04.08.2017

PhD researchers

 

Hipke.jpg

Sandra Hipke

 

My research will focus on cultural heritage preservation for indigenous communities. It will concentrate on cultural heritage policies, management methods and funding schemes to undercover if current policies, methods and funding are disadvantageous to the preservation efforts for these communities. The data will be gathered from four countries; Finland, Norway, Canada and Australia. It will consist of government documents and data from interviews with policy makers, cultural preservationist and cultural leaders. Utilizing discourse, content, and comparative analysis and theoretical concepts from such theorists as Kymlicka and Bennett, my research aims to reveal modifications to ensure that policies, management methods and funding schemes are inclusive to all cultural groups.

E-mail: sandra.k.hipke@student.jyu.fi


 

huttunen.jpg

Miia Huttunen

 

Cinema as an Instrument of Cultural Diplomacy for UNESCO

Väitöskirjassani tarkastelen kuinka elokuvaa voidaan hyödyntää kulttuuridiplomatian keinona idäksi ja länneksi kutsuttujen sosiokulttuurisesti rakentuvien käsitteellisten vastakohtien välillä. Palaan kylmän sodan ensimmäisiin vuosikymmeniin, jolloin nykypäivän tavoin poliittiset vastakkainasettelut idän ja lännen välillä näyttäytyivät maailmanpolitiikan keskiössä ja yksinkertaistettuja kulttuurisia mielikuvia kansallisista identiteeteistä staattisina ja homogeenisina kokonaisuuksina käytettiin näiden jännitteiden kasvattamiseen. Tutkin kuinka tähän haasteeseen vastaamiseksi UNESCOn idän ja lännen välillä toteuttama kulttuuridiplomaattinen toiminta käynnistettiin 1950-luvulla, kuinka asia silloin argumentoitiin ja millaisia käsitteellisiä ongelmia jouduttiin ratkaisemaan. Lähestyn aihetta analysoiden UNESCOn yhteistyössä British Film Instituten kanssa vuonna 1959 julkaisemaa elokuvakatalogia Orient. A Survey of Films Produced in Countries of Arab and Asian Culture.

My PhD dissertation explores how film can be utilised as a means of cultural diplomacy between the socio-culturally constructed conceptual binaries we call East and West. I return to the first decades of the Cold War when, like today, the political polarisations between East and West appeared centre stage in world politics, and the simplified cultural conceptions of national identities as static, homogenous entities were used to aggravate these tensions. I examine how in order to tackle this challenge UNESCO’s cultural diplomatic activity was launched in the 1950s, how the issue was debated and what kind of conceptual problems needed to be solved. I approach the topic by analysing Orient. A Survey of Films Produced in Countries of Arab and Asian Culture, a 1959 film catalogue published by UNESCO and the British Film Institute.

E-mail: miia.j.huttunen@gmail.com


 

Olli Jakonen

 

Omaa aloitteellisuutta vai sopeutumista? Uusliberaali kilpailuvaltio ja valtiollinen kulttuuripolitiikka Suomessa 2000-luvulla - näkökulmia kulttuuripolitiikan perusteluihin, rahoitukseen ja toimeenpanoon

Tarkastelen tutkimuksessani suomalaista kulttuuripolitiikkaa ja nationalismia globalisaation aikakaudella. Suomessa pohjoismaisen hyvinvointivaltion paradigman ideat vaihtuivat kilpailuvaltion paradigmaan 1990-luvun laman olosuhteissa. Siirtymä on muuttanut talous- ja yhteiskuntapolitiikan ideologiaa, instituutioita sekä poliittisten prosessien rationaliteettia. Kilpailuvaltio painottaa taloudellista rationaliteettia ja kilpailukyvyn tuottamista kaikkien politiikan sektoreiden perusteluna ja legitimiteettinä. Myös kulttuuripolitiikka siirtyi kohti talousorientoitunutta uusliberaalia rationaliteettia. Kulttuuripolitiikan diskursseissa ovat korostuneet yksilöllinen luovuus, innovaatiot sekä taiteen ja kulttuurin taloudellinen arvo. Erityisesti 2000-luvulla kansallista talouskasvua on etsitty kulttuurista ja luovasta taloudesta. Globaaliin talouskilpailuun kytkeytyvä nationalismi on toiminut intressien kokoajana myös kulttuuripolitiikassa. Tutkielmassani yhdistän kriittistä diskurssianalyysia, kilpailuvaltio- ja nationalismiteorioita sekä kulttuurintutkimusta analysoidakseni, kuinka kulttuuripolitiikkaa on kytketty kilpailuvaltion kansallis-taloudellisiin projekteihin.

In my study, I examine Finnish cultural policy and nationalism in the era of globalization. In the 1990s the Finnish welfare-state shifted towards so-called competition state emphasizing economic rationale, growth and national competitiveness as some of the thriving paradigms in all policy sectors. Also in cultural policy this marked a shift from a welfare orientation towards a more economy-oriented neo-liberal rationale. Individual creativity, innovation and economic value of art and culture have emerged in national cultural policy discourses in a frameworks of creative knowledge economy and national competitiveness. My study combines critical discourse analysis, competition state theory, theories of nationalism and critical cultural studies to analyze how cultural policy and art have been connected to national-economic projects in a competition state.

Phone: +358 50 305 3414

E-mail: olli.jakonen@cupore.fi


 

kortelainen.jpg 

Jukka Kortelainen

 

Tekijänoikeuden haasteet jälkiteollisessa yhteiskunnassa

Väitöstutkimukseni tarkastelee tekijänoikeussääntelyn haasteita jälkiteollisessa yhteiskunnassa.

Digitaaliteknologian ja verkkoympäristön kehitys on viime vuosikymmeninä synnyttänyt suuren joukon uudenlaisia yhteistuottamisen käytäntöjä, joita esiintyy muun muassa nykytaiteessa, erilaisissa commons-yhteisöissä sekä uusissa työn muodoissa. Nämä käytännöt haastavat perinteisiä käsityksiä tekijyyden luonteesta ja edellyttävät myös tekijänoikeussääntelyyn liittyvien kriteerien uudelleentarkastelua. Tutkimuksessani lähestyn jälkiteollisia käytäntöjä, kuten luovaa toimintaa yleisemminkin, yksilön ja yhteisön välisenä vuorovaikutuksena, jossa tekijänoikeuden kriteerit toimivat sosiaalisena sopimuksena yksilön tai rajatun yhteisön luovan työpanoksen tunnistamiseksi immateriaalisena omaisuutena. Tutkimuksessa syvennytään tekijänoikeuden taustalla vaikuttavaan filosofiaan, jota peilataan jälkiteollisten ilmiöiden ominaispiirteitä vasten. Tavoitteena on luoda teoreettisia välineitä ja malleja yhteistuottamisen käytäntöjen tunnistamiseksi tekijyyden sääntelyssä.

Rethinking the Self in the Regulation of Authorship in the Post-industrial Society

My PhD study focuses on the challenges of copyright in the post-industrial society. A wide array of co-producing practices manifested, for example, in contemporary art forms, commons-societies and new ways of working, have arisen as a result of technological development in the recent decades. These practices require rethinking the relationship between the individual and community as creators and owners of intellectual property. By analyzing the philosophy behind the scope of copyright protection together with the characteristics of the post-industrial phenomena, the study seeks to provide tools for recognizing co-producing practices in the regulation of authorship.

Phone: +358505906170

E-mail: jukka.k.kortelainen@student.jyu.fi


 

lohtaja.JPG

Aleksi Lohtaja

 

Spaces of Commons, Communities, and Contemporary Enclosure: Rethinking Henri Lefebvre’s Theory of Space, Architecture, and the Right to the City

Väitöstutkimukseni käsittelee yhteisresursseihin (commons) perustuvia kaupunkitilan tuottamisen käytäntöjä kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyvän kulttuuripolitiikan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja ajatella uudella tavalla, miten viime vuosina yleistynyt ajatus taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista yhteisresursseista uudistaa myös kaupunkitilan käyttöä ja suunnittelua tavoilla, jotka eivät jäsenny esimerkiksi perinteisessä mielessä ymmärretyn kaavoittamisen kautta. Lähestymistapanani yhteisresursseihin on filosofi Henri Lefebvren tilan sosiaalisen tuottamisen teoria. Monitieteellinen tutkimus tuo sekä teoreettisesti että empiirisesti uusia näkökulmia 2010-luvun alueellisesta kehittämisestä käytävään kaupunki- ja kulttuuripoliittiseen keskusteluun, jossa kasvavassa osassa ovat erilaiset tilan tuottamisen sosiaaliset ja kulttuuriset käytännöt, naapurustoyhteisöt, yhteistoiminnallinen suunnittelu sekä toisaalta myös kaupunkitilaan liittyvät kiistat yksityisen ja yhteisen rajapinnoista.

My research examines the spatial practices of commons, commoning and commons-based peer production in architecture and urban cultural policy. The research aims to understand and rethink the role of urban commons and their social and cultural logic beyond land-use planning. The research focuses particularly on the encounters between commons-theory and philosopher Henri Lefebvre’s theory of the social production of space. Multidisciplinary research seeks to, both theoretically and empirically, conceptualize the social production of spaces of commons, communities, and also contemporary enclosures and disagreement between common and commodified uses of urban space.

E-mail: aleksi.o.lohtaja@student.jyu.fi


 

lüüs.jpg

Birgit Lüüs

 

Cultural participation and active citizenship – connections and reciprocal impacts

The study aims to research choir participation in two Nordic and two Baltic countries and explore what kind of theoretical and empirical connections choir participation has with civic participation from the perspective of habitus, field and cultural capital. The main argument that the research aims to explore is that choir participants (in the field of choir) are also active in other fields, which is connected with their primary and secondary habitus. In the research mainly qualitative research methods are used, including autobiographical narrative interviews and desk-research of relevant materials. Theoretical framework will be composed from the theories of habitus, field, cultural capital and citizenship.

Phone: (+372) 56975701

E-mail: birgit.luus@gmail.com


 

renko.jpg

Vappu Renko

 

Direction of decentralisation: models in regional cultural policies in Finland and Sweden

Väitöstutkimus vertailee alueellisen kulttuuripolitiikan malleja ja muutosta Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1995–2015. Tarkasteluaikana ideologinen siirtymä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon on heijastunut yhteiskuntapoliittiseen ohjaukseen, jonka keskeisiä muutostrendejä on ollut desentralisoitumiskehitys. Maiden samankaltainen kulttuuripolitiikka mutta hyvin erilainen aluepolitiikka perustelevat vertailevan tapaustutkimuksen toteuttamisen. Väitöskirjan neljä artikkelia käsittelevät eroja ja yhtäläisyyksiä kulttuurin aluehallinnon rakenteissa (toimijoiden tehtävät, kulttuurin asema eri toimijoissa, hallinnon tasojen suhde) sekä sitä, miten kaksi alueellisen kulttuuripolitiikan mallia selittyvät maiden erilaisten historiallisten aluerakenteiden ja -politiikkojen kautta.

The article thesis compares the models and changes in regional cultural policy administration in Finland and Sweden in 1995-2015. In the 1990s, the decentralisation process took a new trajectory in the Nordic countries as state intervention was reduced considerably. In Finland, the regional level has become the most incoherent part of the administrational structure of cultural policy, whereas in Sweden more power and funding has been transferred to the regional level. The four articles identify similarities and dissimilarities between the countries, and examine how the two regional cultural policy models reflect the historical roots of different path-dependent regional structures.

E-mail: vappu.m.renko@jyu.fi


 

ruusuvirta.jpg

Minna Ruusuvirta

 

Does sector matter? Arts and cultural festival organizations in Finland

Väitöskirjassani tarkastelen kolmannen sektorin festivaaliorganisaatioita. Erityisesti olen kiinnostunut kehityskulusta, jossa perinteisten yhteiskunnan sektoreiden (julkinen sektori, markkinasektori, kolmas sektori) rajat ovat hälventyneet ja esimerkiksi kolmannen sektorin organisaatiot omaksuvat enenevässä määrin erilaisia markkinasektorille tyypillisiä toiminnan malleja ja käytäntöjä. Tämän kehityksen seurauksia taideorganisaatioihin, kulttuurin kenttään tai yhteiskuntaan yleisemmin ei vielä tunneta kovin hyvin. Tutkimus keskittyy suomalaisiin taide- ja kulttuurifestivaaleja tuottaviin organisaatioihin. Tutkimuksessa käytetään sekä määrällisiä ja laadullisia menetelmiä tarkasteltavan ilmiön kuvaamiseksi ja selittämiseksi.

In my dissertation, I explore third sector festival organizations. Especially I am interested in a development where the boundaries between the traditional sectors of society (public, market, third sector) have been becoming blurred, and for example third sector organizations growingly adapt market sector oriented approaches and practices. The effects of this development to art organizations, culture sector in general and to society as a whole are still poorly understood. The research focuses on arts and culture festival organizations in Finland and uses both qualitative and quantitative data and methods in order to describe and explain the observed phenomenon.

E-mail: minna.ruusuvirta@jyu.fi

Twitter: @mruusuvirta


 

skouras.jpg

Fotis Skouras

 

The contradicting notions of Culture in the common urban space. Narrating the cases of Guggenheim Helsinki and Restaurant day.

