31.10.2017

Päättyneet tutkimusprojektit ja -hankkeet

Päättyneet hankkeet rahoittajan mukaan

 tyyny.JPG

EU-rahoitteiset

  • UMSIC (EU7) ja Mobilemusic. Vastuullinen tutkija: Pirkko Paananen-Vitikka. Rahoittaja: EU7 (2008-2011)
  • Brain Tuning. Vastuullinen tutkija: Petri Toiviainen. Rahoittaja: NEST / EU6 (2006-2009)

Suomen Akatemian rahoittamat

Tekesin rahoittamat

  • Smart Hand - Wearable Touch Based Interfaces for Ubiquitous Music Technology. Vastuullinen tutkija: Jukka Louhivuori. Rahoittaja: Tekes (2014–2015)
  • CHORUS- Choreography of user interfaces: body, space and movement in interaction design (Käyttöliittymien koreografia: keho, tila ja liike vuorovaikutusmuotoilussa). Vastuulliset tutkijat: Kai Tuuri ja Antti Pirhonen (jälkimmäinen tietojenkäsittelytieteiden laitokselta). Rahoittaja: Tekes (2012-2014)

Muut

  • Mediakohut, disinformaatio ja tunnemyrskyt internetissä. Vastuullinen tutkija: Urpo Kovala. Rahoittaja: Koneen säätiö (2017)
  • Kertomuksen äärillä: narratiivisuuden kysymyksiä, katkoksia ja mahdollisuuksia kokeellisessa kirjallisuudessa. Vastuullinen tutkija: Mikko Keskinen. Rahoittaja: Säätiöiden professoripooli /  Jenny ja Antti Wihurin rahasto (2015)
  • Vismath - Visuality & Mathematics. Vastuullinen tutkija: Raine Koskimaa. Rahoittaja: Tempus (EU-koulutusrahoitus) (2012-2014)
  • Arjen, kodin ja kansakunnan idealisointi suomalaisissa blogeissa. Vastuullinen tutkija: Tuija Saresma. Rahoittaja: Suomen Kulttuurirahasto (2012-2014)
  • Muoto, ilmaisu, tunne. Emil Cedercreutzin taide. Vastuullinen tutkija: Annika Waenerberg. Rahoittaja: Emil Cedercreutzin säätiö (2011-2014)
  • Lapin sodan tuhot ja muistamisen etiikka. Vastuullinen tutkija: Nina Sääskilahti. Rahoittaja: Koneen säätiö (2012-2013)
  • Verkkopohjaisen luovan yhteisön kehitys: Elektroninen kirjallisuus luovien ja innovatiivisten käytäntöjen mallina. Vastuullinen tutkija: Raine Koskimaa. Rahoittaja: HERA (Humanities in the European Research Area) (2010−2013)
  • Nykykirjallisuutemme historia -kirjahanke. Vastuulliset tutkijat: Mika Hallila ja Sanna Karkulehto. Rahoittaja: Jenny ja Antti Wihurin  säätiö, Alfred Kordelinin säätiö ja Koneen säätiö (2009-2013)
  • Kirkkojen esineistön inventointi. Vastuullinen tutkija: Heikki Hanka. Rahoittaja: Gösta Serlachiuksen taide-säätiö, Jyväskylän kaupunki-seurakunta (2011-2012)
  • Nordplus programmes, Nordic Digital Culture Network. Vastuullinen tutkija: Raine Koskimaa. Rahoittaja: CIMO (2011-2012)
  • Myytti, kuva, mielikuva. Kaleva granaina. Vastuullinen tutkija: Annika Waenerberg. Rahoittaja: useita rahoittajia, mm. Koneen säätiö (2008-2012)

 

Hankkeiden kuvauksia

 

Pirkko Paananen-Vitikka: UMSIC – Usability of Music for Social Inclusion of Children (2008–2011)

Monitieteisessä ja monikansallisessa UMSIC – Usability of Music for Social Inclusion of Children -EU-tutkimusprojektissa kehitetään ja testataan musiikin mobiilioppimisympäristöä, jonka tavoitteena on tukea syrjäytymisvaarassa olevien lasten sosiaalista inkluusiota sävellys- ja musiikkipelien avulla. Kohderyhmään kuuluu lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia ja kielellisiä vaikeuksia (maahanmuuttajat). 3–6- ja 7–12-vuotiaille lapsille suunnitellut pelit soveltuvat kaikille lapsille paitsi koulukäyttöön myös itsenäiseen arkikäyttöön. UMSIC keskittyy lapsikeskeiseen käyttöliittymäsuunnitteluun, älykkääseen musiikkiteknologiaan ja pedagogiseen suunnitteluun, joka käyttää hyväkseen jäsenneltyjä oppimismateriaaleja, ja sallii lasten toimia sekä yksin että verkottuneina. Pelien pedagoginen suunnittelu perustuu ajantasaiseen tietoon lasten kognitiivisesta kehityksestä ja oppimisesta. Tutkimuksen lähtökohtana on, että musiikin pelillinen oppimisympäristö auttaa kielellisten taitojen kehittymisessä ja vaikuttaa myönteisesti lasten emotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Konsortiossa ovat edustettuina musiikkikasvatuksen, musiikkiteknologian, tietotekniikan ja psykologian tieteenalat.

 

Sari Kuuva: Elämäntansseja – Tunteet visuaalisessa taiteessa ja kulttuurissa (2011-2015)

Post doc -tutkimus Elämäntansseja – Tunteet visuaalisessa taiteessa ja kulttuurissa kohdistuu visuaalisen taiteen ja kulttuurin tunneilmaisun ja yleisön kokemusten suhteeseen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa analysoidaan kolmen tapaustutkimuksen (Edvard Munch, Katja Lundén, Semana Santa) tunneilmaisua, ja toisessa osassa tutkitaan suomalaisten, norjalaisten ja espanjalaisten yleisöjen kokemuksia näistä tapauksista. Tutkimuksessa yhdistetään taidehistorian, kulttuurintutkimuksen, estetiikan ja kognitiotieteen näkökulmia. Tavoitteena on selkeyttää tunneilmaisun komponentteja visuaalisessa taiteessa ja kulttuurissa sekä kehittää metodeja visuaalisen tunneilmaisun ja yleisön kokemusten analysoimiseksi. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopistossa, Munch-museossa, Oslossa ja Granadan yliopistossa.

 

Sanna Karkulehto: Seksuaalisuuden, väkivallan ja talouden representaatiot sekä intersektionaalisuus kotimaisessa nykykirjallisuudessa (2011-2014)

Projektin tavoitteena on tutkia 1) seksuaalisuuden representaatioita kotimaisessa nykykirjallisuudessa 1970-luvulta 2000-luvulle, 2) niitä teoreettisia ja sosiaalisia kysymyksenasetteluja, jotka seksuaalisuuksien esityksistä nousevat suhteessa niistä tuotettuun tietoon ja valtaan, toisinaan jopa väkivaltaan ja talouteen, ja 3) samoja aiheita suomalaisessa mediassa sekä sitä, miten nämä representaatiot kytkeytyvät kulttuuriin ja yhteiskuntaan, kulttuurisiin tiedontuotantoihin ja sosiaaliseen aikaamme. Yksi projektin lähtökohdista on se, ettei väkivallan käsitettä voida sivuuttaa seksuaalisuutta tutkittaessa sen enempää kuin sukupuolen tai vallan käsitteitä. Lisäksi yhtenä tavoitteena on tarkastella niitä tapoja, joilla seksuaalisuuden ja (seksuaalisen) väkivallan representaatiot yhdistyvät talouteen, tarkemmin myöhäiskapitalistiseen tai neoliberalistiseen talousjärjestelmään, joka on kuvastanut nykyisiä globalisoituneita ja kaupallistuneita yhteiskuntia aina 1980-luvulta lähtien.

