25.01.2016

Opintojaksokuvaukset

Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma

 

Kaikille yhteisten kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden opintojen tavoitteena on, että ne suoritettuaan opiskelija hallitsee tutkimusalueen tieteelliset peruskäsitteet ja keskeisimmät teoriat sekä kykenee hyödyntämään niitä alueen eriytyneemmissä opinnoissa. Yhteiset opinnot suoritettuaan opiskelija omaa kokonaisvaltaisen näkemyksen kansalaisyhteiskunnasta, sen kehityksestä ja nykytendensseistä. Yhteiset opinnot käsittävät myös pro gradu -tutkielman laatimiseen valmistavan seminaarin sekä yhteensä lukuvuoden kestävät maisteriseminaarit.

Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden valinnaisissa opinnoissa opiskelija erikoistuu johonkin tai joihinkin kansalaisyhteiskunnan keskeisiin erityisalueisiin. Hänen kannattaa valita opintojaksoja, jotka tukevat pro gradu -tutkielman laatimista. Valinnaiset opinnot tarjoavat mahdollisuuden tärkeimpien kansalaisyhteiskunnan työelämäkäytäntöjen hallintaan.

Opiskelija valitsee kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden valinnaisia opintojaksoja sen määrän, että vaadittava opintopistemäärä tulee täyteen. Vaadittavien opintojaksojen määrä vaihtelee pääaineittain (Ks. tarkemmin toisaalla). Kirjallisuuskuulustelujen lisäksi opintojaksoja tai niiden osia voi suorittaa esseesuorituksina, tarjolla olevilla luennoilla ja seminaareilla ja esimerkiksi käyttämällä hyväksi kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin (http://kans.jyu.fi/) tarjoamia suoritusmahdollisuuksia. Kurssien kirjallisuusosuuksia voidaan suorittaa myös lukupiireissä. (ks. tarkemmin ohjeet: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/opiskelu/ohjeita-opiskeluun/esseet-tehtavat/kans/tenttiesseeluentopvk)
Opiskelija voi myös ehdottaa tentittäviä teoksia. Opiskelija sopii tentaattorin kanssa muiden kuin ohjelman järjestämien opintojaksojen hyväksymisestä opintosuorituksiksi. (ks. tarkemmat ohjeet:https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kans/opiskelu).

 

KANS001 Maisteriseminaari I (5 op)

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opintojakson päättyessä opiskelijalla on rajattu pro gradu -tutkielmaan soveltuva tutkimusongelma, tutkimusmetodit ja aineistot. Opiskelija esittää pääaineensa edustajalle tutkimusaiheensa ja keskustelee tutkimusongelmasta.
Sisältö: Seminaarissa esitellään kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen aihepiirejä ja aineistoja sekä laitoksella toimivia kansalaisyhteiskunnan tutkimushankkeita, joiden yhteydessä opiskelija voi tehdä opinnäytteensä. Perehdytään tutkielman tekemisen prosessiin ja käsitellään siinä esiintyviä yleisiä pulmia. Seminaari järjestetään ensimmäisen lukuvuoden syksyllä.
Suoritustavat: Osallistuminen seminaariin, jossa esitetään tutkimussuunnitelma.

 

KANS002 Maisteriseminaari II (5 op)

Osaamistavoitteet: Pro gradu -tutkielman edistäminen. Ideaalitapauksessa opiskelija saa valmiiksi pro gradu -tutkielmansa seminaarien (KANS002 ja KANS003) aikana.
Sisältö: Seminaarin tavoitteena on edistää pro gradu -tutkielman laatimista. Yhteensä vuoden mittaisessa (KANS002 ja KANS003) seminaarityöskentelyssä opiskelija raportoi kirjallisesti tutkimuksestaan ja sen edistymisestä. Seminaari-istunnoissa keskustellaan tutkimuksen kysymyksistä, arvioidaan tekijän ratkaisuja ja edistetään työtä ehdotusten ja kritiikin avulla. Seminaarityöskentelyssä harjoitellaan kriittistä tieteellistä keskustelua. Opiskelija sopii pääaineensa edustajan kanssa seminaarikäytännöstä. Seminaari järjestetään ensimmäisen lukuvuoden keväällä.
Suoritustavat: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Seminaarissa esitetään versio pro gradu -tutkielman yhdestä luvusta.

 

KANS003 Maisteriseminaari III (5 op)

Osaamistavoitteet: Pro gradu -tutkielman edistäminen. Ideaalitapauksessa opiskelija saa valmiiksi pro gradu -tutkielmansa seminaarien (KANS002 ja KANS003) aikana.
Sisältö: Seminaarin tavoitteena on edistää pro gradu -tutkielman laatimista. Yhteensä vuoden mittaisessa (KANS002 ja KANS003) seminaarityöskentelyssä opiskelija raportoi kirjallisesti tutkimuksestaan ja sen edistymisestä. Seminaari-istunnoissa keskustellaan tutkimuksen kysymyksistä, arvioidaan tekijän ratkaisuja ja edistetään työtä ehdotusten ja kritiikin avulla. Seminaarityöskentelyssä harjoitellaan kriittistä tieteellistä keskustelua. Opiskelijan on sovittava pääaineensa edustajan kanssa seminaarikäytännöstä. Seminaari järjestetään toisen lukuvuoden syksyllä.
Suoritustavat: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Lukukauden mittainen seminaari, jonka aikana pyritään kirjoittamaan tutkielma mahdollisimman valmiiksi.

 

KANS090 Pro gradu -tutkielma (40 op)

Sisältö: Opinnäytetutkielma, joka osoittaa tekijän kykenevän itsenäiseen tutkimukseen ja tieteelliseen ilmaisuun.
Suoritustavat: Itsenäinen tutkimustyöskentely. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielman teosta laitoksen verkkosivuilta.

 

KANS091 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden maisteri (0 op)

UUSI SUORITUSTAPA 1.1.2016 ALKAEN:
Sisältö: pro gradu -tutkielman tiivistelmä
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee syventävien opintojen tutkielman sisältöalueet ja niiden tiiviin esittämisen. Opiskelija hallitsee tutkielman tiivistelmän perusrakenteen ja akateemisen kirjoitustyylin.
Suoritustavat: pro gradu -tutkielman tiivistelmä
Arviointi: hyväksytty – hylätty

HUOM, POIKKEUS:
Kaikki ne opiskelijat, jotka eivät ole aiemmissa opinnoissaan kandidaatin opintojen yhteydessä suorittaneet maturiteettia, suorittavat syventäviin opintoihin sisältyvän maturiteetin tiedekuntaneuvoston 27.3.2014 hyväksymän opetussuunnitelman 2014-2017 mukaisesti.
Tällöin maturiteetti suoritetaan kunkin oppiaineen ja maisteriohjelman opetussuunnitelmassa kuvatulla tavalla (ks. kuvaus alla):
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä moitteettomasti. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kykenee laatimaan rajatusta aiheesta ja näkökulmasta hyvin jäsentyneen tieteellisen tekstin.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Maturiteettiohjeet:
https://www.jyu.fi/ytk/opiskelu/ohjeita-opiskeluun/tutkielmat/maturiteetti

 

KANS018 Kansalaisyhteiskunnan käsite ja teoriat (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee kansalaisyhteiskunnan käsitehistorian päävaiheet ja klassikot sekä kansalaisyhteiskunnan kehityksen keskeiset teoriat. Hänellä on jäsentynyt näkemys kansalaisyhteiskunnan merkityksestä yhteiskunnassa ja käsitteen nykyisistä käyttötavoista.
Sisältö: Jakso perehdyttää kansalaisyhteiskunnan käsitteen ja teorioiden kokonaisuuteen sekä niiden kehityksen päälinjoihin.
Suoritustavat:

1) Luennot: Kansalaisyhteiskunnan käsite
Luentojen yhteydessä suoritetaan seuraava teos esseenä, kirjallisuuskuulustelussa tai lukupiirissä:
Ehrenberg (1999): Civil Society. The Critical History of an Idea. New York University Press.

2) Luennot: Kansalaisyhteiskunnan teoriat
Ellei luentoja järjestetä, suoritetaan toinen seuraavista teoksista esseenä, kirjallisuuskuulustelussa tai lukupiirissä:

  • Fligstein & McAdam (2012): A Theory of Fields. Oxford University Press.
  • Hirst (1997): From Statism to pluralism. Democracy, Civil Society And Global Politics. UCL Press.

 

KANS019 Kansalaisyhteiskunnan aikalaisanalyysit (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson käytyään opiskelija osaa eritellä kansalaisyhteiskunnan viimeaikaisia muutoksia.
Sisältö:
Opiskelijat tutustuvat kansalaisyhteiskunnan ja kansalaistoiminnan ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun.
Suoritustavat:
Opintojakso suoritetaan lukupiirissä seuraavasta kirjallisuusluettelosta. (Ks. ohjeet: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kans/opiskelu)
Kirjallisuus:

  • 1) West (2013): Social Movements in Global Politics. Polity.
  • 2) Eliasoph (2013): The Politics of Volunteering. Polity Press. (jos ei suoritettu aiemmin).
  • 3) Bennett & Segerberg (2013): The Logic of Connective Action. Digital Media and the Personalization of Contentious Politics. Cambridge University Press (jos ei suoritettu aiemmin).
  • 4) Kuusela & Ylönen (2013): Konsulttidemokratia. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Gaudeamus JA
    Rosanvallon (2013): Demokraattinen oikeutus. Puolueettomuus, refleksiivisyys, läheisyys. Vastapaino. (jos ei suoritettu aiemmin).
  • 5) Papadopoulos (2013): Democracy in Crisis? Politics, Governance and Policy. Palgrave Macmillan.
  • 6) Billis (toim.) (2010): Hybrid Organizations and the Third Sector. Challenges for Practice, Theory and Policy. Palgrave. (jos ei suoritettu aiemmin).
  • 7) Tarrow (2011): Power in Movement. Social Movements and Contentious Politics. Cambridge University Press.
  • 8) Ilmonen & Siisiäinen (toim.) (1998): Uudet ja vanhat liikkeet. Vastapaino. JA
    Saukkonen: Kolmas sektori – vanha ja uusi. Julkaisussa Kansalaisyhteiskunta 1/2013.

 

KANS020 Kansalaistoiminta (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee kansalaistoiminnan erilaiset muodot mikronäkökulmasta. Hänellä on perusteltu kuva siitä, millaisia aktiviteetteja kansalaistoiminnan piiriin voidaan lukea ja millä eri tavoilla kansalaiset voivat vaikuttaa.
Sisältö:
Opintojaksossa korostetaan toiminnallista näkökulmaa kansalaisyhteiskuntaan.
Suoritustavat:

  • 1) Kaikille pakollinen luento: Kansalaistoiminnan käsite
  • 2) Verkkokurssi: Kansalaisvaikuttaminen

 

KANS017 Suomalainen kansalaisyhteiskunta (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehityksen ja nykyiset erityispiirteet. Hänellä on jäsentynyt kuva sen rakenteista ja erityislaadusta sekä suhteesta yhteiskunnan kokonaisuuteen kansainvälisessä vertailussa.
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään suomalaisen kansalaisyhteiskunnan yleisiin ja erityisiin piirteisiin vertailevasta näkökulmasta sekä sitä koskevaan empiiriseen tutkimukseen.
Suoritustavat: Johdantoluennot suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehityksestä sekä tutkijoiden vierailuluentoja. Lisäksi suoritetaan kirjallisuusluettelossa mainitut teokset esseenä, kirjallisuuskuulustelussa tai lukupiirissä.
Kirjallisuus: Suoritetaan vaihtoehto 1, 2 tai 3:

  • 1) Alapuro & Stenius (toim.) (2010): Nordic Associations in a European Perspective. Nomos.
  • 2) Suomalaiset osallistujina. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Oikeusministeriö, 2009 (saatavana sähköisessä muodossa) JA
    Niemelä & Möttönen (2005): Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot. PS-kustannus.
  • 3) Trägårdh (toim.) (2007): State and Civil Society in Northern Europe. The Swedish Model Reconsidered. Berghahn Books. JA
    Suomalaiset osallistujina. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Oikeusministeriö, 2009. (saatavana sähköisessä muodossa)

 

KANS126 Kansalaisyhteiskunnan organisoituminen (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelijalle muodostuu monipuolinen käsitys kollektiivisen toiminnan erilaisista tavoista ja niiden organisoitumisen muodoista sekä niitä koskevasta teorianmuodostuksesta. Jakso antaa valmiudet eritellä kansalaistoiminnan rakentumista paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Sisältö:
Opintojaksolla perehdytään erilaisiin kansalaistoiminnan organisoitumisen muotoihin.
Suoritustavat:
Kirjallisuuskuulustelu, lukupiiri tai essee.
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme teosta kirjallisuusluettelosta:

Liikkeet

  • 1) Della Porta & Diani (1999): Social Movements. An Introduction. Blackwell.
  • 2) Keck & Sikkink (1998): Activists beyond Borders. Advocacy Networks in International Relations. Cornell University Press.
  • 3) Chabanet & Faniel (eds.) (2010): The Mobilization of the Unemployed in Europe. From Acquiescence to Protest? Palgrave. (jos ei suoritettu aiemmin).

Yhdistykset

  • 1) Eliasoph (2013): The Politics of Volunteering. Polity Press. (jos ei suoritettu aiemmin).
  • 2) Van Til (2000): Growing Civil Society. From Nonprofit Sector to Third Space. Indiana University Press.
  • 3) Billis (toim.) (2010): Hybrid Organizations and the Third Sector. Challenges for Practice, Theory and Policy. Palgrave. (jos ei suoritettu aiemmin).

Verkostot

  • 1) Ylä-Anttila (2010): Politiikan paluu. Globalisaatioliike ja julkisuus. Vastapaino.
  • 2) Wuthnow (1998): Loose Connections. Joining Together in America's Fragmented Communities. Harvard University Press.
  • 3) Latour (1993): The Pasteurization of France. Harvard University Press.

Internet

  • 1) Bennett & Segerberg (2013): The Logic of Connective Action. Digital Media and the Personalization of Contentious Politics. Cambridge University Press. (jos ei suoritettu aiemmin).
  • 2) Gerbaudo, Paolo (2012): Tweets and the streets. Social media and Contemporary Activism. Pluto Press.
  • 3) Hands (2011): @ is for Activism. Pluto.

 

KANS127 Näkökulmia kansalaisyhteiskuntaan (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee valitsemansa näkökulman kansalaisyhteiskunnan kokonaisuuteen ja sitä käsitteleviin teorioihin. Opiskelija kykenee itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan tietyllä tutkimuksen osa-alueella.
Sisältö:
Jaksolla opiskelijat syventävät jonkin kansalaisyhteiskunnan temaattiseen osa-alueen tietämystään
Suoritustavat:
Kirjallisuuskuulustelu, lukupiiri tai essee.
Kirjallisuus:
Suoritetaan kolme teosta kirjallisuuslistasta:

Kansalaisyhteiskunta ja demokratia

  • 1) Rosanvallon (2008): Vastademokratia. Politiikka epäluulon aikakaudella. Vastapaino.
  • 2) Hay (2007): Why we hate politics? Polity.
  • 3) Wolff (2013): Functional Representation and Democracy in the EU. Routledge.

Luottamus ja sosiaalinen pääoma

  • 1) Ruuskanen (2007): Sosiaalinen pääoma - käsitteet, suuntaukset ja mekanismit. VATT. JA
    Siisiäinen: Yksi käsite, kaksi lähestymistapaa: Putnamin ja Bourdieun sosiaalinen pääoma. Julkaisussa Sosiologia Vol. 40, (2003) No 3, 204-218.
  • 2) Fine (2001): Social Capital versus Social Theory: Political Economy and Social Science at the Turn of the Millennium. Routledge. (myös E-kirjana).
  • 3) Seligman (1997): The Problem of Trust. Princeton University Press.

Eriarvoisuus ja kansalaisyhteiskunta

  • 1) Lempiäinen ja Silvasti (toim.) (2014): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa
  • 2) Siim & Squires (2008): Contesting Citizenship. Routledge
  • 3) Chabanet & Faniel (eds.) (2010): The Mobilization of the Unemployed in Europe. From Acquiescence to Protest? Palgrave. (jos ei suoritettu aiemmin)

Identiteettipolitiikka ja kansalaisyhteiskunta

  • 1) Husu (2013): Social Movements and Bourdieu. Class, Embodiment and the Politics of Identity. Jyväskylä studies in education, psychology and social research.
  • 2) Isin & Nielsen (eds.) (2008): Acts of Citizenship. Zed Books. (jos ei suoritettu aiemmin)
  • 3) Lawler (2014): Identity. Sociological Perspectives. Polity.
  • 4) Jenkins (2013): Being Danish. Paradoxes of Identity in Everyday Life. University of Chicago Press.

Paikallinen kansalaisyhteiskunta

  • 1) Luhtakallio (2013): Practicing Democracy. Local Activism and Politics in France and Finland. Palgrave.
  • 2) Kumpulainen (2012): Kylätoiminta ja aktiivisen kylän tuottaminen. Jyväskylä studies in education, psychology and social research.
  • 3) Alanen & Siisiäinen (eds.) (2011): Fields and capitals. Constructing local life. Finnish Institute for Educational Research, Jyväskylä University Press.
  • 4) Kopomaa, Peltonen & Litmanen (toim.) (2008): Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta. Gaudeamus Helsinki University Press.

Hallintavalta ja kansalaisuus

  • 1) Cruikshank (1999): The Will to Empower. Democratic Citizens and Other Subjects. Cornell UP.
  • 2) Dean (2007): Governing Societies. Political Perspectives on Domestic and International Rule. Open UP.
  • 3) Nousiainen (2011): Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen LEADER-toiminnan poliittisuuksista. Julkaisuja/Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti.
  • 4) Kaisto & Pyykkönen (toim.) (2010): Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus.

 

KANS132 Liikunnan kansalaistoiminta (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee liikunnan ja urheilun toimintakentän keskeiset muutokset sekä toimijakentän eriytymisen.
Sisältö:
Opintojaksolla perehdytään liikunnan kansalaistoiminnan historiallisiin vaiheisiin, järjestötyön erityiskysymyksiin ja tutkimuksellisiin lähtökohtiin seuraavasti:

  • 1. Liikunnan kansalaistoiminnan suuri linja.
  • 2. Suomalainen urheilu- ja liikuntaseura liikuntakulttuurin kokonaisuudessa.
  • 3. Eriytyneen liikuntakulttuurin muuttuneet käytännöt.
  • 4. Liikunnan kansalaistoiminnan yhteiskuntatieteellinen tutkimus.
  • 5. Urheilun etiikka ja moraali kansalaistoiminnan näkökulmasta

Suoritustavat: Essee tai kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus:
Jos opintojakso suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna, tentitään seuraavat teokset:

  • 1) Itkonen (2000): Liikunnan kansalaistoiminta. Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellinen seura.
  • 2) Ilmanen (toim.) (2004): Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Tutkimuksia/Jyväskylän yliopisto. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos.

 

KANS135 Kansalaiskasvatus (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee kansalaiskasvatuksen teoreettiset perusteet ja ajankohtaiset tutkimukset
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan kansalaiskasvatuksen kansainvälisiin ja suomalaisiin teoreettisiin perusteisiin ja ajankohtaisiin tutkimuksiin. Opiskelija käy läpi eräitä tämän alueen teoreettisia lähtökohtia ja suomalaisista nuorista tehtyjä tutkimuksia.
Suoritustavat: Lukupiiri, kurssi, essee tai kirjallisuuskuulustelu, johon suoritetaan kolme teosta seuraavista siten, että kustakin ryhmästä A, B ja C valitaan yksi teos.
Kirjallisuus:

A. Kansalaiskasvatuksen klassikot

  • 1) Dewey: Demokratia ja kasvatus
  • 2) Freire: Sorrettujen pedagogiikka

B. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja kansalaisuutta koskevat tiedot

  • 1) Berg: Nuorten näkemyksiä Suomen yhteiskunnallisesta kehityksestä (saatavana sähköisessä muodossa) JA
    Suoninen ym.: Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet
  • 2) Schulz ym.: Initial Findings from the IEA International Civic and Citizenship study (saatavana sähköisessä muodossa)
  • 3) Suutarinen (toim.): Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste

C. Kansalaiskasvatus globaalissa kontekstissa

  • 1) Arthur & Davies & Hahn (toim.): Education for citizenship and democracy (tentittävät artikkelit sovitaan tentaattorin kanssa)
  • 2) McDonough & Feinberg (toim.): Citizenship and Education in Liberal-Democratic Societies. Teaching for Cosmopolitan Values and Collective Identities (tentittävät artikkelit sovitaan tentaattorin kanssa)

 

KANS136 Oma-apu (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää oma-aputoiminnan kansalaistoiminnan muotona ja sen historiallisen ja institutionaalisen merkityksen.
Sisältö:
Opintojaksolla perehdytään erilaisiin omanavun ja vertaisryhmien muotoihin.
Suoritustavat:
Lukupiiri, kurssi, essee tai kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus:
Suoritetaan kolme teosta kirjallisuusluettelosta:

  • 1) Adams (1996/2003): Social Work and Empowerment. Palgrave McMillan.
  • 2) Nylund (2000): Varieties of Mutual Support and Voluntary Action. A Study of Finnish Self-Help groups and Voluntary Action. HY.
  • 3) Pessi & Saari (toim.) (2011): Hyvien ihmisten maa. Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • 4) Laurinkari (toim.) (2007): Yhteisötalous. Johdatus perusteisiin. Gaudeamus Helsinki University Press.
  • 5) Archibald (2007): The Evolution of Self-Help. How a Health Movement Became an Institution. Palgrave McMillan.
  • 6) Pättiniemi & Kostilainen (toim.) (2013): Suomalaisia avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimiseen. FinSern.

 

DEVS222 Globalization: Perspectives from development, culture and civil society (5 ECTS)

Learning outcomes: Students learn the basic processes and concepts related to globalization and are able to analyze the elements constituting it in the contexts of development, culture and civil society.
Content: This course familiarizes students with the current research, theories and concepts of globalization. The course presents theoretical perspectives and empirical case studies of both global and local civil society action in regard to globalization.
Completion mode: The course includes lectures, workshops and an essay on
Held & McGrew (eds) (2007): Globalization theory: approaches and controversies. Polity Press, and on additional readings assigned by lecturers.
In case lectures and workshops will not be arranged, completion mode: exam/essay/reading circle on the additional books assigned by lecturers.
Literature:

  • 1.) Held & McGrew (eds) (2007): Globalization theory: approaches and controversies. Polity Press
  • 2.) Additional readings assigned by lecturers

Note: This is a joint course with the Master’s Programme in Cultural Policy and the International Master’s Programme for Development and International Cooperation.

 

KANS144 Vapaaehtoistoiminta (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee vapaaehtoistoimintaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja osaa arvioida vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia käytännön järjestötoiminnassa sekä institutionaalisissa rakenteissa
Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija vapaaehtoistoiminnan teoriaan ja yhteiskunnallisiin kytkentöihin ja käytäntöihin. Tarkoituksena on jalkauttaa opiskelijat kansalaistoiminnan pariin ja tehdä oppimisesta yhteistoiminnallisempaa. Tavoitteena on oma-aloitteisuuden ja auttamishalun sytyttäminen, vapaaehtoistoiminnan eetoksen mukaisesti.
Suoritustavat:
Opintojakson sisältö ja aikataulut voivat vaihdella vuosittain. Opintojakso koostuu seminaarityöskentelystä ja 20 tunnin käytännön harjoittelusta kansalaisjärjestössä tai kansalaistoiminnan parissa, joiden pohjalta kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Käytännön toiminta voi olla auttamis- ohjaus- tai tukityötä, toiminnan organisointia, kurssin suunnittelua, koulutuksen toteuttamista jne.

 

KANS146 Yhdistystoiminnan käytännöt (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet yhdistysten tehtävissä toimimiseen ja yhdistysten toimintakulttuurin kehittämiseen. Opiskelija tuntee yhdistystoiminnan keskeiset käytännöt, yhdistysten perustamisen ja niiden päätöksenteon.
Sisältö:
Opintojaksossa perehdytään yhdistystoiminnan käytäntöihin ja niissä tarvittaviin keskeisiin tietosisältöihin.
Suoritustavat
: Jakso suoritetaan lukupiirissä. Siinä hahmotetaan ryhmätyönä oman yhdistyksen perustamista ja toimintaa.  Lukupiirin loppuraportissa on hyödynnettävä oheislukemistoa, jonka saa kurssin vastuuhenkilöltä.

 

YFIS800 Vapaaehtoinen harjoittelu (10 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa opinnoista saamaansa osaamista käytännössä.
Suoritustavat:
Harjoittelu ja siitä kirjoitettava harjoitteluraportti, kysely Korpissa.

 

 

Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma

Yhteiskuntatieteellinen tutkinto – Pääaineopinnot

 

Filosofia, 15 op

Filosofia15 op
Vähintään kolme valinnaista 5 op:n
opintojaksoa (FILS5xx ja/tai YFIS5xx)

Suoritetaan vähintään kolme valinnaista opintojaksoa (5 op/opintojakso), jotka liittyvät filosofian merkittäviin osa-alueisiin, suuntauksiin ja/tai perinteisiin (FILS5XX ja/tai YFIS5XX)*. Filosofian osa-alueita ovat mm. ontologia, tieto-teoria, tieteenfilosofia, etiikka, filosofinen ihmistutkimus, yhteiskuntafilosofia, poliittinen filosofia, kasvatusfilosofia ja estetiikka; filosofisia suuntauksia esimerkiksi analyyttinen filosofia, fenomenologia ja kriittinen teoria. Erikseen sovittaessa myös kirjallisuusessee on mahdollinen.
Ota tarvittaessa yhteyttä syventävien opintokokonaisuuden tentaattoriin.

*FILS5XX/YFIS5XX-opintojaksot löytyvät vuosittain filosofian opetusohjelmasta Korpista.

 

 

Valtio-oppi, 20 op

Valtio-oppi20 op
  • VALS004 Poliittisen analyysin menetelmät (5 op)

Valitaan kolme opintojaksoa seuraavista:

  • VALS423 Maailmanpolitiikan nykydebatteja (5 op)
  • VALS430 Klassinen ja varhaismoderni politiikan teoria (5 op)
  • VALS440 Moderni politiikan teoria (5 op)
  • VALS451 Parlamentaariset debatit (5 op)
  • VALS460 Parlamentarismin tutkimuksen lähestymistavat ja menetelmät (5 op)
  • VALS410 Demokratia ja hallinta (5 op)

 

Valtio-opin opintojaksot:

VALS004 Poliittisen analyysin menetelmät II (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee tekemään perusteltuja valintoja monipuolisesta aineistojen ja lukutapojen joukosta, ottamaan ne käyttöön omassa pro gradu -tutkielmassa ja näiden taitojen pohjalta toteuttamaan tutkimuksensa järkevällä tavalla.
Sisältö:
Poliittisen kielen ja visuaalisten ilmiöiden tulkintaan liittyvien tutkimusotteiden syventäminen tukemaan opiskelijan omaa pro gradu -tutkielmaa.
Suoritustavat: Essee. Teoksien valinnasta keskustellaan graduohjaajan kanssa. Kohdan teoksia voi myös korvata luennolla ja ryhmätyöllä tai lukupiirillä kunkin lukuvuoden opetustarjonnan mukaisesti.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:

  • Banks, M.: Visual Methods in Social Research (e-kirja)
  • Boje, D.M.: Narrative Methods for Organizational and Communication Research
  • Dean, M.: Governmentality. Power and Rule in Modern Society
  • Garsten, B.: Saving Persuasion
  • Hart, R.P.: Modern Rhetorical Criticism
  • Heikkinen, V., P. Hiidenmaa & U. Tiililä: Teksti työnä, virka kielenä
  • Hirschman, A.O.: The Rhetoric of Reaction
  • Koselleck, R.: Vergangene Zukunft (1979) TAI Futures Past (2004) (e-kirja)
  • Koski, A.: Niinkö on jos siltä näyttää?
  • Miller, P. & N. Rose: Governing the Present (suom. Miten meitä hallitaan. Vastapaino, 2010.)
  • Miller, Hugh T.: Governing narratives: Symbolic politics and policy change
  • Munslow, A.: Narrative and History
  • Nousiainen, M.: Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen leader-toiminnan poliittisuuksista
  • Palonen, K.: The Struggle with Time
  • Schatz, E. (toim.): Political Ethnography
  • Skinner, Q.: Visions of Politics Vol. 1: Regarding Method (e-kirja)
  • Tilli, J.: The Continuation War 1941-1944 as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of Finnish Clerical Rhetoric
  • Torfing, J.: New Theories of Discourse: Laclau, Mouffe and Žižek
  • Walters, W. & J.H. Haahr: Governing Europe (e-kirja)
  • Wodak, R.: The Discourse of Politics in Action. Politics as Usual
  • Peltonen, M.: Rhetoric, Politics and Popularity in Pre-revolutionary England

 

Valitaan kolme opintojaksoa seuraavista:

VALS423 Maailmanpolitiikan nykydebatteja (5 op)

Osaamistavoitteet: Tottuminen seuraamaan maailmanpolitiikan tutkimuksen uusimpia keskusteluja.
Sisältö: Oman erikoistumisalan hallinnan syventäminen, esimerkiksi alueellisesti Aasian, Euroopan tai Amerikan politiikan suhteen, tai toiminnallisesti esimerkiksi konfliktienhallinta-, talous- tai integraatiopolitiikan suhteen.
Suoritustavat: Essee tai seminaari/lukupiiri.
Kirjallisuus: Tentaattorin kanssa sovittava kokoelma artikkeleita aikakauslehdistä Asia-Europe Journal, Foreign Affairs, International Affairs, Journal of Common Market Studies, tai World Politics.

 

VALS430 Klassinen ja varhaismoderni politiikan teoria (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet klassisten tekstien tulkintaan ja tulkintojen tradition kriittiseen tarkasteluun.
Sisältö: Syventyminen joko klassiseen tai varhaismoderniin politiikan teoriaan tutustumalla yhteen klassikkoon ja yhteen tulkintateokseen.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan yksi seuraavista:

  • Aristoteles: Politiikka; Teokset VIII (Πολιτικά) JA
    Yack, B.: The Problems of a Political Animal
  • Hegel, G.W.F.: Oikeusfilosofia (Grundlinien der Philosophie des Rechts) JA
    Franco, P.: Hegel’s Philosophy of Freedom
  • Hobbes, T.: Leviathan (luvut I-II) (e-kirja) JA
    Jakonen, M.: Multitude in Motion
  • Smith, A.: The Wealth of Nations JA
    Montes, L.: Adam Smith in Context
  • Machiavelli, N.: Valtiollisia mietelmiä (Discorsi) JA
    Skinner, Q.: The Foundations of Modern Political Thought Vol. I: The Renaissance
  • Platon: Valtio; Teokset IV (Πολιτεία) JA
    Rosen, S.: Plato’s Republic (e-kirja)
  • Rousseau, J.-J.: Yhteiskuntasopimuksesta (Du contrat social) JA
    Strong, T.B.: Jean-Jacques Rousseau: The Politics of the Ordinary

 

VALS440 Moderni politiikan teoria (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet soveltaa ajankohtaisen poliittisen teorian käsitteistöä nyky-yhteiskunnan ilmiöiden jäsentämisessä ja arvioimisessa.
Sisältö: Tutustuminen yhteen politiikan teorian ajankohtaiseen keskustelualueeseen ja argumentaatiotapaan.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Valitaan yksi seuraavista:

  • Agamben, G.: Homo Sacer: Sovereign Power and Bare Life (Homo Sacer: Il potero sovrano e la nuda vita) JA
    Esposito, R.: Bios: Biopolitics and Philosophy (Bios: biopolitica e filosofia)
  • Beauvoir, S. de: Toinen sukupuoli (Le Deuxième sexe) JA
    Cornell, D.: At the Heart of Freedom: Feminism, Sex & Equality
  • Laclau, E. & C. Mouffe: Hegemony and Socialist Strategy JA
    Butler, J.: The Psychic Life of Power
  • Marchart, O.: Post-Foundational Political Thought JA
    Ranciere, J.: Erimielisyys (La Mésentente)
  • Habermas, J.: Between Facts and Norms (Faktizität und Geltung) JA
    Habermas, J.: Julkisuuden rakennemuutos (Strukturwandel der Öffentlichkeit)

 

VALS451 Parlamentaariset debatit (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää parlamentaarisen politiikan ja hahmottaa myös politiikan debattiluonteisuutta sekä osaa lukea poliittisia debatteja.
Sisältö: Perehtyminen parlamentaarisiin aineistoihin sekä menetelmiin tutkia näitä aineistoja.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:

sekä yksi teos seuraavista:

  • Haapala, T.: “That in the opinion of this House”: the parliamentary culture of debate in the nineteenth-century Cambridge and Oxford Union Societies TAI
  • Kronlund, A.: Parliamentary oversight of the exceptional situations in a presidential system: debating the reassertion of the constitutional powers of the US Congress

 

VALS460 Parlamentarismin tutkimuksen lähestymistavat ja menetelmät (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy parlamenttitutkimuksen teemoihin ja tutkimuskäytäntöihin, hahmottaa myös politiikan debattiluonteisuutta sekä osaa analysoida poliittisia debatteja.
Sisältö: Perehtyminen parlamentaarisiin aineistoihin sekä menetelmiin tutkia näitä aineistoja.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:

  • Jyränki, A. & J. Nousiainen: Eduskunnan muuttuva asema (pääkohdin)
  • Soininen, S. & T. Turkka (toim.): The Parliamentary Style of Politics

Lisäksi valitaan yksi seuraavista:

  • Bentham, J. (1791/1843): [Essay on] Parliamentary Tactics. Clarendon Press 1999 (Online Library of Liberty)
  • Hamilton, W.G. (1808): Parliamentary Logick, s. 1-100 (Google books)
  • Kurunmäki, J. & J. Strang (toim.): Rhetorics of Nordic Democracy
  • Weber, M. (1918): Parlament und Regierung im neugeordneten Deutschland. Teoksissa Max-Weber-Studienausgabe I/15, Mohr 1988, s. 202-302, Gesammelte politische Schriften tai Mohr 1988, 306-443 TAI
    Weber, M.: Parliament and Government in Germany under a New Political Order. Teoksessa Political Writings, 1994, 130-271.
    (http://www.zeno.org/Soziologie/M/Weber,+Max?hl=weber+max)
  • Ilie, C. (toim.): European Parliaments under Scrutiny
  • Meisel, J.S.: Public Speech and the Culture of Public Life in the Age of Gladstone
  • Mergel, Th.: Parlamentarische Kultur in der Weimarer Republik
  • Palonen, K.: The Politics of Limited Times
  • Roussellier, N.: Le Parlement d’éloquence
  • Schulz, A. & A. Wirsching (toim.): Parlamente in Europa: Parlamentarische Kulturen in Europa, erit. sivut 1–102, 229–331.
  • Turkka, T.: The Origins of Parliamentarism
  • Wiesner, Cl., T. Turkka & K. Palonen (toim.): Parliament and Europe

 

VALS410 Demokratia ja hallinta (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa arvioida uusia osallistumis-osallistamishankkeita myös kriittisesti.
Sisältö: Perehtyminen demokratiakehityksen ongelmiin ja näköaloihin sekä uusien osallistumiskäytäntöjen mahdollisuuksiin hallinnallistuvassa monitasoisessa maailmassa.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:

  • Benz, A. & Y. Papadopoulos (toim.): Governance and Democracy
  • Bevir, M.: Democratic Governance
  • Dean, M.: Governing Societies: Political perspectives on domestic and international rule
  • Djelic, M.-L. & K. Sahlin-Andersson (toim.): Transnational Governance
  • Karppi, I. & L.-M. Sinervo (toim.): Governance
  • Newman, J. & J. Clarke: Publics, Politics & Power
  • Papadopoulos, Y.: Democracy in Crisis? Politics, Governance and Policy
  • Sørensen, E. & J. Torfing (toim.): Theories of Democratic Network Governance

 

 

Sosiologia, 20 op

Sosiologia20 op
  • YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät (5 op)
  • SOSS235 Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät, teostentti (5 op)
  • SOSS110 Sosiologian nykysuuntauksia (5 op)
  • SOSS112 Tutustuminen sosiologian klassikoihin (5 op)

 

Sosiologian opintojaksot:

YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa keskeiset kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistotyypit. Opiskelija hallitsee erilaisia laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opiskelija osaa valita tutkimusongelman kannalta sopivat tutkimuksen lähestymistavat ja analyysimenetelmät sekä valita ja käyttää analyysimenetelmiä erilaisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija syventää tietämystään tutkimuseettisistä periaatteista ja osaa soveltaa eettistä ajattelua tutkimusprosessin eri vaiheissa. Kurssin käytyään opiskelijalla on valmiudet pro gradu -tutkielman laatimiseen.
Sisältö:
A: Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Opintojaksolla perehdytään keskeisiin kvalitatiivisen tutkimuksen aineistotyyppeihin ja analyysimenetelmiin. Opintojaksolla esitellään erilaisia tutkimusprojekteja tutkimusprosessin havainnollistamiseksi. Tavoitteena on tukea erityisesti opiskelijoiden pro gradu -tutkielman metodista suunnittelua ja toteutusta 
JA
B: Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi.
Opintojaksolla syvennetään tietämystä kvantitatiivisen tutkimuksen vaiheista sekä selittävän analyysitason tutkimusmenetelmistä.
Suoritustavat:
A: Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi:
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät oheistehtävät.
JA
B: Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset.
Kirjallisuus: Luentojen yhteydessä suoritetaan teos:

  • Jokivuori P. & R. Hietala: Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta

 

SOSS235 Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät, teostentti (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee syvällisesti joitakin sosiaalitieteiden keskeisistä teoreettis-metodologisista lähestymistavoista.
Sisältö: Opintojakson sisältönä on perehtyä syvemmin sosiaalitieteiden teoreettis-metodologisiin lähestymistapoihin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu. Kohtia voi suorittaa myös tentaattorin kanssa erikseen sovittavilla esseillä tai luennoilla.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi kohtaa seuraavista:

  • A: Heritage, J. (1984): Garfinkel ja etnometodologia. Polity
  • B: Layder, D. (1998): Sociological Practice. Linking Theory and Social Research. Sage
  • C: Yin, R. (2014): Case Study Research. Design and Methods (5th ed.). Sage
  • D: Ragin, C. & L. Amoroso (2011): Constructing Social Research: The Unity and Diversity of Method (2nd ed.). Sage
  • E: Strauss, A.L. & J.M. Corbin (1998 tai 2008): Basics of Qualitative Research. Sage
  • F: Töttö, P. (2004): Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Vastapaino.

 

SOSS110 Sosiologian nykysuuntauksia (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa kuvata ja arvioida sosiologisen teorian keskeisiä nykyisiä suuntauksia ja niiden lähtökohtaoletuksia.
Kykenee arvioimaan eri perinteiden ja suuntausten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.
Kykenee yhdistämään teoreettista ajattelua omaan sosiologiseen analyysiinsä.
Sisältö: Tavoitteena on perehtyä keskeisiin nykysosiologian teoreetikoihin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu. Toisen teoksen voi korvata luennolla tai lukupiirillä (jos järjestetään). Sosiologian nykysuuntausten tuntemusta voi laajentaa jaksossa SOSS810.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi kohtaa seuraavista. Teokset voi lukea myös alkukielellä

  • A: Bourdieu, P. (1990).: The Logic of Practice. Polity Press
  • B: Luhmann, N. (2013): Introduction to Systems Theory. Polity Press
  • C: Goffman, E. (1986): Frame Analysis: An Essay on the Organization of Experience. Northeastern
  • D: Joas, H. (1996): The Creativity of Action. Polity Press

 

SOSS112 Tutustuminen sosiologian klassikoihin (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Kykenee arvioimaan keskeisten klassikoitten erityislaatua: teorian perusrakenteita, käsitteistöä ja metodologiaa.
Kykenee tunnistamaan nykyaikaisessa teoreettisessa keskustelussa klassikoiden vaikutuksen.
Kykenee omassa tutkimustyössään lähestymään hallitusti empiiristä todellisuutta ja hyödyntämään klassikoita tehdyn tutkimuksen kriittisessä arvioimisessa.
Sisältö: Sosiologinen ymmärrys yhteiskunnasta ja sen tutkimisen mahdollistavat tutkimusstrategiat ovat peräisin lähinnä sosiologian klassikoilta. Opintojakson sisältönä on tutustuminen sosiologian perustanlaskijoiden teorioiden erityislaatuun ja omaan tuotantoon.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu. Kirjallisuudesta voi korvata osan luennolla tai lukupiirillä (jos järjestetään), jolloin kirjallisuudesta sovitaan luennoitsijan tai lukupiirin järjestäjän kanssa. Sosiologian klassikoiden tuntemusta voi syventää kohdassa SOSS812.
Kirjallisuus: Suoritetaan yksi kohdista A-D. Teokset voi lukea myös alkukielellä.

  • A: Durkheim, É.: Uskontoelämän alkeismuodot, 1980. Tammi JA
    Durkheim, É.: Sosiaalisesta työnjaosta, 1990. Gaudeamus
  • B: Marx, K.: Pääoma I, kaikki painokset käyvät
  • C: Weber, M.: Economy and Society, (kääntäjinä Guenther Roth and Claus Wittich), painos 1978. University of California Press. s. 1-56, 212-299, 302-307, 399-529, 956-1003 (tai Wirtschaft und Gesellschaft, s. 1-30, 122-180, 245-381 ja 551-579) JA
    Weber M.: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, 1980 ja 1990. WSOY
  • D: Simmel, G.: Soziologie, 1958. Duncker & Humblot TAI
    The Sociology of Georg Simmel, 1950. Free Press

 

 

Yhteiskuntapolitiikka, 20 op

Yhteiskuntapolitiikka20 op
  • YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät (5 op)
  • SOSS235 Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät, teostentti (5 op)
  • YKPS321 Normatiiviset perusteet (5 op)
  • YKPS121 Hallinnon teoriat ja käytännön sovellukset (5 op)

 

Yhteiskuntapolitiikan opintojaksot:

YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa keskeiset kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistotyypit. Opiskelija hallitsee erilaisia laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opiskelija osaa valita tutkimusongelman kannalta sopivat tutkimuksen lähestymistavat ja analyysimenetelmät sekä valita ja käyttää analyysimenetelmiä erilaisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija syventää tietämystään tutkimuseettisistä periaatteista ja osaa soveltaa eettistä ajattelua tutkimusprosessin eri vaiheissa. Kurssin käytyään opiskelijalla on valmiudet pro gradu -tutkielman laatimiseen.
Sisältö:
A: Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Opintojaksolla perehdytään keskeisiin kvalitatiivisen tutkimuksen aineistotyyppeihin ja analyysimenetelmiin. Opintojaksolla esitellään erilaisia tutkimusprojekteja tutkimusprosessin havainnollistamiseksi. Tavoitteena on tukea erityisesti opiskelijoiden pro gradu -tutkielman metodista suunnittelua ja toteutusta 
JA
B: Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi.
Opintojaksolla syvennetään tietämystä kvantitatiivisen tutkimuksen vaiheista sekä selittävän analyysitason tutkimusmenetelmistä.
Suoritustavat:
A: Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi:
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät oheistehtävät.
JA
B: Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset.
Kirjallisuus: Luentojen yhteydessä suoritetaan teos:

  • Jokivuori P. & R. Hietala: Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta

 


SOSS235 Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät, teostentti (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee syvällisesti joitakin sosiaalitieteiden keskeisistä teoreettis-metodologisista lähestymistavoista.
Sisältö: Opintojakson sisältönä on perehtyä syvemmin sosiaalitieteiden teoreettis-metodologisiin lähestymistapoihin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu. Kohtia voi suorittaa myös tentaattorin kanssa erikseen sovittavilla esseillä tai luennoilla.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi kohtaa seuraavista:

  • A: Heritage, J. (1984): Garfinkel ja etnometodologia. Polity
  • B: Layder, D. (1998): Sociological Practice. Linking Theory and Social Research. Sage
  • C: Yin, R. (2014): Case Study Research. Design and Methods (5th ed.). Sage
  • D: Ragin, C. & L. Amoroso (2011): Constructing Social Research: The Unity and Diversity of Method (2nd ed.). Sage
  • E: Strauss, A.L. & J.M. Corbin (1998 tai 2008): Basics of Qualitative Research. Sage
  • F: Töttö, P. (2004): Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Vastapaino.

 

YKPS321 Normatiiviset perusteet (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nähdä yhteiskuntapolitiikan oppialana laajemmassa yhteiskuntateorian kehyksessä
Sisältö: Ajankohtaisia kirjallisuusesimerkkejä yhteiskuntapolitiikan normatiivisista perusteista
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:

  • 1. Sen, A. (1999): Development as Freedom. Oxford University Press.
  • 2. Serres, M. (1994): Luontosopimus. Vastapaino.
  • 3. Lister et al. (2007): Gendering Citizenship in Western Europe: New Challenges for Citizenship Research in a Cross-National Context.
  • 4. Rothstein, B. (1998): Just Institutions Matter. Cambridge University Press.
  • 5. Pogge, T. (2008): World Poverty and Human Rights. Second Edition. Polity Press, second edition.
  • 6. Sennett, R. (2006): The Culture of New Capitalism (tai suom. Uuden kapitalismin kulttuuri)

YKPS121 Hallinnon teoriat ja käytännön sovellukset (5 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee keskeistä hallinnon ja policy-analyysin teoriaa koskevaa kirjallisuutta
Osaa soveltaa sitä tapaustutkimuksiin
Sisältö: Orientaatioluennot ja oppimistehtävä (hallinnollisen prosessin case analyysi), jonka sisällöstä sovitaan opintojakson tentaattorin kanssa.
Suoritustavat: Orientaatioluennot ja hallinnollisen prosessin case analyysi, jonka sisällöstä sovitaan opintojakson tentaattorin kanssa.
Kirjallisuus (suoritetaan osana harjoitustyötä):

  • Geva-May, I. (ed.) (2005): Thinking like a Policy Analyst. Palgrave Macmillan. (saatavana e-kirjana)
  • Hajer, M.A. & H. Wagenaar (eds.) (2003): Deliberative Policy Analysis: Understanding Governance in the Network Society. Cambridge University Press. (saatavana e-kirjana)
  • Hill, M. & P. Hupe (2002): Implementing Public Policy: Governance in Theory and in Practice. Sage. (saatavana e-kirjana)
  • Peters, G.B. & J. Pierre (eds.) (2003): Handbook of Public Administration (soveltuvin osin). Sage. (saatavana e-kirjan

 

 

Sosiaalityö, 35 op

Sosiaalityö35 op
  • STOS125 Sosiaalityön tehtävät (5 op)
  • STOS130 Sosiaalityö ja vaikuttaminen (5 op)
  • STOS145 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen (5 op)
  • STOS161 Käytännöt III (5 op)
  • STOS255 Sosiaalityön tutkimuksen teoreettisia suuntauksia (5 op)
  • STOS740 Opintojen loppuun saattaminen (5 op)

 

Sosiaalityön opintojaksot:

STOS125 Sosiaalityön tehtävät (5 op)

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on tuottaa syventävää ymmärrystä sosiaalityön keskeisistä yhteiskunnallisista tehtävistä, eettisistä ristiriidoista ja ajankohtaisista toiminnan kohteista.
Sisältö:
Jaksolla käsiteltäviä aiheita ovat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvoinnin lisääminen ja toimintakyvyn parantaminen sekä köyhyyden ja epätasa-arvon vähentäminen.
Suoritustavat:
Kirjallisuuden suorittaminen tenttinä tai esseenä. Kirjallisuuden tai osan siitä voi korvata ajoittain järjestettävällä luentoseminaarilla.
Kirjallisuus:

    • Matthies, A-L. & L. Uggerhoj (toim.) (2014): Participation, Marginalization and Welfare Services - Concepts, Politics and Practices Across European Countries. Ashgate.

    • Palola, E. & V. Karjalainen (toim.) (2011): Sosiaalipolitiikka - hukassa vai uuden jäljillä? THL. (verkossa)

    • Sennett, R. (2004): Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Vastapaino. TAI
      Niemi, P. & T. Kotiranta (toim.) (2008): Sosiaalialan normatiivinen perusta. Gaudeamus.

 

STOS130 Sosiaalityö ja vaikuttaminen (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija pystyy hahmottamaan ja ymmärtämään sosiaalityön roolia eettisenä, yhteiskunnallisena ja poliittisena toimijana sekä vaikuttajana. 
Sisältö:
Luennoilla käsitellään sosiaalityötä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kirjallisuudessa teemoina ovat sosiaalityön tietokäsitykset, sosiaalisen käsite, sosiaalinen toiminta sekä rakenteellisen sosiaalityön kysymykset.
Suoritustavat:
Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä essee luentojen ja kirjallisuuden pohjalta
Kirjallisuus:

  • Gambrill, E. (2006 tai uudempi): Social Work Practice. A Critical Thinker`s Guide. 2nd or 3rd Edition. Oxford University Press, HUOM! VAIN luvut 1-11.
  • Kotiranta T., P. Niemi & R. Haaki (toim.) (2011): Sosiaalisen toiminnan perusta. Gaudeamus.
  • Pohjola, A., M. Laitinen & M. Seppänen (toim.) (2014): Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden haasteena. UNIpress.

 

STOS145 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija saa valmiudet ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä hyvinvointipalveluiden muuttuvassa toimintaympäristössä.
Sisältö:
Jaksolla syvennytään sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja hallinnon ajankohtaisiin erityispiirteisiin ja kysymyksiin. Jaksossa painotetaan asiantuntijuuden ja osaamisen johtamisen teemoja sekä strategista johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi perehdytään johtamisen psykologisiin ulottuvuuksiin henkilöstöjohtamisen näkökulmasta.
Suoritustavat:
Luentoseminaari ja kirjallisuus, jotka suoritetaan tenttimällä tai esseenä
Kirjallisuus:

  • Vartiainen, P., S. Ollila ym. (2013): Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista? Gaudeamus.
  • Tuomala, M. (2009 tai uudempi lisäpainos): Julkistalous. Gaudeamus, HUOM! VAIN osat I ja II (sivut 15–148), osasta III luku 11 (sivut 245–261) ja osa IV (sivut 321–400).
  • Pekkarinen, E. (2010): Sosiaalialan arvojohtajat ja muutoksen managerit. Laadullinen katsaus sosiaalialan johtamisen tutkimuksesta. Avauksia 7/2010. THL. (verkossa)
  • Lisäksi yksi artikkeli “Human Service Organizations: Management, Leadership & Governance” -lehden uusimmasta vuosikerrasta.

 

STOS161 Käytännöt III (10 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija saavuttaa valmiuden johtaa asioita ja ihmisiä, kehittää ja arvioida toimintaa. Hän osaa toimia moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti sekä kumuloida sosiaalialan tiedontuotantoa.
Sisältö:
Opiskelija syventää työkokemustaan sosiaalialan johtamistehtävissä, vaativissa sosiaalityön asiantuntijatehtävissä tai tutkimus- tai kehittämisprojektien johtamis-, hallinto- ja asiantuntijatehtävissä.
Suoritustavat:
Osallistuminen perehdyttävään ohjausseminaariin, työskentely sovitusti alan tutkimus- tai kehittämishankkeessa, hallinnossa tai muissa asiantuntijatehtävissä sekä raportin laatiminen oheiskirjallisuutta hyödyntäen. Opiskelija voi joustavasti ajoittaa opinnot kahden lukukauden ajalle tai syventyä jaksolle yhtäjaksoisesti 40 päivän ajan.
Kirjallisuus:
(oheiskirjallisuus)

  • Vataja, K. (2012): Kehittyvä työyhteisö – Itsearvioinnin hyödyntäminen työyhteisön kehittämisessä kunnallisessa sosiaalitoimessa. Väitöskirja. (verkossa)
  • Patton, M. (2010): Developmental Evaluation: Applying Complexity Concepts to Enhance Innovation and Use. Guilford Press.
  • Hughes, M. & M. Wearing (2007 tai uudempi): Organisations and Management in Social Work. 1st Ed. or 2nd Rev. Ed. SAGE.
  • Seppänen-Järvelä, R. & V. Karjalainen (toim.) (2006 tai uudempi lisäpainos): Kehittämistyön risteyksiä. Stakes.
  • Rantala, K. & P. Sulkunen (toim.) (2006 tai 2007): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus.
  • Virtanen, P. & J. Stenvall (2010): Julkinen johtaminen. Tietosanoma.

 

STOS255 Sosiaalityön tutkimuksen teoreettisia suuntauksia (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee yhteiskuntatieteellisen ja sosiaalityön tutkimuksen nykysuuntauksia ja niiden syntyyn vaikuttaneita teoriaperinteitä ja osaa käyttää niitä pro gradu -tutkielman teoreettisen viitekehyksen rakentamisessa. 
Sisältö: Jaksolla perehdytään sosiaalityön tutkimuksen kannalta keskeisiin yhteiskuntatieteellisiin ja sosiaalityön teorioihin.
Suoritustavat: Luennot ja luentopäiväkirja. Kirjallisuus suoritetaan ensisijaisesti esseellä, toissijaisesti tenttien.
Kirjallisuus:

  • Shaw, I., Briar-Lawson, K. ym. (toim.) (2010 tai uudempi lisäpainos): The SAGE Handbook of Social Work Research. SAGE, HUOM! VAIN luvut 1-13 sekä ”Editorial Essay”.

Lisäksi suoritetaan kaksi teosta seuraavista:

  • Mäntysaari, M., A. Pohjola & T. Pösö (toim.) (2009): Sosiaalityö ja teoria. PS-kustannus.
  • Jallinoja, R., H. Hurme & K. Jokinen (toim.) (2014): Perhetutkimuksen suuntauksia. Gaudeamus.
  • Saari, J., S. Taipale & S. Kainulainen (toim.) (2013): Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita. Diakonia-ammattikorkeakoulu. (verkossa)
  • Ashorn, U., L. Henriksson ym. (toim.) (2010): Yhteiskunta ja terveys: klassisia teoreettisia näkökulmia. Gaudeamus.

 

STOS740 Opintojen loppuun saattaminen (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa jäsentää omaa sosiaalityön osaamistaan ja ammatillista kehittymistään ja paikantaa oman suuntautumisensa sosiaalityön eri traditioihin. Opiskelija tiedostaa erilaiset sijoittumismahdollisuudet työelämässä sekä tieteelliset ja ammatilliset jatkokoulutusvaihtoehdot.
Sisältö:
Jaksolla tarkastellaan retrospektiivisesti sosiaalityön opintojen myötä tapahtunutta ammatillisesta kehittymistä yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina. Lisäksi hahmotetaan opiskelijan tavoitteita ja mahdollisuuksia tulevassa työelämässä ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Jaksoon kuuluu myös perehtyminen yhteen sosiaalityön klassikkoon tai keskeiseen suuntaukseen. Ideana on nivoa opiskelijan omaa suuntautumista ja näkemystä sosiaalityöstä sosiaalityön historiallisiin juuriin.
Suoritustavat:
Aktiivinen osallistuminen päättöseminaariin, muisteluessee ja sosiaalityön klassikoita käsittelevä essee. Klassikkoesseetä varten sovitaan tentaattorin kanssa luettavaksi n. 200 sivua (yksi kirja tai 3-4 lyhyempää tekstiä) sosiaalityön klassikkokirjallisuutta, jota löytyy mm. History of Social Work Internet -sivustolta: http://www.historyofsocialwork.org