11.03.2010

Kielipolitiikka, kielitaitovaranto, kieliasenteet ja kielellinen identiteetti

Allardt, E. 1985. Bilingualism in Finland: the position of Swedish as a minority language. Ingår i W. R. Beer & J. E. Jacob (red.) Language Policy and National Unity. Totowa, NJ: Rowman & Allenheld, 76–96.

Allardt, E. & C. Starck 1981. Språkgränser och samhällsstruktur. Stockholm: Almqvist & Wiksell.

Arber, R. E. 2005. Speaking of race and ethnic identities exploring multicultural curricula.Journal of Curriculum Studies 37 (6), 633–652.

Björklund, M., Gullberg, T. & K. Sjöholm (red.) 2004. Språk som kultur – brytningar i tid och rum. Language as Culture – Tensions in Time and Place. Vol. 2, Rapport från pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi, Nr 12. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Deklaration om nordisk språkpolitik. 2006. Köpenhamn: Nordiska ministerrådet. http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2007-746/at_download/publicationfile

Det svenska i Finland år 2030 – ett scenarioprojekt om svenskans framtid utgående från förändringen i vår omvärld. Magma-studie 1/2010. Finlands svenska tankesmedja Magma och Finlands Kommnförbund. http://www.magma.fi/images/stories/reports/ms1001_vision2030_web.pdf

Dufva, H. & S. Pietikäinen 2005. Saamenkielinen media uhanalaisuuden vastapaino? Teoksessa L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.) Kieli ja sosiaalinen toiminta – Language and Social Action. AFinLAn vuosikirja 2005. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLan julkaisuja 63, 1333.

Eesti keele arendamise strateegia 2004–2010. Haridus- ja Teadusministeerium. Eesti keelenõukogu.
http://www.eki.ee/keelenoukogu/strat_et.pdf

Enkvist, I. 2005. Trängd mellan politik och pedagogik: svensk språkutbildning efter 1990.Gidlund: Hedemora.

Finnäs, F. 2001. Finlandssvenskarna inför 2000-talet – en statistisk översikt. Finlandssvensk rapport nr 40. Helsingfors: Svenska Finlands folkting.

Finnäs, F. 2004. Finlandssvenskarna 2002. En statistisk rapport. Finlandssvensk rapport nr 41. Helsingfors: Svenska Finlands folkting.
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/finlandssvenskarna2002.pdf

Folktinget. 2005. Folktingets undersökning om finlandssvenskarnas identitet. Identitet och framtid. Suomenruotsalainen identiteetti. Folktingetin kyselytutkimus.
http://www.folktinget.fi/Site//Widget/Editor/137/files/Folktinget_low.pdf

Forsman, L. 2004. Language, Culture, and Context. Exploring knowledge and attitudes among Finnish-Swedish EFL-students with particular focus on extracurricular influence. Report from the Faculty of Education, Åbo Akademi University, No 7. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Forsman, L. 2006. The Cultural Dimension in Focus. Promoting Awareness of Diversity and Respect for Difference in a Finland-Swedish EFL-Classroom. Åbo: Åbo Akademi University Press. (Diss.)

Hansen, S.-E. 2004. The Swedish ‘people’s school’ in Finland and the language question: homogenization and differentiation. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 645–655.

Hiidenmaa, P. 2003. Suomen kieli – who cares? Helsinki: Otava.

Herlin, I. (toim.) 2002. Äidinkielen merkitykset. Helsinki: SKS.

Huss, L. 2006. Uutta kielipolitiikkaa Skandinaviassa: kenellä on vastuu vähemmistökielten säilyttämisestä? Virittäjä 110, 578−589.

Ivars, A.-M., Reuter, M. & U. Ådahl-Sundgren (red.) 2006. Vårt bästa arv. Festskrift till Marika Tandefelt den 21 december 2006. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Joseph, J. 1987. Eloquence and Power: the rise of language standards and standard languages. London: Frances Pinter.

Kieli on ihmisen peili 2001. Seminaari 9.5.2001, Kiasma, Helsinki. Helsinki: Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto.

Korpilahti, P. (2007). Lapsen monet reitit kaksikieliseksi − haasteita ja mahdollisuuksia. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus, 26−35. http://www.utbildningsstyrelsen.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/46930_OPH_oma_kieli_03092007_www_lock.pdf

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma. 1998. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2064

Kovero, C. & M. Londen 2009. Språk, identitet och skola – En undersökning i svenska skolor i huvudstadsregionen. Nordica Helsingiensia 15. Helsingfors: Helsingfors universitet, Nordica.

Kristjánsdóttir, B. 2006. Modersmålsundervisning i 30 år. Sprog & Integration 1/2006, 8–11.

Kunnat ja kielilainsäädäntö. Kansalliskielten asema. 2003. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p031117124701Z.pdf

Laine-Sveiby, K. 1991. Suomalaisuus strategiana. Helsinki: WSOY.

Laitinen, L. 2006. Suomi tieteen kielenä ja tutkimuksen kohteena. Kirjoitetun kielen tulevaisuuden haasteita. Virittäjä 110, 568−577.

Latomaa, S. & P. Nuolijärvi 2002. The Language Situation in Finland. Current Issues in Language Planning 3 (2), 95–202.

Latomaa, S. & P. Nuolijärvi 2005. The language situation in Finland. Teoksessa R. B. Kaplan & R. B. Baldauf Jr. (toim.) Language Planning and Policy. Europe, Vol. 1.  Finland, Hungary and Sweden. Clevedon: Multilingual Matters, 125−232.

Lepola, O. 2000. Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi. Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leppänen, S., Nikula T. & L. Kääntä (toim.) 2008. Kolmas kotimainen – Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leppänen, S., Pitkänen-Huhta, A., Nikula, T., Kytölä, S., Törmäkangas, T., Nissinen, K., Kääntä, L., Virkkula, T., Laitinen, M., Pahta, P., Koskela, H., Lähdesmäki, S. & H. Jousmäki 2009. Kansallinen kyselytutkimus englannin kielestä Suomessa – Käyttö, merkitys ja asenteet. Jyväskylä Studies in Humanities 132. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/22892 

Lewis, E. G. & C. Massad 1975. The teaching of English as a foreign language in ten countries. Stockholm: Almqvist & Wiksell.

Lindgren, A.-R. 2000. Helsingin saamelaiset ja oma kieli. Helsinki: SKS.

Mattila, H. E. S. 2005. Språket och den nordiska rättsfamiljen. Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 2005:1, 43−57.

McRae, K. D. 1997. Conflict and Compromise in Multilingual Societies: Finland. Waterloo ON: Wilfrid Laurier University Press.

Ministerineuvoston ehdotus pohjoismaiseksi kielipoliittiseksi julistukseksi. 2006. Pohjoismaiden ministerineuvosto B245/kultur.
http://old.norden.org/sagsarkiv/docs/Bet_B245sprakdeklaration_fi.pdf

Määttä, S. 2005. The European Charter for Regional or Minority Languages, French Language Laws, and National Identity. Language Policy Vol. 4:2, 167−186.

Myntti, K. 2009. Nationalspråk och minoritetsspråk i ljuset av finländsk lagstiftning och internationella konventioner. Helsingfors: Svenska kulturfonden.

Mål i mun – Förslag till handlingsprogram för svenska språket. Statens offentliga utredningar SOU 2002:27. Stockholm: Kulturdepartementet.
http://www.sweden.gov.se/sb/d/108/a/1443;jsessionid=aU82FIh19Z88

Novak-Lukanovič, S. 2006. Minority Languages in Education in Slovenia. Teoksessa Dónall Ó Riagáin (ed.) Voces Diversae: Lesser-Used Language Education in Europe. Belfast Studies in Language, Culture and Politics 15. Belfast: Cló Ollscoil na Banríona, 113−125.

Nuolijärvi, P. 1999a. Suomen kielitilanne 2000-luvulla. Tieteessä tapahtuu 1, 22−29.

Nuolijärvi, P. 1999b. Suomen äidinkielet. Virittäjä 3, 402−410.

Nuolijärvi, P. 2003. Uusi kielilaki voimaan 2004. Kielikello 4/2004, 12−15.

Nuolijärvi, P. 2005. Suomen kielen tulevaisuus muuttuvassa maailmassa. Tieteessä tapahtuu 6/2005, 5−12.

Ruotsin kielen asema. Svenskans ställning. Marraskuu 2008. Magma Finlands svenska tankesmedja. http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. 2010. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;486;496;30278

Sajavaara, K. 1997. Language attitudes in Finland. Käsikirjoitus.

Sajavaara, K. 2005. Suomen uusi kielilaki. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 283–295.

Salo-Lee, L., R. Malmberg & R. Hallinoja 1998. Me ja muut: Kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki: YLE-opetuspalvelut.

Sartoneva, P. (toim.) 1998. Vieraiden kielten osaaminen Suomessa. Arviointi 6/98. Helsinki: Opetushallitus.

Sjöholm, K. 2004a. Swedish, Finnish, English? Finland’s Swedes in a changing world. Journal of Curriculum Studies 36 (5), 637–644.

Sjöholm, K. 2004b. English as a third language in bilingual Finland – basic communication or academic language? Ingår i C. Hoffmann & J. Ytsma (red.) Trilingualism in Family, School and Community. Clevedon: Multilingual Matters, 219–238.

Sjöholm, K., Hansén, S.-E., Østern, A.-L. & A. Slotte-Lüttge 2004. Swedish, Finnish, English? Language in a bilingual society. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 637–696.

Slotte-Lüttge, A. 2004. Roles and positioning in a meeting between Finland-Swedish bilingual pupils and their teachers. Translated by A. Lund. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 673–684.

Slotte-Lüttge, A. 2005. Ja vet int va de heter på svenska. Interaktion mellan tvåspråkiga elever och deras lärare i en enspråkig klassrumsdiskurs (Dissertation). Åbo: Åbo Akademis förlag.

Slotte-Lüttge, A. 2007. Making use of bilingualism – the construction of a monolingual classroom, and its consequences. International Journal of the Sociology of Language, Volume 2007, Issue 187–188, 103–128.

Smeds, M.-L. 2000. Finska krigsbarns minnesbilder av språkväxlingar i olika kontext. Rapporter från pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 21. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Språkfördelningen i Svenskfinland − befolkning enligt språk i svenska och tvåspråkiga kommuner i Finland 31.12.2003. 2004. Helsingfors: Svenska Finlands Folkting.
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Sprakfordelningen2003.pdf

Sprog på spil − et udspil til en dansk sprogpolitik. 2003. København: Kulturministeriet.
http://www.kum.dk/graphics/kum/downloads/Publikationer/Sprog_paa_spil.pdf

Stenbäck, P. 2003. Vision och verklighet: Handbok i överlevnad for Svenskfinland. Helsingfors: Söderströms.

Stickel, G. (toim.) 2006. Brussels Declaration on Language Learning in Europe – in the 20 Official Languages of the European Union. Mannheim: IDS.

Sundman, M. 1998. Barnet, skolan och tvåspråkigheten. Helsingfors: Helsinki University Press.

Svenska Finlands Folkting. 2009. På svenska javisst!
http://www.folktinget.fi/Site//Widget/Editor/137/files/lagbrochyrenNEW3_indd.pdf

Taavitsainen, I. & P. Pahta 2003. English in Finland: globalisation, language awareness and questions of identity. English Today 19 (4), 3−15.

Tandefelt, M. 2003. Tänk om… Svenska språknämndes förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken. http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/tank_om/tank_om_1.pdf  http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/tank_om/tank_om_2.pdf

Wicherkiewicz, T. 2006. A Decade of Kashubian in Education. Teoksessa Dónall Ó Riagáin (ed.) Voces Diversae: Lesser-Used Language Education in Europe. Belfast Studies in Language, Culture and Politics 15. Belfast: Cló Ollscoil na Banríona, 103−112.

Zirotti, J.-P. 2006. Enjeux sociaux du bilinguisme à l’école. Langage et Société n° 116, juin 2006, 73−91.

Østern, A.-L. 1991. Tvåspråkighet och lingvistisk medvetenhet. Betydelsen av tvåspråkighet och av undervisning för lingvistisk medvetenhet hos barn i åldern sex till åtta år. Åbo: Åbo Akademis förlag. (Diss.)

Østern, A.-L. 2001a. Swedish in Finland. Ingår i G. Extra & D. Gorter (red.) The Other Languages of Europe. Demographic, Sociolinguistic and Educational Perspectives. Clevedon: Multilingual Matters, 159–173.

Østern, A.-L. 2004. ‘My language tree’: young Finland-Swedish adults tell us about their linguistic and cultural identities. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 657–672.

Østern, A.-L. & R. Heilä-Ylikallio (red.) 2004. Språk som kultur – brytningar i tid och rum. Language as Culture – Tensions in Time and Space. Vol. 1. Rapport Nr 11. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.