10.12.2015

Härkää sarvista! ja Etteepäi elävä mieli -hankkeet, Luumäki

Virve ja Jari Niiranen.jpg

Kulttuuripalvelu Kaiku Ky
Virve Niiranen
p. 050 59 01 583
Jari Niiranen
p. 050 59 01 584

www.kulttuuripalvelukaiku.fi

Kulttuuripalvelu Kaiku Ky on huolehtinut ostopalveluna Luumäen kunnan yleisen kulttuuritoimen palveluista vuoden 2005 alusta lukien.  Ostopalvelut on kilpailutettu säännöllisin väliajoin, viimeksi syksyllä 2015. Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n tarjous vuosille 2016–2018 on hyväksytty vapaa-aikalautakunnassa ja kunnanhallituksessa, valtuuston lopullista päätöstä vielä odotellaan tätä kirjoitettaessa.

Kulttuuritoimeen käytettävä määräraha vuosittain ollut Luumäellän kunnassa hyvin pieni. Jotta silti saataisiin aikaan kehittävää ja kehittyvää toimintaa, on toiminnan suunnittelussa oltava mm. idearikas, joustava, mahdollisimman monet eri tahot huomioon ottava ja yhteistyökykyinen. KUULTO-hanke nähtiin mahdollisuutena kokeilla yhteistyötä suunnitelmallisemmin ja kuntalaisia paremmin kuunnellen. Hankkeen kautta saatiin lisää ajankäytöllisiä ja taloudellisia resursseja kehittämistyöhön.

Toimintaympäristön henkinen kannustavuus merkitsee toiminnan suunnittelussa hyvin paljon; se, miten kulttuuritoimeen ja kulttuuriasioiden kehittämiseen kunnassa suhtautuvat niin virkamiehet, luottamusmiehet, yhdistysväki kuin rivikuntalaisetkin. Luumäellä toimintaympäristö on ollut henkisesti kannustava ja innostava; mitään uutta ideaa ei tyrmätä suoralta kädeltä vaan ideoita pohditaan ja yritetään yhdessä löytää ne keinot, millä asioita voitaisiin viedä eteenpäin. Kuitenkin resurssit tulevat aina vääjäämättä vastaan, olivatpa ne sitten taloudellisia, ajankäytöllisiä tai tiloja koskevia. Niinpä, kun tuli mahdollisuus hakea mukaan KUULTO-hankkeeseen, nähtiin se heti mahdollisuutena kokeilla yhteistyötä suunnitelmallisemmin ja kuntalaisia paremmin kuunnellen ajankäytöllisiten ja taloudellisten lisäresurssien avulla.

Kunta, yritys ja yhdistykset – yhteistyön kehittäminen

Lähtökohtana oli kunnan ja Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n jo voimassa oleva ostopalvelusopimus. Vaikka yhteistyötä oli vuosien saatossa eri tavoin tehtykin myös yhdistysten kanssa, oli se tarkoittanut yleensä kuitenkin sitä, että kulttuuritoimi oli ollut mukana joidenkin muiden kuin kunnan järjestämien tapahtumien toteuttamisessa tukien niitä esimerkiksi ilmoittelukustannuksissa. Muutoin yhteistyö oli aikaresurssien puutteen vuoksi satunnaista, vaikkakin vuosittain toteutettiin kunnan ja Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n toimesta mm. järjestöpalavereja. Näissä palavereissa vaihdettiin kuulumisia ja koottiin tietoa eri tahojen järjestämästä toiminnasta. Jokainen kuitenkin ikään kuin ”puuhaili omissa nurkissaan” kokoontuen vain kerran vuodessa kertomaan ja kuulemaan kuulumiset, mutta varsinainen yhteistyö sekä kunnan ja yhdistysten välillä että yhdistysten kesken oli suhteellisen vähäistä. Yhteistyön kehittäminen nähtiin tärkeäksi myös siksi, että kulttuuritoimeen käytettävien määrärahojen pienentyessä oli löydettävä uusia keinoja saada vähemmillä resursseilla aikaan oikein kohdistettua, laadukasta ja monipuolista kulttuuritoimintaa. 

Haasteena lähtötilanteessa oli se, että edellä mainituilla tahoilla (kunta, yritys, yhdistykset) oli hyvin erilaiset toimintaperiaatteet, joiden sovittaminen yhteen ei välttämättä tulisi olemaan kovin yksinkertaista.  Tarvetta oli jonkinlaiselle yhteistyöelimelle ja koordinaattorille, joka huolehtisi yhteistyön järjestelyistä.

Välitöntä innostusta kulttuuritoiminnan uusiin näkökulmiin

Hankkeen valmistelut aloitettiin suurella innolla. Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:ssä koostettiin ideaa ja kutsuttiin koolle erilaisia suunnittelupalavereja niin kunnan edustajien kuin yhdistysväenkin kanssa.  Alusta saakka oli selvää, että vaikka hakijana olikin Kulttuuripalvelu Kaiku Ky, hanke haluttiin laatia siten, että mahdollisimman laaja joukko kokisi sen omakseen ja saisi vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa siihen, millaiseksi hanke muodostuisi. Tämän vuoksi, ja eri palavereiden lisäksi, hankeideasta myös tiedotettiin avoimesti mm. järjestöpalaverissa ja paikallisessa lehdessä. Hupaisaa olikin, että ajatus uudenlaisesta, laajemman yhteistyön ja uudenlaisten käytänteiden kokeilemisen mahdollistavasta hankkeesta, sai mm. jo juhlavuoden 2012 toteuttamista varten perustetun ns. suunnittelutyöryhmän ajatukset uusille urille ja kun tälle ryhmälle esiteltiin hankeideaa, alkoi sekin jo pohtia, miten esimerkiksi rutiininomaisiksi muodostuneet kansallisten juhlapyhien huomioimiset ja juhlat voitaisiin toteuttaa jotenkin eri tavalla. Siis jo pelkkä mahdollisuus antoi intoa pohtia asioita uusista näkökulmista. Tässä näkyy juuri tuo aiemmin mainittu henkisen kannustavuuden merkitys!

Toimintakokeilun yhteistyöelimeksi koottiin ns. Käskassara- ryhmä, johon alun perin kuului edustajia eri yhdistyksistä, yrityksen edustajat sekä kunnan edustajana sivistystoimenjohtaja. Ryhmän tehtäväksi sovittiin mm. toimiminen linkkinä kuntalaisten ja toimijoiden suuntaan sekä viestin tuominen ns. kentältä; ajatusten ja ideoiden kokoaminen ryhmän kokouksiin käsiteltäväksi. Jo alkuvaiheissaan ryhmän jäsenet kokivat olevansa mukana tärkeässä hankkeessa ja ryhmä muodostuikin hankkeen aikana hyväksi neuvotteluelimeksi. Koordinaattorina toimi yritys Kulttuuripalvelu Kaiku Ky, joka huolehti kokousten koolle kutsumisesta, teki ehdotuksia yhteistyöstä ja toiminnan kehittämisestä, huolehti päätösten toimeenpanosta ja ideoiden viemisestä edelleen kunnan eri toimielinten päätettäväksi ym. eli huolehti Käskassara-yhteistyöryhmän käytännön tehtävistä.

Innostus oli siis syntynyt ja synnytetty! Haasteeksi muodostui innon pitäminen yllä mm. yhdistysväessä, sillä hankepäätöstä ei saatu siinä aikataulussa kuin oltiin odotettu. Sitoutuminen hankkeeseen oli kuitenkin vahvaa sekä kunnassa että Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:ssä  ja koska asioita ja suunnitelmia oli jo viety eteenpäin, oli vakaa päätös myös toteuttaa esimerkiksi hankkeeseen liittyviä tapahtumia siinä määrin kuin se vain suinkin olisi mahdollista rahoituspäätöksestä riippumatta. Toukokuussa saatiin viimein ”valoa näkyviin"; hanke pääsisi alkamaan lähes suunnitellusti! Joitakin asioita jouduttaisiin jättämään pois, mutta joitakin toteutettaisiin joka tapauksessa huolimatta siitä, ettei haettua pienempänä myönnetty rahoitus aivan riittäisikään. Kuitenkin nähtiin mm. kylillä järjestettävien tupailtojen olevan hankkeen tavoitteiden kannalta niin merkitykselliset, ettei niitä haluttu jättää poiskaan, mikä osoittautui myöhemmin erittäin onnistuneeksi ratkaisuksi. Kylillä järjestetyissä tupailloissa kuultiin kylien toiveita ja niitä otettiin huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Kulttuuritapahtumat kokeilujen alustana

