16.11.2017

Violence Studies - Väkivaltatutkimus

Väkivalta on ilmiönä monimutkainen ja haastava. Sen vaikutusten ymmärtäminen ja lievittäminen sekä siihen liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää korkeatasoista tutkimusta ja opetusta. Väkivaltaa ja sen seurannaisvaikutuksia koskevan tutkimuksen, ymmärryksen ja asiantuntijuuden tarve on viime vuosina havaittu monilla eri aloilla. Erityisen vakavaksi se on koettu sosiaali- ja terveyssektorilla sekä kasvatusalan asiantuntijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Myös työelämään liittyvä väkivalta ja esimerkiksi kulttuurin, taiteiden ja journalismin rooli ja suhde väkivaltaan ovat viime aikoina nousseet vahvasti esille sekä arjen käytännöissä että julkisissa keskusteluissa niin kansallisilla kuin kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Eri aloille tarvitaan väkivaltaan ja sen ilmenemismuotoihin sekä vaikutuksiin perehtyneitä tutkijoita, asiantuntijoita ja ammattilaisia, joilla on sekä teoreettista pätevyyttä että kykyä soveltaa osaamistaan.

 

Väkivaltatutkimus Jyväskylän yliopistossa

Jyväskylän yliopistossa tehty väkivaltatutkimus on keskittynyt enimmäkseen väkivaltaan, joka ei tapahdu organisoitujen väkivaltakoneistojen toimesta. Painopistealueina ovat olleet arjessa ja instituutioissa sekä mediassa ja kulttuurissa kohdatut väkivallan muodot. Yhteiskunnallisena ongelmana ja haasteena väkivallan kohtaaminen edellyttää sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä että humanistisesti, teoreettisesti ja filosofisesti orientoitunutta tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän yliopiston eri oppiaineissa tehtävä väkivaltatutkimus antaa erittäin hyvän mahdollisuuden vastata tähän haasteeseen yhdessä paikallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vahvuutena on tutkimuksen teoreettinen tasokkuus sekä tutkimuksen ja käytännön tiivis yhteys, joka mahdollistaa kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisen väkivaltatutkimuksen ja opetuksen.

 

Väkivaltatutkimuksen opetus Jyväskylän yliopistossa

Väkivaltatutkimuksen lisääminen ja väkivaltaan liittyvän opetuksen kehittäminen on ollut viime vuosina sekä kansainvälisen että kansallisen huomion kohteena. Myös monet Suomen ratifioimat kansainväliset sopimukset edellyttävät väkivallan tutkimista ja väkivaltaa koskevan opetuksen kehittämistä. Suomesta on puuttunut yliopistotasoinen, säännöllinen ja tutkimustietoon perustuva opetus, joka vastaisi väkivallan eri ilmenemismuotojen ja niiden vaikutusten mukanaan tuomiin haasteisiin. Tilanteen korjaamiseksi Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkijat ja väkivaltatutkimusprojektit ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja kansallisesti, tehneet pitkään yhteistyötä tutkimuksen ja opetuksen puitteissa ja perustaneet yhteistyöverkostoja myös käytännön toimijoiden kanssa. Projektien tutkijat ovat vastanneet väkivaltaa koskevasta opetuksesta 1990-luvulta saakka. Syksyllä 2017 Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt 30 opintopisteen laajuinen monitieteinen väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus.

Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus

https://www.jyu.fi/ops/fi/hytk/yhteiskuntatieteiden-ja-filosofian-laitoksen-erilliset-opintokokonaisuudet

 

Tapahtumat

Vuosina 2013 ja 2017 Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkijat ja väkivaltatutkimusprojektit järjestivät yhteistyössä Interpersonal Violence Interventions Social and Cultural Perspectives (IPVI I ja II) konferenssit, joka keräsivät molemmilla kerroilla lähes 300 osallistujaa eri puolilta maailmaa. IPVI III järjestetään 10-12.6.2020.

IPVI 2017 Conference 14.-16.6.2017

Sukupuolentutkimuksen päivät 23.-25.11.2017

 

Viimeaikaiset hankkeet

Englanninkielisiä julkaisuja

  • Husso, Marita, Virkki, Tuija, Notko, Marianne, Hirvonen, Helena & Eilola, Jari (eds.) (2017). Interpersonal Violence. Differences and Connections. London: Routledge.
  • Husso, Marita, Hirvonen, Helena & Notko, Marianne (2017). From rejection to understanding: towards a synthetic approach to interpersonal violence. In Husso, Marita, Virkki, Tuija, Notko, Marianne, Hirvonen, Helena & Eilola, Jari (eds.) Interpersonal Violence. Differences and Connections. London: Routledge, 227-234. https://www.routledge.com/Interpersonal-Violence-Differences-and-Connections/Husso-Virkki-Notko-Hirvonen-Eilola/p/book/9781138644915
  • Husso, Marita, Virkki, Tuija, Hirvonen, Helena, Notko, Marianne & Eilola, Jari (2017). A Spatial-Temporal, Intersectional and Institutional Approach to Interpersonal Violence. In Husso, Marita, Virkki, Tuija, Notko, Marianne, Hirvonen, Helena & Eilola, Jari (eds.) Interpersonal Violence. Differences and Connections. London: Routledge, 1-13.
  • Koskivirta, Anu (2017).  Crimes of Desperation: Poverty-related Filicides in Finland in 1810–1860. Journal of Finnish Studies 20, April 2017, 94–129.
  • Koskivirta, Anu (2017). Lethal Chastisement of Children in Finland in ca 1700–1860. In Marita Husso, Helena Hirvonen, Marianne Notko, Tuija Virkki & Jari Eilola (eds.) Interpersonal Violence: Differences and connections. London: Routledge, 46–66.
  • Matikainen, O. (2017). The Violent Finn: Cultural Images and New Research Directions. Revue d'histoire Nordique, 2017 (21), 159-173
  • Notko, Marianne & Sevón, Eija (2017). Conflicts in Family Relations, Children’s Emotions and Agency. Children & Society, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/chso.12227/epdf
  • Saresma, Tuija (2017). Fictitious Memories of the Nostalgic Past: Racialised Gender Melancholy in the Manosphere. In Maja Mikula (ed.) Remenbering Home in a Time of Mobility. Memory, Nostalgia, and Melancholy. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing, 151–165
  • Saresma, Tuija (2017, forthcoming). Politics of fear and racialized rape: Intersectional reading of the Kempele rape case. In Peter Hervik & Mante Vertelyte (eds.) Racialization, Racism, and Anti-Racism in the Nordic Countries. New York: Palgrave Macmillan.
  • Saresma, Tuija (2017, forthcoming). The Concept of Love in Masculinist Blogs. A Strategic Ideal. In Deirdre Byrne & Yong Wern Mei (eds.) Fluid Gender, Fluid Love. Leiden: Brill.
  • Saresma, Tuija (2017). Affective Constructions of Collective Memories of a White Nation in the Nordic Masculinist Blogs. In Takacs, Miklós (eds.) (Web)Sites of Memory. Debrecen: University of Debrecen.
  • Saresma, Tuija (2017, forthcoming). Gender Populism - Three Cases of Finns Party Actors' Traditionalist Anti-Feminism. In Urpo Kovala, Emilia Palonen, Maria Ruotsalainen & Tuija Saresma (eds.) Populism on the Loose. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus.
  • Vall, B. Päivinen, H., & Holma, J. (2017). Results of the Jyväskylä research project on couple therapy for intimate partner violence: topics and strategies in successful therapy processes. Journal of Family Therapy (early view). Group. SAGE Open, 3 (1-10). doi:10.1177/2158244013492083 Open access
  • Virkki, Tuija & Jäppinen, Maija (2017). Gendering Responsibility. Finnish and Russian Helping Professionals' Views on Responsible Agency. In Husso, Marita, Virkki, Tuija, Notko, Marianne, Hirvonen, Helena & Eilola, Jari (eds.) Interpersonal Violence. Differences and Connections. London: Routledge.
  • Virkki, Tuija (2017). At the Interface of National and Transnational: The Development of Finnish Policies against Domestic Violence in Terms of Gender Equality. Social Sciences 6 (1). Special Issue Women, Gender and Politics: An International Overview.
  • Lähdesmäki, Tuuli & Saresma, Tuija (2016). Emotive Strategies and Affective Tactics in ‘Islam Night’. In Devereux, Eoin & Haynes, Amanda & Power, Martin (eds.) Public and Political Discourses of Migration.  London: Rowman & Littlefield, 57–71
