04.09.2017

2. Ulkoasu

Voit ladata etusivulta koneellesi Word-dokumenttipohjan, johon on aseteltu valmiiksi kaikki tekstin muotoiluun liittyvät asiat.

2.1 Sivukoko ja nimisivu

Sivukokona toimii A4 (varmista ettei sivukoko ole US Letter tai muu). Monistettaessa kaksi A4-arkkia asetetaan vierekkäin, jolloin ne muodostavat A3-kokoisen sivun. Tämä pienennetään A4-kokoon.

Nimisivuna toimii kansilehti. Käytä kannessa samaa kirjasintyyliä kuin tekstissä (Times, Palatino) tai otsikoissa, jos käytät niissä erillistä otsikkokirjasinta (kuten Arial, Helvetica).

2.2 Kirjasintyypit

Leipätekstissä käytetään päätteellistä kirjasinta kuten Times tai Palatino. Otsikoissa voi käyttää samaa kirjaisinta kuin leipätekstissä. Toimiva ratkaisu on myös käyttää otsikoissa päätteetöntä kirjasinta, kuten Arial tai Helvetica. Ole kirjaisinten käytössä johdonmukainen äläkä käytä useampaa kuin kahta eri tyyppiä (em. mallin mukaan). Erilaisten kirjasinten sekamelska tekee ulkoasun epämiellyttäväksi lukea.

Korostukset tehdään kursivoimalla - EI siis lihavoimalla, alleviivaamalla tai h a r v e n t a e n. Tehosteita kannattaa käyttää maltillisesti.

2.3 Pistekoko

Pistekoot ovat suhteellisesti hieman erilaisia eri kirjasimilla, mutta seuraavia kokoja voi pitää ohjenuorana:

  • pääotsikko 12 tai 14 (versaalein)
  • alaotsikko 12 tai 14
  • muut otsikot ja teksti 12
  • taulukot ja sisennykset 10
  • alaviitteet 10

Pistekokoa 12 voidaan halutessa käyttää kautta linjan.

2.4 Riviväli

Koska seminaarityöt kirjoitetaan yhdelle leveälle palstalle, riviväli 1 tekee tekstistä raskaasti luettavaa. Tämän vuoksi käytetään riviväliä 1,5.

2.5 Marginaalit

Sivun marginaalien koko on 2,5 cm, joskin alamarginaali saa olla 3 cm.

Sidottaviksi tai nidottaviksi tarkoitetuissa töissä vasempaan marginaaliin jätetään lisäksi yleensä 1–2 cm:n sidontareunus Käytettäessä kaksipuoleista tulostusta sidontareunus lisätään aina sisempään marginaaliin.

Niin marginaalit kuin sidontareunuksetkin määritetään teksinkäsittelyohjelmasta (sivun asetukset).

2.6 Kappaleet ja tasaus

Kappaleet erotetaan toisistaan joko tyhjällä rivillä tai 1,5 cm:n sisennyksellä. Käytettäessä sisennystä otsikon jälkeinen kappale alkaa kuitenkin vasemmasta reunasta. Teksti tasataan molempiin reunoihin. Myös tavutuksen käyttö on suositeltavaa, jos se löytyy tekstinkäsittelyohjelmasta suomenkielisenä.

Muistathan toki, että rivinvaihtopainiketta (return/enter) painetaan vasta kappaleen lopussa – kappaleen sisäisistä rivinvaihdoksista, tasauksista ja tavutuksesta pitää huolen tekstinkäsittelyohjelma. Jos haluat jättää sivun lopun tyhjäksi, älä tee uutta sivua lisäämällä useita rivivaihtoja, vaan käytä ohjelman toimintoa lisää sivu, page break yms. Älä myöskään käytä sisennyksiin välilyöntipainiketta, vaan sarkainta tai ohjelman sisennystoimintoja.

2.7 Otsikointi

Otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta. Kaikki otsikot kirjoitetaan lihavoituina. Pää- ja alaotsikoissa käytetään hierarkkista numerointia (tyyliin 2.3.2). Viimeisen numeron jälkeen ei tule pistettä. Mahdollisia väliotsikoita ei numeroida, ne kursivoidaan.

Pääotsikko aloittaa aina uuden sivun. Sen voi kirjoittaa versaalein – muissa otsikoissa käytetään kuitenkin pieniä kirjaimia. Kiinnitä huomiota otsikoiden ylä- ja alapuolelle jäävien välien kokoon. Otsikon yläpuolelle jäävä tila on yleensä suurempi kuin otsikon ja siihen viittaavan tekstin väli. Välit myös kasvavat otsikkohierarkian mukaan.

2.8 Sivujen numerointi

Sivujen numerointi aloitetaan ensimmäiseltä tekstisivulta, ja se jatkuu viimeiseen tekstiä sisältävään sivuun asti. Ensimmäinen sivunumero, eli 2, merkitään kuitenkin vasta ensimmäisen pääotsikon jälkeiselle sivulle. Myöskään kansilehdessä ja sisällysluettelossa ei ole sivunumeroita. Numeroinnin voi periaatteessa aloittaa myös nimisivulta lähtien. Myös tällöin sivunumero merkitään kuitenkin vasta ensimmäisen pääotsikon jälkeiselle sivulle.

Numerot merkitään arabialaisin numeroin sivun ylätunnisteeseen: oikeaan ylälaitaan (kaksipuoleisessa tulostuksessa vuorotellen oikeaan ja vasempaan) tai keskelle. Katso tarkempia ohjeita sivunumeroiden merkitsemiseen täältä.

2.9 Taulukot, kuvat, kuviot ja nuottiesimerkit

Taulukot, kuvat, kuviot ja nuottiesimerkit numeroidaan arabialaisin numeroin kukin omana numerosarjanaan. Taulukon ja nuottiesimerkin selitystekstit sijoitetaan sen yläpuolelle ja kuvion selitystekstit alapuolelle. Taulukon sarakkeita ei eroteta toisistaan pystyviivoin.

Ennen taulukon nimeä jätetään yksi tyhjä riviväli, samoin taulukon jälkeen ennen tekstiä, joka aloitetaan vasemmasta reunasta. Myös kuvion, kuvan ja nuottiesimerkin kohdalla noudatetaan samaa menettelyä.

Sivut pyritään kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ym. esimerkkeihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (kuvio 2) tai (taulukko 5). Tällöin ne voidaan siirtää seuraavalle sivulle, elleivät ne mahdu jäljellä olevaan sivutilaan.

Kuviot ovat yleensä käyttökelpoisia empiirisessä tutkimuksessa, jos halutaan esittää lukujen laadullisia aspekteja, kuten vertailuja ja suhteita, yleensäkin jos halutaan kuvata ilmiötä. Teoreettisessa tutkimuksessa kuvioilla voidaan selkeyttää tekstissä esitettyjä muuttujien välisiä riippuvuuksia ja tuoda näin ymmärrettävyyttä mallien ominaisuuksiin.

On pyrittävä tekemään niin selkeä taulukko tai kuvio, että se on ymmärrettävissä itsenäisesti (huomioi erityisesti kuvaava otsikko). Tekstissä on syytä välttää taulukon lukujen uudelleen luettelemista, vaan taulukko on selitettävä ja tulkittava tekstissä.

Taulukon vähimmäissisältö:

  • tiivis otsikko
  • jonkinlaiset (horisontaaliset) viivakkeet: ainakin ylhäällä ja alhaalla
  • sarakeotsikot
  • taulukkoseloste; mahdollinen lähde ja mahdolliset selosteet lukujen muodostumisen yksityiskohdista (mahdolliset tilastoperuste-erot, tilastolliset merkitsevyystasot, jne.)

Alla esimerkki taulukosta (Taulukko 1.).

TAULUKKO 1. Valmistumisajat aloittain vuonna 2000 mediaanivuosina (Jyväskylän Yliopiston vuosikertomus 2000). Taulukko 1 -seminaariohjeet.jpg

Taulukoiden ja kuvioiden otsikot ovat muotoa: TAULUKKO 1. Otsikko / KUVIO 1. Otsikko.

Otsikoiden numerointi juoksee taulukoissa ja kuvioissa erikseen. Kuvion otsikko sijoitetaan kuvion alapuolelle, taulukon otsikko yläpuolelle. Pyri mahdollisimman yhtenäiseen ulkoasuun eri kuvioissa ja taulukoissa. Kuvioista on syytä tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja informaation selkeästi (ja vääristämättä) välittäviä. Älä käytä esim. kolmiulotteisia piirakka- ja pylväskuvioita äläkä katko pylväitä. Alla esimerkki kuviosta ja sen otsikoinnista.

 Kuvio 1 -seminaariohjeet.jpgKUVIO 1. Jyväskylän yliopiston organisaatiokaavio (Jyväskylän yliopiston Vuosikertomus 2001).

Nuottiesimerkit numeroidaan arabialaisin numeroin työn alusta yhtäjaksoisesti omana numerosarjanaan. Otsikoksi tulee sana NUOTTIESIMERKKI X, ja sen jälkeen merkitään näkyviin kappaleen säveltäjä, nimi ja tahdit. Esimerkiksi:

NUOTTIESIMERKKI 7. Weill: Das Lied von der Unzulänglichkeit menschlichen Strebens, tahdit 1–5.

Nuottiesimerkki -seminaariohjeet.jpg 

 Lukua ei saa päättää nuottiesimerkkiin. Esimerkkiä on syytä kommentoida sen esittämisen jälkeen, tai sitä voi täydentää sopivalla tekstillä.