02.07.2007

Bibliografia

Yleinen kielipoliittinen ja kielikoulutuspoliittinen kirjallisuus

 

Block, D. & D. Cameron (toim.) 2002. Globalization and language teaching. London: Routledge.

Cooper, R. L. 1989. Language planning and social change. Cambridge: Cambridge University Press.

Cope, B. & M. Kalantzis (toim.) 2000. Multiliteracies: Literacy learning and the design of social futures. London: Routledge.

Corson, D. 1999. Language policy in schools. Mahwah, N.J.: Lawrence Erlbaum.

Extra, G. & D. Gorter (toim.) 2001. The other languages of Europe. Demographic, sociolinguistic and educational perspectives. Clevedon: Multilingual Matters.

Extra, G. & K. Yăgmur (toim.) 2004. Urban multilingualism in Europe. Immigrant minority languages at home and school. Clevedon: Multilingual Matters.

Johansson, M. & R. Pyykkö 2005. Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Helsinki: Gaudeamus.                                 

Johansson, M. & R. Pyykkö 2005. Johdanto: monikielisyys ja kielipolitiikka. Teoksessa M. Johansson & R. Pyykkö (toim.) Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Helsinki: Gaudeamus, 9–26.

Kaplan, R. B. & R. B. Baldauf Jr. 1997. Language Planning. From Practice to Theory. Clevedon: Multilingual Matters.

Kaplan, R. B. & R. B. Baldauf Jr. (toim.) 2005. Language Planning and Policy. Europe, Vol. 1. Finland, Hungary and Sweden. Language Planning and Policy. Clevedon: Multilingual Matters.

Lambert, R. D. (toim.) 1994. Language planning around the world: Contexts and systematic change. Washington, D.C.: National Foreign Language Center.

Luukka, M.-R. & S. Pöyhönen 2007. Kielikoulutuspoliittisen projektin keskeiset suositukset. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 453–479.

Luukka, M.-R. 2007. Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin keskeiset suositukset. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/keskeisetsuositukset/suositukset

May, S. 2001. Language and minority rights: Ethnicity, nationalism and the politics of language. London: Longman.

Nuolijärvi, P. 2005. Suomen kielet ja kielelliset oikeudet. Teoksessa M. Johansson & R. Pyykkö (toim.) Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Helsinki: Gaudeamus, 283–299.

Phillipson, R. 2003. English-only Europe? Challenging language policy. London: Routledge.

Pöyhönen, S. & M.-R. Luukka (toim.) 2007. Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus,

Ricento, T. (toim.) 2000. Ideology, politics and language policies. Studies in Language and Society. Amsterdam: Benjamins.

Ricento, T. (toim.) 2006. An introduction to language policy: Theory and method. Oxford: Blackwell.

Sajavaara, K., Lambert, R. D., Takala, S. & C. A. Morfit (toim.) 1993. National foreign language planning: Practices and prospects. University of Jyväskylä: Institute for Educational Research.

Shohamy, E. 2006. Language Policy: Hidden Agendas and New Approaches. London: Routledge.

Spolsky, B. 2004. Language policy. Cambridge: Cambridge University Press.

Tollefson, J. W. 1994. Planning language, planning inequality. Language policy in the community. London: Longman.

Wright, S. 2000. Community and communication: The role of language in nation state building and European integration. Clevedon: Multilingual Matters.

Wright, S. 2004. Language policy and language planning. From nationalism to globalisation. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

 

Kielikoulutuspolitiikka, kielisuunnittelu ja kielikoulutuksen vaikuttavuus

 

Axelsson, M., Lennartson-Hokkanen, I. & M. Sellgren 2002. Den röda tråden. Utvärdering av Stockholms stads storstadssatsning – målområde språkutveckling och skolresultat. Stockholm: Språkforskningsinstitutet i Rinkeby.

González, J. & R. Wagenaar (toim.) 2003. Tuning Educational Structures in Europe. Final Report. Pilot Project – Phase 1. University of Deusto, University of Groningen.

Huhta, A. 1996. Profile of language education in Finland. Teoksessa P. Dickson & A. Cumming (toim.) Profiles of language education in 25 countries. Slough: National Foundation for Educational Research, 30–35.

Humanistisen alan tutkintotyöryhmän loppuraportti 17.12.2004.
http://www.hum.utu.fi/opiskelu/perustutkinnot/Loppuraportti.pdf

Karjalainen, A., Alha, K. & S. Jutila 2003. Anna aikaa ajatella – Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä. Oulun yliopisto: Opetuksen kehittämisyksikkö.

Leino, J. 2006. Kieliaineiden tohtoritarveselvitys. Joensuun yliopisto: Valtakunnallinen kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnet.

Nevalainen, P. 2006. Oikeus opiskeluun – koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen. Nappi 5, 3.

Nikki, M.-L. 1989. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kielikoulutus ja sen relevanssi 1. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A:33. Jyväskylä: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.

Nikki, M.-L. 1992a. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kielikoulutus ja sen relevanssi 2. Jyväskylä. Studies in Education, Psychology and Social Research 86. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Nikki, M.-L. 1992b. The implementation of the Finnish national plan for foreign language teaching. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 87. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

Nikki, M.-L. 1993a. Johdatus tulosajatteluun ja koulutuksen tuloksellisuuden arviointiin. Jyväskylä: Keski-Suomen lääninhallitus.

Nikki, M.-L. 1993b. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kielikoulutus ja sen relevanssi 3. Jyväskylä: Keski-Suomen lääninhallitus.

Nikki, M.-L. 1994. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kielikoulutus ja sen relevanssi 4. Jyväskylä: Keski-Suomen lääninhallitus.

Nikki, M.-L. 1998. Kielikoulutuspolitiikan toimeenpano. Teoksessa S. Takala & K. Sajavaara (toim.) Kielikoulutus Suomessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 23−45.

Numminen, J. & R. Piri 1998. Kieliohjelman suunnittelu Suomessa. Teoksessa S. Takala & K. Sajavaara (toim.) Kielikoulutus Suomessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 7−21.

Piri, R. 2001. Suomen kieliohjelmapolitiikka. Kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. http://www.solki.jyu.fi/julkaisee/suomenkieliohjelmapolitiikka.pdf

Pohjala, K. 2004. Opetushallituksen tehtävät ja toiminta kielenopetuksen kehittämisessä. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 257−268.

Sajavaara, P. 2000. Kielenohjailu. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.) Kieli, diskurssi ja yhteisö. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 2. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 67−106.

Sajavaara, K. 2006. Kielivalinnat ja kielten opiskelu. Teoksessa R. Alanen, H. Dufva & K. Mäntylä (toim.) Kielen päällä. Näkökulmia kieleen ja kielenkäyttöön. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 223−254.

Sajavaara, K., Luukka, M.-R. & S. Pöyhönen 2007. Kielikoulutuspolitiikka Suomessa: lähtökohtia, ongelmia ja tulevaisuuden haasteita. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 13−42.

Sajavaara, K. & S. Takala 2000. Kielikoulutuksen vaikutus ja tulokset Suomessa. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.) Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 3. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 155–230.

Sajavaara, K. & S. Takala (toim.) 2004. Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Sajavaara, K., Huhta, A., Kärkkäinen, K., Sinkkonen, M. & S. Takala 1997. Näkökulmia kielikoulutuksen vaikuttavuuden tutkimukseen. Teoksessa R. Raivola, P. Valtonen & M. Vuorensyrjä (toim.) Koulutus, yhteiskunta, menestys. Suomen Akatemian vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Suomen Akatemian julkaisuja 7/97. Helsinki: Suomen Akatemia, 190–214.

Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry. 2005. Suomen kolmas raportti alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta, kuulemistilaisuus 17.11.2005.

Takala, S. 1979. Kielisuunnittelun kysymyksiä. Selosteita ja tiedotteita 129. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.

Takala, S. 1998. Language teaching policy effects − a case study of Finland. Studia Anglica Posnaniensia XXXXIII, 421−430.

Takala, S. 2005. Reflections on the development and impact of language education in Finland. Teoksessa J. Smeds, K. Sarmavuori, E. Laakkonen & R. de Chillia (toim.) Multicultural Communities, Multilingual Practice. Turku: Annales Universitatis Turkuensis, 285−296.

Takala, S. 2006. National Syllabuses for Foreing Languages in Finland: Tradition and Reform. Teoksessa M. Bendsten, M. Björklund, C. Fant & L. Forsman (toim.) Språk, lärande och utbildning i sikte. Åbo: Åbo Akademi.

Takala, S. & K. Sajavaara (toim.) 1998. Kielikoulutus Suomessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Takala, S. & K. Sajavaara 1998. Kielikoulutuksen tuloksellisuuskeskustelun vaiheita. Teoksessa S. Takala & K. Sajavaara (toim.) Kielikoulutus Suomessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 187–193.

Takala, S., Sajavaara, A. & K. Sajavaara 2000. Kielikoulutuksen vaikutus ja tulokset Suomessa. Teoksessa R. Raivola (toim.) Vaikuttavuutta koulutukseen. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Suomen Akatemian julkaisuja 2/00. Helsinki: Suomen Akatemia, 195–230.

Takala, S. Sajavaara, K. & P. Sajavaara 2000. Kielipolitiikka ja kielisuunnittelu. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.) Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 3. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 231–271.

Tiberg, T., Krafft, G., Lindgren, M. & P. Lundgren. 2006. Skola 2021. Framtidens kunskap, skola och lärande. En sammanfattning. Kairos Future.
http://www.kollegiet.com/upload/pdf/Skola%202021%20Sammanfattning.pdf  

Ullakonoja, R. & S. Mäkikangas 2007. Selvitys kielten valintayhteistyömahdollisuuksista – yhteenveto muihin yliopistoihin lähetettyyn kyselyyn tulleista vastauksista (JY:n kielten oppiaineet eivät mukana). Jyväskylän yliopisto: Humanistinen tiedekunta.
http://www.jyu.fi/hum/yhteistyo/yhteenveto_valintayhteistyomahdollisuudet

 

Kielipolitiikka, kielitaitovaranto, kieliasenteet ja kielellinen identiteetti

 

Allardt, E. 1985. Bilingualism in Finland: the position of Swedish as a minority language. Ingår i W. R. Beer & J. E. Jacob (red.) Language Policy and National Unity. Totowa, NJ: Rowman & Allenheld, 76–96.

Allardt, E. & C. Starck 1981. Språkgränser och samhällsstruktur. Stockholm: Almqvist & Wiksell.

Arber, R. E. 2005. Speaking of race and ethnic identities exploring multicultural curricula.Journal of Curriculum Studies 37 (6), 633–652.

Björklund, M., Gullberg, T. & K. Sjöholm (red.) 2004. Språk som kultur – brytningar i tid och rum. Language as Culture – Tensions in Time and Place. Vol. 2, Rapport från pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi, Nr 12. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Deklaration om nordisk språkpolitik. 2006. Köpenhamn: Nordiska ministerrådet.

Dufva, H. & S. Pietikäinen 2005. Saamenkielinen media uhanalaisuuden vastapaino? Teoksessa L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.) Kieli ja sosiaalinen toiminta – Language and Social Action. AFinLAn vuosikirja 2005. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLan julkaisuja 63, 1333.

Eesti keele arendamise strateegia 2004–2010. Haridus- ja Teadusministeerium. Eesti keelenõukogu.
http://www.eki.ee/keelenoukogu/strat_et.pdf

Enkvist, I. 2005. Trängd mellan politik och pedagogik: svensk språkutbildning efter 1990.Gidlund: Hedemora.

Finnäs, F. 2001. Finlandssvenskarna inför 2000-talet – en statistisk översikt. Finlandssvensk rapport nr 40. Helsingfors: Svenska Finlands folkting.

Finnäs, F. 2004. Finlandssvenskarna 2002. En statistisk rapport. Finlandssvensk rapport nr 41. Helsingfors: Svenska Finlands folkting.
http://www.folktinget.fi/pdf/finlandssvenskarna2002.pdf

Folktinget. 2005. Folktingets undersökning om finlandssvenskarnas identitet. Identitet och framtid. Suomenruotsalainen identiteetti. Folktingetin kyselytutkimus.
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf

Forsman, L. 2004. Language, Culture, and Context. Exploring knowledge and attitudes among Finnish-Swedish EFL-students with particular focus on extracurricular influence. Report from the Faculty of Education, Åbo Akademi University, No 7. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Forsman, L. 2006. The Cultural Dimension in Focus. Promoting Awareness of Diversity and Respect for Difference in a Finland-Swedish EFL-Classroom. Åbo: Åbo Akademi University Press. (Diss.)

Hansen, S.-E. 2004. The Swedish ‘people’s school’ in Finland and the language question: homogenization and differentiation. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 645–655.

Hiidenmaa, P. 2003. Suomen kieli – who cares? Helsinki: Otava.

Herlin, I. (toim.) 2002. Äidinkielen merkitykset. Helsinki: SKS.

Huss, L. 2006. Uutta kielipolitiikkaa Skandinaviassa: kenellä on vastuu vähemmistökielten säilyttämisestä? Virittäjä 110, 578−589.

Ivars, A.-M., Reuter, M. & U. Ådahl-Sundgren (red.) 2006. Vårt bästa arv. Festskrift till Marika Tandefelt den 21 december 2006. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Joseph, J. 1987. Eloquence and Power: the rise of language standards and standard languages. London: Frances Pinter.

Kieli on ihmisen peili 2001. Seminaari 9.5.2001, Kiasma, Helsinki. Helsinki: Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto.

Korpilahti, P. (tulossa). Lapsen monet reitit kaksikieliseksi − haasteita ja mahdollisuuksia. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma. 1998. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2064

Kristjánsdóttir, B. 2006. Modersmålsundervisning i 30 år. Sprog & Integration 1/2006, 8–11.

Kunnat ja kielilainsäädäntö. Kansalliskielten asema. 2003. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p031117124701Z.pdf

Laine-Sveiby, K. 1991. Suomalaisuus strategiana. Helsinki: WSOY.

Laitinen, L. 2006. Suomi tieteen kielenä ja tutkimuksen kohteena. Kirjoitetun kielen tulevaisuuden haasteita. Virittäjä 110, 568−577.

Latomaa, S. & P. Nuolijärvi 2002. The Language Situation in Finland. Current Issues in Language Planning 3 (2), 95–202.

Latomaa, S. & P. Nuolijärvi 2005. The language situation in Finland. Teoksessa R. B. Kaplan & R. B. Baldauf Jr. (toim.) Language Planning and Policy. Europe, Vol. 1.  Finland, Hungary and Sweden. Clevedon: Multilingual Matters, 125−232.

Lepola, O. 2000. Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi. Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lewis, E. G. & C. Massad 1975. The teaching of English as a foreign language in ten countries. Stockholm: Almqvist & Wiksell.

Lindgren, A.-R. 2000. Helsingin saamelaiset ja oma kieli. Helsinki: SKS.

Mattila, H. E. S. 2005. Språket och den nordiska rättsfamiljen. Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 2005:1, 43−57.

McRae, K. D. 1997. Conflict and Compromise in Multilingual Societies: Finland. Waterloo ON: Wilfrid Laurier University Press.

Ministerineuvoston ehdotus pohjoismaiseksi kielipoliittiseksi julistukseksi. 2006. Pohjoismaiden ministerineuvosto B245/kultur.
http://www.norden.org/sagsarkiv/docs/B245Sprak_fi.pdf

Määttä, S. 2005. The European Charter for Regional or Minority Languages, French Language Laws, and National Identity. Language Policy Vol. 4:2, 167−186.

Mål i mun – Förslag till handlingsprogram för svenska språket. Statens offentliga utredningar SOU 2002:27. Stockholm: Kulturdepartementet.
http://www.sweden.gov.se/sb/d/108/a/1443;jsessionid=aU82FIh19Z88

Novak-Lukanovič, S. 2006. Minority Languages in Education in Slovenia. Teoksessa Dónall Ó Riagáin (ed.) Voces Diversae: Lesser-Used Language Education in Europe. Belfast Studies in Language, Culture and Politics 15. Belfast: Cló Ollscoil na Banríona, 113−125.

Nuolijärvi, P. 1999a. Suomen kielitilanne 2000-luvulla. Tieteessä tapahtuu 1, 22−29.

Nuolijärvi, P. 1999b. Suomen äidinkielet. Virittäjä 3, 402−410.

Nuolijärvi, P. 2003. Uusi kielilaki voimaan 2004. Kielikello 4/2004, 12−15.

Nuolijärvi, P. 2005. Suomen kielen tulevaisuus muuttuvassa maailmassa. Tieteessä tapahtuu 6/2005, 5−12.

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. 2007. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;486;496;30278

Sajavaara, K. 1997. Language attitudes in Finland. Käsikirjoitus.

Sajavaara, K. 2005. Suomen uusi kielilaki. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 283–295.

Salo-Lee, L., R. Malmberg & R. Hallinoja 1998. Me ja muut: Kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki: YLE-opetuspalvelut.

Sartoneva, P. (toim.) 1998. Vieraiden kielten osaaminen Suomessa. Arviointi 6/98. Helsinki: Opetushallitus.

Sjöholm, K. 2004a. Swedish, Finnish, English? Finland’s Swedes in a changing world. Journal of Curriculum Studies 36 (5), 637–644.

Sjöholm, K. 2004b. English as a third language in bilingual Finland – basic communication or academic language? Ingår i C. Hoffmann & J. Ytsma (red.) Trilingualism in Family, School and Community. Clevedon: Multilingual Matters, 219–238.

Sjöholm, K., Hansén, S.-E., Østern, A.-L. & A. Slotte-Lüttge 2004. Swedish, Finnish, English? Language in a bilingual society. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 637–696.

Slotte-Lüttge, A. 2004. Roles and positioning in a meeting between Finland-Swedish bilingual pupils and their teachers. Translated by A. Lund. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 673–684.

Slotte-Lüttge, A. 2005. Ja vet int va de heter på svenska. Interaktion mellan tvåspråkiga elever och deras lärare i en enspråkig klassrumsdiskurs (Dissertation). Åbo: Åbo Akademis förlag.

Slotte-Lüttge, A. (submitted) 2007. Making use of bilingualism – the construction of a monolingual classroom, and its consequences. International Journal of the Sociology of Language.

Smeds, M.-L. 2000. Finska krigsbarns minnesbilder av språkväxlingar i olika kontext. Rapporter från pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 21. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Språkfördelningen i Svenskfinland − befolkning enligt språk i svenska och tvåsprågika kommuner i Finland 31.12.2003. 2004. Helsingfors: Svenska Finlands Folkting.
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/Sprakfordelningen2003.pdf

Sprog på spil − et udspil til en dansk sprogpolitik. København: Kulturministeriet.
http://www.kum.dk/graphics/kum/downloads/Publikationer/Sprog_paa_spil.pdf

Stenbäck, P. 2003. Vision och verklighet: Handbok i överlevnad for Svenskfinland. Helsingfors: Söderströms.

Stickel, G. (toim.) 2006. Brussels Declaration on Language Learning in Europe – in the 20 Official Languages of the European Union. Mannheim: IDS.

Sundman, M. 1998. Barnet, skolan och tvåspråkigheten. Helsingfors: Helsinki University Press.

Svenska Finlands Folkting. 2003. Svenskt i Finland.
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/Svifin.pdf

Taavitsainen, I. & P. Pahta 2003. English in Finland: globalisation, language awareness and questions of identity. English Today 19 (4), 3−15.

Tandefelt, M. 2003. Tänk om… Svenska språknämndes förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken. 

Wicherkiewicz, T. 2006. A Decade of Kashubian in Education. Teoksessa Dónall Ó Riagáin (ed.) Voces Diversae: Lesser-Used Language Education in Europe. Belfast Studies in Language, Culture and Politics 15. Belfast: Cló Ollscoil na Banríona, 103−112.

Zirotti, J.-P. 2006. Enjeux sociaux du bilinguisme à l’école. Langage et Société n° 116, juin 2006, 73−91.

Østern, A.-L. 1991. Tvåspråkighet och lingvistisk medvetenhet. Betydelsen av tvåspråkighet och av undervisning för lingvistisk medvetenhet hos barn i åldern sex till åtta år. Åbo: Åbo Akademis förlag. (Diss.)

Østern, A.-L. 2001a. Swedish in Finland. Ingår i G. Extra & D. Gorter (red.) The Other Languages of Europe. Demographic, Sociolinguistic and Educational Perspectives. Clevedon: Multilingual Matters, 159–173.

Østern, A.-L. 2004. ‘My language tree’: young Finland-Swedish adults tell us about their linguistic and cultural identities. Journal of Curriculum Studies 36 (6), 657–672.

Østern, A.-L. & R. Heilä-Ylikallio (red.) 2004. Språk som kultur – brytningar i tid och rum. Language as Culture – Tensions in Time and Space. Vol. 1. Rapport Nr 11. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

 

Kieltenopetus eri koulutusasteilla

 

Aalto, E & P. Taalas 2005. Tavoitteelliseksi opiskelijaksi monimuotoisella ja -mediaisella kurssilla. Teoksessa L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.) Kieli ja sosiaalinen toiminta − Language and Social Action. AFinLAn vuosikirja 2005. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLan julkaisuja 63, 349−362.

Abrahamsson, N. & K. Hyltenstam 2004. Mognadsbegränsningar och den kritiska perioden för andraspråks inlärning. Teoksessa K. Hyltenstam & I. Lindberg (red.) Svenska som andraspråk – i forskning, undervisning och samhälle. Lund: Studentlitteratur, 221−258.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi

Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. 2007. Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi

Airola, A. (toim.) 2001. Kielenopetuksen haasteet ammattikorkeakouluissa. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Ajankohtaista tietoa kielivalinnoista. Helsinki: Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry.
http://www.kisu.fi/kielivalinnat.php

A-kielet perusopetuksen vuosiluokilla 1−6 − määrällinen ja alueellinen selvitys vuosilta 1999−2004. Helsinki: Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry.

Ammattikorkeakoulut 2005. Taulukoita AMKOTA-tietokannasta. Opetusministeriön julkaisuja 2006:42.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm42.pdf?lang=fi

Blomqvist, I., Koskinen R., Niemi H. & M. Simpanen 1997. Aikuisopiskelu Suomessa. Aikuiskoulutustutkimus 1995. Koulutus 1997/4. Helsinki: Tilastokeskus.

Blomqvist, I., Ruuskanen, T., Niemi, H. & E. Nyyssönen 2002. Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2000. Helsinki: Tilastokeskus.

Carlson, L. 1995. Ammattien kielet ja kielten ammatit: selvityksiä ja ehdotuksia korkeakoulujen kieltenopetuksen järjestämisestä. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan linjan julkaisusarja 33. Helsinki: Opetusministeriö.

Elsinen, R. 2000. ”Kielitaito – väylä Suomen ulkopuoliseen maailmaan.” Yliopisto-opiskelijoiden vieraiden kielten oppimiseen liittyviä käsityksiä kielikeskusopettajien tulkitsemana. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 62. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Elsinen, R. 2004. Kielikeskusopetus eilen, tänään, huomenna. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 77−87.

