13.12.2016

Tutkimusprojektit

Hybrid Social Play: Solutions for Future Social Games and Media (2016-2017)

Hanke tutkii ja kehittää hybridistä ja sosiaalista pelaamista. Lisäksi hanke tarjoaa ratkaisumalleja sosiaalisen pelattavuuden hyödyntämiseen esineiden internetin yhteydessä. Projektissa tuotetaan malleja ja työkaluja hybridin eli fyysis-digitaalisen ja sosiaalisen pelattavuuden ja tätä hyödyntävien uusien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Hanke toimii aktiivisesti yhteistyössä peli- ja media-alan yritysten kanssa.

Vastuullinen tutkija: Raine Koskimaa

Rahoittaja: Tekes

Kulkemisen ja kuulumisen kertomukset: Liikkeelläolon ja kiinnittymisen kokemusten ja kuvausten elämäkerrallisia, etnografisia ja intersektionaalisia analyyseja (2016-2018)

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien elämäkerrallisia kertomuksia ja heidän arkisia käytäntöjään sekä muuttajien esittämistä mediassa. Pääkysymys on, miten liikkumisen ja kuulumisen kokemukset, kertomukset ja mediarepresentaatiot eroavat ajallisesti ja paikallisesti. Muuttamisen affektiivisuus ja intersektionaalisuus korostuvat: muuttajien kokemukset eroavat esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen taustan ja sosiaaliluokan vaikutuksesta. Arkistojen evakko-, sotalapsi- ja siirtolaiskertomuksia ja -kuvia sekä internetin blogeja ja sivustoja tarkastellaan narratiivisen ja visuaalisen analyysin keinoin. Monipaikkaista etnografista kenttätyötä tehdään Suomessa mm. vastaanottokeskuksissa ja monikulttuurikeskuksissa; lisäksi kehitellään oikoetnografiaa, jossa tutkija perheineen havainnoi väliaikaisia maahanmuuttokokemuksiaan Virossa ja Alankomaissa. Osallistavissa työpajoissa työstetään äskettäin maahan muuttaneiden kanssa heidän liikkuvuuskertomuksiaan taiteellisin menetelmin, luovan kirjoittamisen ja valokuvauksen, muistelutyön ja reittikarttojen avulla. Tutkimus lisää ymmärrystä maahanmuutosta ja antaa välineitä analyyttiseen keskusteluun. Hankkeen interaktiiviselle verkkosivustolle kootaan muuttajien elämäntarinoita ja blogeja, valokuvia kuulumisen paikoista ja karttareittejä.

Vastuullinen tutkija: Tuija Saresma

Rahoittaja: Koneen säätiö

Uses of Fantasy (2016-2017)

J. R. R. Tolkienin teksteihin perustuvan Hobitti-elokuvatrilogian vastaanotosta kerättiin vuonna 2015 46 maassa ja yli 30 kielellä yli 36 000 vastaajan tilastollinen ja laadullinen aineisto. Jyväskylän yliopistolta mukana ovat tutkijatohtori Aino-Kaisa Koistinen, professori Raine Koskimaa, yliopistotutkija Urpo Kovala, tohtorikoulutettavat Maria Ruotsalainen ja Tanja Välisalo, sekä tutkijatohtori Jyrki Korpua Oulun yliopistolta.

Tutkimuskysymykset:

  1. Mikä on fantasian merkitys vastaajille?
  2. Miten identiteetti, fanius ja kulttuurinen kuluttaminen ilmenevät tulkinnallisissa käytännöissä?
  3. Millaisia transmediaalisia käyttöstrategioita voidaan havaita aineistosta??
  4. Kuinka käsitykset kansallisesta, alueellisesta ja kulttuurisesta identiteetistä vaikuttavat tulkintatapoihin ja vastaanoton strategioihin Hobitti-trilogian katsojilla?

