16.05.2007

Viittomakielisten kielikoulutus

KIEPO-projektin suositukset:

Esiopetus

• Varhaiskasvatuksen asiantuntijoita varten täytyy käynnistyä viittomakielinen lastentarhaopettajakoulutus viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen ja viittomakielen aineenopettajakoulutuksen tapaan. Suomenruotsalaisten viittomakielisten esiopetusta ei myöskään pidä unohtaa.

• On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa taataan kuurolle tai huonokuuloiselle lapselle luonnollinen kielenkehitys viittomakielessä ja mahdollisuus kaksi- tai monikielisyyteen.

• Kuuron tai huonokuuloisen lapsen monipuolisen kielellisen, sosiaalisen ja muun kehityksen turvaamiseksi kuuleville vanhemmille ja kaikille lapsen kanssa toimiville tulee antaa mahdollisuus varhain aloitettavaan ja tulokselliseen viittomakielen opiskeluun.

• Kuuron tai huonokuuloisen kanssa toimivalle henkilöstölle tulee lisätä koulutusta, ohjausta sekä tiedotusta kuuroudesta ja viittomakielisyydestä.

• Yhteiskunnan täytyy säädösteitse turvata näiden tavoitteiden toteutumiselle riittävä ohjaus ja resurssit.

Perusopetus

• Viittomakielisille tarkoitetussa perusopetuksessa toimiville opettajille järjestetään täydennyskoulutusta sekä suomalainen/suomenruotsalainen viittomakieli äidinkielenä -opetuksessa että suomi toisena kielenä -opetuksessa.

• Viittomakielisten didaktiikan syventäminen lisätään myös opettajien täydennyskoulutukseen.

• Viittomakielisten oppilaiden viittomakielen oppimisen sekä tietoisuuden arviointimallin kehittämistyö käynnistetään välittömästi.

• Systemaattisen viittomakielisen oppimateriaalituotannon käynnistyminen toteutetaan Opetushallituksessa. Suomenruotsalaiset viittomakieliset tarvitsevat myös omaa materiaalia.

• Kaikkien oppilaitosten, joissa viittomakieliset käyvät koulua, tulee noudattaa tasa-arvoista kielipolitiikkaa.

Jatko-opiskelu

• Viittomakielisillä nuorilla on oikeus jatko-opiskeluun omalla äidinkielellään, toteutuupa se omakielisessä oppilaitoksessa tai hyvin järjestetyn opiskelutulkkauksen turvin. Suomenruotsalaisille viittomakielisille on järjestettävä vastaavanlaisia palveluja.

• Viittomakielisen oppimateriaalin tuotanto jatko-opintoja varten turvataan Opetushallituksessa.

• Viittomakielisten opiskelutulkkausta kehitetään yhteistyössä tulkkipalvelujen tarjoajien, kuntien ja viittomakielisten opiskelijoiden kanssa.

Maahanmuuttajat ja aikuisopiskelijat

• Opetushallituksen on otettava vastuu viittomakielisten maahanmuuttajien suomalaisen viittomakielen ja suomen tai ruotsin kielen opiskelun kehittämistyöstä ja hallinnoinnista.

• Viittomakielisille maahanmuuttajille tuotetaan oppimateriaalia.

• Yleisiin kielitutkintoihin on lisättävä suomalainen viittomakieli.

• Tehdään selvitystyö viittomakielisten elinikäisestä oppimisesta ja sen perusteella tehdään jatkotoimenpiteitä.

Viittomakielen opiskelu ja opettaminen

• Kentällä pitkään toimineiden viittomakielenopettajien pätevyyttä kehitetään ajanmukaiseksi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen kanssa.

• Jyväskylän yliopistossa järjestettävät suomalaisen viittomakielen opinnot turvataan toistaiseksi ilman että niitä uhkaisi esimerkiksi määrärahojen vaihtelevuus tai niiden loppuminen.

• Helsingin yliopistossa järjestettävät suomenruotsalaisen viittomakielen opinnot sekä muissa yliopistoissa muut viittomakielen opinnot jäävät pysyviksi opintokokonaisuuksiksi.

• Suomalaisen viittomakielen opiskelijoita varten varmistetaan oppi- ja tutkimusmateriaalin tuotanto.

Viittomakielinen luokanopettajakoulutus

• Viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen tarjonta turvataan jatkuvaksi.

• Tuotetaan oppimateriaalia suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen opettamisesta äidinkielenä ja viittomakielen didaktiikasta.

• Viittomakielisten luokanopettajien työllistymistä tutkitaan ja tuetaan kielilainsäädännön perusteiden turvin.

  • Ks. lisää loppuraportista Kaisa Alanteen artikkelista Viittomakieliset ja viittomakielet