12.06.2007

Työelämän kielitaitotarpeet ja kielikoulutus

Kansainvälistyminen on muuttanut työelämää olennaisella ja peruuttamattomalla tavalla viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Globalisaation nopeus on ollut poikkeuksellista, ja Suomi on integroitunut kansainväliseen talouteen yhä tiiviimmin. Työelämän muutokset heijastuvat selvästi myös työelämän kielitaitotarpeisiin. Yhä useammilla aloilla tarvitaan eri kielten osaamisen lisäksi myös vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä kulttuurien tuntemusta. Kielitaito käsitetään nykyisin osaksi ammattitaitoa niin akateemisissa kuin suorittavan työn ammateissa. Tulevaisuudessa työvoiman liikkuvuus lisääntyy entisestään, ja maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien rekrytointi muuttaa suomalaisia työyhteisöjä monikielisiksi ja -kulttuurisiksi.

Monien organisaatioiden käyttökieli on englanti, ja englannin kielen taito nouseekin esiin välttämättömänä taitona monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös ruotsin kielen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja venäjän kieltä taitavista on jo pulaa useilla aloilla. Myös harvinaisempien kielten, kuten saksan, ranskan, espanjan ja kiinan, taitajia tarvitaan. Tämänhetkiset kielitaitotarpeet kohdistuvat erityisesti ammatillisen kielen hallintaan, vieraiden kielten suulliseen taitoon ja äidinkielessä sekä kirjoittamiseen että vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin.

Työelämän kielikoulutuksessa haasteena on saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Tämä edellyttää kielikoulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyötä. Tulevaisuudessa on välttämätöntä myös seurata ja tutkia työelämän kielikoulutustarpeita systemaattisesti. Lisäksi tarvittaan tietoa aikuiskoulutuksesta vastaavien yksityisten kielikoulujen ja muiden organisaatioiden tarjoamasta kielikoulutuksesta ja kehittämistarpeista.

  • Ks. tarkemmin loppuraportista Anu Sajavaaran ja Mailis Salon artikkelista Työelämän kielitaitotarpeet ja kielikoulutus