16.10.2018

Ohjeita kirjoittajille

Nykykulttuurin tutkimuskeskus 
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto

urpo.kovala@jyu.fi
laura.piippo@jyu.fi
pekka.hassinen@jyu.fi

Käsikirjoituksen lähettäminen

Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa julkaistaan sekä monografioita että artikkelikokoelmia. Myös artikkelikokoelmilta toivotaan mahdollisimman suurta sisäistä yhtenäisyyttä ja teosmaisuutta. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarjaan tarjottava käsikirjoitus lähetetään sarjan toimitukselle Word-tiedostona. Jos kyseessä on väitöskirja, työ on laitettava arvioitavaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun se lähtee esitarkastajalle. Käsikirjoitus laaditaan seuraavien ohjeiden mukaan.

Väliotsikot

Tekstissä käytetään pääotsikoita (kirjoitetaan isoin kirjaimin) sekä korkeintaan kahden tason alaotsikoita (alaotsikoista ylempi erotetaan alemmasta käyttämällä kursiivia). Otsikoita ei numeroida.

Kuviot ja taulukot

Kirjoittaja(t) toimittaa julkaisuun liittyvät kuviot (mielellään vektoripiirroksina) ja kuvat painovalmiina (JPG, PNG- tai TIFF-tiedostoina). Kuvien olisi oltava tarkkuudeltaan vähintään 300 ppi ja leveydeltään vähintään 99 mm ko. tarkkuudessa. Kuvan tai kuvion paikka sekä mahdollinen kuvateksti merkitään tekstiin seuraavasti: [KUVA 1: Tähän tulee kuvateksti.] [KUVIO 1: Tähän tulee kuvateksti.] Taulukot tehdään sarkaimia tai Wordin taulukkotoimintoa käyttäen ja ne sijoitetaan suoraan omalle paikalleen.

Tekstissä olevat lähdeviitteet

Lähdeviitteet sijoitetaan viittauksen perään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen painovuosi ja viittauksen sivunumerot. Esimerkki: (Therbom 1990, 38–40). Sivunumeroiden välissä käytetään ns. lyhyttä ajatusviivaa (en dash). Jos lähdeviite koskee edeltävää virkettä, se liitetään suoraan sen perään, jolloin piste tulee vasta viitteen jälkeen (kuten esimerkissä). Jos lähde viittaa useampaan kuin yhteen virkkeeseen, se sijoitetaan pisteen jälkeen ja suljetaan pisteellä. Esimerkki: (Therbom 1990, 38–40.) Jos viittauksen kohteena on sivunumeroimaton e-kirja, viittauksen tarkenteena voidaan käyttää kirjan muutakin sijaintitunnusta (location) seuraavasti: (Graeber 2011, loc1234). Klassikoihin viitattaessa voidaan julkaisuvuoden ja sivunumeroiden sijaan käyttää vakiintuneita viittausmuotoja. Esimerkki: (Aristoteles, Politiikka, I.5, 1263a15.) Merkitse kuitenkin lähdeluetteloon, mitä painosta olet käyttänyt.

Jos tekijöitä on kaksi tai kolme, sukunimet erotellaan pilkkua ja &-merkkiä käyttäen (esim. Palonen & Kovala 2018; Karkulehto, Lähdesmäki & Venäläinen 2016). Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, käytetään “ym.”-muotoa (esim. Kovala ym. 2018).

Loppuviitteet

Tekstissä ei sarjan sivuarkkitehtuurista johtuen käytetä alaviitteitä. Juoksevin numeroin merkityt loppuviitteet ovat mahdollisia. Ne sijoitetaan varsinaisen tekstiosan jälkeen ennen lähdeluetteloa.

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo liitetään tekstin loppuun. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjasta ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi (etunimen ensimmäinen kirjain ei siis riitä), julkaisuvuosi suluissa, teoksen nimi (kursiivilla), kustantaja, julkaisupaikka. Saman tekijän julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut merkitään kirjaintunnuksin (esim. 2011a; 2011b).

Kirstinä, Leena (1988) Halkeamia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aikakauslehtiartikkelista ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, kirjoituksen nimi (lainausmerkeissä), julkaisun nimi (kursiivilla), vuosikerta, lehden numero ja artikkelin sivunumerot.

Therborn, Göran (1990) Ska sociologer förklara någonting? Hur gör de då i så fall? Sociologisk Forskning 27:3, 35–46.

Kirjoituskokoelmaan sisältyvästä artikkelista ilmoitetaan kirjoittajan ja artikkelin nimet samalla tavalla kuin edellä. Kirjoituskokoelmasta ilmoitetaan sen toimittajan etunimi ja sukunimi, sen jälkeen sulkumerkkien sisällä, että ko. henkilö on toimittanut kirjoituskokoelman ja lopuksi kirjoituskokoelmaan liittyvät tiedot samalla tavoin kuin edellä.

Lyotard, Jean-Francois (1990) After the sublime: the state of aesthetics. Teoksessa David Carrol (toim.) The states of theory. History, art, and critical discourse. New York: Columbia University Press, 297–304.

Lähdeluettelossa ei käytetä alleviivauksia. Englanninkielisten artikkeleiden nimissä ei käytetä isoja alkukirjaimia nimen alkua lukuun ottamatta.

Verkkolähteet

Verkkolähteiden merkintä noudattelee painettujen lähteiden logiikkaa. Viitteestä tulee käydä ilmi tekijä, julkaisuajankohta, julkaisun nimi ja lähteen tyyppi, kuten blogi, raportti tai esite. Lähdettä ei tarvitse eritellä mikäli kyseessä on painettuun artikkeliin tai kirjaan rinnastuva julkaisu. Viitteessä ilmaistaan myös lähteen osoite sekä se, milloin lähteeseen on viitattu.

Rantama, Vesa (2010) Sallad, Dallas. Kiiltomato 8.3.2010. http://www.kiiltomato.net/harry-salmenniemi-texas-sakset/ (Luettu 17.9.2018).

Juva, Kersti (2013) Haltiat ja örkit. Kotus-blogi 31.7.2013. http://www.kotus.fi/index.phtml?8958_m=10229&8958_o=5&s=4333. (Luettu 17.9.2018.)

Nyt.fi (2014) Lahja sinulle, Vain elämää -fani: Ikuisesti itkevä Samuli. Nyt.fi. 23.9.2014. http://nyt.fi/a1305877090524?jako=b546d21fe05f6ef8fb190e28a755dabe&ref=og-url (Luettu 10.11.2014).

Sosiaalisen median lähteet

Sähköpostiviestit: Sukunimi, Etunimi (2017) Viestin otsikko. Yksityinen sähköpostiviesti 17.9.2018. Viestin saaja: Etunimi Sukunimi.

Twitter-viestit: @nykykulttuuri 2018 (Nykykulttuuri-julkaisusarja). Tviitti 13.8.2017. Twitter-mikroblogipalvelu. https://twitter.com/nykykulttuuri/status/1028979066081292288. Viitattu 17.9.2017.

Facebook-päivitykset: Nykykulttuuri (2018) Facebook-päivitys 13.8.2018. https://www.facebook.com/nykykulttuuri/. Viitattu 17.9.2017.

Jos sosiaalisen median päivityksiä on samana päivänä useita, voi päivitykset eritellä käyttämällä päivityksen ensimmäistä virkettä joko sellaisenaan tai katkaistuna.

Nykykulttuuri (2018) Nykykulttuurilta uusi populismin eri muotoja ja sisäisiä eroja käsittelevä teos [--]. Facebook-päivitys 10.4.2018. https://www.facebook.com/nykykulttuuri/. Viitattu 17.9.2017.

Muut huomioonotettavat yksityiskohdat

Tekstissä ei saa käyttää tavutusta eikä oikean reunan tasausta. Tekstissä ei liioin saa olla ylimääräisiä välilyöntejä; myös pisteen jälkeen tulee siten ainoastaan yksi välilyönti.

Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sisennyksiä käytetään ainoastaan sitaateissa (koko kappaleen sisennys). Jos varsinaisessa tekstissä halutaan tehdä korostuksia, ne tehdään käyttäen kursiivia, ei lihavointia.

Prosenttiluvut merkitään tekstiin kirjoittamalla luvun perään sana prosentti. Kun prosenttiluvut sijoitetaan sulkuihin, käytetään %-merkkiä.

Lainausmerkkeinä käytetään kaarevia kokonaismerkkejä niin, että aloitus- ja lopetusmerkit ovat samanlaiset (”kuten tässä”). Lainausmerkit tulevat yleensä automaattisesti oikein, jos Wordin kieliasetukseksi on valittu suomi. Yksinkertaisia lainausmerkkejä käytetään toisen lainauksen sisällä (”kuten ’tässä’ on käytetty”).

Sivunumerojen ja vuosilukujen välissä käytetään ajatusviivan pituista viivaa (kuten tässä dokumentissa).

Kirjoittajan vastuulla on käsikirjoituksen työstäminen ja hiominen taittovalmiiksi.

Muuta

Kirjoittajan tulee laatia englanninkielinen Summary (2–3 sivua).

Kirjoittaja laatii myös takakansitekstiksi 10–15 rivin ehdotuksen, jonka pohjalta sarjan toimitus muokkaa valmiin takakansitekstin.

Ehdotukset julkaisun kansikuvaksi ovat tervetulleita. Lopullisen kansikuvan sekä teoksen ulkoasun suunnittelusta ja valinnasta vastaa julkaisusarjan toimitus.