Vastuullinen tutkija: Irma Hirsjärvi

Rahoittaja: Suomen Kulttuurirahasto

Transmedia Literacy (2015-2018)

Vastuullinen tutkija: Raine Koskimaa

Rahoittaja: EU Horizon 2020

Kuulumisen kulttuurisuus – kiinnittymisen affektiivisuus ja materiaalisuus (2015–2017)

Monitieteisen tutkimushankkeen lähtökohtana on se, että kuuluminen ja kiinnittyminen ovat osa yksilöllistä identiteettiä, mutta tärkeitä myös ryhmille, yhteisöille ja kansakunnille. Kuulumiset ja kiinnittymiset ovat moniperustaisia, yhtäaikaisia tai toisiaan seuraavia. Niissä on usein kyse politiikasta ja vallasta määritellä sitä, kuka saa kuulua johonkin. Kuulumisen kääntöpuoli on ulossulkeminen. Tiettyjä alueita pyritään hallitsemaan fyysisesti, retorisesti tai symbolisesti, mikä samalla tarkoittaa toisten rajaamista ulkopuolelle.

Tarkastelemme kulttuurisia paikantumisia ja kiinnittymisiä suhteessa yksilölliseen kuulumisen kokemukseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kulttuurista kuulumista analysoimme jäsentämällä valokuvista, elokuvista, kaunokirjallisuudesta, internet-keskusteluista ja EU-asiakirjoista koostuvaa empiiristä aineistoa teoreettisten käsitteiden (intersektionaalisuus, ylirajaisuus, translokaalisuus) avulla.

Monitieteisessä, -aineistoisessa ja -metodisessa tutkimuksessa sukupuolentutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen kriittiset lähestymistavat, kuten kontekstuaalinen ja intersektionaalinen analyysi, yhdistyvät toimintatutkimukseen, taideteosten diskursiiviseen ja visuaaliseen analyysiin ja tekstien lähilukuun.

Osahankkeissa selvittelemme kotiin, paikallis- ja kansallismaisemaan, muistiyhteisöihin ja Eurooppaan kiinnittymisen mekanismeja ja toisaalta tapoja, joilla pyritään osoittamaan mm. maahanmuuttajille, etnisille ja seksuaalivähemmistöille tai mielenterveysongelmaisille heidän paikkansa. Näissä hankkeissa ja tutkijoiden yhteisissä seminaareissa kehittelemme visuaalisia menetelmiä, toimintatutkimusta, nettietnografiaa ja taiteella tutkimista.

Vastuullinen tutkija: Tuija Saresma

Rahoittaja: Koneen säätiö

Leikillistyminen ja pelillisen kulttuurin synty (2014-2018)

Leikillistyminen ja pelillisen kulttuurin synty -tutkimushanke tarkastelee pelien ja pelillisyyden laajenavaa roolia ja merkitystä nykykulttuurissa ja yhteiskunnassa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat toisaalta ne monet, entistä näkyvämmät muodot ja tehtävät, joita pelit ja pelilliset mediamuodot ovat omaksuneet arkielämässä, toisaalta pelillisyyden levittäytyminen ja vaikutukset viihteellisten sovellusten ja käyttötarkoitusten ulkopuolelle. Kehityskulkua voi kuvata kulttuurin ja yhteiskunnan leikillistymiseksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa analyysi siitä, miten pelit ja leikillisyys vaikuttavat ja punoutuvat osaksi nykykulttuuria ja yhteiskunnan eri osa-alueita Suomessa. Tutkimuksen päätuloksina syntyy parempi ymmärrys niistä eri tavoista joilla kaikkialle levittäytyvä pelillisyys vaikuttaa nykykulttuurin useilla, myös varsinaisen viihdekäytön ulkopuolisilla elämänalueilla.

Vastuullinen tutkija: Raine Koskimaa

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Populismi liikkeenä ja retoriikkana (2012-2016)

Yhteiskunnan nopeat muutokset, monikulttuurisuuden haasteet, sosiaalinen epätasa-arvo ja erilaisten uhkakuvien leviäminen median kautta yleiseen tietoisuuteen ovat Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, synnyttäneet populistisia protestiliikkeitä ja vetoamista kulttuuriarvoihin joissa yleensä yhdistyvät antielitismi ja maahanmuuttovastaisuus kansallisesti ja paikallisesti perusteltuihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin. Tämä tutkimushanke keskittyy suomalaiseen populismiin ja sen retoriikkaan. Päähuomio on painettujen ja verkkotekstien analyysissä ja aineistot kerätään Internetin keskustelufoorumeilta, blogeista, sanomalehdistä ja poliittisista ohjelmista. Hanke tarkastelee populismia monilähteisenä ja moniagendaisena ilmiönä. Siinä tutkitaan intersektionaalisesti kansallisuuden, eurooppalaisuuden, etnisyyden, sukupuolen ja ympäristökysymysten artikulaatioita niin että taustalla on ”uusi julkisuus” ja yksityisen ja julkisen rajojen siirtyminen.

Vastuullinen tutkija: Urpo Kovala

Rahoittaja: Suomen akatemia

Lapin sodan tuhot ja muistamisen etiikka (2012-2013)

Muistamisen maantieteet

Rahoittaja: Koneen säätiö (JY:n "Kuulumisen kulttuurit" -projekti) ja Suomen Akatemia (Lapin yliopiston projekti "Feeniks - Taide ja kulttuuri osana Lapin sodanjälkeistä henkistä ja materiaalista jälleenrakennusta".

Hankkeessa hyödynnetään kulttuurintutkimuksen spatiaalisen käänteen synnyttämiä näkökulmia kiinnittymisen affektiivisuuden ja materiaalisuuden tarkasteluun muistin tutkimuksen kontekstissa.

Vastuullinen tutkija: Nina Sääskilahti, postdoc-tutkimus

Rahoittaja: Koneen säätiö

Arjen, kodin ja kansakunnan idealisointi suomalaisissa blogeissa (2012-2014)

Vastuullinen tutkija: Tuija Saresma

Rahoittaja: Suomen Kulttuurirahasto

Kriittinen diskurssianalyysi musiikin tutkimuksessa

Hanke edustaa tutkimuskeskuksen uudempaa pyrkimystä edistää kulttuurisen musiikintutkimuksen asemaa Suomessa. Hankkeeseen liittyy väitöskirjaprojekteja.

Valmistuneet väitökset: Olli Heikkinen, Terhi Skaniakos, Anne Karppinen.

Tekeillä olevat väitöskirjat: Olli Koponen, Juha Ruuska

Vastuulliset tutkijat: Yrjö Heinonen, Terhi Skaniakos

Nuoret fantasian lukijoina (Young people reading fantasy)

Kansainvälistä projektia koordinoidaan Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa. Projekti liittyy tutkimuksellisena osana laajempaan Baltic Ring -nimiseen kulttuurihankkeeseen, joka pyrkii tekemään tunnetuksi Itämeren maiden kirjallisuutta laajemmalle eurooppalaiselle yleisölle. Tutkimuskohteena ovat fantasiakirjallisuuden vastaanotto, lukutottumukset ja mieltymykset; sen keskeisenä vastaajajoukkona ovat nuoret Baltic Ringin vaikutusalueella. Projektiin osallistuu tutkijoita kuudesta maasta: Virosta, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta.

Keskeisenä tarkastelukohteena tutkimuksessa on eri kielialueiden edustajien vastauksien yhteisten piirteiden ja eroavaisuuksien hahmottaminen. Tässä tarkoituksessa Itämeren aluetta ja Pohjolan maita ajatellaan kulttuurisena alueena. Tutkimusprojektissa selvitetään, missä määrin tulkintakehykset ja kirjalliset mieltymykset yhtenevät nuorten keskuudessa, missä määrin alueella esiintyy kulttuurisia eroavaisuuksia sekä millaisia ne ovat. Eräänä pääasiallisena tuloksena tutkimuksen odotetaan tuottavan tietoa Itämeren alueesta kulttuurisena kokonaisuutena. Lisäksi projektin tarkoitus on levittää tietoa ja tehdä tunnetuksi Itämeren alueen kirjallisuutta.

Kaikille vastaajille yhteisenä luettavana on englanninkielisen fantasiakirjallisuuden vakiintuneen edustajan Ursula Le Guinin novelli Kerastiini. Jokaisella osallistujamaalla on sen ohella oman kielialueen kirjallisuutta edustava teksti. Vastaajina ovat 1-2 yläaste- ja lukiotason koululuokkaa jokaisessa maassa. Projektin vastuullisina johtajina toimivat dosentti Urpo Kovala ja dosentti Erkki Vainikkala Nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta.

Vastuulliset tutkijat: Urpo Kovala ja Erkki Vainikkala

Youth media participation (2009-2011)

Tammikuussa 2009 käynnistyi kolmivuotinen Suomen Akatemian rahoittama kansainvälinen Vertaileva tutkimusprojekti nuorten mediaosallistumisesta (Youth Media Participation). Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa koordinoitava hanke kerää vertailevaa tietoa nuorten mediaosallistumisesta. Projektissa etsitään ja tutkitaan, kuinka nuoret saavat äänensä kuuluville ja osallistuvat median välityksellä. Mediaosallistumisen tapoja ja ehtoja tarkastellaan nuorille suunnatuin kyselyin, haastatteluin ja päiväkirjoin. Lähtökohtaisesti projektissa nähdään lapset ja nuoret aktiivisena mediankäyttäjänä ja tuottajana.

Dosentti Sirkku Kotilaisen vetämä tutkimus liittyy laajemmin keskusteluihin viestinnän roolista sosiokulttuurisissa muutoksissa köyhien, naisten sekä lasten ja nuorten keskuudessa. Tutkimuksen tärkein yhteistyökumppani on Göteborgin yliopistossa sijaitseva Unescon Clearinghouse for Children, Young and Media -projekti.

Vertaileva tutkimus tehdään Suomen lisäksi Argentiinassa, Egyptissä ja intiassa. Media ymmärretään tutkimuksessa laajasti informaatioteknologiana, joka toisaalta tarjoaa mediaesityksiä tulkittaviksi ja toisaalta antaa näkyvyyttä nuorten toiminnalle. Tutkimuksen empiirisenä kohderyhmänä ovat 11–17 -vuotiaat nuoret, joiden mediakäytöstä kerätään tietoa sekä tilastollisin että laadullisin metodein.

Kansainvälinen suunnittelukokous pidettiin helsingissä kesäkuussa 2009. Pilottitutkimuksena tehtiin haastattelut syksyllä 2009.  Keväällä 2010 kerättiin noin 14-vuotiailta koululaisilta "Yksi päivä mediaa" -kirjoituksia Argentiinassa, Egyptissä, Intiassa, Kiinassa, Keniassa ja Suomessa yhteistyössä Nokia Research Centerin kanssa. Näistä julkaistaan sekä kansainvälinen vertaileva tutkimus että antologia. Kansainvälinen tilastollinen tutkimus, johon osallistuu 1200 koululaista ja nuorta Argentiinassa, Intiassa, Egyptissä ja Suomessa toteutetaan syksyllä 2010.

Vastuullinen tutkija: Sirkku Kotilainen

Kulttuuri nuorten hyvinvoinnin tukena (2008-2011)

Hankkeessa (joka toimii vuosina 2008-2011) tutkitaan laaja-alaisesti sitä, miten kulttuuri, erityisesti taide, voi toimia nuorten hyvinvoinnin tukena. Tutkimuskohteena on Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hanke ja siihen osallistuvat 13-17-vuotiaat nuoret, joiden näkökulmasta hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan. Lähtökohtana on akateemisen ja soveltavan tutkimuksen rajan ylittävä tutkimus- ja kehittämishanke, jonka lopputuotoksena on odotettavissa teoreettis-käsitteellisiä avauksia ja kehittämisehdotuksia käytännön ja politiikan kentille.