Etälukioprojekti. Loppuraportti vuosilta 2000−2004.
http://www.oph.fi/etalukio/raportit/loppuraportit/etalukioprojekti_koko.pdf

Garam, I. (toim.) 2004. Ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille annettava suomen kielen opetus ja sen kehittämistarpeet. CIMO Publications 1:2004. Helsinki: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.
http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/Raportit+ja+selvitykset/SuomenOpetusUlkomaisilleOpiskelijoille.pdf

Gee, P. J. 2004. Situated Language and Learning: A Critique of Traditional Schooling. London: Routledge.

Geber, E. & C. Lojander-Visapää 2007. De svenska gymnasierna i Finland. En lägesanalys. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
http://www.edu.fi/julkaisut/gymnasierna_final_2.pdf

Grunderna för planen för småbarnsfostran 2005. En korrigerad upplaga (version II). Handböcker 61. Helsingfors: Stakes.
http://varttua.stakes.fi/NR/rdonlyres/EA1733C8-94BB-4CF7-8182-C84E1AEF2A56/0/s_vasu.pdf

Haapamäki-Niemi, H. & S. Noponen 2007. Elämään bittien kanssa – opiskelu verkossa ja Internetin mahdollisuudet. Äidinkielenopettajain liiton vuosikirja 2007. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

Heilä-Ylikallio, R. & G. Oker-Blom 2006. Språkraketen. Lärarhandledning. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.

Horppu, R. & T. Lehtonen 2003. Monipuolinen kielitaito? Selvitys Helsingin yliopistosta valmistuneiden kieliopinnoista. Helsingin yliopisto: Opintoasiainosaston julkaisuja 22/2003.

Hämäläinen, L., Väisänen, T. & S. Latomaa 2007. Perus- ja toisen asteen kielikoulutus: peruskielitaidosta monikielisyyteen? Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 57–121.

Kansalais- ja työväenopistojen liitto ry. 2000. Selvitys kansalais- ja työväenopistojen kieltenopetuksesta. Julkaisematon.

Kantelinen, R. 1998. Kieltenopetus ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa S. Takala & K. Sajavaara (toim.) Kielikoulutus Suomessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 101−116.

Kantelinen, R. & M. Heiskanen 2004. Ammattikorkeakoulujen kieliopinnot. Joensuun yliopisto: Soveltavan kasvatustieteen laitos.

Kasslin, J. & S. Kackur 2005. I dialog med språkträdet. Självrapportering av språkfärdigheter hos elever i årskurs 6 med språkträdet som redskap. Publikation Nr 11. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Kieltenopetuksen kehittämishankkeeseen 2002−2004 liittyneiden kuntien arviot hankkeen toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Moniste 10/2004. Helsinki: Opetushallitus. http://www.oph.fi/attachment.asp?path=1,443,3218,10924,11019,34889,34890

Kieltenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke 1996−2000 KIMMOKE. Loppuraportti 2001. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/kimmokeloppurap.pdf

Korpela, H., Lottonen, S. & C. (tulossa). Kokemuksia eheytetystä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Kronholm-Cederberg, A. 2005. Om skrivandets villkor – unga människors berättelser om skrivandet i gymnasiet. Rapport nr 16. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.

Kumpulainen, T. (toim.) 2005. Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2005. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.oph.fi/info/tilastot/Indikaattorit2005.pdf

Kumpulainen, T. & S. Saari (toim.) 2006. Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2006. Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2006. Helsinki: Opetushallitus. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
http://www.oph.fi/info/tilastot/Indikaattorit_2006.pdf

Kuusela, J. 2006. Temaattisia näkökulmia perusopetuksen tasa-arvoon. Oppimistulosten arviointi 6/2006. Helsinki: Opetushallitus. http://www.edu.fi/julkaisut/Temaattinen_tasa_arvo.pdf

Laihiala-Kankainen, S. 1993. Formaalinen ja funktionaalinen traditio kieltenopetuksessa. Kieltenopetuksen oppihistoriallinen tausta antiikista valistukseen. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 99.

Luukka, M.-R. 2003. Tekstitaituriksi koulussa. Virittäjä 3/2003, 422−428.

Luukka, M.-R. & M. Leiwo 2004. Opetussuunnitelma äidinkielenopetuksen suunnannäyttäjänä? Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 13−36.

Löfström, E., R. Kantelinen, E. Johnson, M. Huhta, M. Luoma, T. Nikko, A. Korhonen, J. Penttilä, M. Jacobsson & L. Miikkulainen 2002. Ammattikorkeakoulun opetus tienhaarassa: Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 15:2002. Helsinki: Edita.
http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_1502.pdf

Mattila, M. ym. 2005. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38. Helsinki: Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2005/liitteet/opm_267_tr38.pdf?lang=fi

Moilanen, K. 2002. Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet. Helsinki: Tammi.

Mård-Miettinen, K. & S. Björklund 2007. Kielikasvatus ja kielikoulutus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa: alku elinikäiselle kielenoppimiselle. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 45–55.

Mustajoki, A. 2007. Yliopistojen Venäjä-yhteistyön ja Venäjä-osaamisen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:11. Helsinki: Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr11.pdf?lang=fi

Nikula, T. 2002. Kieliaineiden opetussuunnitelmahanke Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa lv. 2001–2002 toteutetun hankkeen raportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Nyman, T. 1999. KIMMOKE. Seuranta- ja arvointitutkimuksen loppuraportti. Kieltenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2000. Moniste 28/1999. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/kimmo3.pdf

Nyman, T. 2005. Kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämisprojekti KIMMOKE. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 269–281.

Oker-Blom, G., Geber, E. & H. Backman 2001. Språklig mångfald i skolan. Språkbakgrund och muntlig kompetens i de svenska lågstadieskolorna i Finland. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
http://www.edu.fi/julkaisut/sprak2.pdf

Pekkala, H. 2007. Kehittävä ja kehittyvä kielikeskus. Teoksessa Kalin, M., Nurmi, T. & A. Räsänen (toim.) Kirjomme kielillä. Jyväskylän yliopiston kielikeskus 30 vuotta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Pynnönen, M.-L. 2002. Äidinkieltä peruskoulussa. Tampere: Tampereen yliopisto.

Pyykkö, R., Tuomi, U.-K., Juurakko-Paavola, T. & U. Fiilin 2007. Uutta yhteistyötä ja profiilien terävöittämistä: korkeakoulujen kielikoulutus. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 123–151.

Pälli P. 2005. Äidinkielenopetus ja diskurssianalyysi. Teoksessa L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.) Kieli ja sosiaalinen toiminta − Language and Social Action. AFinLAn vuosikirja 2005. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLan julkaisuja 63, 399−408.

Saarinen, S. 2005a. Varhainen aloittaminen lisää poikien kieltenopiskelua.
http://www.kisu.fi/artikkelit/poikien_opiskelu.pdf   

Saarinen, S. 2005b. Kuntien kieltenopetus yksipuolistuu.
http://www.kisu.fi/artikkelit/kielivalinnat2004_jatko.pdf

Saarinen, S. 2005c. Hyväksytty-merkintä vai ei?
http://www.kisu.fi/artikkelit/hyvaksyttymerkinta.pdf

Sahlström, F., Pörn, M. & A. Slotte-Lüttge (under arbete) 2007. ”Mitä tarkoittaa speaking English?” – Flerspråkiga barns lärande och identitet i och utanför skolan. Svenskan i Finland 10.

Sajavaara, K. 1998. Kielikoulutus yliopisto-opinnoissa. Teoksessa S. Takala & K. Sajavaara (toim.) Kielikoulutus Suomessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 91−100.

Sajavaara, K. 1999. Kielikoulutus ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Sartoneva, P. 2007. Aikuiskoulutuksen tarjoamista kieltenopiskelumahdollisuuksista. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 221232.

Suomen kansanopistot ry. 2005. Opiskele kansanopistossa 2006–2007. Helsinki.
http://www.kansanopistot.fi

Suomen kesäyliopistot ry. 2006. Selvitys kesäyliopistojen toiminnasta vuonna 2005. Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 5/2006. Tampere: Suomen kesäyliopistot ry. http://www.kesayliopistot.fi/pdf/Selvitys_toiminnasta_2005.pdf

Tilastokeskus. 2005. Oppilaitostilastot. Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastotietoa kielivalinnoista. Helsinki: Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry.
http://www.sukol.fi/index.php?sivu=tilastot

Valkonen, P. & P. Vilska 2002. Esikoululainen kielen käyttäjänä ja tutkijana. Teoksessa A. Niikko (toim.) Esiopetusta linnan liepeillä. Joensuu: Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 17–29.

Van Lier, L. 1986. Interaction in the language curriculum: awareness, autonomy, and authencity. New York: Longman.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005. Toinen tarkistettu painos. Oppaita 56. Helsinki: Stakes.
http://varttua.stakes.fi/NR/rdonlyres/DD04983E-D154-4FE4-90A1-E2690175BE26/0/vasu.pdf

Väyrynen, P., Räisänen, A., Geber, E., Koski, L. & M.-L. Pernu 1998. Kieliäkö ammatissa? – Ammatillisten oppilaitosten kieltenopetuksen nykytila ja kehittämistarpeet. Arviointi 8/1998. Helsinki: Opetushallitus.

Väyrynen, P. 2001. Kaikki kieliä oppimaan. Opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen. Moniste 6/2001. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/kaikkia.pdf

Østern, A.-L. 2001b. Svenska med sting! En didaktisk handledning med betoning på modersmål, litteratur och drama. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.

 

CLIL ja muu vieraskielinen opetus

 

Bergroth, M. 2004. Och den ljusnande framtid är vår. Teoksessa S. Björklund & M. Buss (toim.) Kielikylpy: Kasvua ja kehitystä. Julkaisu No 113. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja, 144–151.

Bergroth, M. 2006. Immersion students in the matriculation examination. Three years after immersion. Teoksessa S. Björklund, K. Mård-Miettinen, M. Bergström & M. Södergård (eds.) Exploring Dual-Focused Education. Integrating Language and Content for Individual and Societal Needs. Selvityksiä ja raportteja 132. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja, 123–134.

Björklund, S. 1996. Lexikala drag och kontextualisering i språkbadselevers andraspråk. Acta Wasaensia No 46. Språkvetenskap 8. (Diss.)

Björklund, S. & M. Buss (toim./red.) 2004. Kielikylpy kasvua ja kehitystä. Språkbad samverkan skapar styrka. Vasa: Vasa universitet.

Buss, M. & K. Mård 1999. Ruotsin ja suomen kielen kielikylvyn kartoitus Suomen peruskouluissa lukuvuonna 1998/99. Selvityksiä ja raportteja 46. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja.
http://lipas.uwasa.fi/julkaisu/selvityksia/selvityksia46.pdf

Elomaa, M. 2000. Suomen ensimmäisten kielikylpyläisten äidinkieliset kirjoitelmat peruskoulussa. Acta Wasaensia No 83. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja.

Eurydice 2006. Content and language integrated learning (CLIL) at school in Europe. Brussels: Eurydice.
http://www.eurydice.org/ressources/eurydice/pdf/0_integral/071EN.pdf

Grönholm, M. 2006. Om utvecklingen av receptiva färdigheter i finskt språkbad. Ingår i A.-L. Østern, K. Sjöholm & S.-B. Arnolds-Granlund (red.) Kulturella mötesplatser i tid och rum. Vol 2, Åbo Akademi Vasa, Rapport från pedagogiska fakulteten, Nr 18, 135–148.

Jäppinen, A.-K. 2002. Ajattelu ja sisältöjen oppiminen vieraskielisessä opetuksessa 1/3. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Jäppinen, A.-K. 2003. Ajattelu ja sisältöjen oppiminen vieraskielisessä opetuksessa 2/3. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Jäppinen, A.-K. 2005. Ajattelu ja sisältöjen oppiminen vieraskielisessä opetuksessa 3/3. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Järvinen, H.-M. 2004. Kielitaidon kehittyminen peruskoulun vieraskielisessä opetuksessa. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 237−244.

Lahtonen, S. & R. Pyykkö 2005. Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen arvioinnin seuranta. KKA. Verkkojulkaisuja 6:2005.
http://www.kka.fi/pdf/muut/muut_julkaisut/KKA200506_korkeak.pdf

Laurén, C. 1999. Språkbad – forskning och praktik. Tutkimuksia 226. Språkvetenskap 36. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja.

Lehti, L., Järvinen, H.-M. & E. Suomela-Salmi 2006. Kartoitus vieraskielisen opetuksen tarjonnasta peruskouluissa ja lukioissa. Teoksessa P. Pietilä, P. Lintunen & H.-M. Järvinen (toim.) Kielenoppija tänään - Language Learners of Today. AFinLAn vuosikirja 2006. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn julkaisuja 64, 293−313.

Marsh, D., Maljers, A. & A.-K. Hartiala 2001. Profiling European CLIL Classrooms: Languages Open Doors. University of Jyväskylä & European Platform for Dutch Education.

Nikula, T. & D. Marsh 1996. Kartoitus vieraskielisen opetuksen tarjonnasta peruskouluissa ja lukioissa. Helsinki: Opetushallitus.

Rasinen, T. 2006. Näkökulmia vieraskieliseen perusopetukseen. Koulun kehittämishankkeesta koulun toimintakulttuuriksi. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 281.

Rauto, E. 2004. Kielitaidon kehittyminen ammattikorkeakoulun vieraskielisessä opetuksessa. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 245−253.

Ribelus, A. tulossa. Kokemuksia kaksikielisestä opetuksesta. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Seikkula-Leino, J. 2004. Oppiminen vieraskielisessä opetuksessa ja vieraskielisen opetuksen tulevaisuus. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 207−224.

Sipola, S. 2006. Vuxenspråkbad i svenska. Ur den autonoma inlärningens synvinkel. Acta Wasaencia Nr 155. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Sjöholm, K. & M. Björklund (red.) 1999. Content and Language Integrated Learning. Teachers’ and Teacher Educators’ Experiences of English Medium Teaching. Publications from the Faculty of Education No 4. Vasa: Institutionen för lärarutbildning, Åbo Akademi.

Tella, S., Räsänen, A. & A. Vähäpassi (toim.) 1999. Teaching Through a Foreign Language. From Tool to Empowering Mediator. KKA 5:1999. Helsinki: Edita.

Østern, A. 2000. Research into future possibilities. Genre proficiency in Swedish as a mother tongue in Finnish immersion. Ingår i K. Sjöholm & A. Østern (red.) Perspectives on Language and Communication in Multilingual Education. Report No 6, Faculty of Education, Åbo Akademi University, 145–166.

 

Opettajankoulutus

 

Aalto, E. 2006. Kun opetetaan funktionaalis-pedagogisesti – millainen haaste opettajalle? Esitelmä Opetushallituksen S2-koulutuspäivillä Helsingissä 9.10.2006.

Aaltonen, H. 2006. Intercultural Bridges in Teenagers’ Theatrical Events. Performing Self and Constructing Cultural Identity through a Creative Drama Process. Åbo: Åbo Akademi University Press. (Diss.)

Backlund-Smulter, T. 2005. Språk är en känslig sak. Klasslärarstuderandes röster om språk i skola i finlandssvensk kontext. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi. Opublicerad licentiatavhandling.

Furu, A.-C. 2004. En resa i röst. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi. Opublicerad licentiatavhandling.

Hyötyniemi, Y. (toim.) 2003. Muuttuuko mikään? Näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaan. Opetusministeriön julkaisuja 2003:16. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/opm_105_opm16.pdf?lang=fi

Härkki, K. 2002. Aineenopettajakoulutus Suomen yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa. Helsingin yliopisto: Humanistinen tiedekunta.

Jakku-Sihvonen, R. (toim.) 2005. Uudenlaisia maistereita. Kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.

Jakku-Sihvonen, R. & H. Niemi (toim.) 2006. Research-based Teacher Education in Finland − Reflections by Finnish Teacher Educators. Research in Educational Sciences 25. Helsinki: Finnish Educational Research Association.

Jokinen, M. 2000b. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 7. Helsinki: Opetushallitus.

Kaikkonen, P. & V. Kohonen (toim.) 2000. Minne menet, kielikasvatus? Näkökulmia kielipedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto: Opettajankoulutuslaitos.

Kantelinen, R. 2004. Opettajankoulutus ammatillisesti suuntautuneen kielenopetuksen tehtäviin – haaste kansallisen tason kehittämistyölle. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 51−60.

Kelly, M., Grenfell, M., Allan, R., Kriza, C. & W. McEvoy 2004. European profile for language teacher education: A frame of reference. Southampton: University of Southampton.
http://ec.europa.eu/education/policies/lang/doc/profile_en.pdf

Kurola, J. & J. Sorvari (toim.) 2004. Virtuaaliset erilliset opettajan pedagogiset opinnot 35 ov Opetusharjoittelu verkossa. eNorssi. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja N:o 2. Turku: Suomen harjoittelukoulujen rehtorit ry.
http://www.enorssi.fi/julkaisut/VIRPEDA.pdf

Kuure, L., Saarenkunnas, M. & P. Taalas 2000. Verkkovälitteisen tapauskeskustelun mahdollisuuksia kielenopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Teoksessa P. Kaikkonen & V. Kohonen (toim.) Minne menet kielikasvatus? Näkökulmia kielipedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto: Opettajankoulutuslaitos, 207–221.

Larzén, E. 2005. In Pursuit of an Intercultural Dimension in EFL-Teaching. Exploring Cognitions among Finland-Swedish Comprehensive School Teachers. (Dissertation). Åbo: Åbo Akademi University Press.

Lithén, M. 1998. Perspektiv på lärarsituationen i Svenskfinland. Kartläggning och analys av lärarsituationen i högstadier och gymnasier läsåret 1995–1996 och i lågstadier och specialskolor läsåret 1996–1997. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 30.

Luukkainen, O. 2000. Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakkohankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Helsinki: Opetushallitus. http://snor.joensuu.fi/oph/opepro15.2.pdf

Läraren 2010. Strategi för lärarutbildningen vid Åbo Akademi. Betänkande avgivet av Åbo Akademis arbetsgrupp 14.02.2002.
http://www.abo.fi/aa/lararen_2010.pdf

Meisalo, V. 2002. Aineenopettajakoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus. Ainedidaktiikan symposiumi 1.1.2002. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Niemi, H. 2003. Towards a learning society in Finland: information and communications technology in teacher education. Technology, pedagogy and education. Educational Media, Technology & Science Issue 12 (1), 85–103.

Nieminen, T. 2000. Suomi toisena kielenä -opettajien koulutuksen kehittäminen Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopisto: Suomen kielen laitos.

Opettajankoulutukseen kuuluvan ohjatun harjoittelun selvitysraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:19. Helsinki:Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr19.pdf?lang=fi

Opettajankoulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun selvitys. 2005. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.
http://www.sool.fi/pdf/harjoitteluselvitys-2005.pdf

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. 2001. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/opm_14_opeko.pdf?lang=fi

Opettajankoulutus – tietoa, taitoa, tulevaisuutta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2001–2005 loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:32. Helsinki: Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr32.pdf?lang=fi

Opettajatarvetyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:9. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/opm_127_tr09.pdf?lang=fi

Penttinen, E. & L. Kyyrönen 2005. Vieraiden kielten opetuskulttuurin muutostarve. Teoksessa L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.) Kieli ja sosiaalinen toiminta − Language and Social Action. AFinLAn vuosikirja 2005. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLan julkaisuja 63, 387−396.

Piesanen, E., Kiviniemi, U. & S. Valkonen 2006a. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005. Opettajien peruskoulutus 2005 ja seuranta 2002–2005. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Piesanen, E., Kiviniemi, U. & S. Valkonen 2006b. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005. Opettajien täydennyskoulutus 2005 ja seuranta 1998–2005. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Räsänen, R., Jokikokko, K., Järvelä, M.-L. & T. Lamminmäki-Kärkkäinen (toim.) 2002. Interkulttuurinen opettajankoulutus. Utopiasta todellisuudeksi toimintatutkimuksen avulla. Oulu: Oulun yliopisto.

Sarmavuori, K. 2002. Äidinkielen opettajien koulutuslabyrintti. Espoo: Äidinkielen opetustieteen seura.

Savolainen, K. 2005. Ammatillinen äidinkielen opetus ja aineenopettajakoulutus. Virke 3/2005.

Sjöholm, K. & A.-L. Östern 2007. Perspektiv på språklärarutbildning för svenskspråkiga i Finland. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 197220.

Suositukset harjoittelun ohjaukselle. 2006. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.
http://www.sool.fi/pdf/harjoittelusuositukset-2006.pdf

Taalas, P. & E. Aalto 2007. Opettajuus.nyt toiminnallisen opettajankoulutuksen haasteita. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 153195.

Tikkanen, T. 2006. Tiellä unelma-ammattiin. Opettaja 10/2006, 24−27.

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan kehittämisprojekti (VOKKE). Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma 2003, 2004 ja 2005.
http://www.helsinki.fi/vokke/Toimintasuunnitelma/ts040305vt.pdf

Østern, A.-L., Sjöholm, K. & S.-B. Arnolds-Granlund (red.) 2006. Kulturella mötesplatser i tid och rum. Vol 2, Åbo Akademi Vasa, Rapport från pedagogiska fakulteten, (8:e nordiska lärarutbildningskongressen, Vasa 15.–18.9.2004), Nr 18. Vasa: Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.


Joustavat oppimisen ja opettamisen muodot

 

Gibson, J. J. 1979. The ecological approach to visual perception. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates Inc.

Koschmann, T. (toim.) 1996. CSCL: Theory and Practice of an Emerging Paradigm (Computers, Cognition & Work Series). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates Inc.

Kuk, G. 2003. E-Learning Hubs: Affordance, Motivation and Learning Outcomes. Konferenssiesitys BEST Conference 9.–11.4.2003. Brighton, England.
http://www.business.ltsn.ac.uk/resources/refl ect/conf/2003/kuk/kuk.pdf

Scardamalia, M & C. Bereiter 1996. Computer support for knowledge-building communities. Teoksessa T. Koschmann (toim.) CSCL: Theory and Practice of an Emerging Paradigm (Computers, Cognition & Work Series). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates Inc., 249–268.

Taalas, P. 2003. Plenaariesitys "Nya undervisnings- och läroformer – ny teknologi." Språkutbildning i Norden –konferenssissa Lundissa, 26.08.2003.

Taalas, P. 2005. Change in the making: strategic and pedagogical aspects of technology integration in language teaching. Towards multimodal language learning environments. University of Jyväskylä: Centre for Applied Language Studies.

Taalas, P. 2007. Joustavat oppimisen mallit ja teknologian integraatio kielenopetuksen muuttuvat mediamaisemat. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 413–429.

 

Työelämän kielitaitotarpeet ja kielikoulutus

 

Aho, R. 2004. Kielikoulutuksen systemaattinen suunnittelu puolustusvoimissa. Tavoitteista tuloksiin. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 61−75.

Ahvenainen, T. 2005. Problem solving mechanisms in information exchange dialogues with English as a lingua franca. Soveltavan kielitieteen lisensiaatintyö, Jyväskylän yliopisto.

Ali-Yrkkö, J. 2006. Ulkoistus ja toimintojen siirrot Suomesta ulkomaille − katsaus 2000-luvun alun tilanteesta. Keskusteluaiheita − Discussion papers No. 1059. Helsinki: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos.
http://www.etla.fi/files/1664_Dp1059.pdf

Borenius, A. & C. Renvall 2005. Ett företag – två språk. En utredning av användningen av svenska i den finländska företagsvärlden samt av användningen av finska på företag i Österbotten. Helsingfors: Svenska Handelshögskolan.
http://www.hanken.fi/public/media/285/utredningenlingua.pdf

CILT 2006. ELAN: Effects on the European Economy of Shortages of Foreign Language Skills in Enterprise. London: The National Centre for Languages.
http://ec.europa.eu/education/policies/lang/doc/elan_fi nal_report_en.pdf

EK:n työvoimatiedustelu. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto.
http://www.ek.fi/index.php?we_objectID=5107&pid=0

Enders, J. (toim.) 2000. Employment and Working Condotions of Academic Staff in Europe. Gewerkschaft Erziehung und Wissenschaft.

FinnSight 2015 − Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Paneelien raportit. Ennakointihanke 2005−2006. Helsinki: Suomen Akatemia ja Tekes.
http://www.finnsight2015.fi/

Huhta, M. 1999. Language/Communication skills in industry and business – Report for Prolang/Finland. Helsinki: National Board of Education. http://www.edu.fi/julkaisut/skills42.pdf

Huhta, M., Johnson, E., Lax, U. & S. Hantula (toim.) 2006. Työelämän kieli- ja viestintätaito. Kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja sarja A: Tutkimukset ja raportit 8. Helsinki: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Kansainvälistyminen haastaa koulutusjärjestelmän. Painopiste putkitutkinnoista koulutusmoduuleihin. 2006. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto.
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/index.php?we_objectID=4720

Karjalainen, S. & T. Lehtonen (toim.) 2005. Että osaa ja uskaltaa kommunikoida – akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana. Helsinki: Helsingin yliopiston kielikeskus.
http://www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_13_05.pdf

Korpela, T. 2004. Kielikoulutus yritys- ja liike-elämän näkökulmasta. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 105−113.

Kostiainen, E. 2003. Viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Marsh, D., B. Marsland & K. Stenberg 2001. Integrating Competencies for Working Life. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Loppuraportti. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto.
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf

Sajavaara, A, 2000. Virkamies ja vieraat kielet. Virkamiesten kielikoulutuksen arviointihankkeen loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
http://www.solki.jyu.fi/julkaisee/virkamiesjavieraatkielet.pdf

Sajavaara, A. & M. Salo 2007. Työelämän kielitaitotarpeet ja kielikoulutus. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 233–249.

Sinkkonen, M. 1997. Valtionhallinnon henkilöstön kielitaidon riittävyys ja tarpeet kansainvälisessä yhteistyössä. Kielikoulutuksen vaikuttavuus -tutkimusprojektinosahanke. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Sinkkonen, M. 1998. Kielitaidon tarvetutkimukset työelämässä. Teoksessa S. Takala & K. Sajavaara (toim.) Kielikoulutus Suomessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 47−72.

Sjöberg, A. 2004. Toimiva kielitaito työelämässä. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 137−147.

Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto.
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/toimivat_tyomarkkinat_150206.pdf

Toivola, M. 2004. Työelämän viestintä vastavalmistuneen insinöörin kokemana. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 115–136.

Tulevaisuusluotain. Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen. 2006. Loppuraportti. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto.
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/18_10_06_Tulevaisuusluotain_final.pdf

Tynjälä, P., J. Välimaa & A. Sarja 2003. Pedagogical perspectives on the relationships between higher education and working life. Higher Education 46, 147−166.

Työelämä kohtaa äidinkielen 2005. Virke 4/2005, 38–41.

Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto.
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/191005_TyoelamanMurros.pdf

Työvoima 2025. Väliarvio. Helsinki: Työministeriö.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt289.pdf

 

Alkuperäiskansojen sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kielikoulutus

 

Alanne, K. 2007. Viittomakieliset ja viittomakielet. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 293–316.

Bakker, P. & Y. Matras 1997. Introduction. Teoksessa Y. Matras, P. Bakker & H. Kyuchukov (toim.) The typology and dialectology of Romani. Current issues in linguistic theory 156. Amsterdam: Benjamins, 1–22.

Granqvist, K. 2006. Selvitys Suomen romanikielen nykytilasta sekä kielentutkimuksen ja -huollon tarpeista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Vähemmistökielten selvityksiä.
http://www.kotus.fi/fi les/729/romaniselvitys-1.pdf

Hedrén, J., Hoyer, K., Londen, M., Wenman, L., Westerholm, H. & J.-O. Östman 2005. Finlandssvenska teckenspråkiga i dag. Utlåtande till delegationen för språkärenden vid justitieministeriet. Teoksessa J.-O. Östman (toim.) FinSSL – Finlandssvenskt teckenspråk. Helsingfors universitet: Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur. Nordica Helsingiensia 4 / Teckenspråksstudier 1, 113–122.

Hoyer, K. 2000a. Variation i teckenspråk – En studie av släktskapsterminologi i teckenspråket hos finlandssvenska döva. Publikation L4/2000. Helsingfors: Finlands Dövas Förbund rf.

Hoyer, K. 2000b. Vähemmistö vähemmistössä: suomenruotsalaiset kuurot ja heidän viittomakielensä. Teoksessa A. Malm (toim.) Viittomakieliset Suomessa. Helsinki: Finn Lectura, 205–215.

Hoyer, K. 2004. Det finlandssvenska teckenspråket av i dag. Teoksessa A.-L. Østern ja R. Heilä-Ylikallio (toim.) Språk som kultur – brytningar i tid och rum. Åbo Akademi, Vasa: Pedagogiska fakulteten. Rapport nr 11 (1), 163–175.

Hoyer, K., Londen, M. & K.-O. Östman. 2006. Teckenspråk: Sociala och historiska perspektiv. Helsingfors universitet: Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur. Nordica Helsingiensia 6 / Teckenspråksstudier 2.

Jantunen, T. 2003. Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Tampere: Finn Lectura.

Jokinen, M. 2000a. Kuurojen oma maailma – kuurous kielenä ja kulttuurina. Teoksessa A. Malm (toim.) Viittomakieliset Suomessa. Helsinki: Finn Lectura, 79–101.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viittomakielen huolto.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=98

Kuurojen Liitto ry & Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (tulossa). Viittomakielisiä koskeva kielipoliittinen ohjelma.

Kuurojen Liitto ry. DeafVoc. Viittomakielet ja eurooppalaiset kirjoitetut kielet virtuaalisessa kuurojen ammatillisessa koulutuksessa.
http://www.deafvoc.fi

Kuurojen Liitto ry. Kuurojen Liiton vaaliteemat.
http://www.kl.deaf.fi/Page/Ob115a64-ca18-4415-abdf-8a7bca88f91e.aspx

Kuurojen Liitto ry. Viivi – viittomakielisen opetuksen portti. Kuurojen liitto ry.
http://www.viiv.fi 

Kuurojen liitto ry. Viittomakieli, viittomakielen ja viittomakommunikaation opettajat.
http://www.kl-deaf.fi/Page/df98d277-7808-4ce7-b5cb-99aa46fdd9a6.aspx

Londen, M. 2004. Communicational and Educational Choices for Minorities within Minorities. The Case of the Finland-Swedish Deaf. Helsinki: University of Helsinki.

Majaniemi, P. & E. Lillberg 2000. Romanikielinen opettajankoulutustarve Suomessa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 6. Helsinki: Opetushallitus.
http://snor.joensuu.fi/oph/opepro6.pdf

Malm, A. (toim.) 2000. Viittomakieliset Suomessa. Helsinki: Finn Lectura.

Mäki, A.-M. 2007. Romanit ja romanikieli  heikko asema perustuslaista huolimatta. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 275–291.

Näkkäläjärvi, E. & R. Rahko 2007. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asema ja merkitys. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 253–274.

Romanikielen lautakunta. 2006. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=211

Romanilasten perusopetuksen tila. Selvitys lukuvuodelta 2001–2002. Moniste 11/2004. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/romanilasten_001-060.pdf

Romanit Suomessa. 2006. Opetushallitus.
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,438,3449,15851

Salmi, E. & M. Laakso 2005. Maahan lämpimään – Suomen viittomakielisten historia. Helsinki: Kuurojen Liitto ry.

Se vårt språk! Näe kielemme! 2002. Helsinki: Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Finlands Dövas Förbund rf:s publikationer 21/Kuurojen Liitto ry:n julkaisuja 21. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 122.

Suomen romanit. Finitiko romaseele. 2004. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/mk1087365183308/passthru.pdf

The Situation of Roma in an Enlarged European Union. 2004. Employment and Social Affairs. Fundamental rights and anti-discrimination. European Commission. http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/pdf/pubst/roma04_en.pdf

Viittomakielinen kirjasto. Työryhmän ehdotus toimintamalliksi 2007. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:9. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr9.pdf?lang=fi

Vivolin-Karén, R. & K. Alanne 2004. Viittomakieli 1 – Suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille. Helsinki: Kuurojen Liitto ry.

Vivolin-Karén, R. & A. Lehtonen 2005. Viittomakieli 2 – Suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille. Helsinki: Kuurojen Liitto ry.

Vivolin-Karén, R. & A. Lehtonen 2006a. Viittomakieli 3 – Suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille. Helsinki: Kuurojen Liitto ry.

Vivolin-Karén, R. & A. Lehtonen 2006b. Viittomakieli 4 – Suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille. Helsinki: Kuurojen Liitto ry.

Wikman, M. 2000. Jos kaikki kuulevat osaisivat viittoa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvaliitto ry.

Östman, J.-O. (toim.) 2005. FinSSL – Finlandssvenskt teckenspråk. Helsingfors universitet: Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur. Nordica Helsingiensia 4 / Teckenspråksstudier 1.

 

Maahanmuuttajien koulutus

 

Aarts, R. & P. Broeder 2006. Experiences with a language portfolio − with special focus on Moroccan children in the Netherlands. Teoksessa N. Alem & J. J. de Ruiter (eds.) The Culture of Moroccan Migrants in Europe. Oujda: Faculté des Lettres de l’Université Mohammed Premier, 79−91.

Aunola, U. (toim.) 2004. Maahanmuuttajat ammattia oppimassa. Helsinki: Opetushallitus.

Aunola, U. & L. Ruuskanen (toim.) 2004. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tilannekatsaus vuodesta 2003−2004. Opetushallituksen muistio.
http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/Valmistavankoulutuksentilannekatsaus2004.doc

Aunola, U. & J. Korpela 2006. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tilannekatsaus lukuvuodesta 2005–2006. Moniste 11/2006. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/maahanmvalko.pdf

Aunola, U. & L. Ruuskanen 2004. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tilannekatsaus lukuvuodesta 2003–2004. Helsinki: Opetushallitus. http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/Valmistavankoulutuksentilannekatsaus2004.doc

Badawieh, M., Kütük, H., Lê Thị Mỹ, D. & H. Janei (tulossa). Oman äidinkielen opetusmateriaaleista. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Domínquez Lledó, L. B. (tulossa). Oman äidinkielen opetuksen ongelmia – ja mahdollisia ratkaisuja. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Gyekye, M. & M. Rouhio 2005. Työkalupakki. Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen. Selvityksiä 2005:8. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Helot, C. & A. Young 2002. Bilingualism and language education in French primary schools: Why and how should migrant languages be valued? International Journal of Bilingual Education and Bilingualism Vol. 5, No. 2, 96–112.

Härkäpää, K. & U. Peltola (toim.) 2005. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja kuntoutusluotsaus. Majakka-Beacon-hankkeen loppuraportti. Kuntoutussäätiön työselosteita 29/2005. Helsinki: Kuntoutussäätiö.
http://www.kuntoutussaatio.fi/majakka-beacon/maahanmuuttajien_tyollistymisen_tukeminen_ja_kuntoutusluotsaus.pdf

Ikonen, K. (toim.) 2005. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa: opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön. Helsinki: Opetushallitus.

Ikonen, K. 2007 (tulossa). Oman äidinkielen opetuksen kehityksestä Suomessa. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Iskanius, S. 2006. Venäjänkielisten maahanmuuttajaopiskelijoiden kieli-identiteetti. Jyväskylä Studies on Humanities 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Jääskeläinen, N. 2004. Oma äidinkieli opetuksen tukena ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa U. Aunola (toim.) Maahanmuuttajat ammattia oppimassa. Helsinki: Opetushallitus, 102–109.

Koponen, H. 2000. Maahanmuuttajaopetukseen valmentavat sisällöt opettajankoulutuksessa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 8. Helsinki: Opetushallitus.
http://snor.joensuu.fi/oph/opepro8.pdf

Koponen, H. 2004. Monikulttuurisuuskasvatus ja monikulttuurinen koulu – Mitä kaikkea se sisältää? Teoksessa J. Loima (toim.) Theoria et praxis. Viikin normaalikoulun julkaisuja 1.
http://www.vink.helsinki.fi/files/Theoria_monikult.html

Kuisma, K. 2001. Maahanmuuttajat ammatillisessa peruskoulutuksessa − selvitys koulutuksen käytännöistä. Moniste 18/2001. Helsinki: Opetushallitus. http://www.edu.fi/julkaisut/maahammper.pdf

Latomaa, S. 2002. Maahanmuuttajien kielelliset oikeudet. Teoksessa A. Mauranen & L. Tiittula (toim.) Kieli yhteiskunnassa − yhteiskunta kielessä. AFinLAn vuosikirja 2002. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLan julkaisuja 60, 6181.

Latomaa, S. 2003a. Mitä opittiin? Maahanmuuttajien suomenopetus ja sen tuloksellisuus. Teoksessa P. Muikku-Werner & H. Remes (toim.) Virsu: Viro ja Suomi: kohdekielet kontrastissa. Joensuu: Joensuun yliopisto, 88−93.

Latomaa, S. 2003b. Monikielinen Eurooppa. Virittäjä 4, 608–617.

Latomaa, S. 2005. Multilingualism in Finland: Past and present. Teoksessa X. P. Rodríguez-Yáñez, A. M. Lorenzo Suárez & F. Ramallo (toim.) Bilingualism and Education: From the Family to the School. München: Lincom Europe, 91–106.

Latomaa, S. 2006. Mitä kieliä Euroopan kouluissa puhutaan? Teoksessa A. Pajunen & H. Tommola (toim.) XXXII Kielitieteen päivät Tampereella 19.–20.5.2005. Tampere University Press. Tampere Studies in Language, Translation and Culture, Series B 2, 398–411.

Latomaa, S. 2007. Miten maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen  opinpolku varhaiskasvatuksesta työelämään. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 317–368.

Latomaa, S. (toim.) (tulossa). Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Lauranto, Y. 1997. Elämän suolaa 1−2. Opettajan opas. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Lauranto Y. 2001. Elämän suolaa 1. Kolmas täydennetty painos. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus. Suositus opetussuunnitelmaksi. 2006. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/lukiverkko.pdf

Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä: project of bilingual assessment and curriculum development. Kaksikielisten arvioinnin ja opetussuunnitelman kehittämisprojekti 2001. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Maahanmuuttajaoppilaiden perusopetukseen valmistava opetus ja perusopetus syyslukukaudella 2003. Opetushallituksen muistio 4.3.2004. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/maahanmuuttajaopetusraportti.pdf

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. 1999. Helsinki: Opetushallitus. http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/valmentava/maahanm.pdf

Martin, M. (tulossa). A Square Peg into a Round Hole? Fifteen years of research into Finnish as a second language. Ilmestyy Nordens språk som andraspråk -symposiumin julkaisussa.

Matinheikki-Kokko, K. (toim.) 1999. Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus.

Mikkonen, R., Paularanta-Kokkonen, R. & V. Savolainen 2006. ”Repun takanassa”. Maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus. Tampereen kaupunki: Kasvatus ja opetuspalvelukeskus.

Mäkelä, T. 2004. Miten äidinkieli voi tukea opiskelua – kokemuksia Turun ammatti-instituutin oman äidinkielen opetuksesta. Teoksessa U. Aunola (toim.) Maahanmuuttajat ammattia oppimassa. Helsinki: Opetushallitus, 110–117.

Mäkelä, T. (tulossa). Äidinkielten suojelu – keinoja vauvasta vaariin. Teoksessa S. Latomaa (toim.) Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Nissilä, L. 2006. Ajankohtaista maahanmuuttajaopetuksesta: lukiokoulutus. Esitelmä Opetushallituksen S2-kehittämispäivillä Helsingissä 9.10.2006.

Nissilä, L., Martin, M., Vaarala, H. & I. Kuukka 2006. Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Paananen, S. (toim.) 2005. Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus.

Perhoniemi, R. & I. Jasinskaja-Lahti 2006. Maahanmuuttajien kotoutuminen pääkaupunkiseudulla: seurantatutkimus vuosilta 1997−2004. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten opetuksen järjestäminen. 2005. Opetushallituksen muistio. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/perusopetus/OPMselvitys2.pdf

Pihlaja, L. (toim.) 2005. Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus. Helsinki: Työväen Sivistysliitto.
http://www.tsl.fi/projektit/maahanmuuttajien_koulutus%20_WWW.pdf

Pohjanpää, K., Paananen, S. & M. Nieminen 2003. Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Elinolot 2003:1. Helsinki: Tilastokeskus.

Pollari, E. & L. Nissilä (toim.) 2006. Suomi toisena kielenä. Kommentoitu luettelo oppi- ja tukimateriaaleista. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/Suomi_Oppimateriaalit2006.pdf

Pälli, P. & S. Latomaa 1997. Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taito. Maahanmuuttajakoulutuksen arviointia. Helsinki: Opetushallitus.

Rambøll Management 2006. Evaluering av praktiseringen av norsk som andrespråk for språklige minoriteter i grunnskolen. Oslo: Utdanningsdirektoratet.
http://www.utdanningsdirektoratet.no/upload/Rapporter/Evaluering_av_Norsk_som_2_sprak.pdf

Rouhio, M., Aalto, H., Ivakko, T., Tsempoi, T., Salah, S., Huhtiniemi-Anttonen, M. & M. Gyekye 2005. Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa. Selvityksiä 2005:9. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.
http://www.hel2.fi/Sosv/julkaisu/selvitykset/2005/9_maahanmuutt.pdf

Rynkänen, T. 2004. Sujuuko suomi, vertyykö venäjä? Venäjänkielisten maahanmuuttajavanhempien näkemyksiä lastensa koulunkäynnistä Suomessa. Teoksessa S. Laihiala-Kankainen, O. Milovidova & T. Rynkänen (toim.) Dialogeja. Kieli, yksilö ja yhteisö. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 189–217.

Straszer, B. 2002. Oppilaitosten käytännöt opiskelijavalinnoissa.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,526,54785,3328,4783,10889

Suni, M. 1996. Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito peruskoulun päättövaiheessa. Moniste 11/1996. Helsinki: Opetushallitus.

Suomen venäjänkielisen väestönosan kysymyksiä 2002. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan asettaman työryhmän raportti. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti.
http://www.rusin.fi/venajankieliset_2002/Suomen_venajankielisen_vaeston_kysymyksia_FI.pdf

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen perusopetuksessa. 2005. Opetushallituksen selvitys. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/attachment.asp?path=498,526,7008,52893,52894

Suositus aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta. Moniste 9/2001. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/suositukset/maahanmuuttaja.pdf

Tarkoma, E. 2005. Suomi toisena kielenä -opetuksen haasteita. Virke 2/2005, 14–16.

Tarnanen, M. & M. Suni 2005. Maahanmuuttajien kieliympäristö ja kielitaito. Teoksessa S. Paananen (toim.) Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 9−21.

Thomas, W. & V. Collier 1997. School Effectiveness for Language Minority Students. NCBE Resource Collection Series, No. 9. George Washington University.

Työmaa 2008–2012. Työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajaväestön työllistymistä edistävä aikuiskoulutusohjelma. Opetusministeriön ja työministeriön yhteisen virkamiestyöryhmän ehdotus 16.3.2007. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe/lomakkeet_ja_paeaetoekset/muistiot/Tyomaa_.pdf

Uusikylä, P., Tuominen, A., Mäkinen, A-K. & N. Reuter 2005. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arviointi. Työpoliittinen tutkimus 267. Helsinki: Työministeriö.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt267.pdf

Valjus, S. & M. Nirvi 2005. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus Suomessa. Tampere: Suomen kesäyliopistot ry.
http://www.kesayliopistot.fi/pdf/kesayliopisto_kotoutumiskoulutus.pdf

Where Immigrant Students Succeed. A Comparative Review of Performance and Engagement in PISA 2003. 2006. Paris: OECD.
http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/2/38/36664934.pdf

Yhteistyössä kotouttamiskoulutusta toteuttamaan. 2005. Työ- ja opetushallinnon työryhmän raportti. Työhallinnon julkaisu 351. Helsinki: Työministeriö.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj351.pdf

Youssef, Y. 2005. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus. Teoksessa K. Ikonen (toim.) Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa. Opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön. Helsinki: Opetushallitus, 120–140.

Youssef, Y. 2007. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus: nykytilanne ja tulevaisuus. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 369–378.

 

Kielitaidon arviointi

 

Airola, A. (toim.) 2003. Kokemuksia suullisen kielitaidon arviointihankkeesta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Bonnet, G. (toim.) 2004. The assessment of pupils’ skills in eight European countries 2002.
http://cisad.adc.education.fr/reva/english/publicationsurvey.htm

Borko, H. 1997. New forms of classroom assessment: implications for staff development. Theory into Practice 36 (4), 231−238.

Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. 2001. Council of Europe. Cambridge: Cambridge University Press.
http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/Source/Framework_EN.pdf

Elsinen, R. & T. Juurakko-Paavola 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi. HAMKin julkaisuja 4/2006. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.

Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 2003. Helsinki: WSOY.

Gomez, P., Noah, A., Schedl, M., Wright, C. & A. Yolkut (tulossa). Proficiency Descriptors Based on a Scale-anchoring Study of the new TOEFL iBT Reading Test.

Hannén, K. 2000. Nationell utvärdering av inlärningsresultat i modersmålet i åk 9, 1999. Utvärdering av inlärningsresultat 2/2000. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.

Hannén, K. 2001. Utvärdering av inlärningsresultaten i modersmål i åk 6 i den grundläggande utbildningen våren 2000. Utvärdering av inlärningsresultat 4/2001. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.

Hasselgreen, A., Carlsen, C. & H. Helness 2004. European Survey of Language Testing and Assessment Needs.
http://www.ealta.eu.org/resources.htm

Havola, L. & H. Saari 1993. Kaksikymmentä vuotta englannin kuullun ymmärtämistä – Onko taidoissa edistytty? Teoksessa P. Linnakylä & H. Saari (toim.) Oppiiko oppilas peruskoulussa? Peruskoulun arviointi 90 –tutkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, 157–173.

