29.03.2011

I Johtaminen

YLEISKUVAUS


Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) henkilökuntaan kuuluu johtaja, varajohtaja, professorit, erikoistutkijoita, tutkijoita, osastosihteereitä, suunnittelijoita, projektisihteereitä, tutkijaopiskelijoita sekä tutkimusavustajia. Laitoksen johtamisesta vastaavat johtaja ja varajohtaja yliopiston johtosäännön mukaisesti (ks. 23a §). Osa henkilöstöstä on virkasuhteessa ja osa määräaikaisessa virkasuhteessa.

Keskuksella on neuvottelukunta, jonka jäsenistö koostuu sidosryhmien edustajista (esim. korkeakoulut, opetusministeriö, opetushallitus). Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen neuvottelukunnalla on neuvoa antava tehtävä; sillä ei ole päätäntävaltaa. Jäsenyys neuvottelukunnassa on määräaikainen. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Neuvottelukunnan jäsenille toimitetaan kaikki Solkin julkaisut.

Päätöksenteosta Solkissa vastaavat

  • johtaja ja varajohtaja keskinäisen työnjaon mukaisesti. Työnjako hyväksytetään tiedekunnassa, ja se sovitaan aina uudelleen johtajien/johtajan vaihtuessa
  • säännöllisesti kokoontuvat laitoskokoukset, joihin osallistuu koko henkilökunta
  • tutkijapooli, joka vastaa tutkimusstrategian suunnittelusta ja toimeenpanosta
  • ohjaajapooli, joka vastaa jatkokoulutuksen suunnittelusta ja kehittämisestä
  • muut tarpeen mukaan perustettavat työryhmät. 

SUUNNITTELU


Suunnittelua ohjaavat seuraavat strategiadokumentit: keskuksen tutkimusstrategia ja yliopiston strategiadokumentit.

Suunnitellut toimenpiteet kirjataan vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Suunnitelman pohjatekstin laadinnasta vastaa keskuksen johtaja. Tekstiä työstetään yhteistyössä henkilöstön kanssa laitoskokouksissa. Toiminta- ja taloussuunnitelma on tallennettu Optimaan.

Lisäksi Solkin toimintaa suunnitellaan laitoskokouksissa, tutkija- ja ohjaajapoolissa sekä työryhmissä.

TOTEUTUS


Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen strateginen johto on johtajalla johtosäännön mukaisesti. Muutoin johto hoidetaan johtajan ja varajohtajan kesken erikseen sovitun työnjaon mukaisesti.

Keskuksen kokonaisrahoituksesta ja sen suunnittelusta sekä varojen käyttösuunnitelmasta vastaa keskuksen johtaja yhdessä talousasioista vastaavan sihteerin kanssa. Tutkimus- ja kehityshankkeissa varojen suunnittelusta ja käytöstä vastaa hankkeen vastuullinen johtaja, neuvotellen keskuksen johtajan kanssa yleiskustannuksista ja tutkimusympäristöön liittyvistä ratkaisuista.

Laitoskokoukset ovat strategista johtamista täydentävä foorumi koko henkilöstölle. Johtaja kutsuu koolle laitoskokoukset, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Laitoskokouksissa keskustellaan, päätetään asioista ja työnjaoista sekä tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Kokouksista tehdään pöytäkirja, joka tallennetaan Optimaan.

Kunkin kauden virkoihin liittyvät toimenpiteet kuvataan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Virantäyttöselosteiden laatimisesta vastaavat keskuksen johtaja sekä hankkeiden osalta niiden vastuulliset johtajat. Uuden työntekijän perehdyttämisestä vastaavat keskuksen johtaja, hankkeiden vastuulliset johtajat sekä henkilöstöasioista vastaava sihteeri.

Kehityskeskustelujen vetämisestä vastaavat keskuksen johtaja ja lähiesimiehet yliopistojen yhteisten aikataulujen mukaan. Keskuksen johtaja ja lähiesimiehet sopivat keskenään, miten vastuu keskusteluista jakautuu.

Solki suhtautuu työyhteisönä myönteisesti henkilöstönsä kehittämishakuisuuteen. Keskus tukee henkilöstön kouluttautumista ja opinnäytetöiden tekemistä sekä resursoi siihen varoja.

Keskuksella on nimetty laatuvastaava, joka toimii tietyn erikseen sovitun kauden ajan. Laatuvastaava voi olla keskuksen johtaja, varajohtaja tai joku muu henkilöstöstä. Laatuvastaavan valinnasta sovitaan yhdessä keskuksen henkilöstön kanssa.

Toimintakäsikirjan sisällöllisestä ja teknisestä päivittämisestä vastaa kulloinenkin laatuvastaava yhdessä muun henkilöstön kanssa.

Keskusta koskevista asioista tiedotetaan sähköisesti ilmestyvissä Solki-uutisissa joka toinen/kolmas viikko. 

Solkin pysyväluonteiset käytänteet on kuvattu Arjen aakkosissa, jotka on tallennettu Optimaan. Arjen aakkoset toimii käsikirjana kaikille työntekijöille ja sen lisäksi sillä on tärkeä rooli uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.

ARVIOINTI


Keskuksessa pyritään arvioimaan aikaisempaa systemaattisemmin tavoitteiden toteutumista toiminta- ja taloussuunnitelman ja toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä. Arvioinnin tavoitteena on muuttaa toimintaa strategisten linjausten mukaiseksi.

VPJ-keskusteluiden yhteydessä käydään läpi henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen lisäksi työtyytyväisyyttä ja keskuksen sisäistä toimivuutta.

Arviointikeskusteluja käydään myös laitoskokouksissa, työryhmissä ja kahdenkeskisissä keskusteluissa.

Henkilöstön on mahdollista antaa palautetta keskuksen toiminnasta myös anonyymisti Optimassa.

Keskuksen toimintaa (mm. johtaminen, työtyytyväisyys) koskevaa palautetta saadaan myös yliopiston yhteisten järjestelmien kautta (esim. koko henkilöstölle osoitetut kyselyt).

KEHITTÄMINEN


Kehittämiskohteet nousevat yliopiston yhteisten linjausten lisäksi arviointikeskusteluista. Keskuksen henkilöstö linjaa itse aktiivisesti kehittämisen painopisteitä.

Kehittämisessä on kaksi päälinjaa: keskuksen sisäinen kehittäminen (esim. työhyvinvointi, työskentelyolosuhteet, resursointi) ja keskuksen toiminnan linjaaminen (esim. tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keskinäinen suhde). Kehittämistyötä tehdään sisäisesti omin voimin ja tarvittaessa haetaan ulkopuolista asiantuntija-apua.

Kehittämiskohteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa. Keskus resursoi kehittämistoimintaa vuosittain yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti.