11.02.2009

Koulun kielenopetus reagoi hitaasti nyky-yhteiskunnan haasteisiin

Aikaamme ja yhteiskuntaamme voi hyvällä syyllä luonnehtia monimediaiseksi ja monikieliseksi. Lapset ja nuoret elävät nykyisin monenlaisten medioiden, tekstien ja kielten keskellä. Vapaa-ajallaan he käyttävät medioita useisiin tarkoituksiin, lukevat ja kirjoittavat erilaisissa ympäristöissä ja käyttävät niin äidinkieltään kuin muitakin kieliä. Iso kysymys onkin, miten koulu ottaa muutoksen huomioon ja vastaa nyky-yhteiskunnan haasteisiin.   

 

Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat on kattavasti selvitetty 9-luokkalaisten oppilaiden ja yläkoulussa toimivien äidinkielen ja vieraiden kielten opettajien lukemis- ja kirjoittamiskäytänteitä sekä mediakäyttöjä. Tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemia. 

 

Hankkeessa toteutettiin keväällä 2006 laaja kyselytutkimus, jossa kartoitettiin osallistujien tekstikäytänteitä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Koulun tekstikäytänteiden osalta selvitettiin koulussa käytettyjä oppimateriaaleja, medioita ja tekstejä, työskentelytapoja ja arviointi- ja palautekäytänteitä. Tavoitteena oli pureutua siihen, millaisiin tekstikäytänteisiin oppilaat koulussa sosiaalistuvat. Vapaa-ajan näkökulmasta keskityttiin oppilaiden ja opettajien lukemiseen ja kirjoittamiseen ja mediakäyttöihin sekä äidinkielellä että muilla kielillä. Tällä ristivalotuksella pyrittiin saamaan esille se, miten toisaalta koulu ja vapaa-aika kohtaavat, ja miten oppilaiden ja opettajien käytänteet kohtaavat. Kyselyyn vastasi 1720 oppilasta yli sadasta suomenkielisestä koulusta ja 741 äidinkielen ja vieraiden kielten opettajaa eri puolilta Suomea.

 

Oppilaiden vapaa-ajan ja koulun käytänteet ovat erillään toisistaan

 

Tutkimuksemme mukaan oppilaiden media-arki on hyvin monipuolista, ja useat mediat ovat läsnä yhtäaikaisesti. Internet on sekä tytöille että pojille tärkein tiedonhaun, ajanvieton ja rentoutumisen media. Tyttöjen ja poikien Internetin käyttö eroaa kuitenkin siten, että pojat käyttävät Internetiä tyttöjä enemmän pelaamiseen, tiedonhakuun sekä tiedostojen lataamiseen. Pojat myös selailevat sivustoja tyttöjä enemmän. Tytöt taas chattaavat, vastaavat kilpailuihin ja kyselyihin sekä käyttävät sähköpostia hieman poikia enemmän.

 

Oppilaiden vapaa-ajan lukemisto on melko monipuolinen, vaikka se painottuukin henkilökohtaisiin uusmediateksteihin. Painetuista teksteistä oppilaat lukevat enimmäkseen lyhyitä tekstejä, kuten sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkeleita, ja sarjakuvia. Sen sijaan kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden lukeminen on vähäisempää.

 

Koulun tekstimaailmassa perinteisillä painetuilla teksteillä, erityisesti oppikirjoilla ja sanomalehdillä, on vahva asema. Valtaosa luettavista ja kirjoitettavista teksteistä on koulumaailman tekstejä. Internetiä, verkko-oppimisalustoja ja erilaisia vuorovaikutteisia foorumeita käytetään opetuksessa vain hyvin satunnaisesti.

 

Tutkimuksen tulokset siis osoittavat, että koulun ja oppilaiden vapaa-ajan teksti- ja mediamaisemat ovat sekä sisällöllisesti että käytänteiltään melko erillään toisistaan. Koulun ulkopuolisten tekstien, medioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen on opetuksessa varsin vähäistä.

 

Oppilaiden vapaa-ajallaan hankkimaa kokemusta kielten ja medioiden käytöstä ei koulussa hyödynnetä riittävästi. Oppilailla on vähän vaikutusmahdollisuuksia oman oppimisensa suuntaamiseen ja sen arviointiin. Samalla näyttää myös siltä, että yläkoulun kieltenopetus vastaa hyvin hitaasti nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Toisaalta oppilaat ovat sitoutuneita ja sosiaalistuneita koulun toimintakulttuuriin – oppimiseen koulun ehdoilla – ja ehkä tästä syystä suurin osa pitää koulun tarjoamia eväitä riittävinä toimimiseen nyky-yhteiskunnassa.  

 

Kouluissa valmiutta muutokseen

 

Kouluissa tehdään paljon hyvää työtä, ja suomalainen kieltenopetus on yleisesti ottaen laadukasta. Koulujen on mahdollista kohdata oppilaiden vapaa-ajan tekstien ja medioiden käyttö ja hyödyntää sitä opetuksessa. Koulut toteuttavat jo nyt erilaisia projekteja ja hankkeita, ja opettajat tiedostavat täydennyskoulutuksen ja itsensä kehittämisen tarpeellisuuden. Suurin osa oppilaista pitää vieraiden kielten opiskelua mielekkäänä ja katsoo, että äidinkielen opiskelusta on heille hyötyä elämässään. Näiden positiivisten lähtökohtien turvin on niin opettajilla, opettajankouluttajilla kuin tutkijoillakin hyvät mahdollisuudet tarttua yhdessä kielten opetuksen haasteisiin ja kehittää sitä entistä laadukkaammaksi.

 

Kyselyn tulokset on julkistettu kirjassa ”Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla”. Kirjan on julkaissut Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.