05.01.2012

Koulutukseen liittyvää terminologiaa K

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö Kaikki asiasanat

K1-, K2-, K3-kieli jne.

Näillä lyhenteillä tarkoitetaan KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdoissa olevia yhteisiä ja valinnaisia kieliä. Numero viittaa opintojen aloitusajankohtaan, ei opintojen laajuuteen tai kielten valinnaisuuteen.

Kaksikielisyys

Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Kaksikielinen ihminen kykenee aktiivisesti ajattelemaan ja puhumaan kahdella eri kielellä, ja niiden vaihtaminen toimii luonnostaan. Molempien kielten osaamisen ei välttämättä tarvitse kuitenkaan olla samalla tasolla. Kaksikielisyyttä ilmenee kaikkialla maailmassa ainakin jonkinasteisena jopa enemmän kuin yksikielisyyttä.

Kaksois- ja kolmoistutkinto

Kaksoistutkinto tarkoittaa ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain. Kaksoistutkintoa suorittavan oppilaan pääasiallinen oppilaitos on ammatillinen oppilaitos. Lukion osalta oppilas suorittaa ylioppilastutkintoon vaaditun määrän opintoja. Kolmoistutkinto eroaa kaksoistutkinnossa siinä, että oppilas suorittaa  ammatillisen perustutkinnon ohella koko lukion oppimäärän ja saa lukiosta siten sekä ylioppilastodistuksen että lukion päättötodistuksen.

Kandidaatti

Alempi korkeakoulututkinto, johon kuuluu kandidaatintutkielma. Tutkielmasta käytetään yleisesti myös nimitystä pro seminaari -tutkielma. Tutkinnon laajuus on yleensä 180 opintopistettä.

Kansalliskieli

Perustuslain kansalliskieli-käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on muita kieliä vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa.

Keinotekoinen kieli

Tekokieli, joka ei ole kehittynyt luonnollisesti osana kulttuuria, vaan jonka fonologian, kieliopin ja sanaston on luonut yksittäinen henkilö tai pieni ryhmä. Useat keinotekoiset kielet on suunniteltu käytettäväksi kansainvälisinä apukielinä, mutta myös kielitieteellisiin kokeiluihin, kirjallisuuteen sekä harrastuksena. Keinotekoisilla kielillä voi olla myös synnynnäisiä puhujia, jos lapsi oppii sen kieltä osaavilta vanhemmiltaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi esperantolla on synnynnäisiä puhujia. Keinotekoisia kieliä on luotu satojen vuosien aikana tuhansia, ja koska kuka tahansa voi keksiä keinotekoisen kielen, voi niiden määrä olla rajaton.

Kielibiografia

Kielibiografia (language biography) eli kielenoppimishistoria sisältää tietoa kielisalkun omistajan taidoista eri kielissä: kursseista ja pätevyyksistä, kokemuksista vieraan kielen ja kulttuurin parissa koulun ulkopuolella. Kielitaidon taso osoitetaan Kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleisen eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasokuvausten perusteella. Lisäksi biografiaa voidaan täydentää itsearvioinnilla.

Kielikoulutuspolitiikka

Kielikoulutuspolitiikka osoittaa, miten kielipolitiikan ihanteet, tavoitteet ja sisällöt voidaan toteuttaa koulutuksessa siltä osin kuin kielipolitiikka koskee koulutusta. Kielikoulutuspoliittiset linjaukset pitävät sisällään esitykset siitä, mitä kieliä koulutus koskee, mitä taitoja ja asenteita kielikoulutuksessa kehitetään, millainen taitotaso tulee saavuttaa eri koulutusasteilla ja miten oppimateriaalien tarve ja opettajankoulutuksen tarve saadaan tyydytettyä.

