05.01.2012

Koulutukseen liittyvää terminologiaa V

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö Kaikki asiasanat

Valmistava opetus

Perusopetukseen valmistavaa opetusta voidaan antaa oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille. Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Opetuksessa huomioidaan, että oppilaat ovat erilaisia iältään, oppimisvalmiuksiltaan ja oppimistaustoiltaan.

Valtionhallinnon kielitutkinto

Valtionhallinnon kielitutkinnot perustuvat lakiin (424/2003) julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta ja valtioneuvoston asetukseen (481/2003) suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkisissa tehtävissä toimivan henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen. Vuoden 2003 kesäkuusta lähtien järjestelmän todistuksilla on voinut osoittaa myös suomen tai ruotsin kielen taitoa, jota edellytetään Suomen kansalaisuuden saamiseksi.

Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot. Vapaa sivistystyö ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ja organisaatioiden ylläpitäjät, joita ovat kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt tai osakeyhtiöt. Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat itse toiminnastaan ja sen kehittämisestä. Vapaan sivistystyön opinnot voivat olla yleissivistäviä, harrastustavoitteisia tai yhteiskunnallisia opintoja, ja opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin tai intensiivikursseihin. Kansanopistoissa painottuvat pitkäkestoiset, lukuvuoden pituiset vapaatavoitteiset opinnot.

Viittomakieli

Viittomakielet ovat puhuttujen kielten tapaan itsenäisiä kieliä. Usein ajatellaan, että viittomakieli on kansainvälistä, mutta eri maissa käytetään eri viittomakieliä. Suomessa käytetään kahta: suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielillä on oma kielioppinsa ja rakenteensa, joka poikkeaa puhuttujen kielten rakenteesta. Viittomakielet ovat syntyneet kuurojen ihmisten parissa, luonnollisesta tarpeesta kommunikoida toisten kanssa. Kuuro lapsi ei voi oppia puhumaan kuuntelemalla vanhempiensa puhetta, mutta hän oppii viittomakielen katsomalla kun vanhemmat viittovat.

Viitottu puhe

Viitottu puhe on erityisesti kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten käyttämä menetelmä, jossa huuliolukua tuetaan käyttämällä viittomakielestä lainattuja viittomia yhtä aikaa puheen kanssa. Toisin sanoen: viitotaan ja puhutaan yhtä aikaa.

Virtuaaliyliopisto

Suomen virtuaaliyliopisto on yliopistojen verkostotoimintaa kehittävä ja edistävä projektiorganisaatio. Virtuaaliyliopistolla tarkoitetaan toimintaa, jossa tieto- ja viestintätekniikka on integroitunut olennaiseksi osaksi [joku sana tähän väliin?] normaalia toimintaa.

Vuosiviikkotunti

Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen tuntijaossa vuosiviikkotunteina. Vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Jos opintojen laajuudeksi ilmoitetaan 16 vuosiviikkotuntia, opetukseen käytetään siis 16 x 38 tuntia eli yhteensä 608 tuntia koko perusopetuksen aikana.

Vähemmistökieli

Vähemmistökieli on kieli, jota osa valtion väestöstä perinteisesti käyttää, mutta joka ei ole valtion virallisen kielen murre, maahanmuuttajien kieli tai keinotekoinen kieli. Määritelmän alaan kuuluu myös uhanalaisia kieliä, ja vähemmistökieliä jotka ovat jossakin toisessa maassa enemmistökieliä. Suomessa vähemmistökieliä ovat muunmuassa saamen kieli, romanikieli, karjalankieli, ruotsin kieli ja viittomakieli.