  • Lähdesmäki, Tuuli, Saresma, Tuija, Hiltunen, Kaisa, Jäntti, Saara, Sääskilahti, Nina, Vallius, Antti & Ahvenjärvi, Kaisa (2016). Fluidity and Flexibility of ‘Belonging’. Uses of the Concept in Contemporary Empirical Research. Acta Sociologica  59: 3, 233–247. https://doi.org/10.1177/0001699316633099
  • Päivinen, H. (2016). Gendered positioning: Addressing gendered power and cultural discourses in therapeutic conversations. Jyväskylä Studies in education, Psychology and Social Research, 569.
  • Päivinen, H., & Holma, J. (2016). Dominant story, power and positioning. In M. Borcsa, & P. Rober (Eds.), Research Perspectives in Couple Therapy : Discursive Qualitative Methods (pp. 89-104). Springer. doi:10.1007/978-3-319-23306-2
  • Päivinen, H., Holma, J., Karvonen, A., Kykyri, V.-L., Tsatsishvili, V., Kaartinen, J., . . . , & Seikkula, J. (2016). Affective Arousal During Blaming in Couple Therapy : Combining Analyses of Verbal Discourse and Physiological Responses in Two Case Studies. Contemporary Family Therapy, 38 (4), 373-384. doi:10.1007/s10591-016-9393-7 Open access
  • Päivinen, H., Vall, B., & Holma, J. (2016). Research on Facilitating Successful Treatment Processes in Perpetrator Programs. In M. Ortiz (Ed.), Domestic Violence: Prevalence, Risk Factors and Perspectives (pp. 163-187). Nova Science Publishers.
  • Vall, B., Seikkula, J., Laitila, A., & Holma, J. (2016). Dominance and Dialogue in Couple Therapy for Psychological Intimate Partner Violence. Contemporary Family Therapy, 38 (2). doi:10.1007/s10591-015-9367-1
  • Virkki, Tuija (2016). Habitual Trust in Encountering Violence. In Shaw, Ian F., Hardy, Mark & Marsh, Jeanne (eds) Social Work Research. London: SAGE, 65-86.
  • Holmgren, E., Holma, J., & Seikkula, J. (2015). Partner Abuse, 6 (4), 461-476. Programs for Partner-Violent Men: Shared Goals With Different Strategies.
  • Karkulehto, Sanna & Leppihalme, Ilmari (2015). Deviant Will to Knowledge. The Pandora Myth and Its Feminist Revisions. In Tiina Mäntymäki, Marinella Rodi-Risberg & Anna Foka (eds.) Deviant Women: Cultural, Linguistic, and Literary Approaches to Narratives of Femininity. Bern: Peter Lang, 69–90.
  • Koistinen, I., & Holma, J. (2015). Finnish Health Care Professionals’ Views of Patients Who Experience Family Violence. SAGE Open, 5 (1), 1-10
  • Virkki, Tuija (2015). Social and Health Care Professionals’ Views on Responsible Agency in the Process of Ending Intimate Partner Violence. Violence Against Women 21(6), 712–733.
  • Virkki, Tuija, Husso Marita, Notko Marianne, Holma Juha, Laitila, Aarno & Mäntysaari, Mikko (2015). Possibilities for Intervention in Domestic Violence: Frame Analysis of Health Care Professionals’ Attitudes. Journal of Social Service Research 41(1), 6–24.
  • Holmgren, E., Holma, J., & Seikkula, J. (2014). Dialogues in Partner Abusive Clients' Group Treatment: Conversational Tools Used by Counselors With Differently Motivated Clients. Violence and Victims, 29 (2), 195-216. doi:10.1891/0886-6708.VV-D-12-00064R1 Open access
  • Husso Marita & Mäntysaari Mikko (2014). Domestic violence interventions in health care. In Needman Ian et. al. (2014) Towards safety, security and wellbeing for all. Fourth International Conference on Violence at Health care Sector. Oud Consultancy & Kavanah, Amsterdam, 335-339.
  • Husso Marita (2014). Mapping the Current Status and Potential of Administrative Sources of Data on Gender-based Violence in the EU. National Report Finland. European Institute for Gender Equality. Bryssel.
  • Lähdesmäki, Tuuli & Saresma, Tuija (2014). The Intersections of Sexuality and Religion in the Anti-Interculturalist Rhetoric in Finnish Internet Discussion on Muslim Homosexuals in Amsterdam. In Strohschen, G. & Gourlay, J. (eds.) Building Barriers and Bridges: Interculturalism in the 21th Century. Oxford: Inter-Disciplinary Press, 35–48
  • Lähdesmäki Tuuli & Saresma Tuija (2014). Re-framing gender equality in Finnish online discussion on immigration.  NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research 22:4, 299–313. http://dx.doi.org/10.1080/08038740.2014.953580
  • Vall, B., Seikkula, J., Laitila, A., Holma, J., & Botella, L. (2014). Increasing Responsibility, Safety, and Trust Through a Dialogical Approach: A Case Study in Couple Therapy for Psychological Abusive Behavior. Journal of Family Psychotherapy, 25 (4), 275-299. doi:10.1080/08975353.2014.977672
  • Virkki, Tuija, Husso, Marita, Notko, Marianne, Holma, Juha, Laitila, Aarno & Mäntysaari, Mikko (2014). Possibilities for intervention in domestic violence: frame analysis of health care professionals’ attitudes. Journal of Social Service Research, 41 (1), 6–24.
  • Notko, Marianne, Jokinen, Kimmo, Malinen, Kaisa, Harju-Veijola, Minna, Kuronen, Marjo, Pirskanen, Henna (2013). Encountering ethics in studying challenging family relations. Families, Relationships and Societies, 2(3), 395–408. DOI: https://doi.org/10.1332/204674313X665085
  • Poutiainen, M., & Holma, J. (2013). Subjectively evaluated effects of domestic violence on well-being in clinical populations. ISRN Nursing, 2013 (1), 8. doi:10.1155/2013/347235 Open access
  • Veteläinen, A., Grönholm, H., & Holma, J. (2013). Discussions of Fatherhood in Male Batterer Treatment.  SAGE Open, 3 (1-10). doi:10.1177/2158244013492083
  • Holmgren, E., Holma, J., & Seikkula, J. (2012). Constructing healing dialogues in group treatment for men who have used violence against their intimate partners. Social Work in Mental Health, 10 (2), 127-145. doi:10.1080/15332985.2011.607377
  • Holmgren, E., Holma, J., & Seikkula, J. (2012). Dialogical views on partner abuser treatment: Balancing confrontation and support. Journal of Family Violence, 27 (4), 357-368. doi:10.1007/s10896-012-9427-3
  • Husso, Marita, Virkki, Tuija, Notko, Marianne, Holma, Juha, Laitila, Aarno & Mäntysaari, Mikko (2012). Making sense of domestic violence intervention in professional health care. Health & Social Care in the Community 20(4), 347–355.
  • Kaakinen, S., Säkkinen, A., Wahlberg, K.-E., Hakko, H., Holma, J., & Tienari, P. (2012). The stability of severe thought disorders and mature thinking. European Psychiatry, 27 (5), 350-357. doi:10.1016/j.eurpsy.2010.08.005
  • Koskivirta, Anu (2012). Medieval and Early Modern Court Records in Finland (c. 1400–1809). Overview and Research Trends. Frühneuzeit-Info Hefte 23, 1–2/ 2012. 24–32.
  • Päivinen, H., & Holma, J. (2012). Positions constructed for a female therapist in male batterers' treatment group. Journal of Feminist Family Therapy, 24 (1), 52-74. doi:10.1080/08952833.2012.629132 Open access
  • Karkulehto, Sanna 2011: The Greatest Finn Meets the Gay Marshal: Foucault’s Cycle, National Narratives, and The Butterfly of the Urals. Journal of Scandinavian Cinema 1/2011, 77–97.
  • Notko, Marianne & Sevón, Eija (2006). Problematic Woman-to Woman Family Relations. European Journal of Women’s Studies, 12; (3), 135–150. http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1350506806062752
  • Koskivirta, Anu (2003). The Enemy Within. Homicide And Control in Eastern Finland in the Final Years of Swedish Rule (1748–1808). SKS, Studia Fennica Historica 5, Tampere.
  • Koskivirta Anu & Forsström Sari (eds.) (2002). Manslaughter, fornication and sectarianism. Norm-breaking in Finland and the Baltic area from mediaeval to modern times. The Finnish Academy of Science and Letters. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, Humaniora 319, Helsinki.
  • Koskivirta, Anu (2002). The dynamics of homicide and control in eastern Finland at the final stage of Swedish rule (from mid-eighteenth century to the first decade of the nineteenth century). In Anu Koskivirta & Sari Forsström (eds.) Manslaughter, fornication and sectarianism. Norm-breaking in Finland and the Baltic area from mediaeval to modern times. The Finnish Academy of Science and Letters. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, Humaniora 319, Helsinki. 121–147.