KIEKURA

KIEKURA (Kieli-Kulttuuri-Ranska) on syksyllä 2007 käynnistynyt valtakunnallinen ranskan opetuksen kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja tukea ranskan kielen opetusta ja opiskelua Suomessa sekä korostaa monipuolisen kielitaidon ja kulttuurien tuntemuksen merkitystä. KIEKURA tukee yhdessä muiden kansallisten kansainvälisyyshankkeiden kanssa peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistymistä. Hankkeen rahoittajina ja yhteistyökumppaneina ovat Opetushallitus, Espoon kaupunki sekä Ranskan kulttuurikeskus. Suomen ranskanopettajain yhdistys ry. on hankkeen virallinen yhteistyökumppani. Voie Expresse -portaali on mukana hankkeessa.

Kielikylpy

Kielikylpy (språkbad, language immersion) on opetusohjelma, jossa toinen kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa ja mielekkäissä kommunikaatiotilanteissa. Kielikylpyohjelman tavoitteena on toiminnallinen kaksi/monikielisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että kielikylpyyn osallistunut oppilas kykenee toimimaan arkipäivän tilanteissa ja omaksumaan tietoa sekä kielikylpykielellä että äidinkielellään. Kielikylpymenetelmä sai alkunsa 1960-luvulla Kanadassa. Suomen ensimmäinen kielikylpyohjelma, ruotsin kielen varhainen täydellinen kielikylpy, käynnistyi vuonna 1987. Nykyisin Suomessa järjestetään ruotsin lisäksi myös ainakin suomen ja englannin kielen kielikylpyjä. Kanadan kaksikielisyysmalliin verrattuna Suomen kielikylpyohjelma on monikielisyysohjelma, jossa opiskellaan useita kieliä jo alakoulusta lähtien.

Kielikäytänteet

Kielikäytänteet tarkoittavat kielenkäyttäjien tapoja käyttää eri kieliä ilmaisuvälineenään.

Kielilaki

Kielilaki (423/2003) koskee Suomen kansalliskieliä suomea ja ruotsia. Kielilain mukaan viranomaisten tulee oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Laissa säädetään myös jokaisen oikeudesta käyttää viranomaisessa suomea tai ruotsia. Kielilakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa, jollei erikseen toisin säädetä. Oikeus käyttää suomea ja ruotsia ja saada palvelua näillä kielillä koskee kaikkia kansalaisuudesta ja muusta kielitaidosta riippumatta. Kielilaki ei koske Ahvenanmaata.

Kieliohjelma

Kieliohjelma sisältää perusteet kielten opiskelusta ja niiden sijoittumisesta opintojen eri vaiheisiin. Kieliohjelmassa määritellään kaikille yhteiset kielet, valinnaiset kielet ja vapaaehtoiset kielet. Kunnat ja koulut laativat kieliohjelman nojautuen muun muassa perusopetuslain (628/1998) määräyksiin siitä, mitä perusopetuksen oppimäärä sisältää. Kieliohjelman katsotaan usein koskevan vain perusopetusta ja toista astetta, vaikka sen tulisi ottaa huomioon myös varhaiskasvatus ja esiopetus sekä vaikutukset korkea-asteella ja aikuiskoulutuksessa. Kieliohjelman keskeisimpiä laadintaperiaatteita tulisikin olla kielikoulutuksen jatkuvuus ja kielivalikoiman monipuolisuus mutta myös alueellisten ratkaisujen mahdollistaminen.

Kielipassi

Kielipassi (language passport) on yhteenveto kielisalkun omistajan pätevyydestä ja kelpoisuudesta kussakin opitussa tai omaksutussa kielessä. Siihen sisältyvät viralliset todistukset suoritetuista kursseista ja tiedot muista merkittävistä kielellisistä kokemuksista, kuten opiskelijavaihdosta ja työkokemuksesta ulkomailla.

Kielipolitiikka

Kielipolitiikalla tarkoitetaan yhteiskunnan suhdetta eri kieliin ja kieliä puhuviin ihmisryhmiin sekä kielentutkimuksen ja kielenhuollon tietoisia toimenpiteitä tämän suhteen hoitamisessa.