 

Olivier Lartillot: Music Mining Plant (2009-2014)

Computational tools are needed in order to efficiently manage and browse into the large amount of digital music databases largely available online. This project is aimed at conceiving an in-depth computational system for the analysis of musical databases, integrating all dimensions of musical representations -- low-level audio and symbolic descriptions, middle-level structures and configurations and high-level conceptualizations -- into a highly intercommunicating network. 

  • At low-level, we propose to unify the seemingly separate areas of study of audio transcription and symbolic segmentation into a common methodology of auditory scene analysis, and to guide these processes based on the expectation already inferred from the higher levels.
  • At mid-level, detailed but nevertheless concise descriptions of the motivic content of music will be enabled within our proposed intensive pattern mining paradigm. 
  • At high-level, musical concepts are modelled as weighted combinations of features and structures, automatically selected among a very large area of possible choices, represented in a connectionist knowledge representation, such as artificial neural networks. 

This will require a strong cooperation between disciplines as diverse as signal processing, cognitive science, artificial intelligence, knowledge discovery, information retrieval, operational research, computational engineering, semiotics and musicology. The resulting platform will offer further understanding of music perception and cognition, and can be applied both for advanced musicological studies and as a leading-edge platform for intelligent browsing of music databases.

 

Geoff Luck: The Kinematics and Dynamics of Musical Communication (2010-2013)

This project will examine the role of movement in musical communication, both in terms of between-musician communication, and musicians communication with an audience. To this end, a series of scientific studies will be carried out to investigate how features of music-related movement are associated with rhythmic and expressive qualities of musical communication. In addition, several neurological, or brain-mapping, studies will be carried out in order to examine how the brain processes expressive movement.

The project will utilize novel combinations of state-of-the-art technology and computational analysis methods to achieve its goals, and it is expected that the results will have a number of practical applications, such as in conductor training, in the development of interactive and therapeutic music systems, and in music education. Moreover, it is expected that important relationships between movement and communication identified within musical contexts will generalize, revealing universal ways in which people communicate rhythmically and expressively in everyday life.

 

Petteri Laihonen: Vertaileva tutkimus unkarilaisten vähemmistöjen kieli-ideologioista: kenttätöitä Slovakiassa, Karpatoruteniassa (Ukraina) ja Székély-maassa (Romania) sekä yhteistyötä paikallisten tutkijoiden kanssa (2011-2013)

Itäisen Keski-Euroopan kielivähämmistöjä on tutkittu toistaiseksi vähän ja niiden panos eurooppalaiseen monikielisyyteen on jäänyt pimentoon, alueen monimuotoiset ja vaikeaselkoiset kielitilanteet luovat haasteita myös yleiselle sosiolingvistiselle teorianmuodostukselle. Tämä projekti pyrkii lisäämään tutkimustietoa Itäisen Keski-Euroopan monikielisyydestä, unkarilaisista kielivähemmistöistä ja kieli-ideologioista. Projektiin kuuluu kolme kielietnografista tapaustutkimusta joita vertailemalla pyrin uusiin teorettisiin avauksiin ja synteesiin alueen unkarilaisvähemmistöjen kieli-ideologioista. Tutkin kolmea aluetta, joilla on laajat unkarilaisvähimmistöt: Lounais-Slovakia, Székely-maa (Romania) ja Karpaattorutenia (Ukraina). Kolmella kenttätyömatkalla kerätty etnografinen aineisto ja haastattelut analysoidaan kieli-ideologioiden näkökulmasta. Haastattelujen tarkastelussa tutkin kieli-ideologioita keskustelunanalyysin avulla. Mainitut kolme tapaustutkimusta tehdään yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa. Projektin päätteeksi on suunniteltu  kolmen kuukauden tutkimusvierailu Unkarin Tiedeakatemiaan Budapestiin, jossa projektin tulokset on tarkoitus saattaa osaksi alan yleistä keskustelua.

 

Petri Toiviainen: Music, Movement, and Gesture (2006-2008)

The research project Music, Movement, and Gesture, funded by the Academy of Finland, investigates the relationship between physical and musical gestures. More specifically, it investigates the role of movement in synchronization and emotional expression using optical motion capture, computational music analysis, computational modelling, and psychological experiments. The proposed project will provide a number of outcomes. At a basic level, it will increase our understanding of the relationship between music and movement. This includes the role of movement gestures in both synchronization and musical expression. The results will have a number of educational applications. First, knowledge on the effect of the quality of movement on synchronization can be applied in conductor training. Second, knowledge on the relation between physical gestures and perceived emotions can enhance conductors' ability to convey their expressive intentions. Third, ensemble musicians' awareness and understanding of physical gestures used for interaction will increase their musical communication abilities. Finally, the results can be applied to interactive music systems. These systems can be used for artistic, educational, therapeutic, and entertainment purposes.

 

Sirkku Kotilainen: Youth media participation (2009-2011)

Tammikuussa 2009 käynnistyi kolmivuotinen Suomen Akatemian rahoittama kansainvälinen Vertaileva tutkimusprojekti nuorten mediaosallistumisesta (Youth Media Participation). Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa koordinoitava hanke kerää vertailevaa tietoa nuorten mediaosallistumisesta. Projektissa etsitään ja tutkitaan, kuinka nuoret saavat äänensä kuuluville ja osallistuvat median välityksellä. Mediaosallistumisen tapoja ja ehtoja tarkastellaan nuorille suunnatuin kyselyin, haastatteluin ja päiväkirjoin. Lähtökohtaisesti projektissa nähdään lapset ja nuoret aktiivisena mediankäyttäjänä ja tuottajana.

Dosentti Sirkku Kotilaisen vetämä tutkimus liittyy laajemmin keskusteluihin viestinnän roolista sosiokulttuurisissa muutoksissa köyhien, naisten sekä lasten ja nuorten keskuudessa. Tutkimuksen tärkein yhteistyökumppani on Göteborgin yliopistossa sijaitseva Unescon Clearinghouse for Children, Young and Media -projekti.

Vertaileva tutkimus tehdään Suomen lisäksi Argentiinassa, Egyptissä ja intiassa. Media ymmärretään tutkimuksessa laajasti informaatioteknologiana, joka toisaalta tarjoaa mediaesityksiä tulkittaviksi ja toisaalta antaa näkyvyyttä nuorten toiminnalle. Tutkimuksen empiirisenä kohderyhmänä ovat 11–17 -vuotiaat nuoret, joiden mediakäytöstä kerätään tietoa sekä tilastollisin että laadullisin metodein.

Kansainvälinen suunnittelukokous pidettiin helsingissä kesäkuussa 2009. Pilottitutkimuksena tehtiin haastattelut syksyllä 2009.  Keväällä 2010 kerättiin noin 14-vuotiailta koululaisilta "Yksi päivä mediaa" -kirjoituksia Argentiinassa, Egyptissä, Intiassa, Kiinassa, Keniassa ja Suomessa yhteistyössä Nokia Research Centerin kanssa. Näistä julkaistaan sekä kansainvälinen vertaileva tutkimus että antologia. Kansainvälinen tilastollinen tutkimus, johon osallistuu 1200 koululaista ja nuorta Argentiinassa, Intiassa, Egyptissä ja Suomessa toteutetaan syksyllä 2010.

 

Nina Sääskilahti: Lapin sodan tuhot ja muistamisen etiikka (2012-2013) / Muistamisen maantieteet

Hankkeessa hyödynnetään kulttuurintutkimuksen spatiaalisen käänteen synnyttämiä näkökulmia kiinnittymisen affektiivisuuden ja materiaalisuuden tarkasteluun muistin tutkimuksen kontekstissa.

 

 

Tutkimustoimintaa ennen vuotta 2010

Nuoret fantasian lukijoina (Young people reading fantasy)

Kansainvälistä projektia koordinoidaan Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa. Projekti liittyy tutkimuksellisena osana laajempaan Baltic Ring -nimiseen kulttuurihankkeeseen, joka pyrkii tekemään tunnetuksi Itämeren maiden kirjallisuutta laajemmalle eurooppalaiselle yleisölle. Tutkimuskohteena ovat fantasiakirjallisuuden vastaanotto, lukutottumukset ja mieltymykset; sen keskeisenä vastaajajoukkona ovat nuoret Baltic Ringin vaikutusalueella. Projektiin osallistuu tutkijoita kuudesta maasta: Virosta, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta.

Keskeisenä tarkastelukohteena tutkimuksessa on eri kielialueiden edustajien vastauksien yhteisten piirteiden ja eroavaisuuksien hahmottaminen. Tässä tarkoituksessa Itämeren aluetta ja Pohjolan maita ajatellaan kulttuurisena alueena. Tutkimusprojektissa selvitetään, missä määrin tulkintakehykset ja kirjalliset mieltymykset yhtenevät nuorten keskuudessa, missä määrin alueella esiintyy kulttuurisia eroavaisuuksia sekä millaisia ne ovat. Eräänä pääasiallisena tuloksena tutkimuksen odotetaan tuottavan tietoa Itämeren alueesta kulttuurisena kokonaisuutena. Lisäksi projektin tarkoitus on levittää tietoa ja tehdä tunnetuksi Itämeren alueen kirjallisuutta.

Kaikille vastaajille yhteisenä luettavana on englanninkielisen fantasiakirjallisuuden vakiintuneen edustajan Ursula Le Guinin novelli Kerastiini. Jokaisella osallistujamaalla on sen ohella oman kielialueen kirjallisuutta edustava teksti. Vastaajina ovat 1-2 yläaste- ja lukiotason koululuokkaa jokaisessa maassa. Projektin vastuullisina johtajina toimivat dosentti Urpo Kovala ja dosentti Erkki Vainikkala Nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta.

Vastuulliset tutkijat: Urpo Kovala ja Erkki Vainikkala

 

Kulttuuri nuorten hyvinvoinnin tukena (2008-2011)

Hankkeessa (joka toimii vuosina 2008-2011) tutkitaan laaja-alaisesti sitä, miten kulttuuri, erityisesti taide, voi toimia nuorten hyvinvoinnin tukena. Tutkimuskohteena on Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hanke ja siihen osallistuvat 13-17-vuotiaat nuoret, joiden näkökulmasta hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan. Lähtökohtana on akateemisen ja soveltavan tutkimuksen rajan ylittävä tutkimus- ja kehittämishanke, jonka lopputuotoksena on odotettavissa teoreettis-käsitteellisiä avauksia ja kehittämisehdotuksia käytännön ja politiikan kentille.

Lisätietoa Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeesta: http://www.myrsky.info/index.php

Vastuullinen tutkija: Sirkku Kotilainen

 

Mediakasvatusta alle 8-vuotiaille (2006-2007)

Keväällä 2006 toteutetun Mediamuffinssikokeilun arviointia. Mediakasvatus päiväkodissa ja esiopetuksessa. Mediakasvatuksen tilan ja Mediamuffinssi-oppimateriaalien käyttöönoton arviointi syksyllä 2007. Viestintäministeriön selvitys Television lastenohjelmatarjonta syksyllä 2006.

