29.06.2010

Agency, Care and Social Suffering

Agency, Care and Social Suffering (Academy of Finland)

 

 According to the principles of the new public governance, and as a result of financial cuts in the welfare state there has been an attempt in Finland to increase the efficiency of organizations providing care, ie. social work, health care and day care for children and the elderly. However, there are signs which strongly suggest that those demanding more efficiency have forgotten the unique quality of care work, i.e., that in addition to being wage labour, it is ”labour of love”, in which the hand, the mind and the heart become united, characterized by affectivity and responsibility towards those cared-for. Further signs of socio-structurally violent practices created by the demand for efficiency include the expressions of dissatisfaction by the cared-for and their relatives, but also studies on working conditions, according to which people working in the field of care work more often than others feel that their work is straining both mentally and physically, and this feeling of exhaustion has increased during the last years.

 

The aim of the research is to provide the missing information by collecting interviews from care workers (32 interviews with people working in social work offices, health care institutions, day care centres for children and service housing for the elderly), interviews with people offering informal care (16 interviews with people taking care of children and elderly people at home), thematic writings of caregivers (with an open call for texts in care workers’ professional journals) and articles published on care in the media. The data is analysed with qualitative methods established in socio-cultural sciences and institutional ethnography (which include thematic content analysis and critical discourse analysis, narratology).

 

Objectives of the study are: (1) To provide the missing knowledge on the life-world and experiences of caregivers. (2) To combine society level and organization level concepts of  structural analysis of care with empirical study of caregivers’ experiences and practices with the intention to produce empirical knowledge on societal structures and practices that create and reproduce social suffering and violating practices in formal and informal care. (3) To introduce new concepts such as “frames of action”, “agency in small scale” and “habitual reproduction of the social reality” to the study of society with the intention to bridge the gap that often exists between the ethnographic study of people’s life-worldly practices and the structure of society. (4) To analyze gendered positions of caregivers.

 

The interests of this study are cognitive (contributing to the accumulation of knowledge), hermeneutic (describing the experiences of care workers and caregivers in way that makes it possible for them to recognize themselves in the created descriptions, and to understand their current situation of life better) and emansipatory (pointing out socio-structurally violent practices and their underlying reasons, and sketching reform proposals for decreasing structural social violence, and for changing practices that cause suffering among caregivers and the cared-for). 

  

Researchers:

 

Marita Husso

Post doctoral researcher

 

My main research areas are theories of embodiment, agency, social suffering, gendered practices, care work and intimate violence. I started my academic career in analyzing ecological, ethical and embodied justifications of vegetarianism, and my doctoral dissertation (2003) was about the time and space of intimate violence. Currently I work as a post doctoral researcher of the Academy of Finland, at the Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä. My study deals with missing knowledge on the life-world, experiences and agency of care workers. In my research I focus on the interconnection between violating practices and vulnerability in care work. From this point of view I analyze societal structures and organizational practices that create and reproduce social suffering, on the one hand, and protective frames in care work, on the other hand.   

 

Helena Hirvonen

Doctoral researcher

 

Habitus and institutions in the field of care work

 

My dissertation addresses care workers and their experiences of working in today’s Finnish society. Using the theory of practice by Pierre Bourdieu, I examine care from a  perspective that takes into account the agency of care workers, most of whom are highly educated but poorly paid women. There is also a feminist emphasis to my study which derives from the work of Beverly Skeggs, Lois McNay and Elspeth Probyn, all of whom have utilized Bourdieu’s theory in their work. My focus is on the relationship between practice and embodiment, in other words, on the dispositions, everyday experiences, and the feelings related to care work.

 

 

Hoiva, toimijuus ja yhteiskunnallisesti tuotettu kärsimys

 

Uuden julkishallinnon periaatteiden omaksumisen ja hyvinvointivaltion leikkausten seurauksena hoivaa tarjoavien organisaatioiden toimintaa on pyritty Suomessa tehostamaan. On kuitenkin olemassa vahvoja viitteitä siitä, että tehostajilta on unohtunut hoivatyön erityislaatu, eli se, että kyse on paitsi palkkatyöstä, myös ”rakkaudentyöstä”, johon liittyy myös viimekätinen vastuu toisen ihmisen elämästä. Viitteitä tehostamisen synnyttämistä yhteiskuntarakenteellisesti väkivaltaisista käytännöistä antavat paitsi hoivattavien tyytymättömyyden ilmaisut myös työolobarometrit, joiden mukaan hoiva-alalla työskentelevät kokevat työnsä selvästi muita useammin sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaksi, ja työn raskaaksi kokeminen on viime vuosina entisestään lisääntynyt.

 

Hoivan organisointia on Suomessa tutkittu, mutta kvalitatiivinen tutkimus hoivatyöntekijöiden omasta tavasta kokea toimintansa ja jäsentää elämismaailmaansa on ollut vähäistä. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on paikata tätä puutetta keräämällä sosiaali- ja terveysalan hoivatyöntekijöiden haastatteluja, läheisiään kotona hoitavien haastatteluja sekä hoivatyöntekijöiden temaattisia kirjoituksia. Lisäksi analysoidaan hoivaa ja hoivatyötä koskevia vuoden 2007 aikana ilmestyviä lehtiartikkeleita. Tulosten analyysiin käytetään sosiaalitieteellisessä kulttuuritutkimuksessa ja institutionaalisessa etnografiassa vakiintuneita kvalitatiivisia menetelmiä, kuten kriittistä diskurssianalyysia ja narratologiaa).

 

Tutkimuksen tavoitteena on (1) Tuottaa tällä hetkellä puuttuvaa tietoa hoivatyötä tekevien ihmisten kokemuksista ja tavoista jäsentää toimintaansa ja elämäänsä. (2) Täydentää hoivan organisoimiseen ja hoivapalvelujen rakenteisiin liittyvää tutkimusta hoivaajien kokemuksiin ja hoivatyöhön liittyviin käytäntöihin pohjautuvalla empiirisellä tutkimuksella, joka mahdollistaa yhteiskunnallista kärsimystä tuottavien rakenteiden ja käytäntöjen tunnistamisen ja analysoimisen. (3) Introdusoida yhteiskunnan tutkimukseen uusia käsitteitä kuten “toiminnan kehykset”, “pieni toimijuus” ja “habituaalinen uusintaminen”, ja pyrkiä samalla kuromaan umpeen käsitteellistä kuilua, joka estää hedelmällisen keskustelun ihmisten kokemuksiin ja käytäntöihin liittyvän etnografisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisia rakenteita koskevan tutkimuksen välillä. (4) Analysoida hoivaan liittyviä sukupuolittuneita käytäntöjä ja positioita.

 

Tutkimuksen tiedonintressi on kognitiivinen (osallistuminen akateemisen tiedon kumuloitumiseen), hermeneuttinen (Hoivatyötä tekevien kokemusten tiivistäminen sellaiseksi kuvaksi, josta he voivat tunnistaa itsensä ja ymmärtää elämäntilannettaan nykyistä paremmin) ja emansipatorinen (pyrkimys paikantaa yhteiskuntarakenteellisesti väkivaltaisia käytäntöjä, osoittaa niiden syitä ja luonnostella reformiesityksiä, joilla rakenteellista yhteiskunnallista väkivaltaa voidaan vähentää poistamalla ja muuttamalla hoivaajille ja hoivattaville kärsimystä tuottavia käytäntöjä).