04.12.2018

Salovaara Ulla, Tohtorikoulutettava/Doctoral Student

Subject:
Sosiaalityö/Social work
Room:
Opinkivi 218.2

Minulla on melko pitkä kokemus sekä opiskelusta että sosiaalityöstä. Olen valmistunut vuonna 2004 yhteiskuntatieteiden maisteriksi yhteiskuntapolitiikan pääaineesta ja vuonna 2005 filosofian maisteriksi kulttuuriantropologiasta. Valmistumiseni jälkeen hain yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelijaksi. Aloitin myös sosiaalityön maisteriopinnot, sillä valmistumiseni jälkeen päädyin työskentelemään Viitasaarelle sosiaalityöntekijä viransijaiseksi. Sittemmin olen työskennellyt rikosseuraamusalalla ja useissa keskisuomalaisissa kunnissa sekä aikuissosiaalityössä että lastensuojelussa avohuollossa ja sijaishuollossa.

Tällä hetkellä työskentelen Jyväskylän yliopistossa tohtorikoulutettavana sosiaalityön oppiaineessa. Työskentelen Marjo Kurosen hallinnoimassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa ”Transforming welfare service system from the standpoint of women in vulnerable life situations” -hankkeessa (www.jyu.fi/vulnerability_project).

 Miksi tutkimukseni on tärkeää ja kenelle

Rikostaustaisten naisten ja heidän elämäntilanteensa tutkiminen on tärkeää, jotta naiset saisivat mahdollisuuden tulla kuulluksi. Kuitenkin vielä tärkeämpää on se, että naisten kertomuksilla olisi kuulijoita. Marginaalin marginaalilla on merkitystä myös yhteiskunnan enemmistölle. On huomionarvoista oivaltaa, ettei marginaaliin ajautuminen ole joidenkin ihmisten kohdalla vääjäämätön siirtymä, vaan kyse on yhteiskunnallista prosesseista. Syyllistyminen rikoksiin ja ajautuminen rikosmyönteisiin verkostoihin ei ole luokka-, sukupuoli- tai aatesidonnaista, eikä se koske pelkästään pientä erityisryhmää.

Sosiaalityön tehtävänä on toimia asianajajana ja puolestapuhujana niille, joiden kohdalla mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu. Tutkimusaiheeni on sinänsä sosiaalityön ytimessä. Rikostaustaisten naisten lisäksi heidän elämäntilanteensa ja selviytymisensä vaikuttavat myös heidän läheisiinsä niin sanotun heijastevaikutuksen myötä. Heidän määrällinen vähäisyytensä saattaa olla selityksenä sille, miksei erilaisissa tukitoimissa ja palveluissa tai vankeusrangaistuksen suorittamisen aikana välttämättä kyetä huomioimaan rangaistusta suorittavien tai siitä vapautuneiden naisten tilanteen erityisyyttä. Ne ovat osa näennäisen sukupuolineutraaleja rakenteita, jotka kuitenkin käytännössä ovat miestapaisia.