09.05.2007

Maahanmuuttajien kielikoulutus

Suomen kielikoulutuspolitiikan linjauksiin vaikuttaa myös maan monikulttuuristuminen maahanmuuton myötä. Kuluneina vuosikymmeninä maahanmuuttajien kielikoulutusta on kehitetty määrätietoisesti. Suomen (tai ruotsin) oppiminen on ensiarvoisen tärkeää maahanmuuttajalle: kouluttautuminen ja työllistyminen ilman riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa on osoittautunut mahdottomaksi. Kotoutumisen onnistumisen kannalta on olennaista, että koulutuspolku rakentuu elinikäisen oppimisen ja koulutuksen jatkuvuuden periaatteelle. Tärkeää on myös, että järjestelyt ovat joustavia ja että ne takaavat yhdenvertaisuuden koulutuksen saavutettavuudessa. Suomi toisena kielenä -opetuksen asema mm. perusopetuksessa tulisi määritellä uudelleen ja tukea sen opiskelua vaikuttamalla sekä ryhmäkokojen määrittelyyn että asenteisiin. Niin ikään oman äidinkielen tavoitteellinen kehittäminen tulisi mahdollistaa ja sen asemaa opetussuunnitelmissa vankentaa.

KIEPO-projektin suositukset maahanmuuttajien kielikoulutuksesta:

• S2-oppimäärän normipohja määritellään lainsäädännössä.

• S2-opetuksen tuntimäärän lähtökohtana on koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärä (42 vvt perusopetuksen aikana). Vähittäinen siirtyminen suomi äidinkielenä -opetukseen mahdollistetaan joustavasti, jos se on oppilaan suomen kielen taidon kehittymisen kannalta mielekästä.

• Varsinaista S2-oppimäärää opiskellaan erillisessä opetusryhmässä; minimiryhmäkooksi määritellään 3 oppilasta kunnassa tai koulussa.

• S2-opetuksen rahoituspohja määritellään uudelleen.

• Maahanmuuttajien äidinkieli palautetaan opetussuunnitelman perusteisiin ja sisällytetään vastaisuudessa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen muu oppilaan äidinkieli -oppimäärään. Näin oppimäärä on osa perusopetuksen päättöarviointia, ja oppilailla on mahdollisuus
dokumentoida kielitaitonsa. Opetukselle annetaan sama oppimäärän
asema myös toisella asteella.

• Oman äidinkielen opetuksen rahoituspohjaa tarkistetaan, ja opetuksen tuntimäärää lisätään: opetusta tarjotaan erityisesti opinpolun alkuvaiheessa nykyisten 2 tunnin sijaan 3 tuntia viikossa. Lisäys mahdollistaa muun muassa sen, että oman äidinkielen opetuksella voidaan nykyistä paremmin tukea eri oppiaineiden sanaston ja käsitteiden omaksumista.

• Aikuisten kotoutumiskoulutusjärjestelmää kehitetään: selkiinnytetään opetus- ja työhallinnon väliset vastuut ja rahoitus.

• Aikuisille tarkoitettua kielikoulutusta laajennetaan maahanmuuton alkuvaiheessa ja pyritään takaamaan opetuksen jatkuvuus ja alueellinen tasa-arvo.

• Koulutuksessa otetaan huomioon nykyistä paremmin opiskelijoiden
tarpeet ja opiskeluedellytykset. S2-koulutusta tarjotaan kielen oppimisen eri vaiheissa siten, että myös toiminnallisen kielitaidon tason saavuttaneilla (YKI 3, B1) olisi edelleen mahdollisuus kehittää kielitaitoaan ja lisätä siten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiaan.

• Kielikoulutusta kehitetään onnistuneiden kokeiluhankkeiden (esim.
Majakka-Beacon) viitoittamaan suuntaan siten, että se valmentaa nykyistä paremmin työelämään ja samalla tukee maahanmuuttajien
työllistymistä.

• Erityisryhmille tarjotaan ajallisesti joustavia opetusmalleja ja muita tukitoimia. Mallit sisältävät nuorten ja aikuisten tarpeisiin räätälöityä tukea S2-koulutuksessa ja tarpeen mukaan myös omakielistä aineen- ja tukiopetusta. Valmistavaa opetusta laajennetaan ja kehitetään lukioasteelle ja ammattikorkeakouluihin.

  • Ks. tarkemmin maahanmuuttajien kielikoulutuksesta loppuraportista Sirkku Latomaan artikkelista Miten maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeenopinpolku varhaiskasvatuksesta työelämään ja Youssef Yousrin artikkelista Maahanmuuttajien äidinkielen opetus: nykytilanne ja tulevaisuus.
  • Ks. tarkemmin Suomi toisena kielenä -opettajien koulutuksesta ja Maahanmuuttajien oman äidinkielen opettajien koulutuksesta kohdasta Opettajankoulutus.