Härkää sarvista -hankkeen toimintamalli: kunta järjestää, yritys koordinoi

Härkää sarvista! -hankkeen aikana kehitettiin toimintamalli, jossa päävastuu kulttuuritoiminnan järjestämisestä on edelleen kunnalla, joka kuitenkin ostaa yleisen kulttuuritoimen palvelut ja yhteistyön koordinoinnin ulkopuoliselta tuottajalta, Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:ltä. Yhdistysten ja muiden tahojen yhteyshenkilöistä koottu Käskassara-ryhmä toimii yhteistyöelimenä ja huolehtii yhteistyössä koordinaattorina toimivan yrityksen kanssa tiedon kulkemisesta, ideoiden ja ehdotusten tekemisestä ja kirjaamisesta sekä toiminnan osittaisesta toteuttamisesta.

Koordinaattorina toimiva yritys kutsuu kokoukset koolle, tekee yhteistyötä koskevat toimintasuunnitelmat, huolehtii yhteyksistä alihankkijoihin tarvittaessa ja toteuttaa Käskassaran tekemiä päätöksiä omalta osaltaan. Eri tahot voivat luonnollisesti olla yhteistyössä ja yhteyksissä myös suoraan toisiinsa tai kuntaan. Päällekkäisyyksien välttämiseksi tieto kuitenkin kulloinkin meneillään olevista yhteistyötapahtumista tms. tuodaan myös Käskassaralle ja koordinaattorina toimivalle yritykselle

Yhdistysten koordinointitarve ja uusi hanke

Härkää sarvista! -hanke pääsi asetettuihin tavoitteisiin ja antoi siis jo hyviä eväitä, mutta koska KUULTO -kokeilukausi oli hyvin lyhyt ajatellen pitkäjänteistä kehittämistyötä, oli vaarana, että toiminta jää kesken ennen kuin toimintamalli saadaan vakiinnutettua pysyvämmäksi käytännöksi.   Härkää sarvista! -hankkeen aikana kehittyi myös uusia ideoita toiminnan laajentamisesta koskemaan koko kunnan vapaa-aikatoimea eikä pelkästään ns. kulttuuritoimintaa. Kaivattiin myös yhteistä koko kunnan vapaa-aikatoimea koskevaa ns. vapaata toimintasuunnitelmaa. Koettiin myös, ettei hankkeen aikana ehditty riittävästi poistaa niitä esteitä, joita esim. kylillä asuvilla oli osallistumisessaan kulttuuri- ja muuhun toimintaan.

Kylien tupailloissa oli myös käynyt selväksi, että paitsi että ns. yleinen kulttuuritoimen koordinointi ja kuntalaisten / yhdistysten kuuleminen entistä paremmin oli tarpeellista, myös kylillä kaivattiin pienempimuotoisen, kylän aluetta koskevan yhteistyön uudelleen käynnistämistä ja koordinointia ainakin siihen pisteeseen, että kylän yhdistykset kokisivat itse olemaan valmiita ottamaan jälleen kokonaisvastuun yhteistyön tekemisestä. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että vuosien saatossa yleensäkin yhdistysten toiminta oli vähentynyt, samoin kuin niiden välinen kanssakäyminen. Erilaisia esteitä yhteistyölle oli syntynyt eikä yksikään yhdistys siinä tilanteessa ollut valmis ottamaan vastuuta yhteistyön uudelleen käynnistämisestä peläten mm. liiallista työtaakkaa ja vastuuta. Tässä koettiin, että ulkopuolinen koordinaattori olisi kylälle hyvä apu.

Yhteistyössä Käskassara-ryhmän, kunnan edustajien ja Kulttuuripalvelu Kaikun kesken laadittiin uusi hanke, Etteepäi elävä mieli, johon haettiin ja saatiin avustusta. Käskassara-ryhmä jatkoi toimintaansa sekä ns. itseään täydentävänä että myös kutsu-periaatteella; ryhmään kutsuttiin mukaan kunnan edustajina nuorisosihteeri / vapaa-aikasihteeri, liikunnanohjaaja sekä kirjastotoimen johtaja.  Ryhmässä jatkoivat tai tulivat uusina lisäksi edustukset Eläkeliiton Luumäen yhdistyksestä, Luumäen Käsityökeskuksesta, Luumäkiseurasta, Luumäen Fotokerhosta, Luumäen 4H-yhdistyksestä, MLL Luumäen yhdistyksestä, Luumäen Yrittäjistä, Kirjoittajapiiri Kursiivista, Kangasvarren nuorisoseurasta, Luumäen Sotaveteraaneista, Luumäen Sydänyhdistyksestä, Luumäen Pojat-urheiluseurasta, Kangasvarren martoista ja Luumäen Kansallisista Senioreista.

