09.12.2016

Tekeillä olevat ja valmistuneet väitöskirjatutkimukset

TEKEILLÄ OLEVAT VÄITÖSKIRJAT

Alavilo, Pama:  Lukijoiden luoma bestseller

Pääohjaaja Raine Koskimaa

Aunila, Seija: Kotilieden koteja ohjeistavat diskurssit toisen maailmansodan ja jälleenrakennuksen ajalta 1939-1946

Pääohjaaja Urpo Kovala

Finne, Maarit: Immersion and Interactivity in Hypertextual Possible Worlds

My doctoral thesis entitled “Immersion and Interactivity in Hypertextual Possible Worlds” focuses on digital literature that has been researched very little so far. The works in this field are quite marginal in many ways, but they play an important role in challenging the conventions of literary research and interpretation. The study combines traditional concepts of literary research (e.g. narration analysis and fictive ontological classification) with the ones of immersion and interactivity used in hypertexts and digital media. For example, reading a digital text reminds game playing; the text’s programmed mechanism makes narration and plot appear in a new light, when the conditions of constructing a story have to be interpreted in the new way. I will study how in digital fiction immersive and interactive features exert influence upon plot construction and interpretation. The work is based on text analyses, by means of which the existing theoretical research of digital literature will be tested. If needed, hypertext theory will be remodeled according to the analyses.

Pääohjaaja Raine Koskimaa

Harju, Hanna: Näkymisen halua ja kapinamieltä - muotikatalogit imagonluonnin opaskirjoina

Visuaalisen ja materiaalisen kulttuurin alueelle sijoittuvassa väitöskirjassani tutkin pukeutumismuotia ja ulkoisen olemuksen merkitystä. Liikun rajapinnalla, jossa kohtaavat ihmisten omat tuntemukset sekä sosiaalisen arvostuksen tavoittelu. Käsittelen muotia tuotannon, jakelun ja käytön näkökulmasta, jotka sitoutuvat kulttuuriseen merkitykseen liittyviin seikkoihin. Kulttuurintutkimuksen näkökulmasta imagon rakentumista on oleellista tarkastella jälkimodernissa yhteiskunnassa eräänlaisena dramaturgiana; itseä tuotetaan elämällä erilaisissa rooleissa ja yhteisöllisyydessä, jolloin kiinnostus kohdistuu merkitysten valinta- ja määrittelyprosesseihin. Jatkotutkimuksen aiheenvalintaan on vaikuttanut oman vaatetusalan ammatillisen taustan lisäksi eri-ikäisten ihmisten kanssa käydyt keskustelut muodin ja imagon merkityksestä. Tutkimus pohjaa osaltaan myös taidekasvatuksen pro gradu-työhöni ”Täydellisyyden estetiikkaa - Dieselin Save Yourself -katalogi merkityksenkantajana” (2004), jossa hahmotin kuluttajille tarjottavan muotikatalogin merkitystä populaarikulttuurin piiriin kuuluvassa kulutus- ja mediakulttuurin kontekstissa.

Pääohjaaja Urpo Kovala

Hassinen, Pekka: Hybridi. Kulttuuriteoreettinen tutkimus artefaktin ongelmasta (työnimi)

Työn lähtökohtana on filosofinen ja kulttuurintutkimuksellinen näkökulma luonnon ja kulttuurin suhteeseen. Se pitää sisällään luonto/teknologia/kulttuuri -problematiikan.

Orgaaninen artefakti johdatti tekijän havaintoon: artefaktin konstituutio ei ole kriisiytynyt sivilisaation ekologisen kriisin myötä. Havainto puolestaan johti kysymykseen: onko vallitseva kulttuurisen artefaktin konstituutio osallisena ekologisessa kriisissä? Keskeinen tutkimuskysymys kuuluu, onko vallitseva artefaktin konstituutio doxa, käytännöllinen uskomus ja yleisesti hyväksytty käsitys ihmistekoisen maailman käsitteenmukaisuudesta ja ideankaltaisuudesta. Artefaktit ymmärretään vaihdettavina ja irrallisina olemisen jatkumosta. Vallitsevissa käytänteissä teknologia on kuin logiikkaa, joka löytää omat lauseensa olioina. Käsitys muodostaa esteen sivilisaation ehtojen ymmärtämiselle ja kulttuurisen itseymmärryksen syvenemiselle. Tutkimuksessa viitataan erityisesti teknologisen kulttuurin ja sen valta-aseman synnyttämään doxaan.