Suomenkielisiä julkaisuja

  • Holma, J., & Nyqvist, L. (2017). Väkivaltatyö miesten kanssa. In J. Niemi, H. Kainulainen, & P. Honkatukia (Eds.), Sukupuolistunut väkivalta : oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma (pp. 104-120). Vastapaino.
  • Karkulehto, Sanna & Rossi, Leena-Maija (toim.) (2017). Sukupuoli ja väkivalta – Lukemisen etiikkaa ja politiikkaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Koskivirta Anu & Lidman Satu (2017). Historioitsija eettisten valintojen äärellä? Teoksessa Satu Lidman, Anu Koskivirta & Jari Eilola (toim.) Historiantutkimuksen etiikka. Helsinki 2017: Gaudeamus.
  • Lidman Satu, Koskivirta Anu & Eilola Jari (eds.) (2017). Historiantutkimuksen etiikka. Helsinki. Gaudeamus.
  • Palonen, Emilia & Saresma, Tuija (toim.) (2017). Jätkät ja jytkyt. Perussuomalaiset ja populistinen retoriikka. Tampere: Vastapaino.
  • Saresma, Tuija (2017). Sananvapaus, vihapuhe ja sananvastuu. Teoksessa Kari Enqvist, Ilari Hetemäki & Teija Tiilikainen (toim.) Kaikki vapaudesta. Helsinki: Gaudeamus, 35–53.
  • Saresma, Tuija & Palonen, Emilia (2017). Perussuomalaiset ja populistinen retoriikka. Teoksessa Emilia Palonen & Tuija Saresma (toim.) Jätkät ja jytkyt. Perussuomalaiset ja populistinen retoriikka. Tampere: Vastapaino.
  • Saresma, Tuija (2017). Populismin tasa-arvo. Teoksessa Emilia Palonen & Tuija Saresma (toim.) Jätkät ja jytkyt. Perussuomalaiset ja populistinen retoriikka. Tampere: Vastapaino.
  • Ruotsalainen, Maria & Saresma, Tuija (2017). Monikulttuurisuuskeskustelu Suvivirrestä maahanmuuttajamyyttiin. Teoksessa Emilia Palonen & Tuija Saresma (toim.) Jätkät ja jytkyt. Perussuomalaiset ja populistinen retoriikka. Tampere: Vastapaino.
  • Heiskala Risto & Husso Marita (2016). Sukupuoliradikalismin kolme aaltoa ja erojen politiikka. Teoksessa Marita Husso & Risto heiskala (toim.) Sukupuolikysymys. Gaudeamus. Pp. 187-208.
  • Husso, Marita & Heiskala, Risto (2016). Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen. Teoksessa Husso, Marita & Heiskala, Risto (toim.) Sukupuolikysymys. Helsinki: Gaudeamus, 54–69.
  • Husso, Marita (2016). Sukupuoli ruumiillisena tapaisuutena ja elettynä suhteena. Teoksessa Husso, Marita & Heiskala, Risto (toim.) Sukupuolikysymys. Helsinki: Gaudeamus, 73–92.
  • Hytönen Kirsi-Maria , Antti Malinen, Paula Salenius, Janne Haikari, Pirjo Markkola, Marjo Kuronen ja Johanna Koivisto (2016). Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:22. Helsinki: STM.
  • Koskinen, K., Peltoniemi, K., & Holma, J. (2016). Naisten väkivallan esilletulo pariterapiassa. Perheterapia, 32 (2), 19-35.
  • Nuutinen, N., Korvenoja, A., & Holma, J. (2016). Muutokset Vaihtoehto väkivallalle -ryhmään osallistuneiden miesten parisuhteissa. Psykologia, 51 (5), 360-372.
  • Saresma, Tuija (2016). Vihan ja kaunan tunneyhteisöt: Timo Hännikäisen Ilman-kokoelman affektiivinen esseistiikka. Teoksessa Anna Helle & Anna Hollsten (toim.) Tunteet ja tuntemukset suomalaisessa kirjallisuudessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 221–246.
