10.05.2007

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus jaetaan tavallisesti yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen. Yleissivistävä aikuiskoulutus palvelee aikuisten sivistystarpeita ja tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle. Aikuisille suunnattua koulutusta järjestetään kaikilla koulutusasteilla: perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä vapaassa sivistystyössä. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä riippuen koulutus voi olla tutkintoon johtavaa tai tutkintoon johtamatonta. Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa kielikoulutuksen järjestäjinä toimivat vapaan sivistystyön oppilaitokset, ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset sekä ammattikorkeakoulut.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista kielikoulutusta järjestävät kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa järjestäjinä toimivat ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin 646 406 kielten opetustuntia vuonna 2004, mikä oli 11 prosenttia kaikista annetuista opetustunneista (5 700 672). Vapaan sivistystyön oppilaitoksista eniten kielikoulutusta järjestävät kansalaisopistot. Vuonna 2004 kansalaisopistojen järjestämän kielikoulutuksen osuus oli 75 prosenttia kaikesta vapaassa sivistystyössä järjestetystä kielikoulutuksesta. Kansanopistojen osuus oli 16, kesäyliopistojen 7 ja opintokeskusten 2 prosenttia.

KIEPO-projektin suositukset aikuiskoulutuksesta:

• Aikuisten tasa-arvoisia opiskelumahdollisuuksia tulee parantaa lisäämällä kielikoulutuksen tarjoajien välistä alueellista ja seudullista yhteistyötä.

• Harvinaisten kielten ja opinnoissaan pidemmälle ehtineiden opiskelumahdollisuuksia tulee lisätä joustavoittamalla ja monimuotoistamalla kieltenopetusta niin, että lähiopetuksen lisäksi tarjolla on enenevässä määrin etäopiskelua, verkko-opiskelua ja verkkokursseja sekä itseopiskelumahdollisuuksia ja työpajatyyppistä opiskelua.

• Monimuotoistaminen edellyttää kieltenopettajien tieto- ja viestintäteknisten taitojen vahvistamista.

• Kieltenopiskelun jatkumon turvaamiseksi vapaan sivistystyön ja muun tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen kehittämisessä ja koulutustarjonnan suunnittelussa tulee hyödyntää Eurooppalaista viitekehystä ja kielisalkkua.

• Kieltenopettajien koulutuksessa tulee huomioida vapaan sivistystyön muun aikuiskoulutuksen kieltenopetuksen erityispiirteet ja opettajatarve. Opettajien täydennyskoulutuksessa tulee ottaa huomioon ikääntyvien ja erityisryhmien opettamiseen liittyviä kysymyksiä.

  • Ks. tarkemmin loppuraportista Pirkko Sartonevan artikkelista Aikuiskoulutuksen tarjoamista kieltenopiskelumahdollisuuksista