Tutkimusmetodi on filosofinen ja fenomenologinen (tietyin tutkimuksen kuluessa täsmentyvin varauksin).

Artefakti on jäänyt toissijaiseen asemaan kulttuuriteorioissa, joskin viime aikoina mielenkiintoa on herännyt. Affekti-käsitteen nousu kulttuuriteoreettiseen keskusteluun tekee artefaktin ongelmasta entistäkin kiinnostavamman, kun artefakti voidaan mieltää muutoinkin kuin kielellisen mediumin ehdoin.

Pääohjaaja Annika Waenerberg

Huttunen, Jetta: Suomalaisnuorten omat mediasankarit - Kapteeni Pirk maailmaa valloittamassa

Pääohjaaja Urpo Kovala

Kerttula, Tero: We Could Be Critics - Portraying Gaming Culture and Design in Online Videos

Pääohjaaja Raine Koskimaa

Koponen, Olli: Musiikkikeskeisten eriytyneiden nuorisokulttuureiden yhteisöllisyyden rakentuminen ja arvojen ilmeneminen sosiaalisissa medioissa sekä Internetin keskustelupalstoilla 2010-luvun Suomessa

Pääohjaaja Raine Koskimaa

 

Kuukka, Ilkka: PIETARIN KALANSAALIS? – VERKOSTOITUMISPROSESSIA KÄSITTÄMÄSSÄ

Rakennan väitöskirjatyössäni monitieteisen teoriapohjan verkostojen organisoitumiselle yhdistämällä verkosto-, toiminnan- ja oppivan organisaation teorioita. Muodostuvan teoreettisen kehyksen ja sitä testaavien teemahaastattelujen avulla sekä aktiivisella osallistumisella verkostoitumisprosesseihin analysoin jo olemassa olevien alueellisten verkostojen (case: Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta) ja käynnissä olevien alueellisten verkostoitumisprosessien (case: Keski-Suomen Järjestöareena ja Keski-Suomen elokuvakeskuksen mediakoulutusverkosto) järjestäytymistä. Teorian ja organisoitumisprosessien analyysin avulla muodostan mallin vastaavanlaisten kulttuurialan toimijoiden verkostoitumisprosessien hallinnan ja kehittämisen välineeksi. Malli tulee olemaan skaalautuva niin valtakunnalliselle tasolle kuin myös yksittäisiin koulutustoteutuksiin. Tutkimusotteeni on kehittävä toimintatutkimus (design-tutkimus).

Pääohjaaja Raine Koskimaa

Pekkinen, Sanna: Kulttuurituottajien ammatti-identiteetti.

Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen kulttuurituottajien ammatillista identiteettiä suhteessa luovan toimialan kehitykseen ja odotuksiin Suomessa. Kulttuurituottajilla tarkoitan festivaali- ja tapahtumatuotannoissa tuottajan ominaisuudessa työskenteleviä henkilöitä, joiden varsinainen ammattinimike voi kuitenkin olla jokin muu kuin kulttuurituottaja. Tutkimukseni tulee painottumaan sellaisiin kulttuurituottajiin ja -tapahtumiin, jotka ovat erikoistuneet kansanperinteen, historian tai paikalliskulttuurin pohjalta tehtyihin tuotantoihin tai toimintaan. Tämä antaa kiinnostavan näkökulman luovan toimialan kehittämisen kannalta, sillä usein kulttuurituotteiden ja varsinkin kulttuuriteollisuuden ajatellaan olevan aikaan sitomatonta ja globaalia. Kulttuuriteollisuuteen ja –vientiin sisältyy vahva monistettavuuden ja tuotteistamisen painotus. Tutkimuksessani selvitän, miten kulttuurituottaja hahmottaa oman ammatillisen identiteettinsä ja mistä osa-alueista identiteetti muodostuu. Keskityn tutkimaan ammatti-identiteettiä elämänhistoriallisen jatkumon kautta, jolloin yksittäisen kulttuurituottajan näkemykset koulutuksen, ammattitaidon, ammatillisesti merkittävien kokemusten ja elämysten merkityksistä nousevat vahvasti esille.

Pääohjaaja Urpo Kovala

Radosevic, Ljiljana: Understanding Street Art

Pääohjaaja Urpo Kovala

Rohas, Eeva: She dies and I wake - mimeettinen halu ja hegemonia osoitteessa www.sylviaplathforum.com

Pääohjaaja Urpo Kovala

Ruuska, Juha: Autenttisuuden diskurssit musiikkikritiikissä

Pääohjaaja Urpo Kovala

 

VALMISTUNEET VÄITÖSKIRJATUTKIMUKSET

2016

Westman, Maija-Liisa: TEATTERIKRITIIKKI INTOHIMOJEN NÄYTTÄMÖILLÄ - teatterikritiikin vuosikymmenet 1961-2011

Tutkimukseni kohteena on keskisuomalainen teatterikritiikki. Teatterikritiikkiä on maassamme tutkittu niukalti, vaikka sitä on kirjoitettu ja julkaistu päivälehdissä yli sadan vuoden ajan.

Tutkin Jyväskylän kaupunginteatterin esityksistä sanomalehti Keskisuomalaisessa julkaistuja arvioita. Jaan tutkimusjaksoni, vuodet 1995-2005, viiteen neljän vuoden jaksoon, jotka ajoittuvat vuosikymmenten taitteeseen (esim. 1969-1972 jne.). Tarkastelen arvioiden ulkoista muutosta (mm. palstatila, fonttilajit, kuvien käyttö) ja itse tekstejä (mm. kieli, kirjoittajat, arvioinnin kohteet). Teoriasisältöjä etsin esimerkiksi Bourdieaun kenttäteoriasta ja Faircloughin diskurssianalyysistä.

Selvitän myös kritiikin kirjoittamisen ulkoisia reunaehtoja: kuinka yhteiskunnalliset muutokset ja esimerkiksi teatteritekniikan kehitys vaikuttavat kriitikoihin ja kritiikkeihin, kuinka kirjoittamista säädellään lehden/teatterintekijöiden taholta – vai säädelläänkö. Näihin kysymyksiin haen vastauksia kvalitatiivisen teemahaastattelumetodin avulla.

Pääohjaaja Urpo Kovala

2015

 

Aino-Kaisa Koistinen: "The Human Question in Science Fiction Television: (Re)Imagining Humanity in Battlestar Galactica, Bionic Woman and V"

  

2014

Kontturi, Katja: Ankkalinna - portti kahden maailman välillä. Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana 

Joulukuu 2014.

Pääohjaaja Urpo Kovala

2013 

Mari Pienimäki:

Pääohajaaja Sirkku Kotilainen

2012

Karppinen, Anne: A Woman of Heart and Mind. Sexual Difference in the Early Songs of Joni Mitchell.

Syyskuu 2012

Pääohjaaja Urpo Kovala

2011

Sääskilahti, Nina: Ajan partaalla. Omaelämäkerrallinen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri.

Pääohjaaja Erkki Vainikkala

Lehtonen, Kimmo: Rhetoric of the Visual - Metaphor in a Still Image

Pääohjaaja Erkki Vainikkala

2010

Sandor Klápcsik: The Liminal Space. Liminality and Multiplicity in Rational and Fantastic Subgenres of Popular Fiction - a Post-Structuralist Approach

Pääohjaaja Erkki Vainikkala

Skaniakos, Terhi: Discoursing Suomi Rock. Articulations of Sociocultural Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary

Pääohjaaja Yrjö Heinonen

2009

Pitkäsalo, Eliisa: Sankareita ja tarinoita. Kalevalaiset henkilöhahmot Johanna Sinisalon romaanissa Sankarit

Väitöskirjatutkimus  tarkastelee kulttuurisia ja poliittisia merkityksiä, joita syntyy, kun kalevalaisia henkilöhahmoja siirretään nykymaisemaan. Johanna Sinisalo kuvaa romaanissaan Sankarit tämän päivän sankarihahmoja – sekä sankarinaisia että -miehiä – tuomalla kalevalaiset, suomalaiskansalliset myyttiset hahmot nykypäivän ympäristöön julkkisten, nykypäivän kulttuuriheerosten usein karikatyyrimäisissä hahmoissa. Tämä rinnastaminen luo välttämättä outoja ympäristöjä, joissa liikkuvien sankareiden seikkailuja seuraava lukija päätyy tulkitsemaan tarinoita parodisina. Henkilöhahmojen tarinoiden monimuotoisuuden vuoksi käytän eri hahmoja tutkiessani eri teorioita ja menetelmiä. Henkilöhahmojen tarinoissa korostuvat eri piirteet: traagiset, myyttiset, feministiset, fantastiset ja parodiset. Tästä syystä tekijä käyttää tutkimuksessa myytti-, fantasia- ja feministisen (sisältäen miestutkimuksen) tutkimuksen teorioita henkilöhahmojen välittämiä kulttuurisia ja poliittisia merkityksiä pohtiessaan. Henkilöhahmojen siirtymistä tutkiessani hän käyttää hyväkseen intertekstuaalisuuden teorioita. eliisap(at)yahoo.com 

Pääohjaaja Erkki Vainikkala

Heikkinen, Olli: Äänitemoodi. Ääni musiikillisessa kommunikaatiossa

Pääohjaaja Yrjö Heinonen

Hirsjärvi, Irma: Faniuden siirtymiä. Suomalaisen science fiction –fandomin verkostot.

Pääohjaaja Urpo Kovala 

2008

Jukka Kangasniemi: Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa 

Yksinäisyys näyttäisi olevan yksi myöhäismodernin länsimaisen yhteiskunnan avainkokemus. Erityisesti nuoruudessa ollaan elämänvaiheessa, jossa yksinäisyyden kokeminen aktualisoituu uudella tavalla. Itsenäistyminen, uusien ihmissuhteiden luominen, seurustelu sekä tärkeiden, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien päätösten tekeminen aiheuttavat yksinäisyyden kokemuksia.

Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu yli seitsemästäsadasta Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksesta vuosilta 1994–2004. Tutkimus kietoutuu siinä kehitetyn yksinäisyyden ymmärtämisen kehikon ympärille. Tutkimus on luonteeltaan aiempaa tutkimusta kokoava ja samalla uutta etsivä, eksploratiivinen. Teoriataustan ja aineiston analyysi on triangulatiivista. Analyysissa käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.

Yksinäisyys on viime kädessä subjektiivinen kokemus, johon liittyy kulttuurisen kontekstin vaikutus. Yksinäisyyden kokeminen käsitetään tässä moniulotteiseksi prosessiksi. Se voi olla myönteistä tai kielteistä ja voi liittyä sekä ihmissuhteisiin, rakenteisiin että minuuteen. Yksinäisyyden kokemus voi liittyä yhteen tai useampaan yksinäisyyden tyyppiin, joihin kuhunkin liittyy muita osatekijöitä. Tutkimuksessa erotellaan yksinäisyys siihen läheisesti liittyvistä tunteista ja tuntemuksista ja käsitellään yksinäisyyden aikaulottuvuutta sekä persoona- ja ympäristötekijöitä. Tulosten mukaan erityisesti koulukiusaaminen ja huono itsetunto liittyvät krooniseen yksinäisyyteen. Yksinäisyyteen liittyvät syömishäiriöt ja itsemurhan pohtiminen ja sen yrittäminen. Yksinäisyydestä selviämisessä ja sen kanssa elämisessä auttavat eniten ajan viettäminen ystävien kanssa, jos sellaisia on, sekä kirjoittaminen ja luotetulle uskoutuminen. Lisäksi kuntoilu, musiikin kuunteleminen ja voiman etsiminen itsestä helpottavat yksinäisyyden tunnetta.

