant-gardepyrkimykset eli esteettinen a. voidaan jakaa formalistiseen ja historialliseen avantgardeen. F. avantgarden painopiste on taiteen ilmaisumahdollisuuksien kehit-tämisessä ja muodon uudistamisessa. F. a. on sidoksissa taiteen kulloiseenkin histori-alliseen kehitysvaiheeseen, kun taas histo-riallisella avantgardella tarkoitetaan ennen toista maailmansotaa esiintyneitä radikaa-leja avantgardeliikkeitä, erityisesti futuris-mia, dadaa ja surrealismia, sekä niiden seuraajia, ns. neoavantgardeilmiöitä, 1960-luvulla. H. avantgarden painopiste oli taiteen ja arkielämän suhteissa, se oli poliit-tista ja halusi uudistaa taidetta instituutiona. kuva
AVERSSI, rahan ja mitalin etupuoli. Taka-puoli reverssi. kuva
B kuva
BAASI, pylvään jalkaosa. kuva
BALDAKIINI, kunniakatos, yleisimmin val taistuimen tai alttarin yläpuolella, mutta voi juhlistaa myös vuodetta tai portaalia tms. Valmistettu kankaasta, puusta tai metallis-ta. kuva
BALUSTERI, balustradin profiloitu pylväs. kuva
VARHAISKRISTIL-LINEN BASILIKA kuva
PÄÄLAIVA kuva
ROOMALAINEN BASILIKA kuva
PÄÄLAIVA kuva
BALUSTRADI, rintanoja, jossa on pienten pylväiden, balusterien, kannattama palkki. kuva
BAPTISTERIO, kastekirkko tai -kappeli, usein pyöreä tai kahdeksankulmainen. Pe-räisin varhaiskristilliseltä ajalta. kuva
BARBIZONIN KOULUKUNTA, ranskalai-nen maisema- ja laatukuvamaalauksen ryhmä 1800-luvulla. Työskentelivät Barbi-zonin kylässä lähellä Fontainebleauta. kuva
BASILIKA, roomalaisten kehittämässä muodossa julkiseen käyttöön tarkoitettu suorakaiteen muotoinen pylväshalli, joka omaksuttiin varhaiskristillisellä ajalla kirkko-rakennuksiin. Basilikan päätila jaetaan kahdella tai neljällä pylväsrivillä kolmi- tai viisilaivaiseksi. Muita korkeampi päälaiva voidaan valaista klerestorioikkunoilla. Pää-laiva päättyy idässä apsikseen. Lännessä on eteishalli narthex ja esipiha atrium. kuva
KRUUNULINNA kuva
BASTIONI, 1500 - 1700 -lukujen linnoituk-sessa ulospäin työntyvä monikulmainen varustus. kuva
BAUHAUS, saksalainen taideteollisuus- ja arkkitehtuurikorkeakoulu, josta tuli moder-nin suunnittelun tiennäyttäjä. Perustettiin 1919 Walter Gropiuksen johdolla Weima-rissa. Siirtyi 1925 Dessauhun, jossa toimi kunnes natsit lakkauttivat sen 1933. kuva
BAUHÜTTE (saks.), alkuaan rakennuksilla työskennelleiden kivenhakkaajien ja työ-miesten työsuojat. Nimitystä käytettiin ki-venhakkaajien ja rakennustyöläisten työ-huonekunnista ja yhtymistä. kuva
BEMA, alkuaan antiikin kreikkalainen puhu-jakoroke. Varhaiskristillisessä kirkossa pa-pistolle tarkoitettu korotettu lava. Ortodok-sisissa kirkoissa ikonostaasin takana oleva koroke. kuva
BIBLIA PAUPERUM (lat.), suom. köyhäin-raamattu. Keskiajan puupiirroksin kuvitettu Raamattu. Ks. typologinen kuvaustapa. kuva
BIEDERMEIER, 1800-luvun alkupuoliskolla varsinkin saksalaisella kielialueella suosittu sisustustyyli, jota voidaan pitää uusklassi-sen empiretyylin porvarillistuneena versio-na. Alunperin ironisoiva nimitys tulee Flie-gende Blätter -lehden koomisista sarjaku-vahahmoista Biedermannista ja Bummel-meierista. kuva
BLAUE REITER, DER, 'sininen ratsastaja'. 1911 perustettu saksalaista ekspressio-nismia edustava taiteilijaryhmä. Nimensä se sai Wassily Kandinskyn maalauksesta ja tämän yhdessä Franz Marcin kanssa toi-mittamasta taidekalenterista. kuva
BLOKKIKIRJA, ks. laattakirja. kuva
BOTTEGA (it.), taiteilijan tai käsityöläisen työpaja tai siellä mestarin valvonnassa teh-ty taideteos. kuva
BRAKTEAATTI, suurikokoinen mitalia muistuttava kultainen tai kullattu rintariipus kansainvaellusajalta, n. 400-500-luvuilta. Nimitystä käytetään myös ohuista, vain toiselta puolelta lyödyistä hopearahoista. kuva
BREVIARIUM, horarium, saks. Studen-buch, ransk. livre d'heures. Rukouskirja, joka sisältää psalmeja, rukouksia, raama-tuntekstejä ym. rukoushetkiä varten. kuva
BRÜCKE, DIE, saksalainen ekspressionis-tinen taiteilijaryhmä 1905-1913. Sen perus-tivat Dresdenissä E. L. Kirchner, F. Bleyl, E. Heckel ja K. Schmidt-Rottluff. Ryhmä vaikutti varsinkin puupiirrostaiteen elpymi-seen. kuva
BRUTALISMI, uusbrutalismi. 1954 luotu käsite, jolla tarkoitetaan selkeän konstruk-tiivista hahmotusta ja viimeistelemättömiä materiaalipintoja (erityisesti betonipintoja) suosivaa modernin rakennustaiteen suun-taa. kuva
BUKRANION, antiikin perua oleva härän-pääornamentti. kuva
BULEUTERION, antiikin kreikkalainen teh-tävältään lähellä nykyisiä kaupungintaloja oleva rakennus. kuva
C kuva
TÄHYSLASI kuva
CAMERA OBSCURA (lat.), 'pimeä huone'. Optinen laite, jossa laatikon yhdellä sivulla on reikä. Sen kautta projisoituu kuva laati-kon takaseinälle, josta se voidaan jäljentää paperille. Kuvan laatua voidaan parantaa sijoittamalla reikään linssi. kuva
CAMPANILE (it.), kellotorni, erityisesti Itali-assa. kuva
CARRARA, Italiassa sijaitseva kaupunki, josta saadaan vaaleaa marmoria. Louhok-sia on käytetty antiikin ajoilta asti. kuva
CASSONE (it.), italialainen usein puuleik-kauksin ja maalauksin koristettu arkku, joka oli tavallisesti osa vaimon myötäjäisiä. kuva
CASTRUM, roomalainen linnaleiri. kuva
CATHEDRA, kathedra, piispanistuin. kuva
CAVEA, roomalaisen teatterin katso-mo. kuva
CELLA, klassisen temppelin osa, johon jumalankuva oli sijoitettu. Vrt. naos. Ks. esim. dipteros. kuva
CHIAROSCURO (it.), maalaustaiteessa valohämyn, asteittaisen valosta varjoon siirtymisen, italiankielinen nimitys. Ks. clai-robscur, sfumato. kuva
CHICAGON KOULUKUNTA, 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaikuttanut arkki-tehtiryhmä, joka vaikutti merkittävästi pil-venpiirtäjien kehitykseen. kuva
CHINOISERIE (ransk.), kiinalaisaiheet 1700-luvun eurooppalaisessa rokokootai-teessa. kuva
CHIPPENDALE, Thomas Chippendalesta (1718-79) tuotannosta alkunsa saanut eng-lantilainen huonekalutyyli n. 1750-1830. kuva
CIBORIUM, juomamalja tai ehtoollisleivän kannellinen säilytysastia. Ciborium-alttari muodostuu pylväistä ja niiden kannatta-masta katoksesta. kuva
CINQUECENTO (it.), 1500-luku ja sen kir-jallinen ja taiteellinen tyyli Italiassa. Käyte-tään myös merkitsemään Italian täysrenes-sanssia (1500-1540). Vrt. trecento, quattro-cento. kuva
CIRE PERDUE (ransk.), vahavalumene-telmä. Valettava kappale päällystetään vahalla, jonka päälle tehdään muotti. Vaha sulatetaan pois ja tilalle kaadetaan sulaa metallia. Olennaista on, että valumuotti rakennetaan tyhjän tilan l. vahakerroksen molemmin puolin. Jos mallikappale teh-dään kokonaan vahasta, koverretaan kes-kikohta ontoksi. Onttoon kohtaan valetaan ydin (keerna) ennen kappaleen lopullista valua. kuva
CLAIROBSCUR (ransk.), valohämyn rans-kankielinen nimitys. Ks. chiaroscuro, sfu-mato. kuva
CLOISONNÉ, mm. emalitöissä ja lasimaa-lauksissa käytetty vanha koristelumenetel-mä, jossa metallilangoista tehty verkosto täytetään eri värisillä emali- ja lasituskentil-lä. kuva
COBRA-ryhmä, CoBrA. Abstraktia eks-pressionismia edustanut eurooppalainen taiteilijaryhmä toisen maailmansodan jäl-keen. Nimi tulee kaupungeista Copenha-gue, Bruxelles ja Amsterdam. kuva
CODEX (lat.), koodeksi. Käsin kirjoitettu, kuvitettu ja sidottu kirja. kuva
CORPS DE LOGIS (ransk.), asuttu päära-kennus. kuva
CORPUS (lat.), alttarikaapin keskiosa. Ks. alttarilaite. Myös: taiteilijan tuotanto. kuva
CORTILE (it.), italialaisen palatsin sisäpiha. kuva
COUR (ransk.), piha. kuva
CRAYON-MANEERI, graafinen syväpai-nomenetelmä, jolla jäljitellään liitu- ja lyijy-kynäpiirustuksia. kuva
CREDO-SARJA, keskiaikaisen seinämaa-lauksen aihe, jossa ovat apostolit ja uskon-tunnustus. kuva
CROQUIS (ransk.), krokii. Nopeasti elävän mallin mukaan tehty (figuuri)piirustusharjoi-telma. kuva
CUPIDO, antiikin roomalaisten rakkauden jumala, jonka toinen nimi on Amor. Vrt. Eros. kuva
D kuva
DADAISMI, dada. Perinteisiä taidekäsityk-siä vastustanut avantgardistinen taiteilijoi-den ja kirjailijoiden kapinaliike Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1916-1923. Sattumanva-raisesti valittu nimi tarkoittaa esimerkiksi keppihevosta. kuva
DAGUERROTYPIA, valokuvausmenetel-mä, jossa kuva kiinnitetään hopeoidulle metallilevylle, sekä tällä menetelmällä val-mistettu valokuva. kuva
DAIDALOS, kreikkalainen taruhenkilö, seppä, kaikenlaisen taidetyön myyttinen edustaja. kuva
DAMASKOINTI, damasti-tekniikka. Erilaisia teräslaatuja yhdistetään ahjohitsauksella, jolloin teräksen pinta tulee juovaiseksi. Käytetään parantamaan teräksen ominai-suuksia ja toisaalta koristeluun. kuva
DANCE MACABRE (ransk.), kuoleman-tanssi. Ruttoepidemioiden aktualisoima kuva-aihe, jossa luurangot tanssittavat ih-misiä säätyyn tai arvoon katsomatta. kuva
DATEERAUS, ajoitus. kuva
DECORATED STYLE, englantilaisen goot-tilaisen arkkitehtuurin keskimmäinen kausi n. 1270-1350. Ominaisia käyrät viivat ja lehtevät muodot. Ks. Early English ja Per-pendicular-tyyli. kuva
DECORUM (lat.), soveliaisuussäännöt. Mm. pylväsjärjestelmien oikeaoppinen käyttö. kuva
DEDIKAATIOKUVA, omistekuva. Esittää taide-esineen luovuttamista tilaajalle, me-senaatille yms. kuva
DEESIS (kr.), bysanttilaisesta taiteesta peräisin oleva kuva-aihe, jossa Kristus is-tuu valtaistuimella Neitsyt Marian ja Johan-neksen välissä. kuva
DEFORMAATIO, muotojen vääristely. kuva
DEKOLLAASI, décollage (ransk.). Taidete-os, joka syntyy repimällä materiaaleja. Olennaisia eroja kollaasiin ovat toiminnan kollektiivinen luonne sekä sen siirtäminen ateljeesta kadulle. Huom. Euroopassa kut-suttiin happeningeja dekollaaseiksi 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. kuva
DEKONSTRUKTIVISMI, 1990-luvun arkki-tehtuurisuuntaus, joka perustuu konstruktii-visen rakennusperinteen uudelleentulkin-taan. kuva
DEKORATIIVINEN, koristava, koristeelli-nen. Kuvataiteessa lähinnä taideteoksen ulkonaisia muotoarvoja, kuten rytmiä, vii-vaa ja väriä korostava koristeellinen puoli. kuva
DETALJI, yksityiskohta. kuva
DEUTSCHER WERKBUND, vuonna 1907 perustettu saksalaisten arkkitehtien, taiteili-joiden, suunnittelijoiden ja teoreetikoiden yhdistys, jonka tavoitteena oli luoda uusi, korkealaatuinen taideteollinen tuotanto. Loi pohjaa Bauhausille. kuva
DIPTEROS kuva
DILETANTTI, harrastelija. Henkilö, joka harjoittaa taidetta huvikseen, usein ilman ammatillisia edellytyksiä. kuva
DIPTEROS (kr.), kreikkalainen temppeli, jossa cellaa ympäröi kaksinkertainen pyl-väskehä. kuva
DIPTYYKKI, kaksiosainen, kirjan tapaan avautuva taulu. Vrt. triptyykki, pentatyykki ja polyptyykki. kuva
DIPYLONTYYLI, ns. Dipylon-maljakot. An-tiikin kreikkalaisten saviastioiden geometri-sen koristelutyylin alaryhmä. Koristeluun sisältyy ornamentteja ja geometrisiksi tyyli-teltyjä kertovia kuvaesityksiä. kuva
DISKOBOLOS (kr.), kiekonheittäjä. kuva
DIVISIONISMI, neoimpressionistien maa-laustekniikka, jossa puhtailla pääväreillä maalataan pieninä täplinä, sekä tekniikan taustalla oleva optinen teoria. Tekniikan avulla etsittiin värien elämyksellistä sulau-tumista katsojan havainnossa. Vrt. pointil-lismi. kuva
DOMUS (lat.), asuintalo antiikin Roomassa. Ks. domuksessa usein esiintyvät osat: atri-um, peristyyli, tablinum ja vestibyyli. kuva
DORYFOROS (kr.), keihäänkantaja. Poly-kleitoksen 400-luvulla eKr. tekemä pronssi-veistos. kuva
DRAPERIA, laskoksille poimutettu kangas tai verho, taiteellisesti järjestetty puku. kuva
DREIJA, saviastioiden muovailussa käytet-tävä pyörivä alusta. kuva
DUOMO (it.), tuomiokirkko. Piispanis-tuimeen liittyvä kirkko. Vrt. katedraali. kuva
DÜSSELDORFIN KOULUKUNTA, Düs-seldorfin akatemian ympärille 1800-luvun puolivälissä kehittynyt koulukunta, joka veti puoleensa runsaasti taideopiskelijoita. Tyy-pillistä maisemamaalaus ja laatukuvat. kuva
DYNAAMINEN TAIDE, dynamismi. Taide, jolle ominaista liikkeen ja liikkeen tunteen korostaminen. kuva
E kuva
EARLY ENGLISH, goottilaisen arkkitehtuu-rin varhaisin muoto Englannissa n. 1175-1270. Tyypillisiä ovat välipuuttomat suippokaari-ikkunat. Vrt. Decorated style ja Perpendicular-tyyli. kuva
EDIKULA, aedikula. Arkkitehtoninen kehys-rakennelma, jossa kaksi pylvästä kannattaa palkistoa ja päätykolmiota. Käytetty veis-tosten katoksena tai ikkunoiden ja ovien kehyksenä. kuva
EDUSTASANNE, rakennuksen julkisivun edessä oleva avoin, portailla ja rintanojalla varustettu rakennelma. kuva
EKINUS, klassisessa arkkitehtuurissa doo-rilaisen kapiteelin kuperareunainen laatta abakuksen ja pylväänvarren välissä sekä joonialaisessa kapiteelissa voluutan alla olevan munasauvalistan nimitys. kuva
EKLEKTISMI, taiteellinen menetelmä, jos-sa valitaan aineksia menneiltä aikakausilta, toisten töistä, toisten taiteiden piiristä jne. ja muodostetaan oma ilmaisu niiden pohjalta. kuva
EKSEDRA (kr.), tavallisesti istuimilla varus-tettu puolipyöreä syvennys. Toisinaan sy-nonyymi apsikselle ja absidille. Myös laaja puolipyöreä rakennelma julkisessa arkki-tehtuurissa tai kaupunkirakennustaiteessa. kuva
EKSOTISMI, ei-eurooppalaisen kulttuurin, esimerkiksi japanilaisen, meksikolaisen tai primitiivisen, taiteen vaikutus länsimaiseen kuva
taiteeseen; myös eksoottisten aiheiden käyttö taiteessa. kuva
EKSPRESSIONISMI, 1900-luvun alusta lähtien Keski- ja Pohjois-Euroopassa esiin-tyneet taidesuunnat, joissa taiteilijan sub-jektiivinen ja tunneperäinen itseilmaisu on nostettu taiteen päämääräksi. kuva
EKSTERIÖÖRI, ulkopuoli. kuva
ELEMENTARISMI, neoplastisismin va-paamuotoisempi suuntaus, jossa hyväksyt-tiin myös diagonaalisuunnat. kuva
EMALI, polttamalla kiinnitettävä värillinen lasimassa lasi- tai metallipinnalla. kuva
EMBLEEMI, tunnuskuva. Ks. emblematiik-ka. kuva
EMBLEMATIIKKA, embleemitaide. Erityi-sesti 1500-1600 -luvuilla suosittu kuvakieli, jossa mietelauseita, lyhyitä runoja, vaali-lauseita jne. esitettiin merkitykseltään tun-nettuja kuva-aiheita kuviksi yhdistämällä. kuva
EMPIRE, Ranskan keisari Napoleon I:n ajan uusklassinen tyyli. E. korosti suureel-lista roomalaisaiheista muotokieltä. Napo-leonin Egyptin retken jälkeen tyyliin tuli vaikutteita egyptiläisestä taiteesta. Levisi myöhemmin muualle Eurooppaan. kuva
EMPORE, varsinkin bysanttilaisissa ja ro-maanisissa kirkoissa sivulaivojen holvien päälle rakennettu arkadien kannattama galleria, joka avautuu kaariaukkoina keski-laivaan. kuva
EN FACE (ransk.), suoraan edestä kuvattu hahmo. kuva
ENGLANTILAINEN PUISTO, maisemapuu-tarha. 1700-luvulla syntynyt puistotyyppi, jossa maisemaa muokataan luonnonmai-seman näköiseksi. Vrt. ranskalainen puisto. kuva
ENKAUSTIIKKA, ks. vahamaalaus. kuva
ENKOLPIORISTI, ontto ristiriipus pyhäin-jäännösten säilytykseen. kuva
ENTASIS, klassisessa rakennustaiteessa pylväänvarren lievä konveksisuus. Alun perin on mahdollisesti ollut kysymys opti-sen illuusion korjauksesta, jonka ansiosta varsi läheltäkin katsottuna vaikuttaa suora-linjaiselta. kuva
EPISTYYLI, ks. arkkitraavi. kuva
EPITAFI, kirkon sisä- tai ulkoseinälle ase-tettu vainajan muistotaulu. kuva
ERKKERI, huonetilaa laajentava yksi- tai useampikerroksinen ikkunallinen uloke. kuva
EROOTTI, siivekäs lapsihahmo, rakkautta symboloiva hahmo. Vrt. amoriini, Eros, kerubi ja putto. kuva
EROS, antiikin Kreikan rakkauden jumala. Vrt. Cupido. kuva
ESINETAIDE, ready-made ja objet trouvé -taide. kuva
ETSAUS, viivasyövytys. Metalligrafiikan syväpainomenetelmä, jossa kuva syövyte-tään hapolla metallilevyyn, sekä tällaisella laatalla tehty vedos. kuva
EVANKELISTASYMBOLIT, neljän evanke-listan tunnuskuvat kuvataiteessa. Ne ovat siivekäs ihminen Matteuksen, härkä Luuk-kaan, kotka Johanneksen ja leijona Mar-kuksen symbolina. kuva
EX LIBRIS, kirjanomistajan merkki. kuva
F kuva
FAJANSSI, keraaminen aine, jonka huo-koinen, väriltään valkeasta punaiseen vaih-televa massa on silattu läpinäkymättömällä tinalasituksella. kuva
FAKSIMILE, alkuperäisen kirjoituksen, pii-rustuksen tai painatuksen mukaiseksi pie-nimpiä yksityiskohtia myöten tehty jäljen-nös. kuva
FASADI, rakennuksen julkisivu. kuva
FASETTI, viiste, särmä, hiomapinta. Ks. särmäviiste. kuva
FAUVISMI, Les Fauves, 'villipedot'. 1900-luvun alussa syntynyt ekspressionis-min ranskalainen suunta, jolle tunnusomai-sia olivat puhtaat ja voimakkaat värit, kak-siulotteisuus ja vahva ääriviiva. kuva
FESTOONI, koristeaihe, joka muodostuu molemmista päistään kiinnitetystä lehti-, kukka- tai hedelmäkimpusta. kuva
FÊTE GALANTE (ransk.), lemmenjuhlat. Maalauksissa 1700-luvulla esiintyvä aihe, kuva
jossa ihmiset seurustelevat luonnonmai-sema tai puisto taustanaan. kuva
FETISSI, taikavoimainen esine, usein ih-mistä kuvaava nukke tai puuveistos. kuva
FIAALI, gotiikan rakennejärjestelmässä holvien sivupaineen vastavoimaksi tarkoi-tettu tukipilareita tai ovi- ja ikkunapäätyjä koristava siro pystysuora ja huipukas ele-mentti. Ks. goottilainen kirkko. kuva
FIGURA PIRAMIDALE (it.), renessanssin aikana käytetty nimitys pyramidi- eli kol-miosommitelmasta, jossa henkilöt on jär-jestetty pyramidimaisesti kohoavaksi ryh-mäksi. kuva
FIGURA SERPENTINATA (it.), kier-teisasentoinen ihmishahmo. Tunnusomai-nen manierismille. kuva
FIGURATIIVINEN, esineitä tai hahmoja esittävä. Ks. abstrakti, nonfiguratiivinen. kuva
FIGUURI, elollinen hahmo taiteessa. kuva
FILIGRAANI, ohuesta kulta- tai hopealan-gasta juotettua kultasepäntyötä. kuva
FLAMBOYANT-TYYLI, liekkityyli. Engl. curvilinear style, saks. Fischblasenstil. Ranskalaisen gotiikan myöhempi vaihe 1400-, 1500-luvuilla. Tunnusomaisia tulen-liekkiä muistuttavat koristekuviot. Vrt. rayonnant-tyyli. kuva
FLÂNEUR, ranskalaisen Charles Baude-lairen käyttämä käsite urbaanin elämän sivustaseuraajasta, modernia etsivästä kulkijasta, joka vaeltelee väkijoukon keskel-lä sivullisena. kuva
FLUXUS, 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa syntynyt kansainvälinen kokeilevan taiteen suunta, joka järjesti esim. happeningejä. kuva
FLYYGELI, siipirakennus. kuva
FONTAINEBLEAU, Pariisin lähistöllä oleva kaupunki, jossa sijaitsee Frans I:n raken-nuttama linna. Fontainebleaun koulukun-nalla tarkoitetaan linnan koristeluun liittyvää myöhäisrenessanssin taidetta. Myös 1800-luvun Barbizonin taiteilijoita kutsutaan F:n koulukunnaksi. kuva
FORMAALINEN, muodollinen, taideteok-sen muoto-ominaisuuksia korostava. kuva
FORUM, antiikin roomalainen tori, aukio. Vrt. kreikkalainen agora. kuva
FOTOMONTAASI, valokuvista tehty koos-te. kuva
FOTOREALISMI, uusrealismissa valoku-vantarkka kuvaustapa. kuva
FRESKO (it. al fresco), tuoreelle kalkkilaas-tipinnalle tehty seinämaalaus, jossa värit laastin kuivuessa ja ajanoloon karbonisoi-tuessa sitoutuvat sen pintaan muodostaen kristallimaisen, lujan ja vettä hylkivän ker-roksen. Vrt. seccomaalaus. kuva
FRIISI, klassisessa arkkitehtuurissa arkki-traavin ja korniisin välinen osa, joka saattaa olla veistoksin koristeltu. Pitkänomainen seinää koristava ornamentti tai muu kuva-aihe. kuva
FRONTAALINEN, edestäpäin nähty, jul-kisivuun kuuluva. kuva
FRONTISPIISI, poikkipääty rakennuksen keskikohdassa. Myös kirjan otsikkosivu. kuva
FRONTONI, päätykolmio. Sisäänkäytävien, ikkunoiden ja kaappien tms. huonekalujen kolmiomainen tai kaarimainen profiloitu pääty tai otsikko. Vrt. tympanon. kuva
FUNKTIONALISMI, 1900-luvun rakennus-taiteen ja taideteollisuuden suunta, jonka yksinkertaisten ja asymmetristen muotojen periaatteena sanottiin olevan riippuvuuden tarkoituksesta eli funktiosta. kuva
FUTURISMI, italialainen 1900-luvun alun taidesuunta, joka kuvasi erityisesti liikkeen kuva
dynamiikkaa. Venäjällä oli oma futuristinen taidesuuntansa. kuva
G kuva
GALLERIA (it.), kahta rakennusta yhdistä-vä käytävä tai kapea rakennuksen ulkosi-vulla oleva pylväiden reunustama käytävä tai pitkä kapeahko sali palatseissa tai suu-rehkon salin parvi. Myös taidenäyttelysali tai taidekokoelma. kuva
GENIUS (lat.), suojelushenki. kuva
GENRE (ransk.), laatukuva tai aiheen mu-kaan määräytyvä taiteen laji, esim. maise-mamaalaus. kuva
GESSO (it.), liidusta ja liimavedestä koos-tuva maalauksen pohjustus. Gessoa käyte-tään myös huonekalujen ja kehysten koris-telussa. kuva
GIRLANDI, köynnöstä jäljittelevä koriste. kuva
GLOORIA, sädekehä, pyhimyskehä. Vrt. aureola, nimbus ja mandorla. kuva
GLYPTOTEEKKI, veistosmuseo. kuva
GOBELIINI, käsin kudottu kuvallinen sei-nävaate. Tarkoitti alunperin vain Pariisin Les Gobelin -tehtaan tuotteita. kuva
GOOTTILAINEN KIRKKO, katso s. 20. kuva
GRAAFINEN, viivaa korostava, piirustuk-sellinen, grafiikkaan kuuluva. kuva
GRAFFITI, julkiseen paikkaan tehty seinä-piirros tai -maalaus. kuva
GRAFIIKKA, piirrostaide, graafinen taide, taidegrafiikka. Niiden menetelmien yhteis-nimitys, joissa kuva ensin piirretään tai kai-verretaan painolaattaan ja sitten vedoste-taan paperille. kuva
GRANULOINTI, pienistä metallijyvistä juot-tamalla tehtyä kultasepäntyötä. kuva
GRAVYYRI, kaivertamalla tehty piirros esim. grafiikassa. kuva
GREEK REVIVAL, 1750-luvun puolivälistä eteenpäin, erityisesti 1800-luvun alkupuo-lella esiintynyt "aidon" antiikin Kreikan ark-kitehtuurin yksinkertaisuutta ihannoiva vai-he. Sai vaikutteita antiikin Kreikan monu- kuva
menteista sekä mm. Paestumin temppe-leistä. kuva
GRIIPPI, aarnikotka. Siivekkääksi ja kot-kanpäiseksi leijonaksi kuvattu tarrueläin kuva
GRISAILLE (ransk.), vain harmaan eri sä-vyjä käyttäen suoritettu monokromaattinen maalaus. kuva
GROTESKI, koristeaihe, jonka muodostaa tyylitelty kiemurteleva köynnös ja siihen liittyvät ihmishahmot, eläimet, sekasikiöt, kukat, hedelmät, arkkitehtoniset yksityis-kohdat ym. G. on roomalaisen antiikin luo-mus, joka tuli uudelleen käyttöön renes-sanssin aikana. Vrt. arabeski. Nykyisin gro-teski tarkoittaa myös liioiteltua, irvokasta. kuva
GROTTO, valeluola puutarhassa. kuva
GUASSI, peittävä vesiväri, jonka sideaine on jokin vesiliukoinen kumi- tai liimaseos. kuva
H kuva
HALLIKIRKKO, pitkäkirkko, jossa sivulaivat ovat yhtä tai melkein yhtä korkeat kuin kes-kilaiva. Vrt. basilika. kuva
HAMAM (arab.), turkkilainen kylpylä. kuva
HAMMASLISTA, räystäsvyöhykkeessä suorakulmaisista koriste-elementeistä ja niiden välisistä lovista koostuva ornamentti. Ks. pylväsjärjestelmä. kuva
HERMIPILASTERI kuva
HERMIPILARI kuva
HAPPENING (engl.), taiteilijan suunnitte-lema julkinen tapahtuma, jossa voi olla eri taidemuotojen elementtejä. Taiteilija ei vält-tämättä itse osallistu h:iin. H:n tapahtumat eivät ole kausaalisia ja katsojien reaktiot voivat vaikuttaa niihin. kuva
HELLENISMI, Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulta eKr. Rooman keisarikauden varhaisvaiheeseen, n. vuoteen 30 eKr., kestänyt kreikkalaisen kulttuurin myöhäinen muoto. kuva
HERALDIIKKA, vaakunaoppi, -taide. kuva
HERMI, nelikulmainen, ylöspäin levenevä pilari tai pilasteri, joka päättyy miehen päähän (Hermes) tai puolivartalokuvaan. kuva
HIPPODROMI, antiikin kreikkalaisten avo-nainen tai katettu kilpa-ajorata. kuva
HISTORIAMAALAUS, maalaustaiteen laji-tyyppi ja maalaus, jonka aiheena on kerto-mus l. 'historia'. Varsinaisten historiallisten tapahtumien lisäksi aiheina ovat antiikin myytit ja Raamatun kertomukset. kuva
HISTORISMI, ajattelutapa, jolle ominaista historiatietoisuus. Varhaisempien tyylimuo-tojen jäljittely erityisesti 1800-luvun arkki-tehtuurissa ja taiteessa. Ks. kertaustyylit. kuva
TYNNYRI kuva
RISTI kuva
HODEGETRIA (kr.), bysanttilaisessa tai-teessa Neitsyt Marian kuvatyyppi, jossa Jeesus-lapsi on yleensä Marian vasemmal-la käsivarrella. kuva
RUODE kuva
VERKKO kuva
TÄHTI kuva
LUOSTARI kuva
KAUKALO kuva
PEILI kuva
HOLOGRAFIA, kolmiulotteinen valoku-vaustekniikka. kuva
HOLVI, kaareva katto, joka on rakennettu kiilamaisista kivistä tai tiilistä, nykyisin myös betonista, lasista jne. Holvin osia ovat laki (korkein kohta), intrados (sisäpin-ta) ja extrados (ulkopinta). Sileää erillistä holvipintaa kutsutaan myös kapaksi ja vai-paksi. Holvityyppejä ovat esimerkiksi tynny-ri-, risti-, pisto-, peili-, luostari-, kaukalo-, ruodeholvi. Tähti-, viuhka- ja rengasholvi ovat ruodeholvin muunnelmia. Ks. Stu-re-holvi. kuva
HOPEAKYNÄ, hopeakärkinen piirrin, jonka jälki tummuu hapettuessaan. kuva
HORROR VACUI (lat.), suom. tyhjän pai-kan kammo. Ilmenee mm. koristelussa, jossa pinta on kauttaaltaan peitetty kuvioin. kuva
HYDRIA (kr.), kreikkalainen suurikupuinen ja lyhytkaulainen vesiastia, jossa on kaksi vaakasuoraa korvaa nostamista ja yksi pystysuora korva kaatamista varten. kuva
HYPERREALISMI, ks. fotorealismi. kuva
HYPOKAUSTI, antiikin roomalainen kuu-mailmalämmitysjärjestelmä, jossa yhteises-tä uunista johdatettiin lämmitetty ilma ka-navia myöten huoneiden lattian alle. Järjes-telmä tuli käyttöön n. 80 eKr. ja oli käytössä vielä keskiajan luostareissa ja linnoissa. kuva
PISTOHOLVI kuva
HYDRIA kuva
HYPOSTYYLI, suuri pylväshalli. Tasaisin välein sijoitetut pylväät kannattavat katon palkistoa. kuva
HYVEET, viisaus (prudentia), kohtuullisuus (temperantia), urhoollisuus (fortitudo), oikeamielisyys (justitia), usko (fides), toivo (spes), rakkaus (caritas). kuva
I kuva
IDOLI, jumalankuva, jota palvotaan. kuva
IKONI, ortodoksien uskonnollinen kuva. kuva
IKONOGRAFIA, taideteoksen aiheen ja merkityksen tutkimus. kuva
IKONOKLASMI, kuvainraastaminen, kuvien hävittäminen. kuva
IKONOLOGIA, ikonografinen tulkintamalli, joka huomioi laajan kulttuurisen tietotaus-tan taiteen selittävänä tekijänä. kuva
IKONOSTAASI, ortodoksisissa kirkoissa ikoneilla koristettu väliseinä eli kuvaseinä kuorin ja muun kirkon välissä. kuva
ILLUSIONISMI, pyrkimys pettävän todelli-selta näyttävään luonnonmukaisuuteen kuvataiteessa. Ks. trompe l'oeil. kuva
ILLUSTRATIIVINEN, kuvitusta koskeva, kuvitukseen kuuluva, kuvituksenomainen. kuva
ILMAPERSPEKTIIVI, maalauksessa ääri-viivojen pehmentämisellä, värisävyjen as-teittaisella muuttamisella ym. keinoilla ta-pahtuva etäisyysvaikutelman luominen. kuva
IMPASTO (it.), maalaaminen paksuilla vä-rikerroksilla sekä näin aikaansaatu tekstuu-ri. kuva
IMPOSTI, nojakivi. Noppamainen, alaspäin kapeneva, sileä, profiloitu tai koristeellisesti käsitelty väliosa tuen ja tuettavan rakenne-osan (esim. pylväänpään ja kaaren kan-nan) välissä. kuva
IMPRESSIONISMI, 1860-luvulla Ranskas-sa syntynyt antiakateeminen taidesuunta, joka korosti kuvattavan kohteen havain-nointia välähdyksenomaisina vaikutelmina. kuva
IMPOSTI kuva
IMPRIMITUURI, maalauspohjan värillinen pohjasävy. kuva
INDEPENDENTIT, riippumattomien rans-kalaisten taiteilijoiden (mm. impressionisti-en) yhdistys, joka syntyi 1884 virallisen näyttelyjärjestelmän (Pariisin Salonki) op-positiona. kuva
INFORMALISMI, toisen maailmansodan jälkeinen eurooppalainen taidesuuntaus, joka pyrkii vapaaseen, "satunnaiseen" muotoon. kuva
INKUNAABELI, ennen vuotta 1501 painettu kirja. Materiaalina on yleensä pergamentti, ja alkukirjaimet ovat käsin maalattuja. kuva
INSKRIPTIO, piirtokirjoitus. kuva
INSTALLAATIO, (näyttely)tilaan rakennettu esineasetelma. Ks. assemblaasi ja tilatai-de. kuva
INSULA, antiikin Rooman asuinkerrostalo. kuva
INTARSIA, upotuskoristelu. Materiaaleina eriväriset puulaadut, luu, helmiäinen, me-tallit jne. kuva
INTERIÖÖRI, sisätila. Myös sisäkuva. kuva
INTERKOLUMNAATIO, kahden vierekkäi-sen pylvään keskipisteiden etäisyys toisis-taan. kuva
INVENIT, piirustuksissa ja grafiikassa ai-heen keksineen taiteilijan "tekijänoikeus-merkintä". Myös in., inv., inventor. Vrt. mer-kinnät inc., incid., incidit, incisor, jotka il-maisevat grafiikassa kaivertajan nimen. kuva
J kuva
JAPANISMI, japonismi. Japanilaisen tai-teen vaikutus eurooppalaisessa taiteessa. kuva
JUGEND (saks. die Jugend, 'nuoriso'), art nouveau -tyyli saksalaisella kielialueella. kuva
JUOKSEVA KOIRA, antiikista peräisin ole-va koristeornamentti, joka koostuu spiraa-limaisista, aaltoja muistuttavista kuvioista. Vrt. meanderi. kuva
JUSTE-MILIEU (ransk.), 'porvarillinen', 'keskitien' taide 1800-luvulla. kuva
JÄLKI-IMPRESSIONISMI, postimpressio-nismi. Impressionismin vaikutuksesta 1880- ja 1890-luvuilla syntyneiden suuntausten (mm. symbolismi, pointillismi ja syntetismi) yleisnimitys. kuva
K kuva
KAANON, säännöstö. Ihmisruumiin ihan-teellisten mittasuhteiden säännöt. kuva
KAARI, tiilistä tai kivistä muurattu, nykyisin myös teräsbetonista valamalla tehty, kan-tava, yleensä aukkoa tukeva rakenne. Kaa-ren osia ovat intrados (alapinta), usein peit-toon jäävä extrados (ulkopinta) ja lakikivi. Ks. vyökaari ja kilpikaari. Muotoon viittavat nimet on esimerkiksi seuraavilla kaarilla: pyörö-, segmentti-, paraabeli-, kori-, he-vosenkenkä-, suippo-, köli- eli kiila-, verho- eli tähti-, apilanlehti-, olka-, tudor- ja nou-seva kaari. kuva
KORI kuva
SEGMENTTI kuva
PYÖRÖ kuva
LANSETTI kuva
VERHO kuva
SUIPPO kuva
APILAN-LEHTI kuva
HEVOSEN-KENKÄ kuva
OLKA kuva
TUDOR kuva
NOUSEVA kuva
KÖLI kuva
KAARIFRIISI, peräkkäisten pienten pyörö-kaarten muodostama friisi, tavallinen ro-maanisessa rakennustaiteessa esim. katto- ja kerroslistojen alla. kuva
KAHTAMOINEN, kaksoisristikirkko. Itä-suomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa esiintynyt puukirkkotyyppi, jossa pohja-alaltaan kreik-kalaisen ristin muotoisen kirkon sakaroiden väliin on rakennettu tilan laajentamiseksi kulmaulokkeet. kuva
KAKSIHUONEJÄRJESTELMÄ, keskiaikai-nen asuntotyyppi, yleinen esim. puolustus-linnoissa. Järjestelmässä kerros jaettiin usein kaksihuoneisiin huoneistoihin (sali ja kamari), joiden välillä kuljettiin solakäytävi-en kautta. Huoneistosta toiseen ei ollut kulkutietä. kuva
KAKSOISKIRKKO, rakennus, jossa on erillinen kirkko kahdessa kerroksessa. kuva
KALKKIMAALAUS, kalkkilaastilla rapatulle pinnalle tehty maalaus. Sideaineena käy-tetty sammutettu kalkki sitoo ilman hiilidiok-sidin hiilihappoa, jolloin maalattu pinta lujit-tuu. Ks. fresko. kuva
KALLIGRAFIA, kaunokirjoitus. kuva
KALLIOMAALAUS, kallioihin ja kiviin värillä (tavallisesti punamullalla) tehty esihistorial-linen kuva. kuva
KALLIOPIIRROS, kallioon tai irtolohkaree-seen hakattu tai kaiverrettu esihistoriallinen kuvio tai piirros. kuva
KALOTTI, puolipallon lakiosan muodosta-ma kupoli. kuva
KALVAARIORYHMÄ, veistosryhmä tai maalaus, jossa kuvataan ristiinnaulittu Kris-tus ja surijat, joskus myös sotilaat. kuva
KAMARES-MALJAKOT, löytöpaikkansa mukaan nimitettyjä saviastioita kreetalaisen kulttuurin ensimmäiseltä kukoistuskaudelta, n. 1900-1800 eKr. kuva
KANNELUURI, pystyuurre etenkin antiikin pilarin ja pylvään varressa. Ks. pylväsjär-jestelmä. kuva
KANOOPPI, kannellinen astia, johon egyp-tiläiset panivat palsamoidun ruumiin sisäl-mykset. kuva
DOORILAINEN kuva
KANSAINVÄLINEN TYYLI, International Style. 1900-luvun alun rationalistinen arkki-tehtuuri. Suomessa käytetään termiä funk-tionalismi. kuva
KANSALLISROMANTIIKKA, 1800-luvun lopulla ja vuosisadan vaihteessa yleisen nationalismin voimistumisen myötä monis-sa Euroopan maissa ilmenneet pyrkimykset luoda kansallista taidetta. Suomessa innoi-tusta haettiin mm. Karjalasta ja Kalevalas-ta. Ks. karelianismi. kuva
KAPITEELI, pylvään, pilarin tai pilasterin vartta leveämpi ja tavallisesti plastisesti muotoiltu pää. kuva
NOPPA kuva
KOMPOSITA kuva
PALMU kuva
TOSKANALAINEN kuva
KAPITEELINAUHA, toisiinsa liitetyt pyl-väänpäät, joita esiintyy perspektiivisesti kapenevissa kirkkojen portaaleissa. kuva
KAPPELI, pieni rakennus tai huone uskon-nollisia toimituksia tai hartaudenharjoitusta varten tai vainajan muiston pyhittämiseksi. kuva
KAPPELIKEHÄ, kirkon itäpäähän kuorikäy-tävän ulkosivuille rakennetut kappelit, kuo-rikappelit. kuva
KARELIANISMI, suomalaisen kirjallisuu-den, musiikin, arkkitehtuurin ja kuvataiteen piirissä erityisesti 1890-luvulla virinnyt kar-jalais-kalevalainen harrastus, joka ilmeni mm. Karjalaan tehtyinä keruumatkoina. Ks. kansallisromantiikka. kuva
KARIKATYYRI, pilakuva. kuva
KARNAATIO, ihonväri. kuva
KARNAPPI, rakennuksen tornimainen ulo-ke, jossa on ikkunat ja erillinen katto. Vrt. erkkeri. kuva
KARNIISI, klassisessa arkkitehtuurissa leikkaukseltaan S:n muotoinen lista. Vrt korniisi. kuva
KARTONKI, seinämaalausten, gobelii-nien, lasimaalausten tai mosaiikkien lopulliseen mittakaavaan tehty työpiirustus. kuva
KARTUSSI, reunoiltaan voluuttikierteisesti kuvattu koristekenttä. kuva
KARYATIDI, rakennustaiteessa palkistoa pylvään tavoin kannattava naista kuvaava veistos. Vrt. miespuoliset atlantit ja hermit. kuva
KASEMATTI, holvattu miehistönsuoja va-rustuksen ulkomuurissa. kuva
KASETTI, profiloitu peitelevy, joka voi olla nelikulmainen, monikulmainen tai pyöreä. Esim. kasettikatto. kuva
KASTAALI, erillinen puolustustorni. kuva
KASTEKAPPELI, ks. baptisterio. kuva
KASTELLI, linnoitus tai pieni linna. kuva
KATAKOMBI, maanalainen hautakammio, hautaholvikäytävä. kuva
KATEDRAALI, piispankirkko, tuomiokirkko. Arvonimi voidaan antaa myös muun syyn kuin piispanistuimen sijainnin vuoksi. Ks. cathedra. kuva
KATKOINEN, rakennustaiteessa koristeel-linen lista- tai päätyaihe, joka on katkaistu. kuva
KATTO, (vesi)katon osia ovat mm. harja, lappeet ja räystäät. kuva
KATTORATSASTAJA, katon harjalla oleva pieni torni. kuva
KEERNA, valusydän, joka sijoitetaan muot-tiin haluttaessa ontto valukappale. Ks. Esim. cire perdue. kuva
KEHOTAIDE, body art (engl.). 1970-luvulla syntynyt performanssityyppinen taidemuo-to, jossa taiteilijan keho toimii taideteokse-na tai sen osana. kuva
KELLOTAPULI, kirkosta erillään seisova kellotorni tai -teline. kuva
KATTOTYYPPEJÄ: pulpetti-, satula-, teltta-, auma-, aumattu mansardikat-to ja taitekatto kuva
KENOTAFI, muistohauta tai hautamonu-mentti, jossa ei ole vainajan jäännöksiä. Vrt. sarkofagi. kuva
KENTAURI, antiikin taruhahmo, jolla on ihmisen yläruumis ja hevosen alaruumis. kuva
KERAMIIKKA, eri savilajeista polttamalla tai kuivaamalla valmistettujen ja usein maa-laamalla, lasittamalla, uurtamalla tai koho-kuvioin koristettujen tuotteiden yleisnimi. kuva
KERROSLISTA, seinän kerroksia erottava lista rakennuksen julkisivussa. kuva
KERTAUSTYYLIT, historiallisten tyylien jäljittely 1800-luvun jälkipuoliskolla. Uusgo-tiikka, uusrenessanssi jne. Ks. historismi. kuva
KERUBI, Raamatussa mainittu henkiolen-to, palautuu assyrialais-babylonialaiseen sekaolentoon, jolla on ihmisen pää, kotkan siivet ja osaksi leijonan, osaksi härän ruu-mis. Kristillisessä taiteessa kuvattu nelipäi-senä ja neli- tai kuusisiipisenä. Neljästä päästä johdettiin evankelistasymbolit. Var-haiskeskiajalta lähtien kuvattu ihmispäise-nä. Vrt. putto, amoriini ja erootti. kuva
KEVENNYSKAARI kuva
KESKEISRAKENNUS, rakennus, joka jä-sentyy symmetrisesti keskipisteen ympäril-le. kuva
KESKUSSALIPOHJAKAAVA, pohjakaava, jossa huoneet ryhmitelty symmetrisesti keskussalin ja eteisen ympärille. kuva
KEVENNYSKAARI, ovi- tai ikkuna-aukon yläpuolella oleva kaari, joka ohjaa muurin paineen aukon molemmille puolille. kuva
KIERUKKANAUHA, ks. juokseva koira. kuva
KILPIKAARI, seinän suuntainen tukikaari, joka ohjaa holvin painon tukipilareille. kuva
KILPIMUURI, holveja kannattavien seinäpi-lareiden ja kaarien rajoittama ohut muuri, jolle ei juurikaan siirry holvinpainetta. kuva
KIMPPUPILARI, romaanisessa ja goottilai-sessa arkkitehtuurissa nihtien ympäröimä kannatinpilari. Ks. goottilainen kirkko. kuva
KINEETTINEN TAIDE, liikevaikutelmaa ja -illuusioita kuvaava nonfiguratiivinen taide sekä liikkuvat taideteokset, esim. mobilet. kuva
KIRJAMAALAUS, miniatyyrimaalaus, käsi-kirjoitusten somistaminen alkukirjaimilla, ornamenteilla ja kertovilla kuvilla. Laajem-massa merkityksessä kirjan kuvittaminen maalauksilla. kuva
KIRJOITUSNAUHA (lat. titulus, tituli), kes-kiaikaisissa maalauksissa, reliefeissä ja kuvakudoksissa, myöhemmin myös grafii-kassa, esiintyvä tekstinauha, jossa on ku-vaa selittävä teksti tai nimiä. kuva
KITSI, "hyvää makua" loukkaava rihkama. Postmodernismin viitekehyksessä sanan sisältö ei enää ole pelkästään negatiivinen. kuva
KIVIKAIVERRUS, ikivanha kiinalaisen ku-vataiteen menetelmä, jossa kuva tehdään sileäksi hiottuun kivilaattaan kaivertaen niin että varsinaiset kuvaosat ovat erittäin mata-lana tasapintaisena reliefinä taustasta ko-holla. kuva
KLASSINEN, KLASSILLINEN, mallikelpoi-nen, pysyvää arvoa omaava. Klassi-nen-sanalla luonnehditaan antiikin Kreikan ja Rooman kulttuuria ja taidetta. Klassisella viitataan myös rajoitetussa merkityksessä Kreikan taiteeseen n. vuosina 480-330 eKr. erotuksena arkaaisesta ja hellenistisestä kaudesta. Klassinen merkitsee myös ro- kuva
manttisen, tunneperäisen ja säännöttömän vastakohtaa. Nyttemmin myös kunkin aika-kauden parhaita saavutuksia on kutsuttu klassisiksi, klassikoiksi. kuva
KLASSISMI, KLASSISISMI, taiteen suunta, jonka ihanteena ovat klassisen taiteen pe-riaatteet ja joka käyttää antiikin taiteesta peräisin olevia muotoaiheita. Esimerkiksi arkkitehtuurissa 1920-luvun klassismi (käy-tetään myös termiä klassisismi). Ks. uus-klassismi. kuva
KLERESTORIO, ikkunaseinä esim. basili-kan keskilaivan yläosassa, sivulaivojen kattojen yläpuolella. Ks. goottilainen kirkko kuva
KOEVEDOS, graafisen teoksen koeotos, épreuve d'essai (lyh. e. d'E tai E.E). kuva
KOHOPAINO, grafiikan painomenetelmä, jossa painolaatan väriä antavat osat ovat pohjasta koholla. Kohopainomenetelmiä ovat esim. kirjapaino, metallileikkaus, puu- ja linopiirros. kuva
KOLLAASI, eri materiaaleista, maalauksis-ta ja piirustuksista koottu kaksiulotteinen taideteos. Vrt. assemblaasi ja dekollaasi. kuva
KOLONNADI, pylväskäytävä. kuva
KOLONNETTI, pienoispylväs. kuva
KOLONNI, ks. pylväs. kuva
KOLORIITTI, väritys, värien yhteisvaikutus maalaustaiteessa. Yksityisen taiteilijan tai koulukunnan erityinen värinvalinta ja käyt-tö. kuva
KOLORISMI, värin ensisijaisuus maalauk-sessa, väritys. kuva
KOLOSSAALIJÄRJESTELMÄ, pylväsjär-jestelmä, jossa pylväät tai pilasterit ovat kahden tai useamman kerroksen korkuiset. kuva
KOLOSSAALIPATSAS, kolossi. Huomatta-vasti kuvattavan aiheen luonnollista kokoa suurempi patsas. kuva
KOMPOSITIO, ks. sommitelma. kuva
KONKRETISMI, konkreettinen taide. Non-figuratiivinen, geometrisia muotoja käyttävä taide, joka kuvaa vain muotoja. kuva
KONSERVOINTI, esineiden tai rakennus-ten korjaaminen usein alkuperäisin mene-telmin. Tavoitteena on kohteen säilyminen. Ks. restaurointi. kuva
KONSOLI, olkakivi. Seinästä ulkoneva, esimerkiksi listaa tai parveketta kannattava rakennusosa. kuva
KONSTRUKTIO, rakenne. kuva
KONSTRUKTIVISMI, rakenteellisuutta ko-rostava taidesuunta 1900-luvulla. kuva
KONTERFEIJARI, muotokuvamaalarin vanhanaikainen nimitys. kuva
KONTRAPOSTO, ihmisruumiin osien ryt-misen vastakkaisuuden sommitteluperiaate varsinkin veistotaiteessa. Yksinkertaisim-massa muodossa se on vartalon asento, jossa ruumiin paino lepää toisella jalalla, toisen jalan ylläpitäessä tasapainoa. kuva
KRATEERI kuva
KONTREFORI, ks. tukipilari. kuva
KOPIO, muu kuin taiteilijan itsensä vahvis-tama taideteoksen jäljennös. Vrt. repliikki. kuva
KORE (kr. kore, 'tyttö, neito'), nuorta naista esittävä votiivipatsas antiikin Kreikan ar-kaaiselta kaudelta. kuva
KORNIISI, klassisessa rakennustaiteessa palkiston (myös pedimentin) ylin ulkoneva osa, kattolista. Vrt. karniisi. kuva
KRAKELOITUMINEN, kraklyyri. Maalauk-sen tai keramiikassa lasitteen pinnan hal-keileminen, säröily värin kutistuessa kuivu-essaan. kuva
KRAPU, taipuvaa lehteä tai nuppua muis-tuttava ornamentti goottilaisessa arkkiteh-tuurissa. Ks. fiaali. kuva
KRATEERI, krater. Isohko, pulleakupuinen, kaksikorvainen kreikkalainen ruukku, jossa sekoitettiin vettä viiniin. kuva
KRENELOINTI, muurin harjan hammastus, sakarointi, ja sen välissä olevat ampu-ma-aukot, sakaramuuri. kuva
KRYPTA, alkuaan varhaiskristillisen kirkon alttarin alla oleva marttyyrin hauta. Ylei-semmin kirkon lattian alla oleva tila. kuva
KSYLOGRAFIA, ks. puukaiverrus. kuva
KUBISMI, 1900-luvun alussa syntynyt tai-desuunta, jossa muodot esitetään särmik-käinä tasopintoina. Tyypillisiä ovat myös simultaaniperspektiivi ja niukka värivalikoi-ma. Analyyttisen kubismin (1910-12) vai-heessa yhtenäinen perspektiivi katoaa mo-saiikkimaisen pintavaikutelman tieltä. Syn- kuva
KULTAINEN LEIKKAUS JA KULTAINEN PISTE kuva
teettisessä kubismissa (1912-14) sommi-telmiin ilmaantuu uusia materiaaleja ja lop-putuloksena on kollaasi. kuva
KUIVANEULAPIIRROS, taidegrafiikan sy-väpainomenetelmä, jossa kuva piirretään teräs- tai timanttineulalla kuparilevylle. kuva
KULTAINEN LEIKKAUS, antiikista lähtien tunnettu janan tai pinnan jakaminen kahtia siten, että pienemmän osan suhde suu-rempaan on yhtä suuri kuin suuremman suhde koko janaan. Kultainen piste (ks. kuva) osoittaa paikan, johon sommitelman tärkein elementti kannattaa sijoittaa. kuva
KUOLEMANTANSSI, ks. dance macabre. kuva
KUORI, alun perin kuorolle ja papistolle varattu tila kirkon itäosassa. kuva
KUORIKÄYTÄVÄ, kirkoissa pääalttarin takana apsiksen ympäri kulkeva käytävä. kuva
KUPOLI, eri muotoisten tilojen kate, joka on puolipallon muotoinen. Kupolin osia (ks. kuva) voivat olla tambuuri l. kaula, oculus ja lanterniini ja se voi liittyä alla olevaan tilaan pendentiivien tai tromppien avulla. Ks. ka-lotti. kuva
KURTIINI, kurttiini. Linnoituksessa bas-tioneja yhdistävä vallin osa. kuva
KUVAKIVI, vainajien tai historiallisten ta-pahtumien muistoksi pystytetty uurroksin ja maalauksin koristeltu kivipaasi. kuva
KYKLOOPPIMUURI, epäsäännöllisistä kivilohkareista ilman laastia ladottu muuri. kuva
KYLIKS (kr.), laakea kreikkalainen juo-ma-astia. kuva
KYLMÄMUURAUS, ilman laastia tai muuta sideainetta tehty muuraus. kuva
KYMA, KYMATION (kr.), lehtisauva, -lista. Antiikin kreikkalainen koristeaihe. Kyma / cyma rectassa listan kaareva muoto on yläosastaan kovera ja alaosasta kupera. Kyma reversassa koveran ja kuperan jär-jestys on päinvastainen. kuva
KÄSITETAIDE, 1960-luvulta lähtien vaikut-tanut taidesuunta, jossa teoksen ulkoista muotoa ja ilmaisutapaa tärkeämpi on sen esittämä tai siihen liittyvä ajatus. kuva
L kuva
LAAKAPAINO, grafiikan painomenetelmä, jossa laatan vedostuvat ja vedostumatto-mat osat ovat samassa tasossa. Esim. lito-grafia ja offset. kuva
LAATTAKIRJA, blokkikirja. Ennen ladatta-via kirjasimia käytössä ollut kirjapainome-netelmä, jossa sekä teksti että kuvat kai-verretaan jokaisen sivun omalle painolaa-talle. kuva
LAATUKUVA, genremaalaus. Maalaus, jonka aiheena on jokapäiväisen elämän kohtaus. kuva
LAIVA, rakenteellisen jaon mukainen tilan osa, esim. pilari- tai pylväsrivin väliin jäävä, tavallisesti pitkänomainen tila. Ks. esim. basilika tai goottilainen kirkko. kuva
LAKIKIVI, kaaren tai holvin ylin kivi. kuva
LAMASALVOS, hirsirakennustekniikka, jossa vaakasuoraan asetetut hirret liitetään toisiinsa nurkkasalvosten avulla. Ks. sal-vain. kuva
LAMBREKIINI, kangasverho tai sitä jäljitte-levä rakenne, jossa kangas on painettu kaareviin muotoihin ja joskus varustettu tupsuin. kuva
LAMELLITALO, kerrostalo, joka jakautuu porrasjaksoihin eli lamelleihin. kuva
LANTERNIINI, lyhtyä muistuttava pikkutor-ni usein kupolin tai tornin päätteenä. kuva
LASEERAAMINEN, laseeraus. Maalaami-nen ohennetuilla, läpikuultavilla väreillä. Erityisesti öljy- ja temperamaalauksessa käytetty tekniikka. kuva
LASIMAALAUS, etenkin ikkunoissa käytet-ty eri värisistä lyijypuittein yhteenliitetyistä lasinkappaleista koottu tai lasin pintaan läpikuultavilla väreillä maalattu sommitel-ma. kuva
LASITUS, lasite. Posliini- ja savitavaroiden pinnalle poltettu kiiltävä ja kova kerros. kuva
LAVEERAUS, piirustuksessa pinnan maa-laaminen piirtämisessä käytetyllä värillä ja näin syntyvä työ. Vesivärimaalauksessa runsaasti vedellä ohennetuilla väreillä maa-laaminen. kuva
LEHTERI, suuri parveke esim. kirkossa. Vrt. galleria. kuva
LEKYTHOS (kr.), pienehkö, kapea- ja pit-käkaulainen, kiekkomaisella jalalla ja kup-pimaisella suulla sekä yhdellä korvalla va-rustettu antiikin kreikkalainen öljy- tai voide-ruukku. kuva
LES NABIS, ks. Nabis-ryhmä. kuva
LIIMAVÄRI, tavallisesti vesiohenteinen maalausväri, jossa sideaineena eläin- tai kasviliima. kuva
LIMITYS, kivien latominen muurissa siten, että päälle tuleva kivi peittää alla olevien kivien välisen sauman. Ks. muuraustapa. kuva
LINEA SERPENTINATA (it.), manierismin taiteessa henkilöhahmoille tunnusomainen taipuisa tai kierteinen vartaloviiva. kuva
LINOPIIRROS, -leikkaus. Puupiirroksen muunnos, jossa laatta-aineena on lino-leumlevy. Ks. kohopaino. kuva
LISEENI, pilasteria muistuttava muurin paksunnos, jolla ei ole kapiteelia tai jalus-taa. kuva
LITOGRAFIA, graafinen laakapainomene-telmä (kivipaino) ja sillä tehty vedos (kivi-piirros). Kuva tehdään kivilaatalle rasvaisel-la liidulla. Menetelmä perustuu siihen, että vesi ja rasva hylkivät toisiaan. kuva
LITURGISET VÄRIT, kirkkotekstiileissä käytettävät värit, jotka vastaavat kirkkovuo-den aikoja, juhlapäivien ja kirkollisten toimi-tusten luonnetta. Värejä on viisi: valkoinen (Jumalan, Kristuksen, taivaan, enkelien, pyhien ja ilon väri), punainen (veri, tunnus-tus, Pyhä Henki), vihreä (toivo ja iänkaikki-nen elämä), violetti (katumus ja paasto) ja musta (suru). kuva
LOGGIA, yhdeltä tai useammalta puolelta avoin, holvattu ja pilarien tai pylväitten kan-nattama halli tai käytävä, joka on tavallises-ti rakennuksen osa, mutta voi olla myös itsenäinen rakennelma. kuva
LOKAKUUN RYHMÄ, suomalainen taiteili-jaryhmä, joka toimi 1934-1951. Ryhmä jatkoi Marraskuulaisten ns. kansallista eks-pressionismia. kuva
LOVILEIKKAUS, karvileikkaus. Varsinkin puuesineissä käytetty vanha koristelutapa, kuva
jossa leikkausviillot muodostavat särmikkäi-tä koristeita. kuva
LUDVIG XV:N TYYLI, Ranskasta lähtenyt kaarevia muotoja suosinut sisustustyyli, rokokoo, joka oli suosittu n. 1720-1750. kuva
LUMINISMI, valon käyttäminen taidekeino-na. kuva
LUNETTI, puolipyöreä tai segmentinmuo-toinen kenttä seinässä. Myös samanmuo-toinen aukko tai ikkuna. kuva
LUONNOS, skissi. Taideteosta varten tehty piirustus-, maalaus- tai muovailuhahmotel-ma. kuva
LYSTERI, keraamisten esineiden pinnalle valmistettu ohut metalli- tai metallioksidipei-te, metallinhohtoinen lasitus. kuva
M kuva
MAAGINEN REALISMI, 1920-luvulla esiin-tynyt uusasiallisuuden suunta, joka liitti realistiseen kuvaustapaan epätodellisen tekijän. kuva
MAATAIDE, 1960-luvulla syntynyt, käsite-taiteeseen ja minimalismiin liittyvä tai-desuuntaus, jossa maaperän tai maiseman muokkaus on taiteellisen tuottamisen olen-nainen elementti. kuva
MAAVÄRIT, maaperästä saatavat pigmen-tit, esim. okravärit, umbrat ja sienat. kuva
MAESTÀ (it.), kristillisessä taiteessa usein esiintyvä aihe, jossa Madonna (ja usein Kristus-lapsi) istuu valtaistuimella enkelei-den ja pyhimysten ympäröimänä. kuva
MAIESTAS DOMINI (lat.), kuva-aihe, jossa Kristus valtaistuimella oikea käsi kohotettu-na ja vasemmassa elämän kirja tai jossa Kristus usein evankelistasymbolien tai il-mestyskirjan 24 vanhimman ympäröimänä. kuva
MAJOLIKA, italialainen nimitys huokoiselle, tinalasitteiselle fajanssin lajille. kuva
MANDORLA (it.), pystysuuntaisen mantelin muoto, saman muotoinen sädekehä. Vrt. aureola, glooria ja nimbus. kuva
MANEERI, taiteilijan, koulukunnan tai aika-kauden ominainen esitystapa, erityisesti totunnainen, kaavamainen suoritustapa. kuva
MANIERISMI, renessanssin ja barokin vä-linen tyylikausi, jolle ominaisena pidetään mm. erilaisten tyyliefektien kokeilua, esim. figuurien jäsenten venyttämistä. Ks. figura / linea serpentinata. kuva
MARRASKUUN RYHMÄ, vuonna 1916 perustettu suomalainen ekspressionistinen taiteilijaryhmä. kuva
MARTYRIUM (lat.), marttyyrin muistoksi pystytetty hautakappeli tai -kirkko. kuva
MASKARONI, tyylitelty, usein groteskin ihmis- tai eläinnaamion muotoinen koriste-aihe. kuva
MASSWERK JA SAUVASTO kuva
MASSWERK (saks.), ruususto. Gotiikalle tunnusomainen, geometriaan perustuva, varsinkin ikkunoissa käytetty koristemuoto. Masswerkiin päättyviä kivisiä välipuitteita kutsutaan sauvastoksi. Ks. ruusuikkuna. kuva
MASTABA (arab.), muinaisegyptiläinen ilmatiilestä tai hakatusta kivestä rakennettu matalaa katkaistua pyramidia muistuttava hautarakennus. kuva
MAUSOLEUMI, hautarakennus. kuva
MEANDERI, alun perin antiikin Kreikassa friisinä tai reunakoristeena käytetty jatkuva viivaornamenttikuvio, josta useita muun-noksia. Sen muodostaa yksi tai useampia yhdensuuntaisia nauhoja, jotka polveilevat suorakulmaisesti. Vrt. juokseva koira. kuva
MEDALJONKI, suuri mitali tai koru sekä pyöreä tai soikea koristemuoto. kuva
MEDIATAIDE, sähköisiä viestimiä hyväksi käyttävä taide. kuva
MEGALIITTI, kookas kivi tai niistä koottu esihistoriallinen rakennelma. kuva
MEGARON (kr.), esihistoriallinen talotyyp-pi, jonka muodostaa pohja-alaltaan suora-kaiteen muotoinen rakennus ja sen edessä oleva sivuseinien jatkeiden muodostama avoin eteishalli. kuva
MENHIR (keltt.), karkeasti hakattu obeliskin tapainen pystykivi Länsi-Euroopan pronssi-kautisessa kulttuurissa. kuva
METAFORA, jonkin asian kuvaaminen toi-sen asian avulla, merkityksen siirto. kuva
METOOPPI, triglyfien välinen kenttä doori-laisessa friisissä. Ks. pylväsjärjestelmä. kuva
MEZZANINO, puolikerros. Rakennuksessa kahden kerroksen välissä oleva matalampi kerros. kuva
MEZZOTINTO (it.), metalligrafiikan syvä-painomenetelmä. Kuparilaatta rouhitaan kauttaaltaan: vaaleiksi haluttavat kohdat tasoitetaan ja kiillotetaan, tummat kohdat syntyvät karkeaksi rouhituista laatan osista. kuva
MIHRAB (arab.), moskeijassa seinäkome-ro, joka sijaitsee Mekkaan päin. kuva
MILJÖÖMUOTOKUVA, 1800-luvun lopun realistinen tai naturalistinen muotokuva-tyyppi, jossa oli tärkeää kuvata malli omas-sa arkiympäristössään. kuva
MIMESIS, jäljittely. kuva
MINIATYYRI, miniatyyrimaalaus, pienois-maalaus. Alkuaan m. tarkoitti vanhan ja keskiajan käsikirjoitusten punaisella maa-lattuja nimiöitä ja alkukirjaimia. Myöhemmin miniatyyreiksi alettiin nimittää käsikirjoitus-ten kuvia ja yleensä kaikkia pienikokoisia maalauksia ja esineitä. kuva
MINIMALISMI, mahdollisimman niukoista materiaalisista tai ilmaisullisista elementeis-tä koostuva taide. Myös taide, jossa taiteili-jan persoonaa korostettu mahdollisimman vähän. M. liittyy usein käsitetaiteeseen. kuva
MIR ISSKUSTVA (ven.), Sergei Djagilevin 1890-luvulla perustama modernistinen suuntaus, joka perustui venäläiskansallisiin perinteisiin ja länsieurooppalaiseen avant-gardetaiteeseen. kuva
MOBILE (it.), liikkuva veistosrakennelma. kuva
MODERNISMI, m:lle pidetään ominaisena pyrkimystä universaaliuteen, taideteosten näkemistä autonomisina ja historiattomina sekä yksilökeskeisyyttä ja taiteen normien ja rajojen rikkomista. M. On usein samais-tettu avantgardeliikkeisiin. Sen piiriin lue-taan yleensä uudistukseen pyrkineet tai-desuuntaukset 1800-luvun puolivälistä läh-tien. Ks. postmodernismi. kuva
MONOKROMAATTINEN, yksivärinen. kuva
MONOLIITTI, yhdestä kivestä tehty veistos tai rakennuksen osa. kuva
MONOTYPIA, graafisia tekniikoita muistut-tava työtapa, jossa kuva maalataan metalli- tai lasilevylle öljyväreillä ja painetaan siitä paperille ainutkertaisena vedoksena. kuva
MONSTRANSSI, astia, jossa ehtoollisleipä asetetaan esille. kuva
MONTAASI, erilaisten kuvien yhdistely, jolla pyritään ilmaisemaan jotakin uutta kokonaisuutta. Käytetään varsinkin eloku-vataiteessa. Vrt. fotomontaasi. kuva
MONUMENTAALINEN, kooltaan suuri tai suurieleinen. kuva
MORESKI, tyylitelty kasviaiheinen koriste, joka siirtyi maurien välittämänä islamilai-sesta taiteesta Länsi-Eurooppaan. kuva
MOSAIIKKI, kivi-, lasi- tai keramiikkapala-sista (seinään tai lattiaan) sommiteltu koris-te- tai kuvapinta. Ks. tessera. kuva
MOSKEIJA, islamilaisten pyhä rakennus, johon kuuluvat rukoussyvennys eli mihrab, saarnatuoli l. minbar, esirukoilijoiden lava l. mahfik. kuva
MOZARABIALAINEN TAIDE, Espanjan maurilaisilla alueilla n. 800-1100 kehittynyt taide, jossa on sekä maurilaisia että var-haisromaanisia aineksia. kuva
MUDÉJAR, Portugalissa ja Espanjassa arabivalloituksen aikana 1100 - 1400-luvuilla kehittynyt tyyli, jossa arkkiteh-tuurissa ja koristetaiteessa yhdistyivät eu-rooppalaisen gotiikan ja arabialaisen tai-teen piirteet. kuva
MUINAISLINNA, esi- tai varhaishistorialli-nen varustus, suojautumis- ja puolustus-paikka, joka suojattiin maavalleilla tai kyl- kuva
mämuuratuilla muureilla tai paaluaitauksilla sekä joskus myös vallihaudoilla. Tyypillistä luonnon muotojen hyväksi käyttäminen. kuva
MULTIPPELI, monikertainen, monistettu taideteos. kuva
MUNKKILIMITYS, keskiaikainen muuraus-tapa, jossa yksi sidekivi seuraa kahta juok-sukiveä. kuva
MURAALIMAALAUS, seinämaalaus. kuva
MUTULUS, mon. mutulit (lat.). Tappikoris-teinen riippulaatta doorilaisen temppelin palkistossa. Ks. pylväsjärjestelmä. kuva
MUURAUSTAPA, tapa, jolla muurin kivet on liitetty yhteen. kuva
MUURIANKKURI, vetoankkuri. Teräs-laite, joka sitoo kahta vastakkaista seinää ja lie-ventää esim. holvin aiheuttamaa sivuttais-painetta. Vrt. esim. tukipilarit, joita käytettiin muuriankkurien ohella tai sijasta. kuva
MUURILIMITYKSIÄ kuva
MUUSA, antiikin tarustossa runotar, taitei-den ja tieteiden haltijatar. kuva
MYYTTI, kulttuurin alkuajoista kertova taru, jonka toimijat ovat jumalolentoja. kuva
N kuva
NABIS-RYHMÄ, Les Nabis. Pariisissa 1892 perustettu syntetistien ja symbolistien taitei-lijaryhmä, joka oli kiinnostunut henkisistä asioista, kuten mystiikasta, teosofiasta, filosofiasta ja kristinuskosta. kuva
NAIVISMI, taidesuunta, jonka ilmaisumuo-dot muistuttavat esimerkiksi lasten tai ama-töörien taidetta. kuva
NAOS (kr.), kreikkalainen temppeli, erityi-sesti varsinainen temppelihuone eli cella, jossa jumalan kuvapatsas oli. kuva
NARTHEX (kr.), basilikassa atriumin ja runkohuoneen välinen katettu eteinen. Ks. pronaos. kuva
NASAREENIT, uskonnollis-romanttinen ryhmä nuoria saksalaisia maalareita, jotka 1810 asettuivat Roomaan. kuva
NATURALISMI, suunta, joka pyrkii kuvaa-maan todellisuutta mahdollisimman toden-mukaisesti mitään karttamatta. Tyylinä na- kuva
turalismilla tarkoitetaan yleensä 1800-luvun loppupuolen taidetta, realismin jälkivaihet-ta. Naturalismin suhde realismiin ei ole selkeä. kuva
NEKROPOLI, nekropolis. Vainajien asu-muksista koostuva kuolleitten kaupunki. kuva
NEOIMPRESSIONISMI, uusimpressionis-mi. 1880-luvulla syntynyt maalaustaiteen suunta, joka pohjautui värin ja valon tieteel-liseen erittelyyn tavoitteena kehittää eteen-päin impressionistien tekniikoita. Maalaus-tapa pointillismi. Ks. myös divisionismi. kuva
NEOPLASTISISMI, hollantilaisen De Stijl -ryhmän piirissä vaikuttanut, Piet Mondria-nin kehittämä nonfiguratiivinen, tasogeo-metrinen taidesuunta, jonka ainoita ele-menttejä olivat suorat viivat ja suorat kul-mat sekä perusvärit ja valkoinen, harmaa ja musta. Ks. elementarismi. kuva
NIELLO (it.), metalliesineiden koristemene-telmä, jossa kaiverrettu kuvio täytetään niello-massalla (hopean, lyijyn, kuparin, sinkin, rikin ja boraksin seos) ja sulatetaan kiinni. kuva
NIHTI, keskiaikaisessa arkkitehtuurissa ruoteen jatkeena maahan ulottuva neljäs-osa-, puoli- tai kolmeneljäsosapylväs, joka on kiinni seinässä tai osa kimppupilarista. Ks. goottilainen kirkko. kuva
NIKE (kr.), voiton jumalatar, joka kuvattiin tavallisesti siivekkäänä neitona. kuva
NIMBUS (lat.), loistava pyhimyskehä. Vrt. aureola, glooria ja mandorla. kuva
NISSI, seinäkomero. Muurissa oleva avoin puolipyöreä tai kulmikas syvennys. kuva
NIVELNUKKE, taiteilijan apuvälineenä käyttämä pieni mallinukke, jonka osat liik-kuvat nivelien avulla. kuva
NONFIGURATIIVINEN, abstrakti taide, jossa ei ole esittävää aihetta. kuva
NONOBJEKTIIVINEN, samaa tarkoittava käsite kuin nonfiguratiivinen. kuva
NORMAALIVÄRIT, kemiallisesti puhtaat, muuttumattomat ja öljyyn liukenemattomat perusvärit. kuva
NUMISMATIIKKA, raha- ja mitalitiede. kuva
NURKKAHARKOTUS, nurkkaketju. Ra-kennuksen nurkkaa korostava arkkitehtoni-nen aihe, jonka muodostavat muusta pin-nasta selvästi erottuvat rakennuskivet tai rustikointi. kuva
NYKYTAIDE, yleistermi viime vuosikym-meninä tehdylle taiteelle. Nykytaiteen mu-seossa nykytaiteen raja on vedetty 1950- ja 1960-lukujen väliin. kuva
O kuva
OBELISKI, solakka, korkea, ylöspäin kape-neva, yhdestä kivestä tehty, pohjaltaan nelikulmainen pylväs, jonka huippu on py-ramidimainen. kuva
OBJET TROUVÉ (ransk.), taiteilijan sattu-malta löytämä esine, jonka hän asettaa esille (muuttamattomana tai lähes muutta-mattomana) taideteoksena tai sen osana. Marcel Duchampin mukaan o. trouvé saat-toi viehättää taiteilijaa esteettisesti, kun taas ready-made -esineillä ei ollut tätä piir-rettä. kuva
OCULUS (lat.), pyöreä ikkuna tai aukko seinässä tai holvissa. Usein kupolin laessa (opaion). kuva
OEUVRE (ransk.), taiteilijan koko tuotanto. kuva
OFFSET, grafiikassa epäsuora laakapai-nomenetelmä. Offsetissa kuva siirtyy pai-nolaatalta ensin kumikankaalla päällystetyl-le sylinterille ja siitä edelleen paperille. kuva
OKTOGONI, kahdeksankulmio. Arkkiteh-tuurissa rakennus tai rakennuksen osa, jonka pohjakaava on kahdeksankulmainen. kuva
OMISTEKUVA, ks. dedikaatiokuva. kuva
ONSILASI, onttolasi. Puhaltamalla valmis-tettu lasitavara, kuten maljakot ja pullot. kuva
OP-TAIDE, optinen taide. 1960-luvulla syn-tynyt abstrakti taidesuunta, jossa synnyte-tään esim. optisia näköharhoja ja liikevaiku-telmia. kuva
OPAAKKI, läpikuultamaton. kuva
OPAION (kr.), (pyöreä) aukko kupolin laes-sa.Esim. Pantheon, Rooma. kuva
OPTINEN VÄRISEKOITUS, optinen sekoit-tuminen. Kahden tai useamman yhtäikaa kuva
nähdyn värin sulautuminen näköhavain-nossa yhdeksi värikokonaisuudeksi. Ks. pointillismi. kuva
ORANGERIA, puutarharakennus, jossa lämpimän ilmanalan kasvit voivat talvehtia. kuva
ORANTTI, varhaiskristillisessä taiteessa rukoilevassa asennossa, kädet puolittain ylöskohotettuna kuvattu ihminen. Vrt. ado-rantti. kuva
ORFISMI, myös vibrismi, simultanismi, fu-turistinen kubismi. Kubismista juontunut ranskalaisen maalaustaiteen suunta 1910-luvulla. kuva
ORNAMENTTI, koristemuoto. kuva
ORTOGONAALI, lineaariperspektiivissä kuvatasoon nähden kohtisuorat viivat, jotka yhtyvät horisontissa pakopisteessä. kuva
ITÄAASIALAINEN PAGODI kuva
P kuva
PAGODI, buddhalainen reliikkimonumentti, jonka lähtökohtana muinasintialainen tapa haudata kuninkaalliset puolipallonmuotoi-siin kumpuhautoihin. P. edustaa Gautama Buddhaa ja hänen kuolemanhetkellä saa-vuttamaansa nirvanaa. P. on tavallisesti kiinteä monumentti, jossa ei ole sisätilaa. Kaakkois-Aasiassa pagodit kehittyivät si-roiksi, kellomaisiksi rakenteiksi. Itäaasialai-nen p. on monikerroksinen torni, jonne voi kiivetä. Pagodien koko voi vaihdella muu-taman senttimetrin korkuisesta votiivista lähes sadan metrin monumenttiin. kuva
PAHEET, kuolemansynnit. Ylpeys (super-bia), kateus (invidia), viha (ira), laiskuus (acedia), ahneus (avaritia), kohtuuttomuus (gula) ja hekumallisuus (luxuria). kuva
