16.06.2017

Non-standard working hours and employee well-being

[Epätyypilliset työajat ja työntekijöiden hyvinvointi]

 

Funding period: 1.1.2017–31.12.2018, Academy of Finland

Project leaderTomi Oinas, PhD, Post-doctoral researcher

 

Abstract

Main goal of the project is to investigate how the postindustrial, service-oriented economy changes working time and leisure practices and what kind of effects it has on employee well-being. The research topic is timely and important, as a large part of the public debate on atypical or non-standard working hours is based more on assumptions than on empirical research. Have non-standard working time arrangements actually become more common in Finland? Are non-standard working hours more risk or an opportunity? Are non-standard working hours also unsocial? How different working time profiles are related to perceived health, work satisfaction and the reconciliation of work and family spheres? The project employs representative Finnish time use and working conditions surveys combined with register data to study the trends in prevalence of various non-standard working time arrangements (weekend work, shift-work, evening and night work) and their effects on employee well-being.

 

[Hankeessa selvitämme miten jälkiteollinen, palveluvaltainen talous muuttaa työn ja vapaa-ajan käytäntöjä ja mitä merkitystä tällä on työntekijöiden hyvinvoinnille. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä iso osa epätyypillisiä työaikoja koskevasta julkisesta keskustelusta perustuu enemmän oletuksiin kuin empiiriseen tutkimustietoon. Tutkimme laajojen ajankäyttö- ja työoloaineistojen sekä niihin yhdistettyjen rekisteritietojen avulla työaikarytmien muutosta sekä erilaisten epätyypillisten työaikajärjestelyjen (viikonlopputyö, vuorotyö, ilta- ja yötyö) hyvinvointivaikutuksia. Ovatko epätyypilliset työaikamuodot yleistyneet Suomessa muuta Eurooppa nopeammin? Ovatko epätyypilliset työajat riski vai mahdollisuus? Vertailemme erilaisia työaikamuotoja tekevien työntekijöiden ajankäyttöä: perheen yhdessäoloa, kotityön jakautumista, sosiaalista kanssakäymistä ja liikuntaharrastuksia. Ovatko epäsosiaalisiksi kutsutut työajat todella epäsosiaalisia? Onko erilaisilla työaikarytmeillä yhteyttä työntekijöiden koettuun terveyteen, työssä viihtymiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen? Hankkeessa käytettävät korkealaatuiset aineistot luovat ainutlaatuisen mahdollisuuden näiden kysymysten tarkasteluun. Hyödynnämme aineistojen analyysissa uusia menetelmiä (sekvenssianalyysi) Suomalaisen palkansaajakunnan työaikaprofiilien muodostamiseksi.]