  • Husso, Marita, Mänttäri-van der Kuip, Maija, Mäntysaari, Mikko & Kotiranta, Tuija (2015). Väkivaltatyö Itä-Suomessa. Väistö-hankkeen arviointi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • Huttunen, Marjukka, Husso, Marita & Hietaniemi, Johanna (2015). Sukupuoliero vanhempiin kohdistuneen parisuhdeväkivallan yleisyydessä ja sen kokemisessa lasten ja nuorten näkökulmasta. Janus, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 23 (4), 369–386
  • Koskivirta, Anu (2015). Aviottomat äidit ja lapsisurmat autonomian ajan alkupuolella n. 1810–1860. Genos 3/2015. 163–174.
  • Koskivirta, Anu (2015). Riitamaa ja rajakahakat Savonlinnan kiilassa. Genos 1/2015. 66–80.
  • Hakala, V., Jalava, S., & Holma, J. (2014). Vanhemmuuden rakentuminen pariterapiassa. Perheterapia, 30 (3), 33-46.
  • Husso Marita, Virkki Tuija, Holma Juha, Notko Marianne ja Laitila Aarno (2014). Väkivallan kohtaamisen käytännöt ja kehittämisprojektien sudenkuopat. Teoksessa Haverinen, Riitta, Kuronen, Marjo & Pösö, Tarja (toim.) Suomalaisen sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Vastapaino. Tampere, 261-282.
  • Koskivirta, Anu (2014). Kuolemansyyn selvittäminen: lainsäädäntö, vastuuviranomaiset ja asiakirja-aineistot Suomessa 1600-luvulta nykyaikaan. Genos 4/2014. 194–209.
  • Koskivirta, Anu (2014). Oikeudenhoito ja käräjöintikulttuuri. Teoksessa Yrjö Kaukiainen, Jouko Nurmiainen & Risto Marjomaa (toim.) Autonomisen Suomen rajamaa. Viipurin läänin historia V. Karjalan kirjapaino, Lappeenranta. 66–102.
  • Rantanen, A., Bunda, J., & Holma, J. (2014). Parisuhdeväkivaltaa kokeneiden pariskuntien näkemyksiä parisuhteesta ja väkivallasta sekä näkemysten yhteneväisyyden merkitys pariterapian tuloksellisuudessa. Perheterapia, 30 (3), 47-60.
  • Saresma, Tuija & Jäntti, Saara (toim.) (2014). Maisemassa. Sukupuoli suomalaisuuden kuvastoissa. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus.
  • Saresma, Tuija (2014). Maskulinistiblogi feministidystopiana ja kolonialistisena pastoraalina. Teoksessa Tuija Saresma & Saara Jäntti (toim.) Maisemassa. Sukupuoli ja kansallisuus suomalaisuuden kuvastoissa. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 249–284.
  • Siltala, H., Holma, J., & Hallman-Keiskoski, M. (2014). Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset. Psykologia, 49 (2), 113-120.
  • Virkki, Tuija & Lehtikangas, Mari (2014). Monikulttuurisuus ja sukupuoli parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten toimijuutta tukevassa auttamistyössä.  Janus 22(2), 119–137
  • Kyrö, H., Kulta, H., & Holma, J. (2013). Parisuhdeväkivaltaan liittyvän vallankäytön muodot pariterapiaistunnossa. Perheterapia, 29 (2), 32-44.
  • Hiitola, Johanna (2012). Perheväkivalta sivuutetaan lastensuojelun asiakirjoissa. Sosiaalitieto 2/2012, 18–19.
  • Husso, Marita, Keskinen, Suvi ja Ronkainen, Suvi (2012). Sukupuolistuneen väkivallan tutkimus. Tieteessä tapahtuu 6 /2012, 59-64.
  • Harjunen, Hannele & Saresma, Tuija (toim.) (2012). Sukupuoli nyt! Purkamisia ja neuvotteluja. Jyväskylä: Kampus Kustannus.
  • Karkulehto, Sanna, Saresma, Tuija, Harjunen, Hannele & Kantola, Johanna (2012). Intersektionaalisuus metodologiana ja performatiivisen intersektionaalisuuden haaste. Naistutkimus – Kvinnoforskning 25: 4, 16–27. http://elektra.helsinki.fi/se/n/0784-3844/25/4/intersek.pdf
  • Saresma, Tuija (2012). Miesten tasa-arvo ja kaunapuhe blogikeskustelussa. Teoksessa Hannele Harjunen & Tuija Saresma (toim.) Sukupuoli nyt! Purkamisia ja neuvotteluja. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 13−34.
  • Koskivirta, Anu (2011). Häpäistyjen hautojen äärellä: luovutetun Karjalan kirkot ja hautausmaat. Teoksessa John Lagerbohm (toim.) Sata sotakohtaloa. Otava, Helsinki. 14–15.
  • Koskivirta, Anu (2011). Tuhon sunnuntai 18.2.1940: Viipurin kirkkoon jää 114 taistelijaa. Teoksessa John Lagerbohm (toim.) Sata sotakohtaloa. Otava, Helsinki. 60–61.
  • Notko, Marianne (2011). Väkivalta, vallankäyttö ja vahingoittuminen naisten perhesuhteissa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 406.  Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
  • Notko, Marianne, Holma, Juha, Husso, Marita, Virkki, Tuija, Laitila, Aarno, Merikanto Juhani & Mäntysaari Mikko (2011). Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen erikoissairaanhoidossa.  Duodecim 127; (15), 1599–1606.
  • Notko, Marianne (2011). Väkivalta, vallankäyttö ja vahingoittuminen naisten perhesuhteissa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 406. Jyväskylä: Jyväskylän  yliopisto.
  • Virkki Tuija, Marita Husso, Marianne Notko, Juha Holma, Aarno Laitila ja Mikko Mäntysaari (2011). Lähisuhdeväkivallan kehystäminen erikoissairaanhoidossa: Puuttumisen ja muutoksen mahdollisuudet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2011: 48:280-298. https://journal.fi/sla/article/view/4849
  • Notko, Marianne, Holma, Juha, Husso, Marita, Virkki, Tuija, Laitila, Aarno, Merikanto, Juhani & Mäntysaari Mikko (2011). Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen erikoissairaanhoidossa. Duodecim  127; (15), 1599–1606.
  • Koskivirta, Anu (2010). Karjalan maakunnanvälskäri Geisse - miksi rakastava perheenisä surmasi lapsensa? Teoksessa Ismo Björn (toim.) Viekin mummo ja Mannerheim. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja; 14. Joensuu. 62–82.
  • Koskivirta, Anu (2009). Parantaja, kuolinsyyntutkija ja syyntakeeton murhaaja: Välskäri-kirurgi Geissen veriteko yhteisöllisen kriisin kuvastimessa. Teoksessa Jari Eilola (toim.) Makaaberi ruumis. Kirjoituksia kuolemasta ja kehosta. SKS, Historiallinen arkisto 128, Helsinki. 272–323.
  • Koskivirta, Anu (2007). Kansan ja esivallan kohtaamisia esiteollisen ajan Suomessa (1700-luvulta 1860-luvulle). Arjen historia, 2. W&G, Porvoo. 150–177.
  • Koskivirta, Anu (2001). "Sisäinen vihollinen”. Henkirikos ja kontrolli Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan viimeisinä vuosikymmeninä (1748-1808). Väitöskirja, Suomen ja Pohjoismaiden historia, Helsingin yliopisto. Yliopistopaino, Helsinki.