PAIKALLISVÄRI, maalaustaiteessa esinei-den oma alkuperäinen väri, jonka vaikutus-ta varjot, valonvivahdukset tai viereiset värit eivät ole muuttaneet. kuva
PAIKKASIDONNAINEN TAIDE, tiettyyn paikkaan ja kontekstiin tarkoitettua ja suunniteltua taidetta, joka ottaa huomioon paikan fyysisen ja visuaalisen, joskus myös historiallisen, ekologisen, psykologisen tai sosiologisen, luontaan. Usein monimediais-ta. kuva
PALKISTO, klassisen rakennuksen vaa-kasuuntainen, pylväiden tai pilarien kannat-tama osa, joka tukee kattoa. Palkiston tär-keimmät osat ovat arkkitraavi, friisi ja kor-niisi. kuva
PALKKI, vaakasuuntainen, pystytukien kannattama rakennuksen osa. kuva
PALLADIO-MOTIIVI, -aihe. Kolmiosainen aukko, jossa keskellä muita korkeampi ja leveämpi pyörökaarinen aukko. kuva
PALLADIANISMI, palladiaaninen arkkiteh-tuuri. 1600- ja erityisesti 1700-luvuilla anka-ran klassistinen rakennustyyli, joka pohjau-tuu Andrea Palladion rakennussuunnitel-miin ja kirjoituksiin. Ks. palladio-motiivi. kuva
PALMETTI, palmunlehteä muistuttava viuhkamainen lehtikimppukoriste. kuva
PANNOOMAALAUS, kehystettyyn seinä-pintaan tehty maalaus. Myös yleisesti maa-laus metalli- tai puulevylle. kuva
PANTOKRATOR (kr.), Kristus kaikkivaltias, bysanttilainen kuva-aihe. kuva
PARITUPA, rakennus, jossa kahta vastak-kaista tupaa erottaa niiden välissä oleva eteinen. kuva
PASSEPARTOUT (ransk.), esim. piirustuk-sissa tai grafiikassa yleensä pahvinen suo-jakehys, joka eristää teoksen pinnan lasile-vystä. kuva
PASTELLIMAALAUS, pastelli (it.). Kuivilla ja pehmeillä väriliiduilla, pastelleilla, tavalli-sesti paperille tai pahville, mutta myös kan-kaalle tai puulevylle tehty piirros, jonka lop-putulos muistuttaa maalausta. kuva
PASTELLINA (it.), kaoliinista ja vaseliinista sekoitettu muovailuvaha. kuva
PATINA, esineiden iän mukana eri tekijöi-den vaikutuksesta johtuva tai keinotekoi-sesti aikaan saatu esineen pinnan ja värin muuttuminen, erityisesti kuparihome. Myös roomalainen tarjoiluvati. kuva
PAVILJONKI, huvimaja tai suurempaan päärakennukseen liittyvä pienempi sivura-kennus. kuva
PEHMEÄPOHJASYÖVYTYS, etsauksen muunnos, jossa rasvaa sisältävän pohjus-tuksen päälle pannaan paperi ja kuva piir-retään laatalle sen läpi. kuva
PENDENTIIVI, kolmiomainen holvin osa, joka välittää kupolin (tai kupolinkaulan) neli- tai monikulmaiseen huonetilaan. Ks. kupoli. kuva
PENTATYYKKI, kaksoissiipialttari. Ks. alt-tarilaite, diptyykki, triptyykki ja polyptyykki. kuva
PENTIMENTO (it.), taiteilijan maalaukseen tekemät muutokset, esim. ääriviivat, jotka näkyvät lopullisessa teoksessa. kuva
PEREDVIZNIKIT, 'vaeltajat'. 1800-luvun lopun venäläinen realistinen taiteilijaryhmä, joka järjesti kiertonäyttelyitä. kuva
PERFORMANSSI, performance (engl.). Eri taiteenlajeja yhdistävä teatterinomainen esitys, johon yleisö ei yleensä osallistu. Vrt. happening. kuva
PERGAMENTTI, eläimen nahasta valmis-tettu kirjoitus- tai maalauspohja. kuva
PERGOLA (it.), kasviköynnöksin katettu käytävä puutarhassa, lehtimaja. kuva
PERIPTEROS (kr.), peripteraalitemppeli. Kreikkalainen temppeli, jonka cellaa ympä-röi pylväskehä. kuva
PERISTYYLI, pylväskäytävän ympäröimä piha antiikin aikaisessa asuinrakennukses-sa. Ks. domus. Voi olla myös pylväiden ympäröimä huonetila tai rakennus. kuva
PERPENDICULAR-TYYLI, englantilainen myöhäisgoottilainen arkkitehtoninen tyyli, jolle on tunnusomaista pystysuorien sau-va-aiheiden ja viuhkaholvien koristeellinen käyttö sekä korkeat ja leveät ikkunat. Ks. Decorated style ja Early English. kuva
PERSONIFIKAATIO, ajatusten ja käsittei-den esittäminen ihmisen hahmossa. Ks. allegoria. kuva
PIANO NOBILE (it.), rakennuksen juhlaker-ros. kuva
PIAZZA (it.), tori, aukio. kuva
PIETÀ (it.), kuva-aihe, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta Kristusta. kuva
PIGMENTTI, väriaine, taiteilijavärien värin antava aineosa. kuva
PIIRTOVARJOSTUS, skraffeeraus. Piirus-tuksessa ja grafiikassa tiheällä yhdensuun-taisella tai ristikkäisellä viivoituksella ai-kaansaatu muotoa luova varjostus. Heral- kuva
diikassa käytetään yksivärisissä kuvissa piirtovarjostuksia ilmaisemaan eri värejä. kuva
PILARI, poikkileikkaukseltaan nelikulmai-nen tai monisärmäinen massiivinen pysty-tuki, joka seisoo vapaasti. Vrt. pylväs. kuva
PILASTERI, seinässä kiinni oleva ja siitä vähän ulkoneva, poikkileikkaukseltaan suo-rakaiteinen pilari, jolla on kapiteeli ja jalus-ta. kuva
PILOTIS (ransk.), modernissa arkkitehtuu-rissa (erityisesti funktionalismissa) teräs-betoninen pilari, jota käytetään nostamaan rakennus maan pinnasta ja luomaan sa-malla ulkotila sen alle. kuva
PINAKOTEEKKI, maalaustaiteeseen eri-koistunut museo. kuva
PINXIT (lat.), pinx., pxt., p., "maalannut", maalauksen tekijä. kuva
PISTOHOLVI, pienehkö holvi, joka leika-taan suurempaan holviin esim. valonsaan-tia varten. Ks. holvi. kuva
PITKÄKIRKKO, pohjakaavaltaan suorakai-teen muotoinen kirkko, jonka pidemmät sivut ovat useimmiten itä-länsisuuntaisia. kuva
PITTORESKI, maalauksellinen, silmää kiehtova, maalauksen aiheeksi sopiva. kuva
PITTURA METAFISICA (it.), metafyysinen maalaus. Ital. Giorgio de Chiricon 1910-luvulla perustama taidesuunta, joka futurismin vastakohtana korosti liikkeetöntä tilaa ja käytti klassisen taiteen usein kubis-tisesti nähtyä esineistöä ja arkkitehtonisia muotoja. Tyypillistä oli myös mystinen tun-nelma. kuva
PLAGIAATTI, jonkun toisen taiteilijan teos-ten toistaminen. kuva
PLASTILLISUUS, veistoksellisuus. kuva
PLEIN AIR -MAALAUS, ks. ulkoilmamaala-us. kuva
PODIUM, rakennuksen, erityisesti rooma-laisen temppelin, jalustaosa. kuva
POINTILLISMI, täplämaalaus. Maalaami-nen sekoittamattomilla väreillä pieninä täp-linä. Ks. neoimpressionismi, divisionismi, jälki-impressionismi ja optinen värisekoitus. kuva
POLYKROMAATTINEN, monivärinen. kuva
POLYPTYYKKI, taideteos tai alttarilaite, joka koostuu useammasta kuin kolmesta siipiosasta. Vrt. diptyykki, triptyykki ja pen-tatyykki. kuva
PONDERAATIO, sommitelman eri osien välinen harmoninen tasapaino. kuva
POP-TAIDE, kaupallisesta populaarikult-tuurista aiheensa ottanut figuratiivinen taide 1950- ja 1960-luvuilla. kuva
PORRASPÄÄTY, portaittain nouseva ra-kennuksen pääty. kuva
PORTAALI, arkkitehtonisesti koristeltu si-säänkäynti. kuva
PORTIIKKI, pylväiden, pilarien tai arkadien rajoittama avoin, katettu halli tai katos pää-sisäänkäynnin edessä. Voi olla myös va-paasti seisova rakennus. kuva
POSTAMENTTI, esim. veistoksen tai pyl-vään jalusta, perusta. kuva
POSTMODERNISMI, 1960-luvulta lähtien eri merkityksissä käytetty termi. Taiteissa sen tunnuksina ovat mm. pastissit, sitaatit taiteen historiasta, ironia ja leikki. Arkkiteh-tuurissa postmodernismi on 1960-luvulta lähtien ilmennyt vastaliike modernistiselle kansainväliselle tyylille. kuva
ROMAANINEN PORTAALI kuva
POUSSINISTIT, piirustuksellisuuden ja lujan muodon kannattajat Ranskassa 1600-luvulla. Vrt. rubenistit. kuva
PREDELLA (it.), alttarilaitteen maalauksin ja/tai veistoksin koristeltu leveä ja matala alaosa. kuva
PRERAFAELIITIT, englantilaisten taiteili-joiden ryhmä 1800-luvun puolivälissä. Vel-jeskunnaksi itseään nimittäneet prerafaelii-tit pyrkivät romantiikan hengessä palautta-maan taiteeseen ennen Rafaelia vallinneen henkisen ja ulkoisen puhtauden. kuva
PRESBYTERIUM, papistolle varattu osa kirkossa, esim. kuorissa. kuva
PRIMITIVISMI, taide, jonka esikuvana ja innoittajana on primitiivinen, lasten ja kan-santaide. kuva
PRISMA-RYHMÄ, kansainvälisesti suun-tautunut väritaiteilijoiden ryhmä Suomessa 1950-luvulta lähtien. kuva
GOOTTILAINEN PORTAALI kuva
PRIX DE ROME (ransk.), ranskalaisen taideakatemiakoulun 1. lopputyöpalkinto, joka oikeutti nelivuotiseen Rooman stipen-diin. kuva
PROFIILI, sivukuvana näkyvän kohteen ääriviivat. kuva
PRONAOS (kr.), kreikkalaisen temppelin sivuseinien jatkosten muodostama avoin esihalli cellan edessä. kuva
PROPYLAIA, porttirakennus antiikin kreik-kalaisessa arkkitehtuurissa. kuva
PROSKENION (kr.), klassisen antiikin teat-terinäyttämö. Nykyisin yleensä näyttämön etuosa. kuva
PROSTYLOS (kr.), kreikkalainen temppeli, jonka cellan edessä on tavallisesti nelipyl-väinen avoin halli. kuva
PROVENIENSSI, taideteoksen lähtökohta, vaiheet ja sen omistaja- ja sijoitustiedot. kuva
PSEUDOBASILIKA, hallikirkko, jossa on basilikamainen korotus ulkoasussa muttei klerestorioikkunoita tai jossa keskilaiva on sivulaivoja korkeampi vain sisätilassa. Vrt. basilika. kuva
PUNKTEERAUS, kuvanveistossa kipsi- tai savimallista puuhun tai kiveen siirrettäessä tai kopioitaessa käytetty menetelmä, jossa mallin tärkeimmät pisteet merkitään mate-riaalikappaleeseen. Monumentaalimaala-uksessa kartonkiin lävistetyt pisteet, joiden avulla ääriviivat siirrettiin seinäpintaan. kuva
PUOLIPYLVÄS, puolittain seinäpintaan upotettu pylväs. kuva
PURISMI, kubismista juontunut maalaustai-teen suunta. Termiä on käytetty myös vä-häeleisen arkkitehtuurin yhteydessä. kuva
PUTRIDO, öljy- ja temperavärin seos, öljy-tempera. kuva
PUTTO (it.), kuvanveistossa ja maalaustai-teessa siivekäs tai siivetön alaston pullea (poika)lapsi. Vrt. amoriini, erootti ja kerubi. kuva
PUUKAIVERRUS, ksylografia. Grafiikan menetelmä, jossa paino-originaali kaiverre-taan poikkisyin leikattuun puulaattaan. Ai-kaansaatava sävyasteikko on laaja. Mene-telmää on käytetty 1800-luvulla esim. maa-lausten jäljentämiseen ja sanoma- ja aika-kausilehtien kuvittamiseen. kuva
PUUPIIRROS, grafiikan menetelmä, jossa paino-originaali kaiverretaan pituussyin sahattuun puulaattaan. kuva
PYHIMYSKEHÄ, glooria, gloriola, aureola, nimbus, mandorla. Pyöreä, soikea, renkaan tai ristin muotoinen sädekehä, joka kristilli-sessä taiteessa kuvataan tavallisesti pyhi-en henkilöiden päätä, joskus koko vartaloa ympäröiväksi. kuva
PYLON (kr.), pyloni. Korkeat kapenevat porttitornit egyptiläisen temppelin sisään-käynnin molemmin puolin tai samankaltai-set rakennukset, jotka symbolisoivat rajaa tai porttia. Nykyisin myös esim. riippusillan pylonit. kuva
PYLVÄS, kolonni. Poikkileikkaukseltaan kookkaanpuoleinen pyöreä pystytuki. kuva
PYLVÄSJÄRJESTELMÄ, pylväiden ja pal-kistojen käyttö ja koristelu viiden klassisen pylväsjärjestelmän (doorilainen, joonialai-nen, korinttilainen, toskanalainen ja kom-posita) mukaisesti. Ks. seuraava sivu. kuva
PYSTYSALVOS, puuarkkitehtuurissa ra-kennustapa, jossa seinät tai niiden tukira-kenteen osat on tehty pystyyn asetetuista hirsistä. kuva
PYÖRÖKAARITYYLI, Rundbogenstil. N. 1830-1860/70 arkkitehtuurissa pyörökaaria käyttäneiden aiempien tyylien (esim. ro-maaninen) imitoinnin saksalainen nimitys. kuva
PYÖRÖKIRKKO, pohjakaavaltaan pyöreä kirkko. kuva
Q kuva
QUATTROCENTO (it.), 1400-luku, Italian varhaisrenessanssi. Vrt. trecento ja cin-quecento. kuva
PYL-VÄÄN-JALKA ELI BASIS kuva
PYLVÄÄNVARSI kuva
DOORILAINEN, JOONIALAINEN JA KORINTTILAINEN PYLVÄSJÄRJESTELMÄ kuva
R kuva
RAIONNISMI, rayonismi. Venäläisen mo-dernismin abstrahoiva maalaustyyli 1910-luvulla. kuva
RANSKALAINEN PUISTO, 1600-luvulle tyypillinen puistotyyppi, jossa käytetään aksiaalista asemakaavaa ja symmetrisiä istutuksia. kuva
RASTEROINTI, kuvanjäljennöksessä (va-lokuvassa tai grafiikassa) sävykuvien tuot-taminen jakamalla kuvan sävyt eri suurui-siin ja eri etäisyydellä toisistaan oleviin vä-ripisteisiin eli rastereihin. kuva
RAVELIINI, kurtiiniportin suojaksi rakennet-tu teräväkulmainen etuvarustus linnoituk-sessa. Ks. bastioni. kuva
RAYONNANT-TYYLI, Ranskassa n. 1230-1350 vallinnut goottilainen tyyli. Vrt. flamboyant-tyyli. kuva
READY-MADE (engl.), jokapäiväinen teh-dasvalmisteinen esine, joka on irrotettu normaalista kontekstistaan ja esitetty taide-teoksena. Vrt. objet trouvé. kuva
REALISMI, taiteen suunta, joka pyrkii todel-lisuuden kaunistelemattomaan kuvaami-seen. Vrt. naturalismi. kuva
