07.12.2016

Oppiaineiden toimintakertomukset 2006

Kirjallisuus-oppiaineen vuosikertomus 2006

Henkilökunta

Henkilökunta, johon kuuluivat professorit Leena Kirstinä, Tarmo Kunnas, Tuomo Lahdelma, lehtori Jukka Ammondt, yliassistentit Katriina Kajannes ja Risto Niemi-Pynttäri, yliopistonopettaja Kaisa Ahvenjärvi sekä Jyväskylässä asuvat ja oppiaineessa opetukseen osallistuneet tutkijat Kristian Blomberg, Anna Helle, Juri Joensuu, Elina Jokinen, Riikka Mahlamäki, Mari Nummelin, Outi Oja, Anna-Leena Toivanen, Tuulia Toivanen, Maili Öst, piti seitsemän kokousta: 17.1., 21.2., 7.3., 25.4., 6.6., 30.8., 31.10. 2006.

Opiskelijat ja henkilökunta toteuttivat teatteriretken Savonlinnan kaupungin teatteriin katsomaan Marja-Liisa Vartion näytelmää Hänen olivat linnut, jonka ohjauksesta vastasi kirjallisuuteen gradua valmisteleva Tiina Luhtaniemi.

 

Yhteiskuntasuhteet

Yhteys Jyväskylän kaupunkiin

Jyväskylän kaupunginkirjaston pyynnöstä yliassistentti Katriina Kajannes (17.3.), professori Leena Kirstinä (23.5.) osallistuivat kirjaston henkilökunnan täydennyskoulutukseen ja luennoivat Suomen kirjallisuushistoriasta kevätlukukaudella 2006.

Alumnitoiminta

Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä, jonka pääjärjestäjänä toimi viime syksynä suomen oppiaine, pidettiin la 23.9. Tilaisuus oli suunnattu suomen ja kirjallisuuden alumneille, ei pelkästään keskisuomalaisille opettajille (osa osallistujista oli tullut tapahtumaan kauempaakin).

Osallistuminen yliopistopäiviin

Yliassistentti Katriina Kajannes osallistui yliopistopäivien 22.-23. 9. 2006 suunnitteluryhmän työskentelyyn. Perjantaina 22.9.2006 professori Tarmo Kunnas sekä yliassistentti Katriina Kajannes luennoivat  ja lehtori Jukka Ammondt järjesti Populaarimusiikin ja -lyriikan työpajan yhdessä musiikin tutkijan dosentti Yrjö Heinosen kanssa. Työpaja perustui kevätlukukaudella 2006 pidettyyn kirjallisuuden ja musiikin opiskelijoiden yhteiseen tutkijapraktikumiin ja antoi yleisölle näytteen uudesta kirjallisuuden ja musiikin yhteisestä tutkimuksellisesta kiinnostuksen kohteesta, populaarimusiikista ja sanoituksista. Lisäksi tarjottiin kaksi muuta työpajaa lauantaina 23.9. 2006:  yliassistentti Risto Niemi-Pynttärin suunnittelema luovan kirjoittamisen työpaja sekä yliopistonopettaja, FM Kaisa Ahvenjärven saamelaisen kirjallisuuden työpaja.

Abipäivä

Kirjallisuuta edustivat abipäivässä 17.11.2006 Elina Rauma, Heini-Leena Rutanen ja Leena Kirstinä.

Seminaareja ja yleisötilaisuuksia

Henkilökunta osallistui luennoitsijoina lukuisiin yleisötilaisuuksiin: mm. Snellman-juhlavuoden tieteellinen seminaari "Sivistyksen voima - J.V. Snellman 200" 12.5.2006; Campus-seminaari 28.2.2006; Linnunlaulun lukupiirissä Eira Stenbergin haastattelu (23.3.); Historiallisen seuran kesäseminaari (20.6.).

 

Tutkimus

FL Merike Vardja väitteli 10.11. toisena virolaisena naisena Suomessa ja ensimmäisenä naisena maailmassa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöistä.

Modernin lyriikan ja Kirjallisuuskäsitysten jatkotutkimusprojektit (Kirstinä ja Kunnas) ovat menestyneet hyvin apurahoista ja tutkijakoulupaikoista kilpailtaessa, samoin kuin Luovan kirjoittamisen -tutkimushanke (Lahdelma). Uutena projektina alettiin kehittää nykykulttuurin ja kirjallisuuden hanketta Lukemisen voima (Ahvenjärvi, Hirsjärvi, Kirstinä, Kovala, Saresma).

Populaarimusiikin ja -lyriikan praktikum on avaus uuteen poikkitieteelliseen tutkimukseen musiikin kanssa (ainakin kaksi pro gradutyötä tulossa kirjallisuuden oppiaineeseen samoin kuin musiikkiin).

 

Kansainvälisyys

Osallistuttiin esitelmin seuraaviin kansainvälisiin konferensseihin: Caenin yliopiston La Forêt –konferenssi 4.2. 2006;  IASS-konferenssi elokuussa Turussa (Kaisa Ahvenjärvi); Adaptatio(s)-konferenssissa 15.-17.11.2006 Université de Montréalissa (Mikko Keskinen).

Professori Andrew Bennett on vieraillut oppiaineessa jatkotutkimuksen ohjaajana. Erasmusvaihdon puitteissa toteutui opettajavaihto Caenin yliopiston kanssa (Tuula Laakkonen ja Leena Kirstinä).

Jukka Ammondt esitelmoi Tukholman yliopistossa Balttilaisten kielten sekä saksan ja suomen kielen instituutissa 27.4. 2006 aiheenaan ”Texten och tolkningen: en diskussion om sen poetiska textens egenskaper”.

 

Opetus

Valtakunnallisessa kirjallisuuden verkkoyliopistossa toteutettiin Kristian Blombergin ja Joonas Säntin suunnittelema Luonto ja kaupunki -kurssi, jonka opetuksesta tekijät myös vastasivat, sekä Leena Kirstinän Kirjallisuuspedagogiikkakurssi, jonka pääopettajana toimi Kaisa Ahvenjärvi.

 

Taidekasvatuksen toimintakertomus vuodelta 2006

Kalenterivuosi 2006 oli taidekasvatuksen osalta varsin aktiivinen niin opetuksen, tutkimuksen kuin lasten- ja nuortenkulttuurin edistämisen alalla. Oppaineen henkilökuntaan kuuluivat professori, lehtori ja assistentti, joka syksyllä päätettiin muuttaa yliassistentuuriksi 1.8. 2007 lähtien.

 

Opetus ja opiskelijat

Opiskelijavalinnat

Keväällä toteutettiin ensimmäistä kertaa kiintiöity (3-5) maisterivalinta, jossa uusien maisteriopiskelijoiden lukumääräksi määriteltiin 3-5. Hakijoita oli 17, joista hyväksyttiin 5 ja 4 otti vastaan opiskelupaikan. Kesävalinnassa hyväksytyistä 3 opiskelijaa siirtyivät AMK-tutkinnon perusteella suoraan maisteriopintoihin. Uusittuun kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaan hyväksyttiin 2 opiskelijaa pääaineena taidekasvatus.

Kesävalinta onnistui hyvin: yhteistyö taidehistorian kanssa (1 yhteinen, 1 erillinen kysymys) todettiin edelleen toimivaksi. Kiintiöiden viitteellisyys tuotti kuitenkin ongelmia: tarkoituksena oli hyväksyä 8 uutta opiskelijaa taidekasvatukseen, mutta yhteispistemäärän perusteella opiskelijoita tulikin 12, joista 11 aloitti. Syksyllä laitosneuvosto päätti esittää tiedekunnalle, että taidekasvatuksen valinnoissa ainoastaan valintakokeen pisteet ratkaisevat. Tämä poistanee vastaavan ongelman jatkossa.

Opetus ja harjoittelu

Oppiaineen ekskursioperinne elvytettiin tammikuussa: runsaat parikymmentä taidekasvatuksen opiskelijaa suuntasivat kahden päivän matkalle Helsinkiin, Hyvinkäälle ja Tampereelle. Helsingissä vastaava museolehtori Riikka Haapalainen kertoi Kiasman taidepedagogisesta toiminnasta ja ryhmä tutustui Ars 06-näyttelyyn sekä lastenkulttuurikeskus Annantalon toimintaan. Seuraavana päivänä vierailtiin Hyvinkään Lasten ja nuorten taidekeskuksessa, jossa oppiaineen kasvatti, toiminnanjohtaja Timo Parkkonen esitteli keskuksen toimintaa ja tiloja, mm. laajan kansainvälisen lasten kuvataiteen kokoelman. Paluumatkalla käytiin taidenäyttelyissä Tampereella.

Ryhmä opiskelijoita valmisti jatko-opiskelija Juha Oravalan johdolla dokumentin kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen Hyöky-veistoksesta, joka paljastettiin yliopiston avajaispäivänä syksyllä. Dokumentti tehtiin Yliopiston museolle; Valtion  taideteostoimikunta lunasti siitä kopion.

Proseminaariin osallistui lukuvuonna 2005-2006 ennätysmäärä opiskelijoita, syksyllä tilanne normalisoitui. Proseminaarityöskentelyä valmentava tutkimusvalmiudet -kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa syksyllä. Syventävien opintojen seminaarin osallistujamäärä pysyi vakiona (14). Muusta opetuksesta mainittakoon suosittu lasten taidekasvatuksen kurssi, tuloksiltaan kiinnostava Kauneus nykyestetiikan ongelmana sekä kuvantutkimusta käsittelevä kurssi.

Oppiaineen harjoittelupaikkoja oli 3.

 

Tutkimus ja kansainvälisyys

Tutkimus

Lasten- ja nuortenkulttuurin alan tutkimushanke Spaces for children. Artistic practices, children’s life-world and agency sai syyskuussa myönteisen rahoituspäätöksen. Suomen Akatemia myönsi hankkeelle 280 000 € vuosille 2007 – 2010. Projektin vastuullinen tutkija on Pauline von Bonsdorff, tutkimusryhmän muut jäsenet ovat FT, ass. Tarja Pääjoki sekä väitöskirjaa valmistelevat Milla Kaitajärvi, Aila Marjomäki ja Sirke Ruokokoski, kaikki taidekasvatuksen jatko-opiskelijoita. Tutkimusryhmään liittyivät myöhemmin Abraham Pournazaree ja Päivi Takala. Hanke on saanut rahoitusta myös Koneen säätiöltä ja Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahastolta.

Taidekasvatuksen aktiivisten jatko-opiskelijoiden määrä oli 12, lisäksi kahden kanssa neuvoteltiin tutkimussuunnitelmista, mutta rahoituksen puutteessa tutkimukset eivät vielä käynnistyneet.

Abraham Pournazareen ja Sirke Ruokokosken väitösprojektit käynnistyivät vuoden alussa; syksyllä Milla Kaitajärvi, Aila Marjomäki ja Päivi Takala aloittivat tutkimuksenteon.

Oppiaineen post doc –tutkijana toimi Kaisa Hiltunen.

Konferenssit ja kansainvälisyys

Oppiaine järjesti yhdessä Suomen Estetiikan Seuran kanssa konferenssin Arts, Aesthetics, Life, joka samalla oli Pohjoismaisen estetiikan seuran kokous. Konferenssin kutsutut puhujat olivat Ellen Dissanayake, Marina Grzinic, Andrew Light, Ken-Ichi Sasaki ja Wolfgang Welsch, joka esiintyi yhdessä espanjalaisen taiteilijan Darya von Bernerin kanssa. Osallistujia oli runsaat 70, joista esitelmöitsijöitä 40. Konferenssi sai tukea Suomen Akatemialta, Suomen Kulttuurirahastolta, Alfred Kordelinin juhlarahasto/TSV:n juhlarahastolta ja Suomen Ritarihuoneelta.

InSEA:n Suomen osasto teki alustavan päätöksen maailmankongressin järjestämiseksi Jyväskylässä vuonna 2011.

Oppiaine osallistui vuoden 2008 alussa pidettävän lastenkirjallisuuden konferenssin suunnitteluun

NordForskin rahoittama The Bodily Turn. Gesture, Gender and Sensation in the Arts –tutkijaverkosto aloitti toimintansa; Jyväskylästä osallistujia ovat Pauline v Bonsdorff (ohjausryhmän jäsen) ja Kaisa Hiltunen.

Justin Winkler Baselin yliopistosta piti vierailuluennon ääniympäristötutkimuksesta.

 

Lasten- ja nuortenkulttuuri

Oppiaine teki ponnisteluja lasten- ja nuortenkulttuurin alan tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi. Laitoksen maisteriohjelma- ja tutkimuskeskushankkeen valmistelukierros tehtiin kesällä 2006 (Pauline von Bonsdorff ja Milla Kaitajärvi). Hanke sai laajaa tukea eri tiedekunnilta ja erillislaitoksilta mutta humanistinen tiedekunta ei pitänyt hanketta esittämisen arvoisena.