Aim of my research is to highlight the contradicting notions of contemporary cultural field in Helsinki by examining differing policies, practices and techniques which coexist and compete in today's public urban space. It has as main areas of study the  Helsinki Guggenheim plan and the initiative of Restaurant day. The project has interdisciplinary content and it combines narratology, social and cultural policy research, urban sociology and the theory of commons.  The examination deals with the construction of the contemporary culture within the urban common space  and it is linked with a broad research stream regarding the urban commons and particularly with the work of  Henry Lefebvre.

E-mail: fskouras@gmail.com


 

tuukkanen.jpg

Johanna Tuukkanen

 

Curatorial practices in the context of new genre public art

FM Johanna Tuukkanen tutkii väitöskirjassaan uuteen julkiseen taiteeseen liittyviä kuratoriaalisia käytäntöjä sekä uuden julkisen taiteen ja julkisen tilan välistä vuorovaikutussuhdetta kuraattorin näkökulmasta. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa viiden kansainvälisen ja suomalaisen tapauksen kautta tuotetaan uutta tietoa ja ymmärrystä kuratoinnin uudelleen määrittelyistä ja sen muuttuneista käytännöistä. Lisäksi tutkimuksen tavoite on kuraattorin näkökulmasta analysoida ja tuottaa uutta tietoa uuden julkisen taiteen ja julkisen tilan välisestä vuorovaikutussuhteesta.

Tuukkasen tutkimus on monitieteistä ja -menetelmällistä linkittyen kulttuuripolitiikan, taiteen tutkimuksen, taidekasvatuksen ja sosiologian alueille. Hän hyödyntää arkipäivän käytäntöjä tarkastelevia teorioita ja tilan tuottamiseen liittyvää tutkimusperinnettä taiteen tutkimuksessa.

Keskeiset käsitteet: kuraattori, uusi julkinen taide, julkinen tila, tila, epä-representationaalinen teoria, performatiivisuus, sosiaalisuus, kuratoriaalinen käänne.

 

MA Johanna Tuukkanen researches curatorial practices of new genre public art and the dialogue between new genre public art and public space from the point of view of the curator. Through 5 cases, both international and Finnish, she contributes to the conversation about redefining curation and its current practice. Tuukkanen’s research is multidisciplinary and multi-methodological relating to cultural policy, art education, art studies and sociology. The context of new genre public art brings up the question of the social, space and the everyday. Tuukkanen utilizes theories focusing on everyday practices and research traditions of space production in art studies which brings a multidisciplinary viewpoint to this research.

Key concepts: curator, new genre public art, public space, space, non-representational theory, performativity, social, curatorial turn.

Phone: +358 40 7429091

E-mail: johanna@tuukkanen.net


 

viitahuhta.jpg

Taneli Viitahuhta

 

From commons to commodification - Cultural politics of free improvisation in music

Kulttuuripolitiikan poikkitieteellinen väitöskirjatutkimukseni käsittelee kulttuurin ja erityisesti kokeellisen taiteen teknisiä ja tuotannollisia muutoksia myöhäiskapitalistisessa tietoyhteiskunnassa. Tutkimukseni empiirinen kiintopiste on kokeellisen musiikin traditio, joka tunnetaan vapaan improvisaation nimellä. Tarkastelen aihetta neljän näkökulman kautta, joista kukin vastaa yhtä väitöskirja-artikkelia: 

1) vapaa improvisaatio 1960-luvun kontekstissa: teosmuoto, tekijyys ja soittotekniikat 

2) vapaa improvisaatio 2000-luvun kontekstissa: uudet teknologiat, immateriaalisuus ja brändääminen 

3) vapaa improvisaatio yhteistuotannon ja yhteisresurssien (commons) teorian valossa 

4) vapaa improvisaatio taiteen tavaramuotoistumista (commodification) koskevan teorian valossa

Tutkimus kontribuoi keskusteluun taiteiden roolin ja tekijyyden kehityksestä jälkiteollisen tietoyhteiskunnan murroksessa. 

 

My PhD research is trans-disciplinary venture that deals with technical and productive changes of culture and especially experimental arts in late capitalist information society. Empirical focus of my work is the tradition of experimental music known as free improvisation (or free improv). My aim is to scrutinise this subject through the following viewpoints, each corresponding broadly to one of my PhD articles:

1) Free improvisation in the context of 1960's: critique of work of art, authorship and playing techniques

2) Free improvisation in the context of 2000's: new technologies, immateriality and branding

3) Free improvisation in the light of the theory of the commons 

4) Free improvisation in the light of the theory of commodification

I hope to contribute to discussions concerning the role of the arts and the change in its techniques and authorship in the post-industrial information societies.

Phone: 0415461856

E-mail: taneli.viitahuhta@gmail.com