Kielipoliittinen ohjelma

Kielipoliittinen ohjelma on yhteiskunnan eri aloille tarkoitettu kielen käyttöä koskeva toimintaohjelma. Ohjelma määrittelee mitä toimia kielen aseman suhteen tehdään, miten kielen asemaa voi parantaa tai korjata, tekee uusia ehdotuksia sekä vaikuttaa asenteisiin. Suomessa kielipoliittisia ohjelmia on esimerkiksi viittomakielellä ja romanikielellä parantamassa näiden kielten asemaa ja merkitystä Suomessa.

Kielipolku

Kielipolut ovat saman paikkakunnan eri koulujen suunnittelemia väyliä, joiden avulla oppilas voi jatkaa valitsemaansa kieltä siirtyessään varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle.

Kielisuunnittelu

Kielisuunnittelulla tarkoitetaan tavallisesti kielen käyttöön, asemaan, rakenteeseen, sanastoon tai opetukseen vaikuttamista. Kielisuunnittelu on siten tietoista pyrkimystä muuttaa kieltä tai sen toimintoja yhteiskunnassa. Kielisuunnittelua voivat tehdä esimerkiksi viranomaiset, ammatilliset ryhmät, yksityiset järjestöt tai yksilöt.

Kielitaitonäytteet

Kielitaitonäytteet eli työkansio (dossier) koostuu kielisalkun omistajan itse valitsemista dokumenteista, kuten omista tuotoksista, oppimispäiväkirjasta, todistusjäljennöksistä ja toimintasuunnitelmista. Työkansio voidaan jakaa oppimiskansioon (learning dossier) ja raportointikansioon (reporting dossier).

Kielitaitoprofiili

Kielitaitoprofiili kuvaa sitä, millä kielitaidon osa-alueilla oppija on vahva ja millä osa-alueilla hänellä on enemmän kehittämisen tarvetta. Kielitaidon osa-alueita ovat puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen. Oppijan taidot voivat vaihdella paljonkin eri taitoalueilla.

Kielitaitovaranto

Kielitaitovarannolla tarkoitetaan kansallista kielitaitoa kokonaisuutena.

Kielitietoisuus

Kielitietoisuus (kielellinen tietoisuus) tarkoittaa tietoisuutta sekä kielen rakenteellisista että sen merkitykseen liittyvistä seikoista. Se viittaa siihen, miten yksilö tietoisesti havaitsee ja ymmärtää erilaisia kielellisiä yksiköitä (esim. sana, tavu, äänne), kielen välittämiä merkityksiä (esim. sanojen monimerkityksisyyttä) ja kielen käytön piirteitä (esim. murre-erot, kirjakielen ja puhekielen ominaisuudet jne.).

KieliTivoli

Kielitivoli on Opetushallituksen tukema valtakunnallinen hanke koululaisten vieraiden kielten opiskelun monipuolistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on rohkaista peruskoululaisia ja heidän vanhempiaan valitsemaan englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä lukujärjestykseen - mahdollisuuksien mukaan jo peruskoulun alaluokilla, jolloin oppiminen on lapselle helpompaa. Hankkeen kampanjatoimenpiteet keskitetään kuntiin ja kouluihin, jotka ovat saaneet valtiolta erityisavustusta kielivalintojen laajentamiseksi vuosiksi 2009-2011.

Kielivalinta

Kielivalinta viittaa usein peruskoulun aikana tehtäviin valintoihin opiskeltavien kielten suhteen. Kielivalintaa ohjailevat koulun opetusohjelma, ryhmien minimikoko vaatimukset sekä lainsäädäntö. Käytännössä valinnanvapaus toteutuu usein ensimmäisenä A2-kielen suhteen, sillä monet koulut tarjoavat vain yhden A1-kielen. Monipuolinen kielivalikoima ja vapaa kielivalinta mahdollistavat monipuolisen kielitaidon kehittymisen. Kritiikkiä on kohdistettu paljon pakollista ruotsin kieltä kohtaan, jonka nähdään rajoittavan kielivalintojen tekemistä.

KIMMOKE

(Kieltenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke) KIMMOKE oli yksi opetushallituksen kärkihankkeista 1996-2000. Sen tavoitteena oli monipuolistaa ja laajentaa kielivalintoja, nostaa opetuksen tasoa, kehittää kielten opetussuunnitelmia ja arviointia, luoda uudenlaista yhteistyötä, edistää avoimien oppimisympäristöjen syntymistä. Hanke toimi alakoulussa vapaaehtoisten A2-kielten muodossa, yläasteella kielenopetuksen menetelmien kehittämisessä sekä suullisen kielitaidon korostamisena, lukiossa suullisen kielitaidon vahvistamisen puolesta erillisen, vapaaehtoisen kurssin avulla.

Kompetenssi

Komptenssi viittaa pätevyyteen ja tietynlaisten kykyjen omaamiseen joltain alalta tai asiasta. Kielellinen kompetenssi sisältää laaja-alaisen lukutaidon, kyvyn tulkita erilaisia symboleja, itsensä ilmaiseminsen suullisesti ja kirjallisesti sekä kyvyn kielelliseen vuorovaikutukseen.

Konfutse-instituutti

Lukuisia Konfutse-instituutteja on perustettu yliopistoihin ympäri maailman, ja tyypillisimmillään ne ovat Kiinan kielen ja kulttuurin opetusta tarjoavia yksikköjä. Suomalaisten taholta on haluttu tuoda myös kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus selkeästi mukaan toimintaan. Kiinan ohella Suomen opetusministeriö ja Helsingin yliopisto rahoittavat instituuttia, jossa työskentelee kolme Kiinan lähettämää professoria ja lehtoria Helsingin yliopiston nimeämän johtajan ja amanuenssin ohella. Kiinalaisena yhteistyöyliopistona toimii yksi Kiinan parhaista yliopistoista humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalla, Renmin University of China, jonka kanssa Helsingin yliopistolla on jo vanhastaan opiskelijavaihtoa ja muuta yhteistyötä.

Korpus

(latinan sanasta corpus, kokoelma) on tarkoin määrätty ja koottu joukko kirjoitetun kielen tekstejä (tekstikorpus) tai puhutun kielen nauhoitteita (puhekorpus), jotka on poimittu aidoista teksteistä ja tilanteista. Niitä käytetään kieltä koskevien hypoteesien testaamiseen yhdestä tai useammasta kielestä tai joistakin niiden ominaisuuksista. Esimerkiksi Yleisistä kielitutkinnoista koostetaan korpusta.

KORU-hanke

KORU-hanke (Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen) on ensimmäinen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä toteuttama valtakunnallinen kieltenopetuksen kehittämishanke. Hanke liittyi valtionhallinnon kielitutkintojen uudistamiseen, koska korkeakoulujen ruotsin opintojen yhteydessä suoritetaan myös valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavat ruotsin/suomen opinnot. Hanke tuotti suositukset korkeakoulujen ruotsin opintojen arviointia varten ja suosituksiin liittyvät taitotasokuvaukset sekä taitotasoja kuvaavat esimerkit kirjallisista ja suullisista tuotoksista. Suositukset esitettiin otettaviksi käyttöön 1.8.2006 alkaen kaikissa korkeakouluissa.

Kotoutumiskoulutus

Kotoutumiskoulutuksessa kehitetään maahanmuuttajan suomen tai ruotsien kielen oppimista sekä yhteiskunnan tuntemusta. Kielenopiskelun rinnalla maahanmuuttaja voi myös mahdollisuuksien mukaan liittää kotoutumiskoulutukseen sellaisia opintoja, jotka tähtäävät peruskoulun, lukion tai ammattitutkinnon suorittamiseen. Jotta maahanmuuttaja saavuttaisi Suomessa vaadittavan pätevyyden, hän voi tarvita korkeakouluopintoja tai lisäopintoja tutkintonsa täydentämiseksi. Myös tällainen opiskelu voidaan tietyin edellytyksin liittää kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumistukeen oikeutetuille voidaan myös näissä koulutuksissa myöntää samat etuudet kuin työvoimakoulutuksessa oleville myönnetään. Kotoutumiskoulutusta järjestetään laajasti myös työvoimakoulutuksena. (Ks. Aikuisten kotoutumiskoulutus)

Kotus

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntijalaitos. Kotus huoltaa ja tutkii suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen lautakuntien työtä. Kotuksen toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto, sanakirjojen teko ja näitä tukevia tutkimushankkeita. Kotuksessa on laaja kirjasto sekä kielitieteellisiä aineistoja ja arkistoja. Ennen vuotta 2012 Kotus tunnettiin nimellä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, ja laitoksen tutkimustoiminta oli laajempaa.

Koulutusala

Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Opintoaloja laajempi kokonaisuus, joka sisältää toisiinsa läheisesti liittyviä opintoaloja.

Koulutusaste

Karkea koulutuksen tasoa ilmaiseva luokitus. Luokitukseen kuuluu esiaste, perusaste, toinen aste ja korkeaste. Toisen asteen koulutukseen kuuluvat lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus. Ammatillinen koulutus jaetaan nykyisin toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Korkea-asteen koulutus sisältää ammattikorkeakoulun ja tiede- ja taidekorkeakoulut.Yliopistot kuuluvat myös korkea-asteen koulutukseen.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Yleensä vain alemman asteen opinnot suorittanut voi opiskella ylemmän asteen koulutuksessa. Koulutukselle määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. Lainsäädännön ohella laadunvarmistukseen kuuluvat opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet, koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat sekä ulkoinen arviointi. Tärkeä osa laadunvarmistusta ovat opettajien kelpoisuutta koskevat säädökset. Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen, peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus, ja korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Koulutusohjelma

Yliopistoissa koulutus järjestetään pääasiassa pää- ja sivuainepohjaisina opintoina, mutta myös koulutusohjelmina. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, joissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Myös ammatillisissa perustutkinnoissa on koulutusohjelmat. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia.

Koulutuspolitiikka

Oikeus koulutukseen on perusoikeus, jonka toteutuminen turvataan lainsäädännössä määritellyllä oikeudella maksuttomaan perusopetukseen sekä yleisellä oppivelvollisuudella. Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu myös, että julkisen vallan eli valtion ja kuntien on turvattava jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Koulutuspolitiikan ja -lainsäädännön periaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on valmistella mm. koulutusta koskeva lainsäädäntö sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset. Koulutuksen kehittämiseen liittyvät linjaukset määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Koulutuspolitiikan tavoitteita toteutetaan mm. erilaisin toimenpideohjelmin ja kehittämishankkein. Toimien vaikuttavuutta arvioidaan.

Kriteeriviitteinen arviointi

Kriteeriviitteisellä arvioinnilla tarkoitetaan absoluuttista arviointia, jossa osallistujan suoritusta arvioidaan suhteessa taitotasoja kuvaaviin kriteereihin. Kriteeriviitteisessä arvioinnissa lähtökohtana on tavoitteiden saavuttaminen, ei se, miten hyvin osallistuja suoriutuu verrattuna johonkin normijoukkoon, esimerkiksi opetusryhmän toisiin osallistujiin. Tämä on merkittävä muutos perinteiseen normiviitteiseen arviointiin verrattuna.

Kuurojen Liitto ry

Kuurojen Liitto ry on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka kehittää yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa kaikille sopivaa elinympäristöä, jossa viittomakieliset kuurot ovat tasa-arvoisia kansalaisia. Liitto tuottaa lisäksi asiantuntija- ja muita palveluja viittomakieltä ja viittomakommunikaatiota käyttäville tai niitä tarvitseville henkilöille.

Kööpenhaminan prosessi

Kööpenhaminan prosessin tavoitteena on eurooppalaisen yhteistyön avulla parantaa ammatillisen koulutuksen suorituskykyä, laatua ja vetovoimaa sekä edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Laajemmin Kööpenhaminan prosessin tavoitteena on edistää Euroopan laajuisten työmarkkinoiden kehittymistä. Kööpenhaminan prosessissa ovat mukana kaikki EU:n jäsenmat sekä työmarkkinaosapuolet.