Tapahtumatoiminta sai jatkoa – tuloksena positiivinen kierre

Etteepäi elävä mieli -hankkeen avulla saatujen lisäresurssien turvin toimintamallia oli tarkoitus kehittää edelleen ja se oli tarkoitus vakiinnuttaa pysyväksi käytänteeksi. Hankkeeseen sisältyi edelleen yhteistyössä järjestettäviä tapahtumia; tapahtumien järjestäminen oli osoittautunut hyväksi työkaluksi, jolla voitiin selvittää yhteistyön sudenkuopat sekä myös se, mitkä seikat vaikuttivat onnistuneen yhteistyön syntymiseen ja sitä kautta edelleen yhteisöllisyyden muodostumiseen sekä toiminnan vakiintumiseen. Oli erittäin hyvä, että toimintaan ei Härkää sarvista! -hankkeen jälkeen tullut katkosta vaan, että rahoitus saatiin välittömästi myös jatkotoimenpiteitä varten. Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n ja Luumäen kunnan välinen ostopalvelusopimus ei olisi antanut resursseja huolehtia yhteistyön tiiviistä kehittämisestä tarpeen vaatimassa mittakaavassa mm. siksi, että työaika oli tuossa sopimuksessa rajattu ainoastaan 80 työpäivään, jotka oli tarkoitus käyttää kunnallisten tapahtumien toteuttamiseen ja niihin liittyviin palavereihin ja muihin järjestelytehtäviin.

Osa tapahtumista, joita Etteepäi elävä mieli -hankkeen aikana toteutettiin, oli kehitetty Härkää sarvista! -hankkeen aikana. Nyt uuden hankkeen aikana päästiin testaamaan ikään kuin yhteistyön osalta paranneltuja versioita tapahtumista ja kehittämään yhteistoimintaa edelleen. Kehitystyö näkyi selvästi; aiempien kokemusten ja palautepalaverien pohjalta tehdyt muutokset olivat toimivia, yhteistyötä osattiin tehdä ja vastuuta omasta osuudesta kantaa entistä paremmin. Kaikki kehittyminen näkyi myös yleisöpalautteessa, joka lähes poikkeuksetta kaikkien yhteistyötapahtumien osalta oli erittäin kiittävää ja kannustavaa. Kehittyminen näkyi myös siinä, että kun kaikki tahot huolehtivat sovitusti jaetuista tehtävistä, ei minkään tahon taakka tuntunut yhdistysväestä kasvavan liian suureksi vaan päinvastoin; intoa oli heti suunnitella jo seuraavaa yhteistyötapahtumaa! Oltiin saatu aikaan ikään kuin positiivinen kierre; onnistuneet toiminnat ja tapahtumat  sekä yhdessä saatujen yhteisöllisten kokemusten jakaminen sekä positiivinen yleisöpalaute kannustivat uuteen toimintaan ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen oli kivaa ja sen lisäksi annettiin mukavia kokemuksia myös eri tapahtumiin paikalle saapuneelle yleisölle ja osallistujille!

 

Jatkuvuutta hankkeen jälkeen

Yhes enemmän -messut

Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa, ja vaikka Luumäen kunnalla ei ollut mahdollisuutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa osoittaa lisäresursseja, joilla toimintaa olisi jatkettu, päättivät Kulttuuripalvelu Kaiku Ky ja Käskassara-ryhmä kuitenkin jatkaa edelleen hyväksi osoittautunutta käytäntöä siinä mittakaavassa kuin se olisi mahdollista. Yhdistysten kanssa järjestettiin mm. keväällä 2015 Yhes enemmä -yhdistys- ja harrastemessut. Näiden messujen lähtökohta oli se, että haluttiin osoittaa, miten paljon pienessäkin kunnassa on toiminta- ja harrastusmahdolisuuksia. Luumäen kunta antoi messuille tilat Taavettihallista ja maksoi lehti-ilmoituksen sekä julisteet, Kulttuuripalvelu Kaiku Ky huolehti yhdistysväen kanssa käytännön toimista ja järjestelyistä talkoovoimin.