Lisätietoa Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeesta: http://www.myrsky.info/index.php

Vastuullinen tutkija: Sirkku Kotilainen

Mediakasvatusta alle 8-vuotiaille (2006-2007)

Keväällä 2006 toteutetun Mediamuffinssikokeilun arviointia. Mediakasvatus päiväkodissa ja esiopetuksessa. Mediakasvatuksen tilan ja Mediamuffinssi-oppimateriaalien käyttöönoton arviointi syksyllä 2007. Viestintäministeriön selvitys Television lastenohjelmatarjonta syksyllä 2006.

Vastuullinen tutkija: Annika Suoninen

Nuoret vaikuttajina mediajulkisuudessa –tutkimushanke (2005-2008)

Julkiset viestimet mediana kuuluvat merkittävimpiin kansalaisuuden toteuttamisen foorumeihin nykykulttuurissa, kun julkisuustila on lisääntynyt varsinkin tietoverkon myötä. Kansalaisten osallistumismahdollisuudet julkistoimintoihin ovat siis lisääntyneet, ja uusia interaktion muotoja kehitetään koko ajan. Verkkoa ja laajemminkin mediaa ei voi enää ohittaa yhteiskunnallisen keskustelun ja kansalaisaktiivisuuden paikkana. Tutkimuksessa on pureuduttu kahteen nuorisotyön hankkeeseen, joissa on pyritty edistämään 13-18-vuotiaiden nuorten kansalaisvaikuttamista myös median avulla: Vaikuttamo.net ja Nuorten Ääni-toimitus. Aineistoa on kerätty useista eri näkökulmista pääosin toimintatutkimuksena.

Vastuulliset tutkijat: Sirkku Kotilainen ja Leena Rantala

Kultti, yhteisö ja identiteetti (2005-2007)

Hanke tutkii kultti-ilmiön yhteisöllistä merkitystä historiassa ja nykykulttuurissa. Yhteistyöhanke hungarologian kanssa.

Vastuullinen tutkija: Tuomo Lahdelma

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Kertomusten aika (2001-2003)

Hanke selvittää yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen uuteen vaiheeseen sopivien tutkimuskäytäntöjen avulla, kuinka ihmiset rakentavat identiteetistään ja elämästään mielekkään kerronnallistamalla henkilökohtaisia, vahvoja tunnelatauksia sisältäviä elämänkokemuksiaan. Kerronnallistamisen oletetaan kiinnittyvän vahvasti tunteisiin, jotka ovat saaneet keskeisen merkityksen sekä yksilöllisinä että yhteiskunnallisina resursseina. Tällainen identiteettien narratiivisuutta ja tunteiden merkitystä korostava aikalaisanalyysi toimii hedelmällisimmin monitieteisenä. Kertomusten ajan keskeiset tieteenalat ovat kulttuurintutkimus, sosiologia, kirjallisuudentutkimus, naistutkimus ja etnologia.

Modernille ominainen kiihtyvä yksilöllistyminen on jälkiteollisena ja myöhäismodernina aikana johtanut tilaan, jossa yksilöllistymisestä ja henkilökohtaisesti elämänhallinnasta on tullut keskeinen yhteiskunnallistumisen muoto. Yhteiskunta suorastaan edellyttää yksilöitä, jotka laajasti sitovien, yhtenäisten arvojen heikentyessäkin kykenevät luomaan elämäänsä mielekkäitä, toimintakyvyn takaavia jatkuvuuksia. Tämä ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Identiteettityön vaatiman refleksiivisyyden ymmärtämiseksi on otettava huomioon tekstuaalisten ja institutionaalisten käytäntöjen rakenteistava merkitys: mediavälitteisyys, työmarkkinat, hyvinvointivaltiolliset ratkaisut, koulutus ja kulutus. Yksilöllistynyt elämä kohtaa monenlaisten kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden ja instituutioiden ohjauksen. Sen yhtenä vaikutuksena on, että laajat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset prosessit totutaan yksilöllistämään ja ymmärtämään henkilökohtaisina onnistumisina ja epäonnistumisina.