Pääohjaaja Kimmo Jokinen 

2007

Pirkko Luoma: Tämä paikka

Kertomus maaseudulla 1950-luvulla rakennetusta talosta sanoin ja kuvin.

Pirkko Luoma tarkastelee väitöskirjatyössään sitä tapaa, jolla 1950-luvulla rakennettu talo maaseudulla ja sitä ympäröivä tila näyttäytyvät henkilökohtaisessa aineistossa kuuden vuosikymmenen ja neljän sukupolven aikana. Luoma tutki väitöskirjaansa varten isänsä julkaisemattomia päiväkirja- ja omaelämäkertavihkoja ja tämän säilyttämiä eri ihmisten ottamia albumikuvia.

Tällainen henkilökohtainen aineisto eroaa jyrkästi asiantuntijakirjallisuudesta, jossa rakennusta tarkastellaan suunnittelupuheen kautta geometrisenä esineenä. Taloon tulee liikettä. Se kuvataan monien aistien kautta. Asiantuntijakirjallisuudessa rakennusta tarkastellaan usein vain terveen ihmisen näkökulmasta. Jo lapsena vammautuneen isän aidosti kokema talo ja tila tekevät särön tähän normaalistavaan kertomukseen.

Päiväkirja-aineisto osoitti, että oma talo ei ollut kirjoittajalla sellainen unelmien täyttymys, jollaiseksi omakotitalo usein kuvataan. Talon rakentaminen vaati paljon vaivaa ja harkintaa ja kaduttikin, kun ilmaantui työmahdollisuus toisella paikkakunnalla. Aineisto esittelee miehen kirjoittajana totutusta poikkeavalla tavalla. Tunteet ovat voimakkaasti läsnä tekstissä. Kirjoittaja kuvaa esimerkiksi vinttitilaa, joka suo lepoa, rauhaa ja viileyttä:

”Muistan kun kävelin kotiin, eivät jalat meinanneet kantaa minua ja koetin kävellä varovasti. Minulla oli hirvittävän kuuma ja ahdistava olo. Makasin ensin sängyssäni alaalla. Mutta kun oli niin kuuma, menin vintille sivuvintille, jossa kesäisin aina nukutaan.”

Luoma käyttää väitöskirjassaan kokeilevaa tutkimuskirjoittamista, joka tavoittelee kokemuksen luovaa ja luontevaa välittämistä lukijalle. Osa väitöskirjan tekstistä on hänen omia kokemuksiaan ja tarinoitaan.

Ohjaaja Katarina Eskola

Tuija Saresma: Omaelämäkerran rajapinnoilla. Tekstuaalisuus, subjektius ja sukupuoli taideomaelämäkerroissa.

Omaelämäkerta on rikas tutkimuskohde, jossa kiteytyvät kysymykset kokemuksesta, kielen performatiivisuudesta, subjektista, tekstuaalisuudesta ja toimijuudesta.

Tutkimus käsittelee empiirisen omaelämäkertatutkimuksen keinoin taiteen merkityksiä naisten elämässä, kuolemaa ja sen aiheuttamaa surua, kirjoittamisen ja taiteen terapeuttisia vaikutuksia, yksinäisyyttä sukupuolittuneena ilmiönä sekä omaelämäkerrallisen subjektin monitasoisuutta. Tuija Saresma pohtii myös omaelämäkertatutkimuksen metodologisia ja eettisiä kysymyksiä kehitellen dialogista ja empaattista omaelämäkertojen lukemisen tapaa.

Tutkimuksen empiirisenä lähtökohtana ovat Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimusyksikön vuonna 1995 kirjoituskilpailulla ”Elämysten jäljillä” keräämät, taidekokemuksia kuvaavat omaelämäkerrallisista kirjoitukset. Teoreettisesti se pohjaa monitieteiseen omaelämäkertatutkimukseen, kulttuurintutkimukseen ja feministiseen tutkimukseen.

Artikkeleista koostuva väitöskirjan yhteenveto Omaelämäkerran rajapinnoilla. Kuolema ja kirjoitus on julkaistu kirjana Nykykulttuurin tutkimuksen julkaisusarjassa numerona 92.

Ohjaaja Katarina Eskola

2005

Marko Pyhtilä: Kansainväliset situationistit: spektaakkelin kritiikki

Marko Pyhtilä tutki väitöskirjassaan vuosina 1957-1972 vaikuttaneen Kansainväliset situationistit -nimisen eurooppalaisen radikaalivasemmistolaisen avantgarderyhmän ajattelua ja käytäntöä. Pyhtilä pyrkii avaamaan tätä kautta uusia näkökulmia 2000-luvun globaalin kapitalismin kriitikoille.

Ohjaaja Jussi Vähämäki 

2003

Annikka Suoninen: Sata lapsuuden maailmaa

Tutkimuksessa käsitellään kuvamedioiden - etenkin television, videon ja tietokoneiden - mukanaantuomia muutoksia lapsuudessa ja lasten arkielämässä. Lapsuutta ja sen muuttumista tarkastellaan paitsi mediakontekstista käsin, myös yhteydessä yleisempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Väitöskirjatyö valmistui vuonna 2004 ja se on julkaistu nimellä Mediakielitaidon jäljillä (Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 81).

Ohjaaja Katarina Eskola

2002

Erkki Vainikkala: Kertomuksen rajapinnat

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan kertomuksen käsitteen muutoksia niiden rajapintojen kautta, joiden avulla - ja joita siirtäen ja purkaen - kertomusta on eri teorioissa käsitteellistetty. Tutkimus avautuu historiaan moderni/postmoderni-akselilla, jossa ennen kaikkea romaanin synty ja muodonmuutokset luovat modernisaatioon liittyvän taustan nykyaikaisille kertomusteorioille. Tutkimuksen pääpaino on niiden siirtymien ja jakautumien analyysissa, joihin strukturalistiset (narratologia), hermeneuttiset (kuten Paul Ricoeur) ja jälkistrukturalistiset tutkimusotteet ovat kiinnittäneet kertomuksen rakenteen ja analyysin; tähän kuuluvat myös kertomuksen subjektin siirtymät. Tärkeäksi rajapinnaksi muodostuu näissä otteissa eri tavoin hahmottuva narratiivisuuden ja tekstuaalisuuden (tekstin formaalisen ja semanttisen jäsentymisen) suhde. Esillä on myös kysymys subliimista, joka Kantin estetiikasta aina postmoderneihin katkoksen teorioihin ja 'tekstuaaliseen subliimiin' saakka kuvaa rajalla olemista representaatioiden murtumisena ja liittyy siten esteettisen kokemuksen tasolla muuttuviin käsityksiin kertomuksen ehdoista ja mahdollisuuksista. Kertomusteorioiden ja niiden puitteissa tehtyjen analyysien tarkastelun lisäksi tutkimus sisältää omia analyyseja erityyppisistä kertomuksista. 

ENNEN OPPIAINEEN PERUSTAMISTA (1.8.2001) MUISSA OPPIAINEISSA TARKISTETUT "NYKYKULTTUURILAISTEN" VÄITÖSKIRJAT

2000

Raine Koskimaa: Digital Literature. From Text to Hypertext and Beyond 

1999

Urpo Kovala: Anchorages of Meaning. The Consequences of Contextualist Approaches to Literary Meaning Production.

1998

Maaria Linko: Aitojen elämysten kaipuu. Yleisön kuvataiteelle, kirjallisuudelle ja museoille antamat merkitykset.

1997

Kimmo Jokinen: Suomalaisen lukemisen maisemaihanteet 

VALMISTUNEET LISENSIAATINTUTKIMUKSET 

2012

Kanerva Kilpelä

Sanna Pekkinen

Mari Pienimäki

Anne Karppinen

2007

Sari Taimela: Yksinäisyyden avaruus. Yksinäisyyskokemuksen tilat "Yksin"-kirjoituskilpailun aineistossa.

2005

Pirkko Luoma: "Teen kammarin piisiin tulen." Omaelämäkertaan kirjoitettu kokemus talosta ja elämästä.

2004

Kimmo Lehtonen: Teemu Ankasta Teknologisoituneeseen lumen – huomiota stillkuvan retorisista ominaisuuksista.