03.12.2012

IV Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

 

YLEISKUVAUS


Soveltavan kielentutkimuksen keskuksella on valtakunnallisia tehtäviä. Tämän lisäksi se osallistuu aktiivisesti monin eri tavoin asiantuntija-alueensa mukaiseen alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan, joka on yhteiskunnallisesti relevanttia.

Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen yhteiskunnallinen toiminta on yhteiskunnan tarpeista nousevaa ja se jakautuu kuvion 1 mukaisiin osa-alueisiin.

 

laatukuva.gif

 

Kuvio 1. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen yhteiskunnallinen vuorovaikutus.

 

Yhteiskunnallisten tehtävien linjauksista vastaavat keskuksen johtaja ja varajohtaja sekä asiantuntijaryhmät, kuten ohjaajapooli. Päälinjaukset on kirjattu keskuksen talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä tutkimusstrategiaan. Yhteiskunnalliset tehtävät kuuluvat jokaisen Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen työntekijän tehtäväkuvaan.



SUUNNITTELU


Tavoitteet

Tavoitteena on keskuksen vahvuuksiin ja profilointiin perustuvan tutkimustiedon ja asiantuntijuuden näkyminen alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä sektorilla.

Alueellisella ja kansallisella tasolla keskuksella on tavoitteena kehittää kielikoulutusta ja kielitaidon arviointia sekä edistää monikielisyyttä.

Tavoitteena on, että tutkimus on kansainvälisesti arvostettua ja korkeatasoista, ja että keskus kasvattaa vaikuttavuutta kansainvälisissä tiedeyhteisöissä sekä lisää näkyvyyttä alan kansainvälisissä julkaisuissa.

Tavoitteena on edistää täydennys- ja jatkokoulutuksen avulla työelämätavoitteita etenkin julkisella sektorilla. Lisäksi keskuksen tutkimusta pyritään tuotteistamaan työelämätarpeiden mukaisesti ja ottamaan tutkimusprojekteihin työelämän edustus mukaan.

TOTEUTUS


A. Kielikoulutus

Keskus osallistuu aktiivisesti kieleen, sen opetukseen ja oppimiseen sekä kielikoulutuspolitiikkaan liittyvään keskusteluun ja kehittää suomalaista kielikoulutusta mm. lisäämällä kielitaidon arviointiin liittyvää tietämystä. Lisäksi keskus edistää monikielisyyttä Suomessa tekemällä aktiivisesti tutkimusta, joka tarkastelee kielenoppimista, kielen säilyttämistä ja kieli-identiteettiä osana laajempaa sosiaalista ja kulttuurista kontekstia.

B. Tutkimuksesta tiedottaminen

Keskuksen tutkimusaiheet ovat yhteiskunnallisesti relevantteja, minkä vuoksi tuloksia voidaan soveltaa erilaisiin yhteiskunnan tarpeisiin, kuten kielikoulutuksen kehittämiseen (ml. opettajankoulutus, kielitaidon arviointi, verkko-opetus).

Keskuksen tutkimustuloksista tiedotetaan tieteellisten yhteisöjen lisäksi (konferenssiesitelmissä, tieteellisissä julkaisuissa, raporteissa ja postereissa) populaarimedioissa. Lisäksi tutkimustietoa hyödynnetään kansallisessa täydennys- ja jatkokoulutuksessa.

Tutkimustuloksia ja –aineistoja sovelletaan ja tuotteistetaan eri tavoin, mistä esimerkkeinä on kansainvälinen verkkokurssi Moodi ja Yleisten kielitutkintojen (YKI) aineistosta koostettu korpus.

 

C. Työelämäyhteydet

Keskus osallistuu aktiivisesti julkisen sektorin työelämäkoulutukseen tarjoamalla kieltenopettajille täydennys- ja jatkokoulutusta. Keskus toimii myös opiskelijoiden ja työvoimakoulutettavien harjoittelupaikkana.

Keskuksen tutkimus- ja kehittämistyön pohjalle rakennettuja projekteja hyödynnetään myös kaupallisesti, kuten Yki, Dialang ja Moodi. Lisäksi keskuksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa on työelämän edustus mukana, esim. Kiepo ja YKI.

D. Asiantuntijatehtävät

Keskuksen henkilökunta toteuttaa yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä osallistumalla ja toimimalla asiantuntijatehtävissä yhteiskuntaa ja yksilöitä koskevissa kielen, kielenkäytön ja kielenoppimisen kysymyksissä.

Keskus koordinoi kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita. Lisäksi keskus on tärkeässä roolissa kansallisesti ja kansainvälisesti merkityksellisissä tutkimushankkeissa. Henkilöstö toimii alueellisissa hankkeissa asiantuntijoina.

Keskuksen henkilökunta osallistuu yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen antamalla lausuntoja julkaisuista, apurahahakemuksista, virantäytöistä, julkishallinnon strategisista dokumenteista sekä toimimalla kutsuttuina luennoitsijoina, opinnäytteiden ohjaajina ja tarkastajina.

E. Työryhmät, toimikunnat ja jäsenyydet

Keskuksen henkilökuntaa toimii asiantuntijoina alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä ja toimikunnissa, eri ministeriöissä, Opetushallituksessa ja tieteellisissä seuroissa.

 

ARVIOINTI

 

Keskus arvioi vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisten yhteydessä yhteiskunnallisissa tehtävissä saavutettuja tuloksia ja haasteita. Uudet hanke-esitykset arvioidaan ensiksi keskuksen oman henkilökunnan keskuudessa, minkä jälkeen ne siirtyvät ulkopuolisten tahojen (oma yliopisto, rahoittajat, ministeriöt, asiantuntijat) arvioitaviksi. Lisäksi yhteiskunnallisten tehtävien tuloksellisuutta ja resurssitarpeita arvioidaan henkilökohtaista suoriutumista koskevien keskustelujen yhteydessä.

Keskuksen projekteissa, esimerkiksi Yleiset kielitutkinnot, mukana olevilta toimijoilta ja osallistujilta kerätään palautetta systemaattisesti ja säännöllisesti.

Jatkokoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan keräämällä palautetta valmistuneilta jatko-opiskelijoita.

 

KEHITTÄMINEN


Tulevaisuuden haasteena on kehittää keskuksen toimintaa yhteiskunnallisena vaikuttajana:

  • Suunnata tulevia, yhteiskunnallisesti relevantteja hankkeita keskuksen strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa.
  • Kehittää tutkimuksen, kielenopetuksen käytännön ja kielikoulutuspoliittisen päätöksenteon välisiä yhteyksiä.
  • Käynnistää ulkopuolisen rahoituksen turvin hankkeita, joilla on myös laajempaa kielikoulutuksellista vaikutusta.
  • Selvittää entistä systemaattisemmin painopistealueita, toiminnan vaikuttavuutta ja tulevaisuuden tarpeita.
  • Selvittää Solkin henkilöstön osaamisen tuotteistamismahdollisuuksia systemaattisemmin ja tehdä uusia avauksia tuotteistamisen käynnistämiseksi.