05.01.2012

Koulutukseen liittyvää terminologiaa P

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö Kaikki asiasanat

Painotettu opetus

Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella tiettyä oppiainetta enemmän ja haasteellisemmin kuin normaaliopetuksessa on mahdollista. Painotettua opetusta järjestetään mm. musiikissa, kuvataiteessa, matemaattisluonnontieteissä, liikunnassa, ilmaisutaidossa ja informaatiotekniikassa.

Pidginkieli

Pidginkieli kehittyy kommunikaatiotilanteissa, joissa ihmisillä ei ole alkujaan yhteistä kieltä. Kieli koostuu lähdekielten sanoista ja rakenteista ja on alussa yksinkertaisempaa kuin lähdekielet. Kieli rajoittuu tiettyihin konteksteihin (esimerkiksi kaupankäyntiin) eikä sitä puhuta äidinkielenä. Pidginkieli voi kuitenkin kehittyä ja saada vakiintuneen tilan tietyssä yhteisössä.

PISA

PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD-maiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista sekä koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta kansainvälisessä vertailukehyksessä. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa, luonnontieteissä ja ongelmanratkaisussa. Tutkimuksen sisällöllinen painopistealue vaihtuu joka tutkimuskerta. Ensimmäisessä PISA-tutkimuksessa vuonna 2000 painopistealueena oli lukutaito, vuoden 2003 tutkimuksessa matematiikka ja vuonna 2006 luonnontieteet. Vuonna 2009 painoalueena oli taas lukutaito. Tutkimuksissa selvitetään myös oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja. Oppilas- ja koulukyselyillä selvitetään opiskeluympäristöä sekä kotona että koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle sekä oppilaiden ajankäyttöä ja suhtautumista kouluun ja oppimiseen.

Plurilingvaalisuus

Plurilingvaalisuus on yksilön monikielisyyttä (monikielitaitoisuutta), jonka mukaan ihmisellä on sosiaalisena toimijana vaihtelevantasoinen kielitaito useissa kielissä ja kokemusta useista kulttuureista. Kielitaito voi olla hyvin erilainen eri kielissä ja kielenkäytön eri alueilla, esimerkiksi suullisesti ja kirjallisesti.

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöelin, joka perustettiin vuonna 1971. Ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain maalta toiselle. Vuosittaisessa istunnossa ministerineuvosto ja hallitukset kertovat kansanedustajille, millaisiin toimenpiteisiin ne ovat Pohjoismaisen neuvoston antamien suositusten pohjalta ryhtyneet.

Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvosto on vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, johon Suomi liittyi vuonna 1955. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja maiden hallituksille. Pohjoismaiden neuvostossa parlamentaarikot ja hallitusten edustajat tekevät yhteistyötä.

POP-ohjelma

POP-ohjelma (Perusopetus paremmaksi, 2008-2011) liittyy hallituksen tavoitteisiin parantaa erityisesti perusopetuksen laatua. POP-ohjelman painopisteitä ovat oppilaanohjauksen kehittäminen, opetusryhmien pienentäminen, opetustoimen täydennyskoulutus, kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö, erityisopetuksen ja tukitoimien kehittäminen, perusopetuksen laatukriteerit sekä vieraiden kielten opetuksen kehittäminen. Viimeiseksi mainitun tavoitteena on edistää monipuolisen kieliohjelman toteutumista lisäämällä kuntien ja koulujen välistä yhteistyötä. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota toiminnan pitkäjänteisyyteen, kielten opetuksen jatkumon turvaamiseen ja tulosten pysyvyyden varmistamiseen.

Puolikielisyys

Kaksikielisyyttä, jossa äidinkielen taito kelpaa vain arkisiin kodin kielenkäyttötilanteisiin ja maan virallisen kielen taito on puutteellinen. Puolikielisyys johtuu äidinkielen osalta kieltä puhuvan yhteisön heikkoudesta ja virallisen kielen osalta lapsen syrjäytymisestä. Puolikieliselle on ominaista kielten sekoittaminen samaan virkkeeseen, koska osa keskeisestä sanastosta on opittu osin sattumanvaraisesti vain yhdellä mutta ei toisella kielellä.

Pääaine

Oppiaine, jota opiskelija on hyväksytty opiskelemaan yliopistoon. Kandidaatintutkinnossa pääaineesta on suoritettava perus- ja aineopinnot, maisterin tutkinnossa lisäksi syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma.