13.05.2016

Filosofian aineopinnot

Opintojaksokuvaukset

 

Filosofian aineopinnot koostuvat filosofian historian opinnoista, teoreettisen ja käytännöllisen filosofian opinnoista sekä perehtymisestä valinnaiseen filosofian erikoistumisalaan. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu kandidaatin tutkielmaan liittyvät seminaariopinnot, joiden kuluessa perehdytään akateemiseen keskustelukulttuuriin, tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin sekä filosofisen tutkimuksen eri näkökulmiin. Kokonaisuutena aineopinnot tarjoavat opiskelijalle laajan kuvan filosofiasta tieteenalana sekä mahdollisuuden syventyä ainakin yhteen itse valittavaan teemaan.

 

KLASSIKOT

YFIA301 Klassikot I (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita ja jäsentää filosofian, poliittisen teorian ja sukupuolentutkimuksen klassikoiden tekstiä, arvioida erilaisten käsitteiden ja argumenttien aikakausisidonnaisuutta ja yleisempää mieltä sekä ymmärtää niiden relevanssia nykymaailmassa.
Sisältö:

  • Syvällinen perehtyminen antiikin ja keski-ajan klassikkoteksteihin.
  • Teosten keskeisten käsitteiden ja argumenttien hahmottaminen.
  • Tekstien filosofisten kontekstien hahmottaminen.

Suoritustavat: Suoritus koostuu luennosta ja tenttimällä suoritetusta kahdesta kirjasta, jotka valitaan kirjallisuusluettelosta.
Kirjallisuus:
Suoritetaan kaksi seuraavista:

  • Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka
  • Platon: Gorgias. Teoksessa Platon: Teokset II.
  • Ksenofon: Talouden taito
  • Cicero: Puhujasta
  • Sunzi: Sodankäynnin taito (孫子兵法) (vain vuoden 2005 suomennos käy)
  • Epiktetos: Käsikirja. Teoksessa Kaarakainen, T. & Jari Kaukua (toim.): Stoalaisuus JA
    Aurelius, Marcus: Itselleni
  • Augustinus: Jumalan valtio (osin)
  • Marsilius Padovalainen: Defender of the Peace (Defensor Pacis)
  • Pizan, Christine, de: The Book of the City of Ladies (Le Livre de la Cité des Dames)
  • Nasr al-Farabi, Abu: On the Perfect State (Mabadi’ ara’ ahl al-madinat al-fadilah)

 

YFIA302 Klassikot II (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita ja jäsentää filosofian, poliittisen teorian ja sukupuolentutkimuksen klassikoiden tekstiä, arvioida erilaisten käsitteiden ja argumenttien aikakausisidonnaisuutta ja yleisempää mieltä sekä ymmärtää niiden relevanssia nykymaailmassa.
Sisältö:

  • Syvällinen perehtyminen varhaismoderneihin ja moderneihin klassikkoteksteihin.
  • Teosten keskeisten käsitteiden ja argumenttien jäsentäminen.
  • Tekstien kontekstin hahmottaminen.

Suoritustavat: Suoritus koostuu luennosta ja tenttimällä suoritetusta kahdesta kirjasta, jotka valitaan kirjallisuusluettelosta.

Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:

  • Machiavelli, N.: Ruhtinas (Il Principe)
  • Descartes, R.: Metodin esitys (Teokset 1)
  • Rousseau, J.-J.: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista
  • Hobbes, T.: The Elements of Law
  • Locke, J: Tutkielma hallitusvallasta (Second Treatise on Civil Government)
  • Mill, J.S.: Utilitarismi JA
    Mill, J.S.: Naisen asema
  • Wollstonecraft, M.: Naisten aseman puolustus (A Vindication of the Rights of Woman)
  • Kant, I.: Ikuiseen rauhaan (Zum ewigen Frieden)
  • Nietzsche, F.: Moraalin alkuperästä: Pamfletti (Zur Genealogie der Moral)
  • Marx, K. & F. Engels: Kommunistinen manifesti (Manifest der kommunistischen Partei) (vuoden 1998 suomennos)
  • Harrington, J.: 'The Commonwealth of Oceana' and 'A System of Politics'
  • Bentham, J.: An Essay on Political Tactics

 

YFIA300 Poliittinen filosofia (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee modernin poliittisen filosofian ja politiikan teorian keskeiset metodiset lähestymistavat ja käsitteet.
Sisältö:
Perehtyminen moderniin poliittiseen filosofiaan ja politiikan teoriaan.
Suoritustavat:
Luento sekä kirjatentti tai essee.

  • Luento on pakollinen filosofian ja valtio-opin pääaineopiskelijoille.
  • Luento on vapaaehtoinen sivuaineopiskelijoille, tilalla voi tenttiä luennon korvaavan teoksen.

Kirjallisuus: Valitaan yksi seuraavaista:

  • Adorno, T. & M. Horkheimer: Valistuksen dialektiikka (Dialektik der Aufklärung)
  • Arendt, H.: Vita Activa (The Human Condition)
  • Rawls, J.: Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice), kohdat §1-30, §33-35, §39-40, §44-46 ja §55-59

Sivuaineopiskelijoille luennon korvaava teos:

  • Christman, John: Social and political philosophy: A contemporary introduction

 

FILOSOFISET IHMISKÄSITYKSET JA FILOSOFINEN ETIIKKA

FILA140 Filosofinen etiikka (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää laajemmin normatiivisen etiikan keskeiset kysymykset (kysymykset hyvästä elämästä ja oikeasta toiminnasta) ja tuntee tärkeimmät niihin esitetyt vastaukset. Hän hallitsee metaetiikan ydinkysymyksiä ja tuntee erityisesti relativismia, nihilismiä ja objektivismia koskevaa filosofista keskustelua. Opiskelija osaa suhteuttaa ja soveltaa teoreettista eettistä harkintaa tapausesimerkkiin.

Sisältö:

  • Kysymys hyvästä elämästä: hedonismi, haluntyydytysmalli, objektiiviset hyvyyden kriteerit
  • Kysymys oikeasta toiminnasta: velvollisuusetiikan keskeiset muodot
  • Seurausetiikan keskeiset muodot
  • Hyve-etiikka, moraalisten tuntojen teoria ja välittämisen etiikka
  • Metaeettinen kysymys etiikan objektiivisuudesta: nihilismi, relativismi ja objektivismi
  • Soveltavan etiikan esimerkkikysymys.

Suoritustavat: Luennot ja niihin liittyvä lukemisto tai kirjatentti.
Kirjallisuus:

  • Shafer-Landau: The Fundamentals of Ethics
  • Oksanen, Launis & Sajama (toim.): Etiikan lukemisto

 

FILA150 Filosofinen ihmistutkimus I (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee filosofisen ihmistutkimuksen keskeiset kysymyksenasettelut ja peruskäsitteet sekä kykenee erottamaan filosofisen ihmistutkimuksen nykyfilosofian erityisalana yhtäältä filosofisesta etiikasta ja mielenfilosofiasta ja toisaalta empiirisestä psykologiasta ja sosiologista. Opiskelija tuntee filosofisen ihmistutkimuksen tärkeimpiä suuntauksia sekä niiden metodologisia, epistemologisia ja ontologisia lähtökohtia ja kykenee esittämään kriittisiä ja perusteltuja huomioita ihmisyyttä koskevista uskonnollisista, tieteellisistä ja arkikeskusteluista.
Sisältö:

  • Inhimillisen maailmassa olemisen rakenne
  • Minuus ja henkilöidentiteetti
  • Toiseus ja vieraus
  • Tietoisuus ja tiedostamaton
  • Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
  • Tieteelliset ja uskonnolliset ihmiskäsitykset
  • Toimijuus ja yhteiskunnalliset suhteet

Suoritustavat: Luennot ja kirjatentti tai erikseen sovittaessa essee ja kirjatentti (myös kotitentti mahdollinen).
Kirjallisuus:

  • 1. Pojman, Louis P.: Who Are We? Theories of Human Nature

2. Yksi seuraavista:

  • Kant: Anthropology from a Pragmatic Point of View (Anthropologie in pragmatischer Hinsicht)
  • Schiller: Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta
  • Stein: On the Problem of Empathy (Zum Problem der Einfühlung)
  • Scheler: The Nature of Sympathy (sovit. osin) (Wesen und Formen der Sympathie)
  • Kaila: Persoonallisuus
  • Fromm: Marx’s Concept of Man.

     

    INHIMILLINEN TIETO JA TODELLISUUS

    FILA163 Ontologia (5 op)

    Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää ontologian tärkeimmät ongelmat sekä tuntee niihin esitettyjä keskeisiä vastauksia. Opiskelija myös käsittää kuinka ontologian kysymykset ovat muuttuneet ja kuinka erilaiset ongelmanasettelut motivoivat erilaisia vastausehdotuksia.
    Sisältö:

    • Todellisuuden luonne: materialismi ja idealismi, realismi ja antirealismi
    • Oliot: substanssit ja ominaisuudet
    • Universaalien ongelma ja sen ratkaisuehdotukset: metafyysinen realismi ja nominalismin eri muodot
    • Mieli–ruumis‐ongelma ja sen ratkaisuyritykset
    • Olion identiteettiä koskevat kysymykset

    Suoritustavat: Ensisijaisesti luento ja kirjallisuus, sopimuksen mukaan myös essee tai kirjatentti.
    Kirjallisuus:

    • Loux: Metaphysics: A Contemporary Introduction (3. painos 2006)
    • Loux (toim.): Metaphysics: Contemporary Readings

     

    FILA164 Tietoteoria (5 op)

    Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietoteorian tärkeimmät ongelmat sekä tuntee niihin esitettyjä keskeisiä vastauksia. Opiskelija myös käsittää kuinka tietoteorian kysymykset ovat muuttuneet ja kuinka erilaiset ongelmanasettelut motivoivat erilaisia vastausehdotuksia. Lisäksi opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tärkeimmät totuusteoriat, kielifilosofian yleisen kysymyksenasettelun ja tärkeimmät kielifilosofiset teoriat.
    Sisältö:

    • Klassinen tiedon määritelmä ja sen ongelmat
    • Tiedon oikeuttaminen
    • Skeptinen haaste ja kysymys varmuudesta
    • Totuusteoriat
    • Kielifilosofia: merkityksen ja referenssin ongelma

    Suoritustavat: Ensisijaisesti luento ja kirjallisuus, sopimuksen mukaan myös essee tai kirjatentti.
    Kirjallisuus:

    • Greco & Sosa (toim.): Blackwell Guide to Epistemology
    • Sosa & Kim (toim.): Epistemology: An Anthology

     

    FILA170 Logiikka (5 op)

    Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää klassisen lause- ja predikaattilogiikan keskeiset käsitteet, periaatteet, tulokset ja lähtökohdat. Opiskelija myös ymmärtää, miten tärkeimmät ei-klassiset logiikat eroavat klassisesta logiikasta sekä ymmärtää logiikan tutkimuksen merkityksen filosofiselle ajattelulle. Opiskelijan odotetaan opintojakson suoritettuaan kykenevän ymmärtämään logiikan formalismeihin tukeutuvia filosofisia esityksiä sekä osaavan käyttää filosofisessa kirjoittamisessaan hyväkseen logiikan tärkeimpiä käsitteitä ja esitystapoja.
    Sisältö:

    Klassinen lause- ja predikaattilogiikka:

    • Syntaksi
    • Luonnollisen päättelyn järjestelmä
    • Semantiikka
    • Keskeiset metateoreettiset tulokset

    Ydinideoiden tarkastelua joukosta ei-klassisia logiikoita:

    • Parakonsistentti logiikka
    • Moniarvologiikka
    • Ei-monotoninen logiikka
    • Modaalilogiikka
    • Episteeminen logiikka
    • Deonttinen logiikka
    • Relevanssilogiikka

    Suoritustavat: Pakollinen luento harjoituksineen ja valikoima kirjallisuudesta
    Kirjallisuus:

    • Pietarinen, J.: Looginen päättely
    • Guttenplan, S.: The languages of logic: an introduction to formal logic
    • Jacquette, D. (toim.): A companion to philosophical logic
    • Goble, L. (toim.): The Blackwell guide to philosophical logic
    • Artikkeleita Stanford Encyclopedia of Philosophy -sivustoilta:

     

    TUTKIELMAOPINNOT

    FILA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari (10 op)

    Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laatia määrämittaisen, käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän kandidaatintutkielman filosofisesti olennaisesta aiheesta. Tutkielman kirjoitettuaan opiskelija hallitsee peruspiirteissään filosofiselle kirjoittamiselle ominaiset tieteelliset käytännöt, väitteiden perustelemisen ja lähteiden yksilöimisen. Seminaariin osallistuttuaan opiskelija osaa keskustella kriittisesti filosofisista ongelmista seminaariympäristössä.
    Suoritustavat:
    Opintojakso suoritetaan osallistumalla seminaariin, jossa tutkielmat käsitellään opiskelijaryhmän aktiivisessa ja vastavuoroisessa keskustelussa. Jokainen puolustaa omaa työtään ja arvioi kriittisesti ja rakentavasti toisten laatimia töitä. Valmis kandidaatintutkielma jätetään tarkastettavaksi seminaarin loputtua ja siitä annetaan kypsyysnäyte (maturiteetti).

     

    Lisäksi seminaarin yhteydessä suoritetaan pakollinen opintojakso:
    XKVY002 Filosofian kirjoitusviestintä (kandidaattitaso) (3 op)

     

    FILA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (0 op)

    Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä moitteettomasti. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kykenee laatimaan rajatusta aiheesta ja näkökulmasta hyvin jäsentyneen tieteellisen tekstin.
    Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.

     

    LISÄKSI SUORITETAAN

    Valinnainen opintojakso (5 op)

    Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee valitsemansa filosofisen erityisalan keskeiset ongelmat, käsitteet ja metodiset lähestymistavat.
    Suoritustavat: Osallistuminen erityisalaa käsittelevälle luennolle, seminaariin tai lukupiiriin (FILS5xx, YFIS5xx* tai filosofian historian opintojaksot FILS111, FILS112, FILS113 tai FILS114, tai vastaavat). Kursseista ja kirjallisuudesta sovittava tarvittaessa opetushenkilökunnan kanssa.

    *FILS5XX/YFIS5XX-opintojaksot löytyvät vuosittain filosofian opetusohjelmasta Korpista.