Vastuullinen tutkija: Annika Suoninen

 

Nuoret vaikuttajina mediajulkisuudessa –tutkimushanke (2005-2008)

Julkiset viestimet mediana kuuluvat merkittävimpiin kansalaisuuden toteuttamisen foorumeihin nykykulttuurissa, kun julkisuustila on lisääntynyt varsinkin tietoverkon myötä. Kansalaisten osallistumismahdollisuudet julkistoimintoihin ovat siis lisääntyneet, ja uusia interaktion muotoja kehitetään koko ajan. Verkkoa ja laajemminkin mediaa ei voi enää ohittaa yhteiskunnallisen keskustelun ja kansalaisaktiivisuuden paikkana. Tutkimuksessa on pureuduttu kahteen nuorisotyön hankkeeseen, joissa on pyritty edistämään 13-18-vuotiaiden nuorten kansalaisvaikuttamista myös median avulla: Vaikuttamo.net ja Nuorten Ääni-toimitus. Aineistoa on kerätty useista eri näkökulmista pääosin toimintatutkimuksena.

Vastuulliset tutkijat: Sirkku Kotilainen ja Leena Rantala

 

Versions to the Letter: Repetition and the Literary Difference (2003-2004; 2005-2008)

Vastuullinen tutkija: Mikko Keskinen.

Rahoittaja: Suomen Akatemia.

 

Kultti, yhteisö ja identiteetti 

Hanke tutkii kultti-ilmiön yhteisöllistä merkitystä historiassa ja nykykulttuurissa. Yhteistyöhanke hungarologian kanssa.

Vastuullinen tutkija: Tuomo Lahdelma

Rahoittaja: Suomen akatemia (2005-2007)

Verkkosivut osoitteessa http://www.jyu.fi/kultti/.

 

Audio Book: Readings in Sound, Voice, Speech, and Writing (2001-2003)

Vastuullinen tutkija: professori Mikko Keskinen.

Rahoittaja: Suomen Akatemia.

 

Kertomusten aika (2001-2003)

Hanke selvittää yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen uuteen vaiheeseen sopivien tutkimuskäytäntöjen avulla, kuinka ihmiset rakentavat identiteetistään ja elämästään mielekkään kerronnallistamalla henkilökohtaisia, vahvoja tunnelatauksia sisältäviä elämänkokemuksiaan. Kerronnallistamisen oletetaan kiinnittyvän vahvasti tunteisiin, jotka ovat saaneet keskeisen merkityksen sekä yksilöllisinä että yhteiskunnallisina resursseina. Tällainen identiteettien narratiivisuutta ja tunteiden merkitystä korostava aikalaisanalyysi toimii hedelmällisimmin monitieteisenä. Kertomusten ajan keskeiset tieteenalat ovat kulttuurintutkimus, sosiologia, kirjallisuudentutkimus, naistutkimus ja etnologia.

Modernille ominainen kiihtyvä yksilöllistyminen on jälkiteollisena ja myöhäismodernina aikana johtanut tilaan, jossa yksilöllistymisestä ja henkilökohtaisesti elämänhallinnasta on tullut keskeinen yhteiskunnallistumisen muoto. Yhteiskunta suorastaan edellyttää yksilöitä, jotka laajasti sitovien, yhtenäisten arvojen heikentyessäkin kykenevät luomaan elämäänsä mielekkäitä, toimintakyvyn takaavia jatkuvuuksia. Tämä ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Identiteettityön vaatiman refleksiivisyyden ymmärtämiseksi on otettava huomioon tekstuaalisten ja institutionaalisten käytäntöjen rakenteistava merkitys: mediavälitteisyys, työmarkkinat, hyvinvointivaltiolliset ratkaisut, koulutus ja kulutus. Yksilöllistynyt elämä kohtaa monenlaisten kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden ja instituutioiden ohjauksen. Sen yhtenä vaikutuksena on, että laajat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset prosessit totutaan yksilöllistämään ja ymmärtämään henkilökohtaisina onnistumisina ja epäonnistumisina.

Kertomusten aika -hanke kehittää uuteen suuntaan aiempaa suomalaista elämäntapatutkimusta, joka liittyi 1960-luvun lopun ja 70-luvun alun elinkeinorakenteen muutokseen. Silloin oltiin kiinnostuneita rakenteiden välittymisestä elämäntapoihin palkkatyön ja luokan käsitteiden kautta. Vaikka näillä on edelleen merkityksensä, tutkimus tavoittaa nyt muutosprosessia sellaisilla käsitteillä kuin narratiivisuus, tunteet, diskurssi, media, identiteetti, yksilöllistyminen ja symbolijärjestelmät. Tätä voi kuvata myös käsitteellisellä muutoksella, jossa Erik Allardtin hyvinvointitutkimuksen käsitteisiin 'Having' (elintaso), Loving (yhteisyyssuhteet) ja Being (itsensä toteuttaminen) on tullut tarpeelliseksi lisätä 'Feeling' - tunnepanostukset eivät vain täydennä edellisiä, vaan leikkautuvat niihin kaikkiin. Siirtyminen 'elämäntavasta' 'elämänpolitiikkaan' on toinen suuri käsitteellinen muutos; se korostaa oman elämäntyylin aktiivista rakentamista ja itsereflektiivisiä narratiiveja. Tärkeiksi nousevat myös muistot, joita tutkimuksessa tarkastellaan sekä henkilökohtaisina että rakenteellisina.

Omaa elämäntarinaa kysyvät kirjoituskilpailut ovat tulleet suosituiksi. Niin on koottu myös ne aineistot, joiden pohjalta edellä luonnosteltuja kysymyksiä Kertomusten aika -hankkeessa tutkitaan. Kertomukset ja tunteet (tähän liittyen myös runot) eivät ole vain tutkimuksen yleinen kohde ja näkökulma, vaan neljän laajan ja erityyppisen aineiston tarjoama konkreettinen materiaali. Asiasanat: Narratiivisuus, tunteet, identiteetti, yksilöllistyminen.

Vastuullinen tutkija: Katarina Eskola

Rahoittaja: Suomen Akatemia

 

Murrostuva suomalainen mediakulttuuri: tekijän, tekstin ja nuoren kohtaamisia (1999-2002)

Projekti tarkastelee suomalaisen mediakulttuurin murrostumista 2000-luvun kynnyksellä nuoren näkökulmasta. Luomme kuvaa tästä murroksesta tutkimalla tekijöiden, tekstien ja yleisöjen kohtaamisia (uus)mediassa. Tavoitteemme on kuvata ja analysoida sitä, miten ja missä määrin uudet ja vanhat mediat, niiden sisältämät mediatekstit, mediatekstien tuottamisen ja käyttämisen käytänteet muuttuvat ja limittyvät nuorten arjessa.

Oletuksemme on, että erilaiset rajat - lokaalin ja globaalin, tekijän ja yleisön, faktan ja fiktion, kielen ja kuvan välillä - hämärtyvät yhä enemmän. (Uus)medialla on merkittävä rooli tässä murroksessa sekä käytänteiden, muotojen, merkitysten ja käyttöjen uudelleen neuvotteluissa ja muotoututumisissa.

Lähtökohtamme mediakulttuurin murrosten rajankäyntien tutkimiselle mahdollisimman kokonaisvaltaisesti on monitieteisyys: viitekehyksessämme kohtaavat viestinnän ja kulttuurin tutkimus, soveltava kielitiede, sosiologia, taidekasvatus ja naistutkimus, sillä tutkimusryhmämme edustaa näitä tieteenaloja.

Tutkimushanke on osa Suomen Akatemian Mediakulttuurin tutkimusohjelmaa. Hanke käynnistyi vuonna 1999 ja päättyy vuonna 2002. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkijaa Jyväskylän yliopiston neljältä eri laitokselta.

Vastuullinen tutkija: Minna-Riitta Luukka

Rahoittaja: Suomen Akatemia

 

Lasten ja nuorten muuttuva mediakulttuuri (1996-2000)

Kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa tarkastellaan 6-17- vuotiaiden lasten ja nuorten mediakäyttöjä ja muuttuvia mediakulttuureja 12 maassa. Mukana tutkimuksessa oli tutkimusryhmät Iso-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta (Flanders), Espanjasta, Israelista, Italiasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä, Tanskasta ja Suomesta. Tutkimuksen Suomen osuus oli Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen ja Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen yhteishanke.

Hankkeessa tarkasteltiin lasten ja nuorten mediakäyttöjä kokonaisuutena, vaikka erityistä huomiota kiinnitettiinkin uusiin sähköisiin medioihin ja niiden käyttöön ja merkitykseen lasten ja nuorten itsensä kannalta.

Tutkimushanke käynnistyi vuonna 1996 ja päättyi vuonna 2000. Kansainvälisen tutkimuksen loppuraportti "Children and Their Changing Media Environment. A European Comparative Study" (toimittaneet Sonia Livingstone ja Moira Bovill) ilmestyi vuonna 2001 Lawrence Erlbaumin kustantamana.

Vastuullinen tutkija: Annikka Suoninen

 

Yksilö, yhteisö, media

Yksilö, yhteisö, media -tutkijaryhmän tarkoituksena on luoda synergiaa tuomalla yhteen tutkijoita ja jatko-opiskelijoita, jotka tekevät mediatutkimusta yksilön, yhteisön ja niiden kasvun näkökulmista eri tieteenaloilla ja eri instituutioissa. Hankkeen painopisteet ovat kulttuurintutkimuksellisia ja mediapedagogisia. Tutkimusotteet ulottuvat kehittävästä toimintatutkimuksesta mediatekstien analyysiin. Toiminnan tavoitteena on edistää monitieteistä tutkimusta yksilön, yhteisön ja median suhteista ja kehityksestä muuan muassa tutkijatapaamisin ja julkaisuin.

Vastuullinen tutkija: Sirkku Kotilainen

 

Rakkaudesta taiteeseen -omaelämäkertatutkimus (1995-1997)

Tutkimushankkeessa selvitetään, mikä merkitys luovalla toiminnalla on osallisten arkielämässä. Tutkimuksessa paneudutaan ihmisten taide-elämyksiin ja niiden vaikutuksiin sellaisina kuin kokijat ja tekijät niitä itse oman arkielämänsä kontekstissa kuvaavat, erittelevät ja tulkitsevat. Tutkimuksen aineisto koottiin vuonna 1995 omaelämäkertakilpailun avulla. Hankkeen päävaihe toteutui vuosina 1995-1997 Opetusministeriön rahoituksella. Yhteistyökumppanina on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto.

Vastuullinen tutkija: Katarina Eskola

 

Kulttuuriset tulkintasäännöt kuudessa Euroopan maassa (1992-1996)

Vertailevassa tutkimuksessa selvitetään teoreettisesti ja empiirisesti, miten erityyppiset kulttuurin piirteet muuntuvat siirtyessään yhteiskunnasta ja kulttuurista toiseen. Tutkimushanke on monitieteinen. Siinä verrataan novellin vastaanottoa eri maissa samoin kuin tutkijoiden niistä tekemiä tulkintoja. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen käynnistämän tutkimuksen suorittajamaat ovat Bulgaria, Englanti, Ranska, Saksa, Suomi ja Viro. Hankkeeseen kuuluu useita teemaan liittyviä osatutkimuksia. Tuvtkimuksesta on valmistunut kaksi tutkimusraporttia, kaksi väitöskirjaa, yksi lisensiaatintyö sekä useita artikkeleita. Vuosina 1992-96 kansainvälisenä vertailuna toteutettavaa tutkimushanketta rahoitti Suomen Akatemia.

Professori, VTT Katarina Eskola, YTT Kimmo Jokinen, FT Raine Koskimaa, FT Urpo Kovala, FL Erkki Vainikkala

Rahoittaja: Suomen Akatemia