23.01.2015

Esimerkkejä YKIn ydinalueita koskevista tutkimus- ja kehittämiskohteista

Osiopankki
Standardointi
Arvioinnin yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus
Kielitaito ja tutkinnon suorittajat
Yleisten kielitutkintojen korpus

Osiopankki
Osiopankin rakentaminen kuuluu olennaisena osana testin kehittämiseen. Eri testikertoina suoritettavien testien tulisi mitata samaa kielitaitokonstruktia, ja eri testikertojen testeistä saatavien tulosten tulisi olla keskenään vertailukelpoisia. Tutkintotehtäviä sisältävään osiopankkiin tallennetaan tehtäviä, joiden laatu varmistetaan kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Osiot kalibroidaan samalla vaikeustasoskaalalle IRT-menetelmien (item response theory) avulla (Wright & Stone, 1979; Wright & Masters 1982). Osiopankki on hyvä pohja testitehtävien standardoinnin ja testien johdonmukaisuuden tarkasteluun.
Standardointi
Kun testitehtäviä standardoidaan, neuvotellaan siitä, millaista osaamista kunkin tutkintotason suorituksilta edellytetään. Standardointiprosessissa on siis kyse yhtäältä kielitaitoarvostuksista ja käsityksistä ja tässä mielessä koulutuspoliittisista näkemyksistä, mutta myös mm. psykometristen metodien käytöstä, jotta tasoarvioiden määritteleminen olisi mahdollisimman läpinäkyvää ja osuvaa. Standardointitutkimuksen lähtökohtana ovat standardointimenetelmät (Kane 2002; Cizek & Bunch 2007). Standardointitutkimuksessa keskitytään puheen ja tekstin ymmärtämisen tehtäviin. Tavoitteena on määrittää, mitä taitotasoa tehtävät peilaavat, ja sen pohjalta asettaa osioskaalalle rajat.
Arvioinnin yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus
Puhumisen ja kirjoittamisen arvioinnin yhdenmukaisuutta ja arvioijien johdonmukaisuutta varmistetaan jatkuvalla koulutuksella ja palautteella. Arviointiaineisto arvioidaan IRT-menetelmillä (item response theory). Menetelmä vaatii huolellisesti rakennetun arviointiaineiston, jossa arvioijat linkitetään toisiinsa. Analyyseista saadaan arvioijalle henkilökohtaista palautetta hänen arviointilinjastaan. Tutkimuksessa kerätään tietoa kustakin arvioijasta pitkällä aikavälillä, minkä perusteella kehitetään edelleen sekä palautekäytänteitä että arvioijakoulutusta.
Kielitaito ja tutkinnon suorittajat
Yleisen kielitutkinnon suorittajia pyydetään testin suorittamisen yhteydessä täyttämään taustatietolomake, jossa kysytään mm. sukupuolta, syntymäaikaa, koulutusta, tutkintokielen käyttöä erilaisissa jokapäiväisen elämän tilanteissa ja pyydetään osallistujia itsearvioimaan omaa kielitaitoaan. Tämän lisäksi osallistujia pyydetään täyttämään tutkintotehtäviä ja -järjestelyjä koskeva palautelomake tutkintotilaisuuden päätteeksi. Tämän aineiston pohjalta tarkastellaan tutkinnon suorittajien taustaprofiileita ja heidän kokemuksiaan tutkintotehtävistä sekä tutkitaan esimerkiksi sitä, millaisia yhteyksiä taustamuuttujien ja osallistujien kielitaidon välillä on. Tutkimustuloksia hyödynnetään tutkintojen kehittämisessä mutta ne myös peilaavat suomalaisten aikuisten kielitaitoa ja tarjoavat erilaista kielikoulutuspoliittisesti kiinnostavaa tietoa.
Yleisten kielitutkintojen korpus
Yleisten kielitutkintojen korpus on koostettu tutkintoaineistosta. Korpuksen aineisto on kvantitatiivista ja kvalitatiivista, joista ensimmäinen viittaa tutkinnon suorittajien taitotasoarvioihin ja taustatietoaineistoon (esim. sukupuoli, äidinkieli, koulutus, kohdekielen käyttö eri tilanteissa) ja jälkimmäinen kirjoittamisen ja puhumisen suorituksiin. Aineistoa on yhdeksästä eri kielestä, jotka ovat englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi ja venäjä. Korpus on luonteeltaan jatkuva eli siihen lisätään aineistoa vuosittain. Korpuksen käyttöliittymän kehittämisessä on otettu huomioon sen monipuolinen hyödynnettävyys niin opetus- kuin tutkimustarkoituksiin. Korpuksen rooli tutkimusmielessä on kaksijakoinen: se on sekä tutkimusaineistojen lähde että tutkimuksen kohde.

 

Takaisin Yleisiin kielitutkintoihin liittyvän tutkimuksen pääsivulle