Kesällä yliopiston johto määritteli Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt monitieteiseksi osaamiskeskittymäksi, ja von Bonsdorff nimettiin osaamiskeskittymän kehittämistyöryhmään ja myöhemmin sen ohjausryhmään (vuoden 2007 alusta).

Oppiaine toimi yhteistyössä Jyväskylän lastenkulttuurikeskus Kulttuuriaitan kanssa. Yhteistyön näkyvin tulos oli syksyllä pidetty Kulttuuritutka-seminaari, aiheena Lapsen tila ja osallisuus.

 

 

NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUS – TAPAHTUMIA JA TOIMINTAA 2006

 

Henkilökunta

Professuurin hakuprosessi käynnistyi. Rehtori hyväksyi virantäyttöselosteen 30.6., ja hakuajan päättymiseen 20.9. mennessä hakijoita kertyi 12. Asiantuntijoiksi valittiin lopulta Lars-Olof Åhlberg, Helmi Järviluoma-Mäkelä, Helena Sederholm ja Erkki Sevänen.

Urpo Kovala nimitettiin 24.10. yliassistentiksi 1.1.2007 alkavaksi viisivuotiskaudeksi.

FT, dosentti Sirkku Kotilainen nimitettiin Nuorisotutkimusverkoston tutkijaksi ajalle 1.1.–31.12.2006. Hänen kolmivuotinen hankkeensa "Nuoret vaikuttajina verkkojulkisuudessa" sijoittuu vuosille 2005–2007.

Yrjö Heinonen tuli oppiaineeseen kulttuurisen musiikintutkimuksen dosentiksi.

Sivutoimisena tutkijana Viestintäministeriön selvityshankkeessa suomalaisten tv-kanavien tarjonnasta lapsikatsojille toimi FT Annikka Suoninen (hankkeen vetäjänä Sirkku Kotilainen).

Nina Sääskilahti tuli määräaikaiseksi projektisihteeriksi 1.2. alkaen.

 

Jatkokoulutus

Nykykulttuurin tutkijaseminaari (”tiistaiseminaari”) kokoontui kevätlukukaudella 14 kertaa; istunnoissa käsiteltiin 16 tekstiä ja/tai tutkimussuunnitelmaa. Syyslukukaudella kokoonnuttiin 12 kertaa ja 14 jatko-opiskelijaa esitteli työtään. – Kuten ennenkin, tiistaiseminaarin tuotiin käsiteltäväksi runsaasti myös muiden oppiaineiden jatko-opintoihin liittyviä töitä.

Jatkuvassa haussa hyväksyttiin nykykulttuurin tutkimuksen jako-opiskelijoiksi Eliisa Pitkäsalo, Nina Sääskilahti, Terhi Skaniakos ja Kanerva Vainio. Kolme hakemusta torjuttiin

Oppiaineeseen perustettiin uusi, tohtorikoulutyyppinen jatkokoulutusohjelma, jonka tarkoituksena on mahdollistaa etäämpää tapahtuva jatko-opiskelu ja samalla kokeilla jäsentyneempää jatkokoulutusta. Ohjelmaan valittiin syyskuussa 9 jatko-opiskelijaa: Michael Dutton, Jetta Huttunen, Sanna Härmä, Marjo Kovanen, Sanna Pekkinen, Mari Pienimäki,  Anne Karppinen, Ilkka Kuukka ja Hanna Kuusela. – Uuden ohjelman piirissä on myös kaksi jatkuvassa haussa hyväksyttyä etä-jatko-opiskelijaa, ja uuden ohjelman mahdollisuudet ovat olleet valikoidusti myös aiemmin hyväksyttyjen ja viikoittaiseen tutkijaseminaariin osallistuvien käytössä.

Valtakunnallista jatkokoulutusta jatkettiin kulttuurintutkimuksen 13. kesäkoulussa 7. – 9.6. Aiheena oli Social class ja opettajina Beverley Skeggs, Valerie Walkerdine, Juha Koivisto ja Mikko Lahtinen.

Tutkimuskeskus vastasi Semiotiikan verkostoyliopiston kulttuurin ja semiotiikan kurssista, jonka Erkki Vainikkala piti Imatralla18. – 20.10.

 

Konferenssit ja seminaarit

joiden järjestämiseen ja/tai ohjelmaan keskuksen tutkijat ja jatko-opiskelijat osallistuivat:

  • Cult and Community  3. – 4.3. Jyväskylässä
  • Vapaus ja välttämättömyys. Fanitutkimus -konferenssi 23. – 24.3.2006 Jyväskylässä
  • Cult, Memory, Museum 2. – 3.11. Debrecenissä
  • Young People Reading Fantasy (Baltic Ring) -tutkimushankkeen työkokous (Urpo Kovala, Irma Hirsjärvi, Erkki Vainikkala, Gitte Holten Ingerslev,  Aldona Siauliene ja Ave Tarrend) pidettiin 24.2. Helsingissä.

Julkaisusarjassa ilmestyivät vuoden aikana seuraavat teokset:

Juha Herman, Pirjo Hiidenmaa, Sanna Kivimäki ja Olli Löytty (toim.): Tutkimusten maailma.

Mari Pajala: Erot järjestykseen!

 Hanna Lindberg: Vastakohtien Ikea.

 

Järjestäytymistä ja toimintaa

Mediakasvatusseura rekisteröitiin. Puheenjohtajaksi valittiin Sirkku Kotilainen. Tutkimuskeskus on seuran kotipaikka. Vuoden 2006 aikana tutkimuskeskuksessa järjestettiin useita seuran hallituksen kokouksia.

Kulttuurintutkimuksen verkoston toimintaa organisoitiin edelleen tutkimuskeskuksesta käsin, sihteerinä Leena Kaukio. Verkoston johtoryhmän varapuheenjohtajana jatkoi Erkki Vainikkala.  Jyväskylän yliopiston edustus Semiotiikan verkostoyliopiston johtoryhmässä tapahtui edelleen tutkimuskeskuksen kautta (Erkki Vainikkala).

 

Kasvua

Tuija ja Sami Saresmalle syntyi 14.6. Aatos.

 

MUSEOLOGIAN TOIMINTAKERTOMUS 2006

Vuosi 2006 oli museologian oppiaineelle erityisen merkittävä neljästä syystä.

Ensiksi vuoden alusta astui voimaan päivitetty (2005/877) museolaki, jossa todettiin, että: “Museoalan koulutuksen saaneen henkilöstön vähimmäismäärästä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.” Museoasetus (1192/2005) tuli myös voimaan vuoden alussa ja se toteaa (1 § 2 mom) e.m. kelpoisuusvaatimuksista: “museolla on museonjohtaja ja ainakin yksi muu päätoiminen työntekijä, joista toisella tulee olla ylempi korkeakoulututkinto ja toisella korkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi opistoasteen tutkinto; lisäksi molemmilta vaaditaan perehtyneisyyttä museon edustamaan toimialaan sekä museologian perusopintoja tai museoalan työkokemusta”. Toisin sanoen museologian opinnot katsottiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa museoalan lakisääteiseksi kelpoisuusvaatimukseksi! Samalla maamme yliopistojen museologian oppiaineet saivat ikään kuin Eduskunnan ja Valtioneuvoston toimeksiannon ylläpitää ja kehittää oppiaineen tutkimusta, opetusta ja vaikuttavuutta yhteiskuntaan.  

Toiseksi esiupseeri Hannu Valtonen väitteli 24.3. Ilmasotakoulussa Tikkakoskella ensimmäisenä Suomessa (ja toisena Pohjoismaissa) museologiassa artikkeliväitöskirjallaan Tavallisesta kuriositeetiksi - Kahden Keski-Suomen Ilmailumuseon Messerschmitt Bf 109 -lentokoneen museoarvo (Jyväskylä Studies Humanities 49).

Kolmanneksi museologian professorille myönnettiin 1.8.2006 - 31.7.2007 Suomen akatemian varttuneen tutkijan määräraha tutkimusmäärärahoineen tutkimusprojektiin Suomen museoalan organisoituminen 1947-2005. Määräraha mahdollisti virkavapauden, jota hoitamaan tiedekunta nimesi erikoistutkijan.

Neljänneksi museologian oppiaine muutti syyskuussa pois Juomatehtaalta ja asettui yhdessä yliopiston museon kulttuurihistoriallisen osaston kanssa Seminaarinmäellä peruskorjattuun G-rakennukseen (A. Aalto 1955). Oppiaineen kirjasto jätettiin Mediateekkiin.