12.06.2014

Kaisa Ahvenjärvi

Etnisyyden ja sukupuolen representaatiot saamelaisessa nykylyriikassa.

Keskustelu saamelaisuuden ja saamelaisen määrittelemisestä on jatkunut Suomessa enemmän ja vähemmän kiivaana 1990-luvulta alkaen. Saamelaisuudesta on tullut haluttu identiteetti ja kulttuurisen kuulumisen paikka, jonka rajalinjoja pyritään määrittelemään niin politiikan, tutkimuksen kuin kulttuurinkin kentillä. Saamelaisella kirjallisuudella on ollut merkittävä rooli yhteisen saamelaiskuvaston muotoilemisessa. Väitöstutkimuksessa syvennytään lyriikkaan, joka on tällä hetkellä elinvoimaisin saamelaisen kirjallisuuden laji. Tutkimuskohteena ovat kymmenen saamelaisen nykyrunoilijan 1980–2010-luvuilla ilmestyneet runokokoelmat. Tutkimuksessa kartoitetaan, minkälaiset aiheet ja teemat toistuvat saamelaisessa nykylyriikassa ja minkälaista saamelaiskuvaa ne rakentavat. 2000-luvulla saamelaiskulttuurin sisäinen moninaisuus on nostettu aiempaa useammin esille. Väitöskirjassa analysoidaan kollektiivisen identiteetin rakentamisen lisäksi myös erojen ja moninaisuuden esityksiä. Analyysissa kiinnitetään huomiota intersektionaalisiin eroihin, erityisesti etnisyyteen ja sukupuoleen liittyvien luokittelujen yhteen kietoutumiseen, sillä monet tutkimuskohteena olevista runoilijoista käsittelevät tuotannossaan saamelaisen naisen rooleja ja asemaa. Yksittäisten runojen lähilukua ja jälkikoloniaalista teoriaa soveltamalla eritellään sitä, miten lyriikka on osallistunut saamelaisen yhteiskunnan dekolonisaatioprosessiin. Saamelaista kirjallisuutta tarkastellaan myös muiden alkuperäiskansojen kirjallisuuksien kontekstissa ja analysoidaan, minkälaisia kuulumisen paikkoja ja ehtoja näissä kirjallisuuksissa rakennetaan.

Avainsanat: saamelainen kirjallisuus, runous, etnisyys, sukupuoli, jälkikolonialismi, alkuperäiskansat

 

FM Kaisa Ahvenjärvi (kirjallisuudentutkimus, kulttuurintutkimus, postkoloniaalinen tutkimus)

tekee väitöskirjaa saamelaisesta nykylyriikasta. Ahvenjärven keskeisimmät hankkeeseen liittyvät julkaisut: