21.11.2017

Oppimispäiväkirja

Mikä / mitä varten

  • Oppimispäiväkirja on kurssilla tapahtuvan oppimisen arviointityökalu. Siinä keskitytään luentopäiväkirjaa enemmän oppimisprosessin reflektioon.
  • Oppimispäiväkirja kuvaa kunkin opiskelijan oppimisen yksilöllisiä puolia, joten sille ei myöskään voi asettaa standardoitua formaattia. Tiettyjä suuntaviivoja ja yleisohjeita kuitenkin voidaan antaa.
  • Oppimispäiväkirja ei ole omia ajatuksia referoiva päiväkirja tai kokoelma puhtaaksikirjoitettuja luentomuistiinpanoja. Olennaista siinä on itsereflektio, oman oppimisprosessin hahmottaminen, oman osaamisen ja oppimistavoitteiden analysointi. Oppimispäiväkirja antaa mahdollisuuden miettiä missä ollaan ja mihin pitäisi päästä.
  • Oppimispäiväkirjassa oppija yhdistelee uutta kurssilla oppimaansa aiempiin tietoihinsa. Tämä perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen - opimme yhdistämällä uusia asioita olemassaoleviin malleihin, aiempaan tietämykseen.

Ohjeita kirjoittamiseen

  • Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan säännöllisesti kurssin aikana, mieluiten jokaisen luennon jälkeen. Oppimispäiväkirja on oppimisprosessin kuvaus, joten sitä tuotetaan kurssin aikana eikä yhdellä kertaa kurssin lopussa. Yhdellä kirjoituskerralla kirjoitetaan n. puoli - yksi sivua, mutta tekstin pituutta ei kannata ensisijaisesti miettiä.
  • Oppimispäiväkirjaan kuuluu myös johdanto, joka kirjoitetaan kurssin alussa. Tässä johdannossa oppija listaa oppimistavoitteitaan ja odotuksiaan kurssia kohtaan ja arvioi, mitä asioita hän kenties jo osaa, ja mitkä ovat suurimpia oppimishaasteita kurssilla.
  • Päiväkirjan loppuun tulee yhteenveto, jossa arvioidaan kokonaisuutta ja odotusten ja toteutumien suhdetta sekä oppimista suhteessa kurssin osaamistavoitteisiin.
  • Oppimispäiväkirjassa ei niinkään ole tarkoitus analysoida sitä, mistä kurssilla piti ja mistä ei tai kertoa mielipiteitään kurssiin tai sen sisältöön liittyen. Nämä asiat sopivat paremmin varsinaiseen kurssipalautteeseen.
  • Luentopäiväkirjan tapaan oppimispäiväkirjassa voi kommentoida luennoitsijan ajattelua suhteessa omaan tapaan ajatella ja tehdä havaintoja kurssin aiheeseen kuuluvista ilmiöistä.

Arviointi

  • Oppimispäiväkirjaa ei arvioida siinä toistettujen, luennolla esitettyjen faktojen perusteella, vaan arvioidaan pohdinnan syvyyttä. Oppimispäiväkirjaprosessin tarkoituksena on oppia esittämään asioita omin sanoin, yhdistelemään kurssilla opittua aiempaan tietoon, soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan tietoa.
  • Yksi tapa hahmottaa ajattelun syvyyttä on Bloomin taksonomia. Tässä ajattelulle on hahmoteltu kuusi tasoa, joista kukin on aina edellistä vaativampi. Kurssien osaamistavoitteet on kirjattu käyttäen verbejä, jotka kuvaavat ajattelua näillä eri tasoilla.
  • Yksi kurssien tavoite siis on, että painiessaan kurssin sisältöaineksen kanssa opiskelija pääsee kurssin kuluessa etenemään tasolta yksi muille tasoille. Tämän etenemisen tulisi näkyä oppimispäiväkirjassa.

Tieto. Näytä, että tiedät.
Ymmärrys. Näytä, että ymmärrät.
Sovellus. Näytä, että pystyt käyttämään oppimaasi.
Analyysi. Näytä, että pystyt löytämään olennaiset asiat.
Synteesi. Näytä, että pystyt luomaan ajatuksia ja kokonaisuuksia.
Arviointi. Näytä, että pystyt arvioimaan ideoita, tietoa, menettelyjä ja ratkaisuja.


Oppimispäiväkirjan hyötyjä

  • Asioiden säännöllinen käsittely edistää oppimista, ja oppimispäiväkirjan teko kannustaa tähän.
  • Itsereflektiotaito kehittyy. Se on tärkeä työelämätaito.
  • Opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan. Tämä edellyttää itsereflektiokykyä, kykyä seurata ja arvioida omaa osaamistaan ja oppimistaan, tunnistaa osaamisvajeita ja paikata niitä.