RÉGENCE-TYYLI, sekä barokin että roko-koon piirteitä sisältävä sisustustyyli, joka oli muodissa Ranskassa n. 1705-1730. kuva
REGENCY-TYYLI, Englannissa n. 1810-1830 vallinnut arkkitehtuuri- ja sisus-tustyyli. Vrt. empire. kuva
REGINA COELI (it.), Neitsyt Maria valtais-tuimella -kuvatyyppi. kuva
REGULARITEETTIJÄRJESTELMÄ, kau-punkien asemakaavajärjestelmä, jolle on tunnusomaista säännöllisyys. kuva
REKONSTRUKTIO, osittain jälleenraken-nettu aito esine tai rakennus, uusi alkupe-räisen jäljennös tai hypoteettinen, alkupe-räistä ideaa tavoitteleva esine tai rakennus. Vrt. konservointi ja restaurointi. kuva
RELIEFI, koho- tai korkokuva. Veistoteos, jossa kuvaesitykset ovat koholla pohjapin-nasta eli taustasta. R. voi olla korkea (alto kuva
rilievo, it.), matala (basso rilievo) tai puolire-liefi (mezzo rilievo). kuva
RELIIKKI, pyhäinjäännös. Huom. vrt. relikti l. jäänne, säilymä. kuva
RELIKVAARIO, pyhäinjäännöslipas. kuva
REMINISENSSI, muistuma, tahaton laina toisesta teoksesta. kuva
REPLIIKKI, toisinto. Taiteilijan itsensä te-oksestaan valmistama jäljennös- tai toisin-tokappale. Vrt. kopio. kuva
REPOUSSOIR, sommittelukeino, jossa maalauksen etualalle on sijoitettu ku-va-aihe tai useampia syvyysvaikutelman tehostamiseksi. kuva
REPRODUKTIO, jäljentäminen, toisintami-nen, monistaminen, myös jäljennös. kuva
RESTAUROINTI, entisöinti, entistämminen. Vanhojen tai vahingoittuneiden rakennus-ten tai taideteosten palauttaminen alkupe-räiseen tai nykyistä varhaisempaan asuun. Vrt. konservointi ja rekonstruktio. kuva
RETAABELI, keskiajan latinasta peräisin oleva yleiskäsite (retro, takana; tabulum, taulu), joka merkitsee alttarilaitetta. kuva
RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY, elossa olevan taiteilijan koko tuotannosta takautu-van yleiskatsauksen antava näyttely. kuva
REVERSSI, rahan tai mitalin kääntöpuoli. Vastakohta averssi. kuva
REVIVAL (engl.), jonkin tietyn aikaisem-man aikakauden ja sen tyylin ihailu ja käyt-tö taiteessa. Esim. Greek Revival, Gothic Revival. kuva
RIIPPUTORNI, satulatorni. Konsolien kan-nattama ulkoneva torni muurin harjalla. kuva
RISALIITTI, tavallisesti fasadin keskellä ja päissä oleva, rakennuksen koko korkeudel-ta ulkoneva rakenneosa. kuva
RISTIKESKUS, ristikirkon osa, joka on ris-tivarsien kohtauspaikassa. kuva
RISTIKIRKKO, pohjakaavaltaan ristinmuo-toinen kirkko. Esimerkiksi sisä- ja ulkoviis-teinen sekä kaksikymmentäneljäkulmainen ristikirkko. kuva
RISTIKKORAKENNE, saks. Fachwerk, ruots. fackverk. Seinärakenne, jossa vaa-kasuorat, pystysuorat ja vinottain asetetut hirret muodostavat kantavan rakenteen. Hirsien välit on täytetty yleensä tiilellä. kuva
RISTIKUKKA, goottilainen koriste, jossa pitkänomaiseen varteen liittyy neljä lehtiai-hetta. Käytettiin mm. fiaalien ja vimpergien huipun koristeina. Vrt. krapu. kuva
RISTI, ikivanha symbolikuvio, jolla on ollut useita merkityksiä. Kuvat: 1. rivi: kreikkalainen, latinalainen, Antoniuksen eli kahva- eli tauristi, Pietarin, venäläi-nen eli ortodoksinen, 2. rivi: Andreaksen, haarukka-, silmukka-, kelttiläinen, Lothringenin, 3. rivi: haka-, vihki-, Yrjön, maltan-, ankkuri-, 4. rivi: apilanlehti-, vasta- eli kerrottu, Jerusalemin, patriarkan ja paavinristi. kuva
RISTIKUPOLIKIRKKO, ristikirkko, jossa on kupolit joko sekä ristikeskuksen että risti-varsien päällä tai ainoastaan keskuksen päällä. kuva
RISTIKÄYTÄVÄ, kirkon, luostarikirkon tai linnan sisäpihaa ympäröivä käytävä, joka avautuu pihalle arkadien kautta. kuva
RISTIVARSI, ristikirkon ulkoneva sakara. kuva
ROCAILLE (ransk.), rokokoolle tyypillinen luonnonaiheinen, epäsäännöllinen koriste-aihe. Alun perin sana tarkoitti pientä kivistä ja simpukoista tehtyä koristeluolaa tai koris-tetta puutarhassa. kuva
ROMANTIIKKA, taiteessa (kuvataiteista erityisesti maalaustaiteessa) liike, joka syn-tyi 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa vasta-reaktiona valistusajan järkeisuskolle sekä joissain suhteissa uusklassismin kauneus-käsitykselle. Romanttiselle taidekäsitykselle ominaista on subjektiivinen tunneilmaisu. kuva
ROMBI, vinoneliö. kuva
RONDELLI, pyöreä torni puolustusmuuris-sa. kuva
ROTUNDA (lat.), pyörörakennus, pyöreä sali. kuva
RUBBELLI-LIMITYS, rubbelmuuri. Eri ko-koisista neliön ja suorakaiteen muotoisista louhituista kivistä tehty muuri. kuva
RUBENISTIT, 1600-luvulla Ranskassa maalauksellisuuden kannattajat. Vrt. pous-sinistit. kuva
RUNKOHUONE, rakennuksen (kirkon) päätila. kuva
RUNKORAKENNE, rakenne, jonka muo-dostavat kantava runko ja sen täyte tai ver-hous. Vastakohtana esim. kokonaan tiilestä muurattu massiivirakenne. Vrt. ristikkora-kenne. kuva
RUODE, holvivaippojen saumassa oleva listankaltainen profilointi. Ks. goottilainen kirkko. kuva
RUSTIKOINTI, rustiikkarustika, harkotus. Etusivultaan rosopintaisista tai särmikkäistä kiviharkoista tehty muuri tai sen jäljitelmä. kuva
RUSTO-ORNAMENTIIKKA, erityisesti 1600-luvulla käytetty orgaanisia muotoja kuva
(esim. korvalehti ja mustekala) mukaillut ornamentiikka. kuva
RUUSUIKKUNA, rosetti-ikkuna. Keskiai-kaisten kirkkojen länsifasadissa portaalin yläpuolella tai poikkilaivan päädyssä oleva pyöreä ikkuna, jota korostaa ruususto l. Masswerk tai rosettiaihe (ruusuke). kuva
RUUSUKE, rusetti, rosetti. Ikivanha aurin-gonkehräaiheesta juontuva plastinen tai pintakoristekuvio, joka muistuttaa kaava-maisesti esitettyä pyöreää kukkaa. Ks. ruu-suikkuna. kuva
RUUSUIKKUNAN RAKENNE kuva
RUUSUSTO, ks. Masswerk. kuva
RISTI-, PYRSTÖ- JA SINKKASALVAIN kuva
S kuva
SABLONI, sapluuna, luotta, kaavain, malli-ne. kuva
SACRA CONVERSAZIONE (it.), kuva-aihe, jossa Neitsyt Maria ja lapsi pyhimysten seurassa. kuva
SALIKIRKKO, myöhäisgoottilainen yksilai-vainen kirkkotyyppi, jonka sisätila on yhte-näinen ja salimainen ilman selvää rajaa kuorin ja runkohuoneen välillä. kuva
SALONKI, ransk. salon. Hienosti sisustettu seurusteluhuone tai taide-esitysten kuule-mista ja näkemistä varten varattu huone, taidenäyttelyhuone. Myös virallinen taide-näyttelyinstituutio Pariisissa 1600-luvun lopulta lähtien ja itse virallinen näyttely. kuva
SALVAIN, seinähirret loveamalla tehty nurkkaliitos. Tavallisimpia ovat risti-, pyrstö- ja sinkkasalvain. kuva
SARKOFAGI, kivestä, metallista, joskus myös savesta tai puusta valmistettu koris-teltu ruumisarkku. Vrt. kenotafi. kuva
SARVILINNA,varustus, joka koostuu kah-desta puolibastionista ja niiden välisestä kurtiinista. kuva
SATELLIITTIKAUPUNKI, suurkaupunkiin seutusuunnittelun kannalta läheisesti liitty-vä, mutta hallinnollisesti, kaupunkiraken-nustaiteellisesti ja osittain taloudellisesti itsenäinen kaupunki. kuva
SAUVAKIRKKO, pystysalvoksia käyttäen rakennettu keskiaikainen puukirkko. kuva
SAUVASTO, goottilaisen ikkunan pys-tysuorat muuraukset. Ks. Masswerk l. ruu-susto. kuva
SCULPSIT (lat.), sculps., sculp., sc., ilmai-see veistoksissa kuvanveistäjän, grafiikas-sa laatan kaivertajan. kuva
SECCOMAALAUS (it. al secco), kuivalle kalkkilaastipinnalle tehty maalaus. Vrt. fresko. kuva
SEEPIA, ruskea väri, jota alkuaan tehtiin mustekalojen musteesta. kuva
SEPTEM, vuoden 1908 jälkeen syntynyt suomalainen jälki-impressionistinen taiteili-jaryhmä, joka korosti ranskalaisvaikutteista väritaidetta. Ns. "puhtaan paletin" kauden (1910 tienoilla) jälkeen ryhmän taiteilijat uudistivat värimaalaustaan ilman yhtenäis-tä ohjelmaa. kuva
SERAFI, enkeli, jolla on kuusi siipeä: kah-della peitettiin kasvot, kahdella verhottiin ruumis ja kahta käytettiin lentämiseen. Se-rafit kuvataan Jumalan valtaistuimen lähel-lä tai yläpuolella. Ks. Jes. 6:2-7. Vrt. putto, kerubi, amoriini. kuva
SERIGRAFIA, silkkipaino. Grafiikan mene-telmä, jossa väri levitetään paperille ohuen silkkikankaan läpi. kuva
SESESSIONI, Wien: Secession, München: Sezession. Nimitys, jonka 1800-luvun lo-pulla omaksuivat ne saksalaiset ja itävalta-laiset taiteilijayhdistykset, joiden jäsenet kapinoivat akateemisia taiteilijajärjestöjä vastaan. kuva
SFUMATO, valon ja varjon pehmeästi yh-distävä, ääriviivoja häivyttävä ja hillittyjä värisävyjä käyttävä maalaustekniikka, jon-ka synnyttämä vaikutelma on nimeltään chiaroscuro. kuva
SGRAFFITO (it.), rakennustaiteessa, maa-laustaiteessa ja keramiikassa menetelmä, jossa eri värisiä maalikerroksia esiin raa-puttamalla saadaan aikaan haluttu kuvio. kuva
SIDEHIRSI, sivuseinästä toiseen ulottuva tukihirsi tai vaakasuuntainen hirsi kattotuoli-rakenteessa. kuva
SIIPIALTTARI, moniosainen alttarilaite, jonka siivet voidaan sulkea kaapin tavoin. Esim. diptyykki, triptyykki, pentatyykki ja polyptyykki. kuva
SIKKATIIVI, maalin kuivumista nopeuttava lisäaine. kuva
SILUETTI, varjokuva ihmisestä, eläimestä ym. Siluetin tyypillisin muoto on profiilikuva. kuva
SIMSSI, gesimssi. Seinäpinnasta ulkoneva vaakasuora, profiloitu seinälista. kuva
SIMULTAANIPERSPEKTIIVI, Cezannen ja kubistien käyttöön ottama menetelmä esit-tää kuvattava kohde samanaikaisesti use-ammasta perspektiivikulmasta. kuva
SISELÖINTI, metalliesineen pinnan vii-meistely. kuva
SITADELLI, linnoitettujen kaupunkien sisin linnoitus. kuva
SKENE (kr.), antiikin teatterin kulissiraken-nelma. kuva
SKENOGRAFIA, lavastemaalaus antiikin teattereissa. Myös lavastustaide yleensä. kuva
SOMMITELMA, kompositio. Eri elementtien kombinaatio taideteoksessa, taideteoksen kokonaisrakenne. kuva
SOSIAALINEN REALISMI, realistinen tai-de, johon liittyy sosiaalinen tai poliittinen kannanotto. kuva
SOSIALISTINEN REALISMI, ent. Neuvos-toliitossa ja muissa sosialistisissa maissa virallisesti hyväksytty taidesuunta, joka piti taiteen tehtävänä kansanomaisen helppo-tajuisesti ja sosiaalisesti opettavalla tavalla kuvata ja ihannoida yhteisöelämää ja työtä. kuva
SPANDRILLI, arkkitehtuurissa kolmiomai-nen alue kaaren yläosan vieressä tai arka-dissa kahden kaaren välissä. kuva
SPATIAALINEN, tilaa tai välimatkaa kos-keva, avaruudellinen. kuva
STAFFAASI, pieni täytefiguuri maisema- tai kaupunkimaisemamaalauksissa. kuva
STANDAARI, puisen varren ympärille val-mistettu kulttiesine Mesopotamian taitees-sa. Myös sotalippu. kuva
STANZA (it.), huone. Rafael-stanzat ovat Vatikaanissa sijaitseva huoneryhmä, jonka Rafael ja hänen koulukuntansa koristivat freskoilla. kuva
STEELE, antiikin kreikkalainen piirtokirjoi-tuksella ja / tai reliefein varustettu kivipat-sas tai kivi- tai metallilaatta, joka asetettiin haudalle tai rajan merkiksi. kuva
STEREOBAATTI, kreikkalaisen temppelin portaittain kohoava alusrakennelma. kuva
STILISOINTI, ks. tyylittely. kuva
STOA (kr.), esim. torin varrella sijainnut vapaasti seisova avoin pylväshalli tai ra-kennukseen liittyvä katettu pylväskäytävä, jota antiikin kreikkalaiset käyttivät kävely-tienä tai kohtaamispaikkana. kuva
STUKKO, kipsistä, kalkista, hiekasta, ve-destä ja eräistä lisäaineista tehty laas-tiseos, jota käytetään seinäpintojen päällys-tämiseen ja ornamenttien valmistamiseen. kuva
STURE-HOLVI, kahdeksansakarainen täh-tiholvityyppi. kuva
STYLOBAATTI, klassisessa arkkitehtuuris-sa pylväiden tasainen alusta. Stereobaatin ylin osa. kuva
SUMRAUS, maalauksessa kuivahkon värin siveleminen jäykällä siveltimellä siten, että pohja jää paikoin näkyviin. kuva
SUPREMATISMI, venäläisen Kasimir Ma-levitsin 1913-1915 kehittämä abstrakti, nonfiguratiivinen ja konstruktiivinen maala-ussuunta. kuva
SURREALISMI, 1910-luvulla syntynyt kir-jallisuuden ja kuvataiteiden suunta, jonka ohjelman hahmotteli 1924 kirjailija André Breton. S. asettui vastustamaan ulkonai-seen kokemukseen pohjautuvan taiteelli-sen ilmaisun rajallisuutta ja piti taiteellisen luomisen oikeana pohjana unien, har-ha-aistimusten ja poikkeuksellisten sielunti-lojen sisältöä. kuva
SYDÄNMUURI, kantava muuri pitkittäisen rakennuksen keskellä (vrt. poikittaiset väli-seinät). kuva
SYMBOLI, tunnuskuva, vertauskuva, merkki, joka edustaa jotakin muuta kuin itseään. kuva
SYMBOLISMI, 1800-luvun jälkipuoliskolla ja vuosisadan vaihteessa vaikuttanut taide-liike, joka korosti näkyvän todellisuuden takana olevaa syvempää mystistä todelli-suutta.Tämä todellisuus konkretisoituu tai-teessa näkyvien merkkien l. symbolien avulla. Ks. syntetismi. kuva
SYNESTESIA, havainnon assosioituminen toisen aistipiirin ilmiöön niin vahvana, että ne sulautuvat yhdeksi kokemukseksi. kuva
SYNTETISMI, kuvataiteissa symbolististen taiteilijoiden suosima muotopyrkimys, jonka päämääränä on figuurien pelkistetty yksin-kertaisuus. kuva
SYVÄPAINO, grafiikan painomenetelmä, jossa painolaatan väriä antavat kohdat ovat syvennyksinä, esim. etsaus, vaskipiirros, teräspiirros, akvatinta, mezzotinto. kuva
SÄRMÄVIISTE, kulman muotoileminen viistämällä. Vrt. fasetti. Kulma voidaan myös uurtaa (särmäuurre) tai se voidaan muotoilla sauvaksi (särmäsauva). kuva
T kuva
TABERNA (lat.), roomalaisen asuinkerros-talon pohjakerroksessa kadulle avoin myymälähuone. kuva
TABERNAAKKELI, room. katolisessa kir-kossa ehtoollisleivän säilytyskaappi tai -rakennelma tai alttarin päällä oleva koris-teellinen katos tai goottilaisessa rakennus-taiteessa solakoiden pylväiden kannattama katos, jonka alla on usein veistos. kuva
TABLINUM (lat.), roomalaisessa domuk-sessa atriumin ja peristyylipihan välissä sijaitseva isännän työ- ja vastaanottohuo-ne. kuva
TAITEILIJAN VEDOS, éupreuve d'artiste. Taiteilijan itselleen vedostama grafiikanleh-ti. Merkitään e.d'A, e.a., A.P. (artist's proof), Tait. vedos. kuva
TAITTEINEN, rakennustaiteessa koristeel-linen lista-aihe, joka työntyy eteen- ja taak-sepäin katkaistuina taitteina. kuva
TAMBUURI, kupolinkaula. Ks. kupoli. kuva
TANAGRA-VEISTOS, Kreikasta, lähinnä muinaisesta Tanagran kaupungista löydet-ty, terrakotasta valmistettu ja maalattu pie-noisveistos, joita tehtiiin Boiotiassa n. 500 - 200 eKr. kuva
TASISMI, eurooppalaisesta abstraktin eks-pressionismin muunnoksesta käytetty ter-mi. Tasismia on käytetty informalismin rin-nakkaisterminä. Siinä pyritään yleensä spontaania väriläikkien levittämistä kan-kaalle. kuva
TAUSEERAUS, tausia. Metallin pinnan koristaminen upottamalla siihen jalompia metalleja. kuva
TEKSTUURI, pintarakenne. kuva
TEKTONINEN, arkkitehtoninen (tai taidete-ollinen) rakenne, jossa jako kannattaviin ja kannatettaviin rakennusosiin on korostunut tai yleensä ilmaistu. kuva
TEMENOS, antiikin temppelialue. kuva
TEMPERA, maalausväri, jossa läpikuulta-mattomien värien sideaineena on öljyemul-sio, kasvikumi, vaha, hunaja, kaseiini tai munankeltuainen. kuva
TEMPPELI kuva
TENEBRISMI, taide, jossa korostetaan voimakkaita valo-varjo -kontrasteja. kuva
TERASSI, penger, porrasmainen tasanne puutarhassa, rakennuksen edustalla ym. kuva
TERMIT, antiikin roomalainen kylpylä. kuva
TERRAKOTTA, poltettu, lasittamaton, väril-tään kellertävästä ruskeanpunaiseen vaih-televa savitavara. kuva
TERÄSBETONI, betoni, joka on vahvistettu terästangoilla tai verkoilla. kuva
TESSERA (lat.), mosaiikkipala. kuva
THOLOS (kr.), antiikin Kreikan pyörötemp-peli tai pyöreän rakennuksen kupoli. kuva
TILATAIDE, sisä- tai ulkotilaan tehty miljöö, joka on tarkoitettu taideteokseksi. Ks. in-stallaatio, assemblaasi. kuva
TONDO (it.), pyörökuva, ympyränmuotoi-nen maalaus tai reliefi. kuva
TORSO (it.), (tarkoituksella tai rikkoutumi-sen vuoksi) päätön ja raajaton ihmisen tai eläimen veistokuva. kuva
TOUCHE (ransk.), esitys- tai suoritustapa. Varsinkin maalaustaiteessa taiteilijan sivel-timenkäyttö, hänen tapansa sivellä värit kankaalle ja siitä kehitetty erityinen taiteel-linen vaikutuskeino. kuva
TRANSGRESSIIVISUUS, rajarikkoisuus. kuva
TRAVEE, arkkitehtuurissa kahden pilarin tai pylvään väli tai niiden välinen holvattu ala tai sitä vastaava tila. Ks. goottilainen kirkko. kuva
TRECENTO (it.), Italian 1300-luvun taide, italialainen myöhäisgotiikka. Vrt. quattro-cento ja cinquecento. kuva
TRIANGULAATIO, ad triangulatum. Ra-kennustaiteessa mm. gotiikan aikana käy-tetty tapa määritellä konstruktiivisesti tär-keitä pisteitä suorakulmaisten tai ta-sasivuisten kolmioiden avulla. kuva
TRIFORIUM (lat.), triforio. Romaanisissa ja goottilaisissa kirkoissa seinämuuriin sovi-tettu, klerestorioikkunoiden alapuolella ole-va pienoispylväsgalleria. kuva
TRIGLYFI, uurteinen laatta doorilaisen temppelin friisissä. Merkitsee kattopalkin kuva
pään pylvään kohdalla. Ks. pylväsjärjes-telmä. kuva
TRIPODI, kolmijalka. Alun perin antiikin aikainen kolmijalkainen metalliastia. kuva
TRIPTYYKKI, kolmijakoinen siipialttarimaa-laus, jossa keskiosa on kiinteä ja siivet tait-tuvat. Ks. siipialttari. Vrt. diptyykki, penta-tyykki ja polyptyykki. kuva
TRISKELE, koristemotiivi, jossa samasta pisteestä erkanee kolme koukistunutta jal-kaa tai niitä tyylittelevää sakaraa. kuva
TRIUMFIKAARI, monumentaaliportti, "rie-mukaari". Kirkossa runkohuoneen ja kuorin välinen holvikaari. kuva
TRIUMFIKRUSIFIKSI, kirkossa runkohuo-neen ja kuorin väliin sijoitettu suurikokoinen Ristiinnaulitun kuva. kuva
TROFEE, voitonmerkkinä esitetty koris-tesommitelma (voitettujen) aseista ja varus-tuksista. Tästä on johdettu myös muunlais-ta kuvastoa esittävät ryhmät, esim. soitti-met. kuva
TROMPE L'OEIL (ransk.), maalaus, joka luo illusionistisin keinoin pettävän todelli-suusvaikutelman. kuva
TROMPPI, suppiloholvi, joka on tehty neli-kulmaisen tilan kulmiin pyöreän kupolin tueksi. Ks. kupoli. kuva
TRYMOO kuva
TRYMOO, portaalin tai ikkunan keskellä oleva, joskus veistoksin somistettu kannat-tava rakennusosa tai kahden ikkunan väli-nen seinän osa. kuva
TUENVAIHTO, holvattujen tilojen tukira-kenteissa esiintyvä pylväiden ja pilareiden säännöllinen vaihtelu. kuva
TUKIKAARI, kaari, joka monilaivaisissa goottilaisissa kirkoissa siirtää keskilaivan holvien paineen sivulaivojen kattojen yli ulkoseinien tukipilareihin. kuva
TUKIPILARI, kontrefori. Muuria vahvistava pilari, joka ottaa vastaan kattoholvista muu-riin kohdistuvan sivupaineen. Ks. goottilai-nen kirkko. kuva
TUKIPILARIKIRKKO, lamasalvoskirkko, jossa seiniä on vahvistettu arkkurakenteisil-la lamasalvospilareilla. kuva
TUMBA, arkun muotoinen hautamuisto-merkki, jonka kannessa on vainajaa kuvaa-va veistos tai reliefi. kuva
TURELLI, seinästä ulkoneva kapea pikku-torni. kuva
TUULILAUTA, puurakennuksen satulaka-ton päätylista, räystään reunassa oleva koristeltu lauta. kuva
TYMPANON (kr.), klassisen temppelin pää-tykolmion rajaama kenttä tai kaaren rajaa-ma kenttä oviaukon yläpuolella. Ks. fronto-ni. kuva
TYPOGRAFIA, kirjapainotaito, painotuot-teen taiteellinen ulkoasu. kuva
TYPOLOGINEN KUVAUSTAPA, Vanhan testamentin kuva-aiheiden tulkitseminen Uuden testamentin aiheiden ennekuvina. Lähinnä keskiajan taiteessa. kuva
TYYLITTELY, stilisointi. Muotojen yksinker-taistaminen, pelkistäminen, niiden muun-taminen kaavamaisiksi kuvioiksi. kuva
U kuva
ULKOILMAMAALAUS, plein air -maalaus. 1800-luvulla käyttöön tullut maalaustapa, jossa maisemat ja luontoon liittyvät aiheet maalataan ulkona eikä ateljeessa. kuva
ULTRADORISMI, kustavilaisen klassismin arkkitehtuurin n. vuosiin 1785-1795 sijoittu-va, äärimmäisen niukka, doorilaista arkki-tehtuuria ihannoiva vaihe. kuva
UUSASIALLISUUS, Die Neue Sachlichkeit. Ekspressionismin tunnekeskeiselle taide-käsitykselle vastareaktiona syntyneet rea-listiset maalaustaiteen virtaukset Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ominaista pyrkimys objektiiviseen ilmai-suun. kuva
UUSI JULKINEN TAIDE, engl. new genre public art. Amer. taiteilija Suzanne Lacyn esittelemä käsite, joka tarkoittaa muunlais-ta kuin monumentaalista julkista taidetta. Huomion keskipisteenä ovat yleisön, kom-munikaation, ihmisten välisten suhteiden ja usein myös poliittisuuden käsitteet. U. on usein tehty paikallisten ihmisten kanssa heidän omista lähtökohdistaan. Se on tila- kuva
päistä ja käytännöllistä, ei suuntaudu vain esteettisen elämyksen tuottamiseen. kuva
UUSKLASSISMI, UUSKLASSISISMI, 1700-luvun puolivälissä syntynyt taideliike, joka ihannoi antiikin perintöä. kuva
V kuva
VAHAMAALAUS, enkaustiikka. Maalaus-menetelmä, jossa pigmenttien sideaineena on vaha. kuva
VALEARKADI, umpinainen koristearkadi, joka on kiinni seinäpinnassa. kuva
VALEHOLVI, holvi tai kaari, joka rakenne-taan latomalla kiviä tai tiiliä portaittain au-kon ylle. kuva
VALKOPIIRROS, puupiirroksen laji, jossa kuvapiirteet leikataan syvennyksinä laat-taan niin että ne vedoksessa esiintyvät valkeina mustalla pohjalla. kuva
VALOPAINO, valomekaaninen laakapai-nomenetelmä, jossa kuva saadaan jäljen-tymään paino-originaaliin ilman rasterointia valokuvauksen menetelmiä käyttäen. kuva
VALUMUURI, muuri, jossa kahden kivistä ladotun seinämän väli on täytetty kivi- ja sora-ainesta sisältävällä laastilla. kuva
VALÖÖRI, värin valovoima l. valoisuus- ja tummuusaste. kuva
VANITAS (lat.), asetelmamaalauksen alle-gorinen laji, jossa asetelman esineet sym-boloivat ihmiselämän ja kaiken maallisen katoavaisuutta. kuva
VEDENSYÖKSIJÄ, usein koristeltu ulkone-va räystäskouru, joka estää sadevettä va-lumasta seinäpinnalle. kuva
VEDUTA (it.), näköala. Tarkkaan luonnon-mukaisesti maalattu tai piirretty tunnistetta-vissa oleva maisemakuva erityisesti 1700-luvun Italiassa. kuva
VENDILÄINEN LIMITYS, muuraustapa, jossa vuorottelevat juoksu- ja sidekivet ja jossa sidekivi osuu sekä ylä- että alapuoli-sen juoksukiven keskelle. kuva
VERHOFASADI, kulissifasadi. Julkisivu, jolla ei ole orgaanista arkkitehtonista yhte- kuva
yttä sen takana olevaan rakennukseen tai kantavaa rakennetta peittävä ei-kantava ulkoseinä. kuva
VERISMI, kärjistettyyn todenmukaisuuteen ja yksityiskohtaisuuteen pyrkivä realistinen taide. kuva
VERNIS MOU (ransk.), pehmeäpoh-jasyövytyksen ranskalainen nimitys. kuva
VERNISSA, öljystä ja hartsista sekoitettu aine, jolla maalaukset suojataan. Vrt. ver-nissage (vernissaus) = taidenäyttelyn ava-jaiset. kuva
VESTIBYYLI, eteistila tai eteishalli. Ks. esim. domus. kuva
VILLA (lat.), antiikin roomalainen maaseu-tuasunto (villa rustica) tai esikaupunkitalo (villa urbana, villa suburbana). Myöhemmin puutarhan ympäröimä talo, huvila. kuva
VIMPERGI, koristepääty. Goottilaistyylisen oven tai ikkunan krapu- ja ristikukkakoris-teinen, usein fiaalien reunustama, jyrk-käsivuinen pääty. kuva
VINJETTI, ornamentaalinen otsikkokuva kirjataiteessa. kuva
VOLUUTTA, voluutti. Spiraalimaisesti kier-tyvä koristeaihe. Joonialaiselle pylvään-päälle tunnusomainen osa. Ks. goottilainen kirkko. kuva
VOLYYMI, taideteoksen tilaulottuvuus. kuva
VOTIIVIKIRKKO, lupauksen mukaan ra-kennettu ja esim. jollekin pyhimykselle omistettu kirkko. kuva
VOTIIVITAULU, lupauksen mukaan pyhä-kölle lahjoitettu taulu. kuva
VYÖKAARI, transversaalikaari, poikkikaari, holvikaari. Basilikatyyppisissä kirkoissa keskilaivan holveja kannattava sisäkaton poikki säännöllisin välimatkoin kulkeva kaa-ri. Vrt. kilpikaari. kuva
W kuva
WESTWERK (saks.), Varhaiskeskiaikais-ten basilikakirkkojen lisätiloilla varustettu länsipäädyn sisäänkäyntiosa, joka sisälsi usein kappelin ja yläpuolella merkkihenki-löitten aition. Päädyssä saattoivat olla pari-tornit. kuva
Y kuva
YKSISARVINEN, kristillisessä taiteessa keskiajalla yleistynyt tarueläin, joka symbo-loi neitsyyttä ja puhtautta sekä joskus Kris-tuksen voimaa. kuva
YMPÄRISTÖTAIDE, luonnon- tai kulttuu-riympäristöön tehty taide. Ks. maataide, tilataide. kuva
Z kuva
ZIKKURRAT, mesopotamialainen temppeli-rakennelma, joka muodostuu useista teras-simaisista, yläspäin pienenevstä tiilijalus-toista ja jonka huipulla kulttihuone. kuva