Kertomusten aika -hanke kehittää uuteen suuntaan aiempaa suomalaista elämäntapatutkimusta, joka liittyi 1960-luvun lopun ja 70-luvun alun elinkeinorakenteen muutokseen. Silloin oltiin kiinnostuneita rakenteiden välittymisestä elämäntapoihin palkkatyön ja luokan käsitteiden kautta. Vaikka näillä on edelleen merkityksensä, tutkimus tavoittaa nyt muutosprosessia sellaisilla käsitteillä kuin narratiivisuus, tunteet, diskurssi, media, identiteetti, yksilöllistyminen ja symbolijärjestelmät. Tätä voi kuvata myös käsitteellisellä muutoksella, jossa Erik Allardtin hyvinvointitutkimuksen käsitteisiin 'Having' (elintaso), Loving (yhteisyyssuhteet) ja Being (itsensä toteuttaminen) on tullut tarpeelliseksi lisätä 'Feeling' - tunnepanostukset eivät vain täydennä edellisiä, vaan leikkautuvat niihin kaikkiin. Siirtyminen 'elämäntavasta' 'elämänpolitiikkaan' on toinen suuri käsitteellinen muutos; se korostaa oman elämäntyylin aktiivista rakentamista ja itsereflektiivisiä narratiiveja. Tärkeiksi nousevat myös muistot, joita tutkimuksessa tarkastellaan sekä henkilökohtaisina että rakenteellisina.

Omaa elämäntarinaa kysyvät kirjoituskilpailut ovat tulleet suosituiksi. Niin on koottu myös ne aineistot, joiden pohjalta edellä luonnosteltuja kysymyksiä Kertomusten aika -hankkeessa tutkitaan. Kertomukset ja tunteet (tähän liittyen myös runot) eivät ole vain tutkimuksen yleinen kohde ja näkökulma, vaan neljän laajan ja erityyppisen aineiston tarjoama konkreettinen materiaali. Asiasanat: Narratiivisuus, tunteet, identiteetti, yksilöllistyminen.

Vastuullinen tutkija: Katarina Eskola

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Murrostuva suomalainen mediakulttuuri: tekijän, tekstin ja nuoren kohtaamisia (1999-2002)

Projekti tarkastelee suomalaisen mediakulttuurin murrostumista 2000-luvun kynnyksellä nuoren näkökulmasta. Luomme kuvaa tästä murroksesta tutkimalla tekijöiden, tekstien ja yleisöjen kohtaamisia (uus)mediassa. Tavoitteemme on kuvata ja analysoida sitä, miten ja missä määrin uudet ja vanhat mediat, niiden sisältämät mediatekstit, mediatekstien tuottamisen ja käyttämisen käytänteet muuttuvat ja limittyvät nuorten arjessa.

Oletuksemme on, että erilaiset rajat - lokaalin ja globaalin, tekijän ja yleisön, faktan ja fiktion, kielen ja kuvan välillä - hämärtyvät yhä enemmän. (Uus)medialla on merkittävä rooli tässä murroksessa sekä käytänteiden, muotojen, merkitysten ja käyttöjen uudelleen neuvotteluissa ja muotoututumisissa.

Lähtökohtamme mediakulttuurin murrosten rajankäyntien tutkimiselle mahdollisimman kokonaisvaltaisesti on monitieteisyys: viitekehyksessämme kohtaavat viestinnän ja kulttuurin tutkimus, soveltava kielitiede, sosiologia, taidekasvatus ja naistutkimus, sillä tutkimusryhmämme edustaa näitä tieteenaloja.

Tutkimushanke on osa Suomen Akatemian Mediakulttuurin tutkimusohjelmaa. Hanke käynnistyi vuonna 1999 ja päättyy vuonna 2002. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkijaa Jyväskylän yliopiston neljältä eri laitokselta.

