16.05.2017

Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (2008-2013)

CoE_tunnus_CMYK.jpg

In English (with more information)

 

Suomen Akatemia valitsi 18 huippuyksikköä kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2008 - 2013. Yksi niistä oli professori Petri Toiviaisen johtamana Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö.

Huippuyksikössä tutkittiin ihmistä musiikin kuulijana, kokijana ja esittäjänä. Erityisiä tutkimuskohteita olivat musiikin havaitseminen ja oppiminen, musiikilliset emootiot sekä musiikin ja liikkeen välinen yhteys. Tutkimus pureutuu useisiin tieteenalan ajankohtaisiin kysymyksiin. Yksi niistä oli erilaisten musiikin kokemiseen liittyvien prosessien, kuten emootioiden, ilmeneminen neuraalisella tasolla. Muita aiheita olivat musiikin ja kehollisuuden välinen yhteys sekä musiikkia ja musiikillista liikettä analysoivien ja luokittelevien tietokonejärjestelmien kehittäminen.

Useat yksikön tutkimusaiheet liittyivät läheisesti musiikin vaikutukseen hyvinvoinnin edistäjänä. Esimerkkejä tällaisista ovat musiikkiterapiakuntoutuksen kognitiiviset, emotionaaliset ja motoriset vaikutukset, teknologian käyttö musiikillisen ilmaisun edistäjänä eri diagnostisissa kohderyhmissä, muusikoiden esiintymisjännityksen ilmeneminen ja ehkäiseminen, musiikin käyttö tunteiden säätelyyn sekä musiikin vaikutus vieraan kielen oppimiseen.

Tutkimusryhmän tieteellisen asiantuntijuuden kirjo oli kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuinen musiikin tutkimuksen alalla. Edustettuina olivat mm. musiikkitiede ja -terapia, psykologia, kognitiotiede, tietojenkäsittelytiede, fysiikka ja biologia.

 

Tutkimustyön tavoitteet


Yksikön tavoitteena oli selvittää ihmisen musiikillisen tiedonkäsittelyn olemusta ja kehittymistä. Erityisesti pyrittiin löytämään vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Miten musiikilliset taidot kehittyvät? Miten musiikkiterapiakuntoutus vaikuttaa? Mikä on musiikillisten emootioiden perusta? Miten soiton oppiminen riippuu käytetyistä opetusmenetelmistä? Miten kehollisuus ilmenee musiikin havaitsemisessa ja musiikillisessa kommunikaatiossa? Miten musiikkia voidaan käyttää kielenoppimisen edistämiseen? Miten muusikkojen esiintymisjännitys ilmenee ja miten sitä voitaisiin estää?

Tutkimus oli kokeellista ja hyödynsi modernia teknologiaa, kuten aivokuvantamis- ja liiketunnistuslaitteita sekä tietokonemallinnusta.

Tutkimustuloksilla on useita sovellusalueita. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi kehittää uusia tehokkaampia musiikkiterapeuttisia kuntoutusmenetelmiä. Uusia musiikillisia käyttöliittymiä voidaan käyttää mm. musiikkiterapiassa mahdollistamaan liikuntarajoitteisten ihmisten musiikillista ilmaisua. Tutkimustyössä kehitettäviä musiikin laskennallisia analyysimenetelmiä voidaan soveltaa musiikkiteollisuudessa, mm. erilaisissa musiikin sisältöön perustuvissa hakukoneissa. Yksikön tutkimus saattaa johtaa myös sovelluksiin, jotka edistävät vieraiden kielten ja musiikin opetusta.

 

Huippuyksikön organisaatio


Yksikön johtajana toimi musiikin professori Petri Toiviainen Jyväskylä yliopistosta. Toiviainen oli erikoistunut musiikin kognitiivisten prosessien mallintamiseen ja laskennallisiin musiikkianalyysimenetelmiin. Hän on julkaissut artikkeleita alan johtavissa tieteellisissä julkaisuissa ja on useiden kansainvälisten tieteellisten aikakauslehtien toimituskunnan jäsen.

Huippuyksikkö koostui kahdesta tutkimusryhmästä: Music Cognition Team (Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos) ja Brain and Music Team (Helsingin yliopisto, psykologian laitos). Yksikössä työskenteli yhteensä noin 30 henkeä.