17.01.2012

Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Alla on Kuulto-projektin ideahausta usein esitettyjä kysymyksiä vastauksineen. Vastaukset ovat osittain suuntaa antavia, koska ennen ideahaun loppumista on vaikea tietää tarkasti, miten prosessi etenee. Tähän  vaikuttaa etenkin hakemusten määrä.

 

HAKIJA

K: Kuka voi olla hakija?

V:  Hakija voi olla kunta mutta yhtälailla yhdistys tai yrittäjä. Tärkeää on, että hakija tekee yhteistyötä ainakin yhden kunnan kulttuuritoimen kanssa ja kunta on sitoutunut hankkeeseen.

K: Voiko yli 15 euron kunta olla hakijana / kumppanina?

V:  Haku on suunnattu erityisesti kunnille, jotka käyttävät yleiseen kulttuuritoimeen 0-15 euroa/asukas, koska toimintakokeilujen päätavoite on parantaa saatavuutta ja saavutettavuutta. Tästä huolimatta yli 15 euroa yleiseen kulttuuritoimeen käyttävä kunta voi olla toimintakokeilussa hakija tai yhteistyökumppani, kunhan se tekee yhteistyötä kuntien kanssa, jotka käyttävät yleiseen kulttuuritoimeen 0-15 euroa.

K: Pitääkö hakijan olla ideahakuvaiheessa virallinen hakija tai lopullinen hakija?

V:  Tämä ei ole välttämätöntä, mutta prosessia helpottaa, jos jo ideahakuvaiheessa hakija on sama kuin seuraavassakin vaiheessa.

 

RAHOITUS

K: Mitä tarkoittaa ideahaussa mainittu omarahoitusosuus ja kuinka paljon sen pitää olla?

V: Vvaltionavustuslainsäädännön mukaan avustus ei voi kattaa kokonaan toimintakokeilun menoja, ja tämän vuoksi myös hakijan yhteistyökumppaneineen on katettava osa menoista. Omarahoitusosuutta ei ole määritelty, mutta usein käytäntö on, että omarahoitusosuus on vähintään 15% menoista.

Koska haku ja toimintakokeilujen käynnistys tapahtuvat kesken budjettivuotta, ei voida olettaa että koko omarahoitusosuus olisi puhdasta rahaa, vaan se voi olla myös nk. virtuaalirahaa eli esim. tilakustannuksia, palkka- tai talkootyötä.

K: Kuinka yksityiskohtainen budjetin pitää olla tässä vaiheessa?

V:  Budjetin on hyvä kertoa, mihin rahaa haluttaisiin käyttää: esim. palkkoihin, tilakustannuksiin, ostopalveluihin (mihin).  Ideahakuvaiheessa budjetin  voi olla suuntaa antava.

K: Kuinka paljon voi olla toimintakokeilun maksimibudjetti?

V:  Yhdelle hankkeelle myönnettävää maksimiavustusta on vaikea määritellä tässä vaiheessa. Arvio on, että maksimibudjetti liikkuu muutamassa kymmenessä tuhannessa eurossa.

K: Onko eduksi vai haitaksi, jos hankkeelle tulee myös muuta ulkopuolista rahoitusta?

V:  Muu rahoitus on hyvä mutta ei välttämätön asia. Kuulto-projektin yksi tavoite on myös monipuolisten rahoitusmallien löytäminen.

K: Onko jotain mihin avustusta ei kannata hakea?

V:  Avustukset ovat tarkoitettu ensisijaisesti toimintaa varten ja siksi investoinnit eivät kuulu avustuksen piiriin.

 

IDEAHAKUPROSESSI

K: Kuinka monta hanketta pääsee seuraavaan vaiheeseen?

V:  Arvio on, että noin 20.

K: Mitä seuraava vaihe, jatkokehittely, tarkoittaa?

V:  Ideahaun jälkeen Kuulto-projektin asiantuntijaryhmä valitsee jatkoon pääsevät hankkeet. Samalla katsotaan voiko esim. samalta alueelta tulleita hankeideoita tai muuten samankaltaisia hankkeita yhdistää. Hakijan kanssa voidaan myös neuvotella hakemuksen osatoteuttamisesta.

Tässä vaiheessa keskustellaan hakijoiden kanssa myös siitä, kuinka he voisivat toteuttaa kokeilua yhdessä  alueensa asukkaiden/asukasryhmien kanssa

K: Kuka päättää jatkokehiteltävistä hankkeista ja rahoitettavista hankkeista?

V:  Kuulto-projektin asiantuntijaryhmä päättää jatkokehiteltävistä ideoista ja tekee myös esityksen rahoitettavista hankkeista Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle.

K: Kuinka monta hanketta Kuulto rahoittaa?

V:  Arvio on, että hankkeita on vähemmän kuin jatkokehittelyyn päässeiden hankkeiden lukumäärä.

K: Mikä on hankkeiden toiminta-aika?

V:  Tavoite on, että toimintakokeiluhankkeet saisivat päätökset toukokuun 2012 alussa ja voisivat aloittaa toiminnan saman tien. Hankkeita rahoitetaan toukokuuhun 2013 saakka, jonka jälkeen ne jatkuvat omalla rahoituksellaan.

 

ARVIOINTIKRITEERIT

K: Kenelle toimintakokeilut on tarkoitettu?

V:  Toimintakokeilujen päätavoite on parantaa kuntien asukkaiden pääsyä kulttuuritoimintojen pariin, eli parantaa kulttuurin ja taiteen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Esimerkiksi turisteille tarkoitettujen palvelujen kehittäminen ei ole toimintakokeilujen ensisijainen päämäärä, mutta saatavuuden kohentuminen voi hyödyttää myös matkailua Sama koskee alueen taiteilijoiden/toimijoiden olosuhteiden parantamista.

K: Mitä tarkoittaa jatkuvuus/kestävyys?

V:  Ideoiden arvioinnissa arvostetaan sitä, että kokeiltavalla toiminnalla on mahdollisuudet jatkua myös kokeiluvaiheen jälkeen. Tämän vuoksi olisi hyvä, että ideat eivät pohjautuisi sellaisille uusille rakenteille, joita ei ole mahdollista ylläpitää toimintakokeiluvaiheen jälkeen ilman ulkopuolista tukea.

K: Entä innovatiivisuus?

V:  Toimintakokeilujen kautta etsitään uusia malleja, joita voidaan soveltaa myös muilla alueilla, paikkakunnilla. Innovatiivisuus voi tarkoittaa myös aikaisemmin kokeiltujen mallien soveltamista.

K: Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet?

V:  Toimintakokeiluissa lähdetään siitä, että niitä toteutetaan yhdessä kuntien asukkaiden kanssa. Asukkaiden ääni kuuluu kokeilun eri vaiheissa ja vaikuttaa toimintaan.

 

MUUTA

K: Voiko sama hakija jättää ideahakuun monta ideaa?

V:  Kyllä voi, kuitenkin niin että kukin idea on talousarvioineen yhdessä hakemuksessa.

K: Kuinka sitoutuneita yhteistyökumppaneiden pitää olla ideahakuvaiheessa?

V:  Yhteistyökumppaneiden tulisi olla tietoisia hakemusvaiheesta, mutta koska kyseessä on vasta ideahaku eikä varsinainen haku, niin sen suurempaa sitoutumisastetta ei vielä vaadita.