21.10.2005

Terveyttä kulttuurista

Doris Laine-Almi
Esitys Kulttuurienergiaa! - seminaarissa
Jyväskylän yliopisto 20.11.2003


TERVEYTTÄ KULTTUURISTA


UNESCO nimesi 1988-1997 Kulttuurikehityksen vuosikymmeneksi. Jo seuraavana vuonna käynnistyi  Arts in Hospital -projekti, joka myöhemmin täällä Pohjolassa sai nimekseen Terveyttä kulttuurista - Kultur ger hälsa.

Terveyttä kulttuurista - hankkeen lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä. Kulttuurin avulla voidaan vaikuttaa ihmisen psyykkiseen, sosiaaliseen ja jopa fyysiseen hyvinvointiin ja kuten professori Johannes Lehtonen eräässä seminaarissa totesi, ”Kulttuurin alkio, ensimmäinen mielikuva kaikessa luovuudessa syntyy aivan elämän alussa. Ihminen ei vain tuota taidetta, vaan taide on osa ihmisen minuutta. Tämä tekee ymmärrettäväksi, miksi kulttuurilla on niin suuri vaikutus ihmiseen terveyttämme myöden. Siksi, että se on osa alkuperäistä minuuttamme. Ei erillinen eikä ulkoinen ilmiö”

Terveyttä kulttuurista hankkeen päätavoite on kokeilla kulttuurin ja taiteen  vaikutusmahdollisuuksia terveyden edistämiseen, sekä ehkäisevään, että kuntouttavaan työhön, antaa tietoa jo käytössä olevista menetelmistä, tiedottaa merkittävistä tutkimustuloksista ja näin edistää yleistä hyvinvointia. Taiteella on tässä työssä vielä paljon annettavaa, paljon käyttämättömiä voimavaroja.

Täällä Suomessa on projektia vienyt eteenpäin epävirallinen työryhmä jonka vastuullisina vetäjinä Opetusministeriön ja Taiteen keskustoimikunnan jälkeen on nyt  Suomen Mielenterveysseura Työryhmä julkaisee lehteä taiteen, kulttuurin ja ympäristön terveysvaikutuksista. Lehti on nimeltään KOE.

Myös yhteistyötä pohjoismaisella tasolla on ollut aina ensimmäisestä 1994 Hanasaaressa pidetystä konferenssista lähtien. Yhteistyötä pyrkii kehittämän työryhmä, jossa on ollut toistaiseksi edustajia Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Ryhmä haluaa vakinaistaa toimintaansa , toistaiseksi se ei ole siinä onnistunut. Kuitenkin projektia tärkeänä pitävä työryhmä on voinut kehittää toimintaa järjestämällä seminaareja ja konferensseja eri puolilla Pohjolaa, vaihtamalla tietoja tutkimustuloksista, sekä informoimalla eri maissa toteutetuista onnistuneista projekteista. Jotta asioista voitaisiin tehokkaasti tiedottaa ja jatkossakin tehdä kiinteää yhteistyötä täytyy projekti voida vakinaistaa. Pohjola valiokunnan suomalainen edustaja Pehr Löv onkin tehnyt asiasta aloitteen Pohjoismaiselle ministerineuvostolle Valitettavasti asia ei ainakaan vielä ole edennyt päätöksen tasolle.

Miksi asia on niin tärkeä? Siksi, että yhdessä toimimalla voimme hyödyntää muissa maissa  tehtyjä tutkimuksia , samasta asiasta kiinnostuneet tutkijat voivat tehdä yhteistyötä. Hyvät projektit voidaan toistaa useanmassa paikassa ja niitä voidaan kehittää yhdessä. Kaikkien ei myöskään tarvitse tehdä samoja virheitä .ja näin säästyy resursseja ja inhimillisiä voimavaroja.

Yhtenä tavoitteena on ollut päättäjiin vaikuttaminen kiinnittämällä huomiota eri puolilla maailmaa tehtyihin tutkimuksiin taiteen ja kulttuurin merkityksestä yhteiskuntamme jäsenten hyvinvoinnille, sekä luoda yleensäkin myönteisempää ilmapiiriä taiteille ja kulttuurille Monet tutkimukset ovat osoittaneet kuinka suurimerkitys taide-elämyksillä ja kokemuksilla on niin ihmisen fyysiselle kuin psyykkiselle hyvinvoinnille.

Musiikin rauhoittavasta vaikutuksesta olemme tieneet jo pitkään, sen olemme voineet kokea monesti itsekin. Uudet mm. Ruotsissa tehdyt kokeilut ja mittaukset, ovat osoittaneet, että rasituksen yhteydessä soitetulla klassisella musiikilla on verenpainetta alentava vaikutus, samoin se vähentää maitohappojen kerääntymistä lihaksiin.

Taiteen alueella musiikki onkin se ala jolla on ehkä tehty eniten tutkimustyötä. Joskus näitä tietoja hyödynnetään myös markkinoinnissa. Kaikkihan me olemme voinneet todeta kuinka tavarataloissa soitetaan usein musiikkia, jotta ihmiset viihtyisivät siellä ja näin myös ostaisivat enemmän. Nuorison suosimissa kaupoissa soi aina heille tuttua musiikkia. Joissakin ihmisissä jatkuva musiikin soiminen saattaa myös aiheuttaa ärtymystä.

Ruotsalaisten laaja tutkimustyö taiteen merkityksestä on tuottanut monia mielenkiintoisia tuloksia. Tutkimuksen tekijä on Lars -Olov Bygren ja työ ollut laajin tällä alueella. Tutkimukseen osallistui runsas 12.000 ruotsalaista ikäryhmä 16-74 , heitä haastateltiin kulttuuri tottumuksista ja yleensäkin elämän tavoista kerran vuodessa yhdeksän vuoden ajan, tähän liittyi myös säännöllinen  terveystarkastus. Tutkimustulos osoitti, että ne henkilöt jotka osallistuivat kulttuuritapahtumiin elivät pidempään ja myös terveempinä. Tulos oli sama naisten ja miesten kohdalla. Tulokset osoittivat myös, että kulttuuriin osallistumalla ihmiset loivat sosiaalisia yhteyksiä ja näiden kautta elämän laatu myös parani. Kaikki asioita jotka vaikuttavat yleiseen hyvinvointiimme.

Voidakseen selvitä tämän päivän stressaavassa ajassa, tarvitsemme sosiaalisia kommunikoivia taitoja . Varsinkin taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien, sekä lasten ja nuorten tulee saada mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumiin., se olisi tie omaan luovuuteen , luovuuteen jota tarvitaan kaikilla aloilla. Kulttuurin avulla voidaan myös vastustaa kaupallisuuden negatiivista vaikutusta.

Norjassa tehty tutkimus on osoittanut, että henkilöt jotka ovat sosiaalipalvelujen suurkuluttajia käyttävät harvoin kulttuuripalveluja.  Näin ollen voisi todeta, että panostamalla kulttuuriin ja taiteeseen yhteiskunta voisi säästää sosiaalikuluissa ja luoda terveemmän- ja onnellisemman yhteiskunnan.

Yhdyn mielelläni Taiteen keskustoimikunnan pääsihteerin Jarmo Malkavaaran KOE -lehdessä olleeseen toteamukseen:   ”Taide-elämän osaamisen syventämiseksi vaaditaan taiteilijoiden toimintaedellytysten parantamista saattamalla ne verrannollisiksi tieteenharjoittajien edellytysten kanssa”.
 

Doris Laine-Almi
”Terveyttä kulttuurista-Kultur ger hälsa” Pohjoismaisen työryhmän puheenjohtaja