Hildén, R. & S. Takala 2003. Kielten uusien opetussuunnitelmien taitotasokuvausasteikon validoinnista. Teoksessa A. Virta & O. Marttila (toim.) Opettaja, asiantuntijuus ja yhteiskunta. Ainedidaktinen symposium 7.2.2003. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B72. Turun opettajankoulutuslaitos, 420–429.

Hildén, R. & S. Takala 2005. Kielisalkulla kohti selkeää ja monipuolista arviointia. Teoksessa V. Kohonen (toim.) Eurooppalainen kielisalkku Suomessa. Tutkimus- ja kehittämistyön taustaa ja tuloksia. Helsinki: WSOY, 315–326.

Hildén, R. & S. Takala 2007. Relating Descriptors of the Finnish School Scale to the CEF Overall Scales for Communicative Activities. In A. Koskensalo, J. Smeds, P. Kaikkonen & V. Kohonen (eds.) Foreign Languages and Multicultural Perspectives in the European Context; Fremdsprachen und multikulturelle Perspektiven im europäischen Kontext. DICHTUNG, WAHRHEIT UND SPRACHE. LIT-Verlag.

Huhta, A., Määttä, A., Takala, S. & M. Tarnanen (toim.) 1997. Yleiset kielitutkinnot ja kieltenopetus. Helsinki: Opetushallitus.

Huisman, T. 2006. Luen, kirjoitan ja ratkaisen. Peruskoulun kolmasluokkalaisten oppimistulokset äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa. Oppimistulosten arviointi 7/2006. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/aikima3.pdf

Härkönen, R., Immonen, H., Kärkkäinen, A., Kärkkäinen, K. & S. Takala 2000. Yleisten kielitutkintojen satoa – Tietoa ja tilastoja suorituksista ja suorittajista 1994−2000. Moniste 20/2000. Helsinki: Opetushallitus.

Härmälä, M. 2004. Kielten näytöt ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 181−189.

Härmälä, M. 2006. Selvitys näyttötutkintojen kielitaitovaatimuksista. Helsinki: Opetushallitus.

Jaatinen, P. 2005. Ammattikorkeakouluopiskelijan kielitaito – harhaa vai hallintaa? Kielten opetuksen kehittämisprojektiseurantatutkimuksen 3. osaraportti, syksyn 2005 lähtötasotestit. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Jukkala, T. 2005. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän uudistaminen. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 297–310.

Juurakko, T. 2001. Kielitaidon arvioinnin yhdenmukaistaminen ammattikorkeakouluissa (AMKKIA). Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.

Juurakko-Paavola, T. (toim.) 2005. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kielitaito ja sen arviointikäytänteet. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.

Kaftandijieva, F. & S. Takala 2002. Relating the Finnish Matriculation Examination English Test Results to the CEF Scales. Helsinki Seminar, June 30 − July 2 2002.

Kohonen, V. 2003a. Eurooppalainen kielisalkku 2 – EKS-projektin päätösvaiheen tuloksia. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja A28/2003. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kohonen, V. 2003b. Eurooppalaisen kielisalkun periaatteita ja pyrkimyksiä. Kehittyvä kieltenopetus konferenssi Turussa 14.−15.11.2003.
http://www.turunkesayliopisto.fi/kymwebbi/sivut/ohjelma/ref_paneeli.htm

Kohonen, V. (toim.) 2005. Eurooppalainen kielisalkku Suomessa: Tutkimus- ja kehittämistyön taustaa ja tuloksia. Helsinki: WSOY.

Koulutuksen arviointineuvoston ja sen sihteeristön vaihtoehtoiset sijoitusratkaisut. Selvitysmiehen raportti. 2002. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2002/liitteet/opm_4_arvneuv_sijoitus.pdf?lang=fi

Kvale, S. 1995. Evaluation as construction of knowledge. Teoksessa J. Jussila & R. Rajala (toim.) Rajanylityksiä: monipuolistuva kasvatustutkimus tieteiden kentässä, XIV Kasvatustieteen päivät Rovaniemellä 24.−26.11.1994. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 15−39.

Kärkkäinen, K. 1993. Ruotsiko ongelma? Kuinka hyvin peruskoululaiset hallitsevat ruotsin kielentuntemusta ja miten he asennoituvat ruotsin kielen opiskeluun? Teoksessa P. Linnakylä & H. Saari (toim.) Oppiiko oppilas peruskoulussa? Peruskoulun arviointi 90 –tutkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, 121–139.

Lappalainen, H.-P. 2001. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2001. Oppimistulosten arviointi 6/2001. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2003. Osaat lukea − miten osaat kirjoittaa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002. Oppimistulosten arviointi 4/2003. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2004. Kerroin kaiken tietämäni. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2003. Oppimistulosten arviointi 2/2004. Helsinki: Opetushallitus.

Lappalainen, H.-P. 2006. Ei taito taakkana ole. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2005. Oppimistulosten arviointi 1/2006. Helsinki: Opetushallitus.

Leino, P. 2006. Äidinkielen koe ja tekstitaidot. Virittäjä 110, 590−598.

Linnakylä, P., Sulkunen, S. & I. Arffman 2004. Tulevaisuuden lukijat: suomalaisnuorten lukijaprofiileja: PISA 2000. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos.

Lukiokoulutuksen suullisen kielitaidon arviointityöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:26. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr26.pdf?lang=fi

Lundh, S. 2005. National assessment and grading in the Swedish school system. Stockholm: Skolverket. http://www.skolverket.se/sb/d/193/url/0068007400740070003a002f002f0077007700770034002e0073006b006f006c007600650072006b00650074002e00730065003a0038003000380030002f00770074007000750062002f00770073002f0073006b006f006c0062006f006b002f0077007000750062006500780074002f0074007200790063006b00730061006b002f0042006c006f0062002f0070006400660031003500320034002e007000640066003f006b003d0031003500320034/target/pdf1524.pdf%3Fk%3D1524

Malin, A. 2005. School Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland. University of Jyväskylä: Institute for Educational Research.

Sartoneva, P. (toim.) 1998. Vieraiden kielten osaaminen Suomessa – aikuisten kielitaidon arviointi. Arviointi 6/98. Helsinki: Opetushallitus.

Selvitys valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän toimivuudesta. 2006. Helsinki: Opetushallitus.

Silverström, C. 2002. Utvärdering av inlärningsresultat i modersmål och litteratur i åk 9 våren 2001. Utvärdering av inlärningsresultat 4/2002. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.

Takala, S. 2004. Englannin kielitaidon tasosta Suomessa. Teoksessa K. Leimu (toim.) Kansainväliset IEA-tutkimukset Suomi-kuvaa luomassa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 255–275.

Tarnanen, M., Huhta, A. & K. Pohjala 2007. Mitä on osaaminen? Kielitaidon arviointi vastaajana. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 381–412.

Tuokko, E. 2000. Peruskoulun 9. vuosiluokan englannin (A1-kieli) oppimistulosten kansallinen arviointi 1999. Oppimistulosten arviointi 3/2000. Helsinki: Opetushallitus.

Tuokko, E. 2002. Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen oppimistulosten kansallinen arviointi 2001. Oppimistulosten arviointi 3/2002. Helsinki: Opetushallitus.

Tuokko, E. 2003. Perusopetuksen päättövaiheen englannin kielen oppimistulosten kansainvälinen arviointi 2002 (Espanja – Hollanti – Norja – Ranska – Ruotsi – Saksa – Suomi – Tanska): Suomen tulokset. Helsinki: Opetushallitus.

Tuokko, E. 2007. Mille tasolle perusopetuksen englannin opiskelussa päästään? Perusopetuksen päättövaiheen kansallisen arvioinnin 1999 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin linkitetyt tulokset. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 69.

Uusitalo, E. 2004. Viestintävalmiudet perusopetuksen päättövaiheessa. Oppimistulosten arviointi 7/2003. Helsinki: Opetushallitus.

Valkonen, T. 2003. Puheviestintätaitojen arviointi: näkökulmia lukiolaisten esiintymis- ja ryhmätaitoihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
http://selene.lib.jyu.fi:8080/vaitos/studies/studhum/9513915468.pdf

Väisänen, T. 2003. Perusopetuksen 9. luokan A-kielenä opettavan ranskan, saksan ja venäjänoppimistulosten kansallinen arviointi. Oppimistulosten arviointi 1/2003. Helsinki: Opetushallitus.

Välijärvi, J., Linnakylä, P., Kupari, P., Reinikainen, P. & I. Arffman, 2002. The Finnish success in PISA - and some reasons behind it. PISA 2000. University of Jyväskylä: Institute for Educational Research.

Yleiset kielitutkinnot. Kehittämissuunnitelma. 2006. Helsinki: Opetushallitus.

Østern, A.-L. & R. Heilä-Ylikallio 1998. Diagnostisering av elevers färdigheter i svenska språket. Pedagogiska, lingvistiska och kliniska perspektiv. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 27.

 

Tekstitaidot

 

Heikkinen, V. 2002. Virkapukuinen kieli. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Heilä-Ylikallio, R. 1997. Vad berättar barntexter? Mönster i texter skrivna av barn i åldern sex och åtta år. Åbo: Åbo Akademis förlag. (Diss.)

Hiidenmaa, P. 2007. Ei vain luonnonlahjoilla: ohjailua, opetusta, apuneuvoja kielenkäytön tueksi. Teoksessa S. Pöyhönen & M.-R. Luukka (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 431–450.

Heilä-Ylikallio, R & A.-L. Østern 1997. Storyline och drama som analysredskap vid arbete med Yvonne Hoffmans bok De fyra portarna. En didaktisk handledning. Studie- och undervisningsmaterial från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi nr 14.

Kalliokoski, J. 2006. Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa A. Mäntynen, S. Shore & A. Solin (toim.) Genre − tekstilaji. Tietolipas 213. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 240−265.

Østern, A.-L. 2003. Aktiv estetisk respons? – ett försök med litterär storyline i årskurs sex. Tidskrift för lärarutbildning och forskning. Umeå universitet, 37–56.

Østern, A.-L. & R. Heilä-Ylikallio 1997. Storyline och drama som analysredskap vid arbete med Yvonne Hoffmans bok Kniven och ringen. En didaktisk handledning. Studie- och undervisningsmaterial från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi nr 19.


Lait, asetukset, sopimukset ja niihin liittyvät dokumentit

 

Ahvenanmaan itsehallintolaki (1144/1991).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja. 1998. Euroopan neuvosto.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998/19980023/19980023_2

Asetus alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan voimaansaattamisesta (SopS 23/1998).
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998/19980023

Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980811

Asetus lasten päivähoidosta (239/1973).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1973/19730239

Asetus lasten päivähoidosta annetun asetuksen muuttamisesta (1336/1994).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19941336

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986

Asetus vapaasta sivistystyöstä (805/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980805

Hallintolaki (434/2003).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030434

Kansalaisuuslaki (359/2003).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus. 1998. Euroopan neuvosto.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998/19980002

Kielilaki (423/2003).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423

Kuntalaki (365/1995).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365

Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030424

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630

Laki Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (48/1976).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1976/19760048

Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040075   

Laki lasten päivähoidosta (36/1973).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036

Laki lukiolain muuttamisesta (766/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040766

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta (1215/2005).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051215

Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632

Laki yleisistä kielitutkinnoista (964/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040964

Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050672

Lukioasetus (810/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980810

Lukiolaki (629/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629

Oikeusministeriö, kielilaki, tietoa kielilaista.
http://www.om.fi/24003.htm

Oikeusministeriö, kielilaki, usein kysyttyä.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya

Oikeusministeriö, Oikeusministeriön esitteitä, Kielilaki.
http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kielilaki

Perusopetusasetus (852/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852

Perusopetuslaki (628/1998).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Saamen kielilaki (1086/2003).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

Suomen perustuslaki (731/1999).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (497/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040497

Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040613

Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002).
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020955

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011435

Valtioneuvoston asetus saamen kielilain täytäntöönpanosta (108/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040108

Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030481

Valtioneuvoston asetus yleisistä kielitutkinnoista (1163/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20041163

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050915

Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990213

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004). 

http://www.finlex.fi/laki/alkup/2004/20040021



Euroopan komission ja Euroopan neuvoston julkaisut

 

A new framework strategy for multilingualism. 2005. Communication from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Brussels: European Commission.
http://ec.europa.eu/education/policies/lang/doc/com596_en.pdf

EU:n sosiaalinen todellisuus. 2007. EU:n komission Eurooppa-politiikan neuvonantajien toimiston mietintö.
http://ec.europa.eu/citizens_agenda/social_reality_stocktaking/docs/background_document_fi.pdf

European Charter for Regional or Minority Languages. Framework Convention for theProtection of National Minorities. European Treaty Series - No. 148. Strasbourg, 5.XI.1992. Council of Europe.
http://conventions.coe.int/Treaty/en/Treaties/Word/148.doc

Europeans and languages. 2005. Eurobarometer 63.4. European Commission.
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_237.en.pdf

Europeans and their Languages. 2006. Special Eurobarometer 243. Brussels: European Commission.
http://europa.eu.int/comm/public_opinion/archives/ebs/ebs_243_en.pdf

From linguistic diversity to plurilingual education: Guide for the development of language education policies in Europe. 2007. Main Version. Council of Europe: Language Policy Division.
http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/Source/Guide_Main_Beacco2007_EN.doc

Guide for the development of language education policies in Europe. From linguistic diversity to plurilingual education. 2003. Main version (draft). Council of Europe: Language Policy Division.
http://www.coe.int/T/DG4/Linguistic/Source/FullGuide_EN.pdf

Integrating Immigrant Children into Schools in Europe. 2004. Brussels: Eurydice.
http://www.eurydice.org/ressources/eurydice/pdf/0_integral/045EN.pdf

Key Data on Teaching Languages at School in Europe. 2005 Edition. Brussels: Eurydice.
http://www.eurydice.org/ressources/eurydice/pdf/0_integral/049EN.pdf

Kielenoppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen. Toimintaohjelma 2004−2006. Luxemburg: Euroopan komissio.
http://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/toimintaohjelma_2004-06_fi.pdf

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Eurooppalainen kielitaitoindikaattori. KOM (2005) 356. Euroopan komissio.
http://ec.europa.eu/education/policies/lang/doc/com356_fi.pdf

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen. Toimintaohjelma 2004–2006. 2003. KOM(2003) 449. Euroopan yhteisöjen komissio.
http://ec.europa.eu/education/doc/offi cial/keydoc/actlang/act_lang_fi .pdf

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Uusi monikielisyyden puitestrategia. 2005. KOM(2005) 596. Euroopan yhteisöjen komissio.
http://europa.eu/languages/servlets/Doc?id=1034

Languages of School Education. 2007. Council of Europe.
http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/Schoollang_EN.asp

Lombardo, L. (toim.) 2006. The Role of Languages in an Enlarged Europe. Papers from the European Conference. Rome: Luiss University Press.

Monikielisyyttä koskeva poliittinen ohjelma. 2007. EU:n komission tiedote 23.2.2007.
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/07/80&format=PDF&aged=0&language=FI&guiLanguage=en

Promoting Language Learning and Linguistic Diversity. An Action Plan 2004−2006. 2003. Communication from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Brussels: European Commission.
http://ec.europa.eu/education/doc/official/keydoc/actlang/act_lang_en.pdf

Resolution on the European Language Portfolio. The 20th Session of the Standing Conference of the Ministers of Education of the Council of Europe, Cracow, Poland, 15-17 October 2000. Council of Europe.
http://www.coe.int/t/e/cultural_co-operation/education/standing_conferences/f.20thsessioncracow2000.asp#P310_32131

Teaching and learning languages: Towards the learning society. 1995. Luxembourg: European Commission.
http://ec.europa.eu/education/doc/official/keydoc/lb-en.pdf

The place of the mother tongue in school education. Recommendation 1740 (2006). Parliamentary Assembly. Strasbourg 10.4.2006. Council of Europe.
http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/AdoptedText/ta06/EREC1740.htm

White paper on education and training. Teaching and learning – Towards the learning society. 1995. COM (95) 590. European Commission.
http://ec.europa.eu/education/doc/offi cial/keydoc/lb-en.pdf

 

Opetushallituksen, valtioneuvoston ja ministeriöiden julkaisut

 

Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämisohjelmaehdotus vuosiksi 2007–2012. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:33. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr33.pdf?lang=fi

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden muutos. 2002. Määräys 19.6.2002 nro 34/011/2002. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops/muutos34_011_2002.pdf

Ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintojen perusteet 2000. Opetushallituksen määräys 33/011/2000. Helsinki: Opetushallitus.

Asiointi omalla kielellä. Uuden kielilain täytäntöönpanon tukihankkeen loppuraportti. Työryhmämuistioita 15a/2004. Helsinki: Valtiovarainministeriö.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_tyoryhmamuistiot/91467/91465_fi.pdf

Ehdotus toimenpideohjelmaksi mediataitojen ja -osaamisen kehittämiseksi osana kansalais- ja tietoyhteiskuntataitojen edistämistä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:29. Helsinki: Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr29.pdf?lang=fi

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops/esiops.pdf

Euroopan kansalliskielten ja kulttuurien toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1991:6. Helsinki: Opetusministeriö.

Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ja kielten toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1986:1. Helsinki: Opetusministeriö.

Färkkilä, N., Kahiluoto, T. & M. Kivistö 2006. Lasten päivähoidon tilannekatsaus. Syyskuu 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:16. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/05/hl1147933743069/passthru.pdf

Grunderna för förskoleundervisningens läroplan 2000. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
http://www.oph.fi/svenska/ops/forskola/esiopsve.pdf

Grunderna för grundskolans läroplan 1994. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.

Grunderna för gymnasiets läroplan 2003. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
http://www.oph.fi/svenska/attachment.asp?path=446,17641,17647,23404,25425

Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2004. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
http://www.oph.fi/svenska/attachment.asp?path=446,17641,8190,9282,31454

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. 2006. Työhallinnon julkaisuja 371. Helsinki: Työministeriö.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/10_muut/mamu_ohjelma19102006.pdf

Kansainvälisyyskasvatus 2010. Opetusministeriön julkaisuja 2007:11. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm11.pdf?lang=fi

Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta. 2000. Kielilakikomitea. Työryhmämuistio. Helsinki: Oikeusministeriö.
http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf

Kielelliset oikeudet kansallisessa lainsäädännössä. Kielilakikomitea 10.11.2000. Helsinki: Oikeusministeriö.
http://www.om.fi/uploads/7u384lx45pl9v.pdf

Kieliohjelmakomitean mietintö. Komiteanmietintö 1978:60. Helsinki: Opetusministeriö.

Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan strategia. Opetusministeriön työryhmien muistioita 2001:23. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/opm_511_23kvstrategia.pdf?lang=fi

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003–2008. Opetusministeriön julkaisuja 2004:6. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_190_opm06.pdf?lang=fi

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops/lops_uusi.pdf

Maahanmuuttajien sekä saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteet
. Opetusministeriön kirje 62/520/2006, 9.5.2006.

Opettajatarve maahanmuuttajataustaisten opetuksessa ja koulutuksessa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:32. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr32.pdf?lang=fi

Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:7. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/tr07.pdf?lang=fi

Pakolaisopetuksen työryhmän muistio. Työryhmämuistio 10. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf

Service på eget språk: slutrapport för stödprojektet för verkställandet av den nya språklagen. Arbetsgruppspromemorior 15b/2004. Helsingfors: Finansministeriet.
http://www.vm.fi/vm/sv/04_publikationer_och_dokument/01_publikationer/03_arbetsgruppspromemorior/20050121Servic/91466.pdf

Suomen vastaus globalisaation haasteeseen. Talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvitys – osa II. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 17/2006. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j17-suomen-vastaus-globalisaation-haasteeseen/pdf/fi.pdf

Suomi kansainvälistyy – kieltenopetus vastaa haasteeseen. 1997. Kieltenopetuksen ja koulutuksen kansainvälistymisen strategiaohjelma. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja 41. Helsinki: Opetusministeriö.

Tallroth, P. 2002. Tiivistelmä kielilakikomitean mietinnöstä (KM 2001:3) annetuista lausunnoista. Helsinki: Oikeusministeriö.

Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006. Helsinki: Oikeusministeriö.
http://www.om.fi/uploads/vimir.pdf

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle. Opetusministeriön julkaisuja 2006:24. Helsinki: Opetusministeriö.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm24.pdf?lang=fi

Valtionhallinnon kielitutkintojen perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.oph.fi/attachment.asp?path=1,17629,35053,35207,26839

Voimassa olevat opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet sekä kansalliset ammattiosaamisen näyttöaineistot. 2007. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,927,1561

Yleisten kielitutkintojen perusteet 2002. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.oph.fi/attachment.asp?path=1,17629,3432,5520,10799

 

Yliopistojen kieliaineista valmistuneiden maistereiden työllistymisselvityksiä:

 

Helsingin yliopisto, Ura- ja rekrytointipalvelut, Tilastokeskuksen sijoittumisaineisto Helsingin yliopistossa tutkinnon suorittaneiden tilanteesta vuonna 2004.
http://www.helsinki.fi/rekry/materiaalit/tilastokeskus2004/humanistinen_ja_opetus_ala.htm

Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut, Sijoittumistietoa, Oulun yliopistosta valmistuneiden pääasiallinen toiminta v. 2004.
http://www.oulu.fi/careerservices/dokumentti/paaasylempi04.xls

Puhakka, A., Rautopuro J. & V. Tuominen 2007. Vastavalmistuneet – Joensuun yliopistosta vuosina 2003–2005 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden työllistyminen. Joensuun yliopisto: Hallintoviraston raportteja ja selvityksiä N:o 44.
http://www.joensuu.fi/urapalvelut/Raportti%2003-05/vastavalmistuneet.pdf

Tampereen yliopistosta vuonna 2004 valmistuneiden työelämään sijoittuminen. 2006. Tampereen yliopisto: Ura- ja rekrytointipalvelut.
http://www.uta.fi/rekrytointi/sijoittuminen/sijoittumisseuranta04.pdf

Tauriainen, J. 2004. Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002–31.7.2003 valmistuneiden maistereiden sijoittumisesta työelämään. Humanistinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto: Tutkimus- ja rekrytointipalvelu.
http://www.jyu.fi/tutkimuspalvelut/meille/hum02-03.pdf

Turun yliopisto, Rekrytointipalvelut, Sijoittuminen työmarkkinoille, Sijoittumisselvitykset, Pääaine- tai koulutusohjelmakohtaista työllistymistietoa, Humanistinen tiedekunta.
http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittumistieto

Åbo Akademi, Arbetsforum, Placering på arbetsmarknaden, Utexaminerade 1995–2005, fakultets- och ämnesvis, Humanistiska fakulteten.
http://www.abo.fi/arbetsformu?cmd=fakulteter.statistik