08.04.2015

Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat

Oppilaat ja opettajat kielten ja tekstien käyttäjinä koulussa ja vapaa-ajalla 

TOLP-hanke (2006 - 2009)

Hankkeen raportti on nyt saatavissa pdf-muodossa täältä.


Lukeminen ja kirjoittaminen ovat perustavimmat taidot nykypäivän tietoyhteiskunnassa. Ne kiinnittyvät esimerkiksi mediavalintoihin sekä erilaisten tekstien käyttöön ja tuottoon. Lukeminen ja kirjoittaminen eivät ole sidottuja vain kirjoitettuihin teksteihin, vaan ne liittyvät kaikkeen viestintään mainoksista muistioihin. Arvoilla ja asenteilla on merkitystä siinä, millaisia tekstejä tuotetaan, käytetään ja arvostetaan. Jyväskylän yliopistossa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa on käynnissä tutkimushanke ”Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat. Oppilaat ja opettajat kielten ja tekstien käyttäjinä koulussa ja vapaa-ajalla.” Tämä tutkimushanke tarkastelee sekä nuorten että aikuisten näkökulmasta, mitä erilaisia tekstejä nykypäivänä käytetään ja missä määrin.

Tutkimushanke käynnistyi vuonna 2006, ja sitä rahoitti vuosina 2007 - 2009 Suomen Akatemia. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita sekä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta että kielten laitoksesta. Akatemia-hankkeen vastuullisena tutkijana toimi professori Minna-Riitta Luukka. Tutkimusryhmän esittely löytyy hankkeen englanninkielisiltä sivuilta.

 

Tutkimuskohde ja -kysymykset

Tutkimuksen kohteena ovat perusasteen 9. luokan oppilaiden ja heidän äidinkielen ja vieraiden kielten opettajiensa lukemisen ja kirjoittamisen käytänteet ja medioiden käyttö  koulussa ja vapaa-ajalla. Hankkeessa selvitetään, millaisten tekstien ja kielten ympäröiminä osallistujat elävät ja missä määrin koulun ja vapaa-ajan käytänteet kohtaavat. Hankkeen keskeiset tutkimuskysymykset ovat:

- Millaisiin lukemisen ja kirjoittamisen käytänteisiin (tekstikäytänteisiin) oppilaat ja opettajat sosiaalistuvat koulussa ja vapaa-ajalla?
- Millaisia käsityksiä ja arvoja sisältyy opetussuunnitelmiin, oppimateriaaleihin sekä opetus- ja arviointikäytänteisiin?
- Mikä on ns. perinteisten lukemisen ja kirjoittamisen käytänteiden merkitys ja suhde verrattuna monimediaisiin käytänteisiin oppilaiden ja opettajien arjessa?
- Millaisia koulujen oppimisympäristöt ovat ja millaisia monimediaisia tekstikäytänteitä tukevia ympäristöjä niissä luodaan?
- Miten eri osallistujat (esim. maahanmuuttajaoppilaat) rakentavat ja ilmentävät tekijyyttään, omistajuuttaan ja asiantuntijuuttaan tekstikäytänteissään?

 

Tutkimuksen aikataulu ja metodit

Tutkimushanke on käynnistnyt vuonna 2006. Yleiskuvan saamiskeksi oppilaiden ja opettajien tekstikäytänteitä ja mediakäyttöjä on kartoitettu aluksi laajalla kyselyllä, jossa on mukana 1720 oppilasta 102 suomenkielisestä koulusta sekä yhteensä 740 äidinkielen ja kirjallisuuden ja vieraiden kielten opettajaa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää

- koulun ja vapaa-ajan tekstikäytänteitä
- opetuksen ja arvioinnin käytänteitä
- osallistujien asenteita ja käsityksiä lukemisesta, kirjoittamisesta ja eri kielten käytöstä.

Kyselyn lisäksi hankkeessa on analysoitu opetussuunnitelmien, oppikirjojen sekä kansallisten kielikokeiden tavoitteita ja sisältöjä. Kyselyn ja muun yleisen tason aineiston pohjalta on laaduliten aineistojen avulla syvennytty yksilöiden lukemisen ja kirjoittamisen käytänteisiin. Mikrotason analyysin tavoitteena on tulkita ja ymmärtää lukemisen ja kirjoittamisen prosesseja, vallitsevia arvoja ja asenteita näitä kohtaan sekä toimintaympäristön eroja ja yhtäläisyyksiä luku- ja kirjoitusprosesseihin. Mikrotason aineisto koostuu mm. haastatteluista, päiväkirjoista, havainnoinneista ja kenttämuistiinpanoista, videoiduista oppitunneista, oppimateriaaleista ja kokeista.

 

Tuloksia tähän mennessä...

Kyselyn perustulokset on raportoitu kirjassa Maailma muuttuu - mitä tekee koulu? Äidinkielen ja viaraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Laadullisten osatutkimusten tuloksista on raportoitu tieteellisten lehtien ja kokoomateosten artikkeleissa (ks. hankkeen julkaisut).

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että medialla on suuri merkitys sekä oppilaiden että  opettajien vapaa-ajassa, mutta mediavalinnat ja -käytöt ovat selkeästi erilaiset. Oppilaiden tekstimaailma on vahvasti multimodaalinen ja interaktiivinen. Internet on tärkein ja täheisin tiedonhaun, ajanvieton, rentoutumisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon väline. Opettajien vapaa-ajan mediamaailmaa luonnehtii painettujen, lineaaristen tekstien käyttö, ja suhde uusmediaan näyttää melko yksipuoliselta.

Koulun ja vapaa-ajan mediamaisemat ovat sekä sisällöllisesti että käytänteiltään erillään toisistaan. Opetus, opetussuunnitelmat ja oppimateriaalit eivät ota kylliksi huomioon monimuotoistuneita tekstikäytänteitä. Koulun tekstimaailma rakentuu edelleen vahvasti oppikirjojen ja muiden painettujen, lineaaristen ja monomodaalisten tekstien varaan. Oppikirjat ovat sisällöiltään ja tekstivalikoimiltaan varsin perinteisiä. Internet-sivustoja, verkko-oppimisalustoja, vuorovaikutteisia foorumeita ja reaaliaikaisia Internet-pohjaisia viestintävälineitä käytetään opetuksessa satunnaisesti, eikä verkon käytöllä näytä olevan tavoitteellista tai systemaattista linjaa. Niiden käyttö näyttäytyy opettajien puheessa ensijaisesti oppituntien täytteenä tai oheistoimintana. Myös oppilaat ovat sosiaalistuneet koulun työtapoihin, ja pitkäjänteinen, oppimisorientoitunut tiimityöskentely monimediaisissa ympäristöissä on heille vierasta. Opettajien asenteet teknologiaa kohtaan ovat periaatteessa positiivisia, ja he pitävät teknologiataitoja työssään melko tärkeinä. Toisaalta he suhtautuvat uusmediaan melko varauksellisesti ja pitävät sitä vieraana itselleen.

Pedagogisesti koulu näyttää sitoutuvan vielä teollisen yhteiskunnan ajattelutavan ja perinteisen oppimiskäsityksen periaatteisiin. Oppiminen on eristetty luokkatilaan ja koulun ulkopuolisten tekstien, medioiden ja toimintatapojen ja oppilaiden omien käytänteiden hyödyntäminen on varsin vähäistä. Tekstejä luetaan ja kirjoitetaan pääosin yksin tai opettajan johdolla. Oppilaiden ääni ei kuulu opetuksen sisältöjen ja toimintamuotojen suunnittelussa eikä opetusmateriaalien valinnoissa. Luokkaopetuksen lineaarisuus, vahva oppikirjapainotteisuus ja suhteellisen yksipuoliset työtavat antavat viitteitä siitä, että opetus on pitkälti opettajajohtoista ja opettajan määrittämää. Myös arviointi- ja palautekäytänteisiin liittyvät tuloksemme vahvistavat tätä näkemystä.

Vaikka jälkiteollisen tietoyhteiskunnan ajattelumallissa korostuu teknologia ja digitaalisuus, kyse on ennen muuta sosiokulttuuriseen oppimis- ja tekstitaitokäsitykseen siirtymisestä. Pelkkä monimediaisuuden lisääminen ei takaa siirtymää uuteen ajattelutapaan, jos sillä tarkoittaa vain perinteisten oppimateriaalien välittämistä digitaalisesti. Oppilaiden asiantuntijuus kielenkäyttäjinä voi kehittyä vain, jos heillä on aito osallistujan rooli opetustilanteessa ja opiskeltavat tekstikäytänteet antavat valmiuksia myös koulun ulkopuolisissa ympäristöissä toimimiseen. Tietämysyhteiskunnan toimintaa luonnehtii muuttuvuus ja ennakoimattomuus. Siksi opetuksessa tulisi ennen muuta tukea kieli-, teksti- ja kulttuuritietoisuuden kasvua ja sellaisia strategisia taitoja, joiden avulla he pystyvät kehittämään ja pitämään yllä kieli- ja tekstitaitojaan koko elämänsä ajan ja toimimaan joustavasti uusissa toimintaympäristöissä.

 

 

Tutkimuksen anti

Tämä tutkimus tarkastelee oppilaiden ja opettajien tekstikäytänteitä kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon käytänteiden sosiaalisen ja prosessimaisen luonteen. Aikaisemmat tutkimukset ovat tarkastelleet lukemisen ja kirjoittamisen käytänteitä erillisinä taitoina. Nyt tekstikäytänteitä analysoidaan samanaikaisesti käytön, oppimisen ja opetuksen sekä arvioinnin ja identiteettien näkökulmasta. Tutkimustulokset antavat siten perusteita ymmärtää lukemisen ja kirjoittamisen monimuotoisuutta sekä arvioida tehokkaita pedagogisia ratkaisuja tulevaisuuden kielikoulutuksessa. Tutkimustuloksista on myös merkittävää apua kielikoulutuspolitiikkaa suunniteltaessa, kielitaidon arvioinnissa, mediakasvatuksessa sekä oppimateriaalituotannossa, sillä tutkimus keskittyy sekä yleisen että yksilöllisen tason käytänteisiin, arvoihin ja asenteisiin. Toivomme tulosten antavan myös välineitä kieltenopettajien koulutuksen kehittämiseen.

 

 

Lisätietoja hankkeemme englanninkielisiltä sivuilta sekä

Professori Minna-Riitta Luukka
Jyväskylän yliopisto
Kielten laitos/suomen kieli
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
puh. 014-260 1441, minna-riitta.luukka@jyu.fi