Vastuullinen tutkija: Minna-Riitta Luukka

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Lasten ja nuorten muuttuva mediakulttuuri (1996-2000)

Kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa tarkastellaan 6-17- vuotiaiden lasten ja nuorten mediakäyttöjä ja muuttuvia mediakulttuureja 12 maassa. Mukana tutkimuksessa oli tutkimusryhmät Iso-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta (Flanders), Espanjasta, Israelista, Italiasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä, Tanskasta ja Suomesta. Tutkimuksen Suomen osuus oli Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen ja Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen yhteishanke.

Hankkeessa tarkasteltiin lasten ja nuorten mediakäyttöjä kokonaisuutena, vaikka erityistä huomiota kiinnitettiinkin uusiin sähköisiin medioihin ja niiden käyttöön ja merkitykseen lasten ja nuorten itsensä kannalta.

Tutkimushanke käynnistyi vuonna 1996 ja päättyi vuonna 2000. Kansainvälisen tutkimuksen loppuraportti "Children and Their Changing Media Environment. A European Comparative Study" (toimittaneet Sonia Livingstone ja Moira Bovill) ilmestyi vuonna 2001 Lawrence Erlbaumin kustantamana.

Vastuullinen tutkija: Annikka Suoninen

Yksilö, yhteisö, media

Yksilö, yhteisö, media -tutkijaryhmän tarkoituksena on luoda synergiaa tuomalla yhteen tutkijoita ja jatko-opiskelijoita, jotka tekevät mediatutkimusta yksilön, yhteisön ja niiden kasvun näkökulmista eri tieteenaloilla ja eri instituutioissa. Hankkeen painopisteet ovat kulttuurintutkimuksellisia ja mediapedagogisia. Tutkimusotteet ulottuvat kehittävästä toimintatutkimuksesta mediatekstien analyysiin. Toiminnan tavoitteena on edistää monitieteistä tutkimusta yksilön, yhteisön ja median suhteista ja kehityksestä muuan muassa tutkijatapaamisin ja julkaisuin.

Vastuullinen tutkija: Sirkku Kotilainen

Rakkaudesta taiteeseen -omaelämäkertatutkimus (1995-1997)

Tutkimushankkeessa selvitetään, mikä merkitys luovalla toiminnalla on osallisten arkielämässä. Tutkimuksessa paneudutaan ihmisten taide-elämyksiin ja niiden vaikutuksiin sellaisina kuin kokijat ja tekijät niitä itse oman arkielämänsä kontekstissa kuvaavat, erittelevät ja tulkitsevat. Tutkimuksen aineisto koottiin vuonna 1995 omaelämäkertakilpailun avulla. Hankkeen päävaihe toteutui vuosina 1995-1997 Opetusministeriön rahoituksella. Yhteistyökumppanina on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto.

Vastuullinen tutkija: Katarina Eskola

Kulttuuriset tulkintasäännöt kuudessa Euroopan maassa (1992-1996)

Vertailevassa tutkimuksessa selvitetään teoreettisesti ja empiirisesti, miten erityyppiset kulttuurin piirteet muuntuvat siirtyessään yhteiskunnasta ja kulttuurista toiseen. Tutkimushanke on monitieteinen. Siinä verrataan novellin vastaanottoa eri maissa samoin kuin tutkijoiden niistä tekemiä tulkintoja. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen käynnistämän tutkimuksen suorittajamaat ovat Bulgaria, Englanti, Ranska, Saksa, Suomi ja Viro. Hankkeeseen kuuluu useita teemaan liittyviä osatutkimuksia. Tuvtkimuksesta on valmistunut kaksi tutkimusraporttia, kaksi väitöskirjaa, yksi lisensiaatintyö sekä useita artikkeleita. Vuosina 1992-96 kansainvälisenä vertailuna toteutettavaa tutkimushanketta rahoitti Suomen Akatemia.

Professori, VTT Katarina Eskola, YTT Kimmo Jokinen, FT Raine Koskimaa, FT Urpo Kovala, FL Erkki Vainikkala

Rahoittaja: Suomen Akatemia