 

Elpyvä kylätoiminta ja uusi toimintasuunnitelma

Samoin muitakin tapahtumia on järjestetty edelleen yhteistyössä ja Käskassara-ryhmä kokoontuu säännöllisesti pohtimaan myös uusia ideoita. Tällä hetkellä suunnitellaan jo mm. juhlavuoden 2017 tapahtumia, joihin on päätetty sisällyttää ainakin Yhes enemmä -messut, jotka kevään 2015 palautepalaverissa päätettiinkin toteuttaa joka toinen vuosi. Hankkeiden vaikuttavuus on nähtävissä edelleen myös mm. Kangasvarren kylällä, jossa elpynyt yhteistyö on synnyttänyt muutakin toimintaa kuin yhteisen, vuosittaisen kesätapahtuman; kylällä järjestetään tätä nykyä kaikenlaista omaehtoista harrastustoimintaa ja tänä syksynä siellä on mm. alkanut aikuisten näytelmäkerho, jota on yritetty muutoin käynnistää jo usean vuoden ajan.

Syksyllä 2013 ensimmäisen kerran laadittu, koko vapaa-aikasektoria koskeva toimintasuunnitelma, laadittiin myös vuotta 2015 varten. Toimintasuunnitelma on tarkoitus tehdä myös vuodelle 2016.

Luumäen toimintamalli tarpeellinen ja toimiva

Etteepäi elävä mieli -hankkeen ehdoton ansio oli se, että sen avulla osoitettiin Luumäen toimintamallin tarpeellisuus ja toimivuus käytännössä ja saatiin toiminta vakiinnutettua pysyväksi käytänteeksi. Yhteistyö lisääntyi ja selkiytyi, talkooapuakin annettiin myös muille kuin omalle yhdistykselle. Tiedonkulun koettiin parantuneen huomattavasti, samoin kunnan eri toimielinten ja yhdistysten lähentyneen keskenään. Myös kuntalaisten ja yhdistysten mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan jo suunnitteluvaiheessa koettiin parantuneen huomattavasti. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen asiat koettiin yhteisiksi, niitä pohdittiin laajemmalla porukalla ja ratkaisuja erilaisiin asioihin etsittiin innovatiivisilla tavoilla. Yhteisöllisyys lisääntyi. Tärkeää toiminnan kehittymiselle oli sekin, että eri tehtävät yhteistyötapahtumissa pystyttiin jakamaan siten, ettei minkään yhdistystahon taakka kasvanut liian suureksi kantaa.

Se, että toiminnassa on mukana yritys, on koettu myös hyväksi; yrityksellä on käytettävissään erilaisia yhteistyötahoja ns. perinteisten lisäksi omissa verkostoissaan ja toisaalta yritys pystyy ketterämmin ja joustavammin huolehtimaan joistakin tehtävistä, kuin ns. perinteinen lautakunta. Kaiken edellytyksenä on, että vaikkakin yhteistyössä on mukana hyvin erilaiset toimintaperiaatteet omaavia tahoja, toimijoiden kesken vallitsee luottamus, toiminta on avointa ja keskustelevaa sekä myös vastavuoroista ja toinen toistaan auttavaa ja tukevaa. Koordinaattorilta vaaditaan lisäksi laaja-alaisuutta ja innostuneisuutta yhteisten asioiden kehittämiseen.

Tapahtumakokeilusta vakiintuneisiin käytänteisiin

Edellä mainittu ns. positiivinen kierre on jatkanut kasvuaan lumipallomaisesti; vaikka varmasti myös Luumäellä oli tahoja, jotka suhtautuivat tällaiseen toimintaan kriittisesti ja epäilevästi, on yhä jatkuva ja kasvava yhteistyö sekä yhteistyössä mukana olevien ja olleiden positiivinen ja kehuvakin suhtautuminen yhteistyöhön ja toimintaan itsessään osoittanut myös epäilijöille pikkuhiljaa sen, että toiminnalla on merkitystä. Tärkeää onkin, että toiminnan keskeiset tahot jaksavat pienistä vastoinkäymisistä, määrärahojen pienentämisistä tai epäilijöistä huolimatta uskoa toimintaan ja kannustaa ja innostaa muita edelleen. Tässä korostuu Käskassaran ja koordinaattorin rooli.

Kaiken kaikkiaan sekä Härkää sarvista! -kokeilulla että Etteepäi eävä mieli -hankkeella oli ratkaiseva merkitys toimintamallin kehittämiseen sekä sen vakiintumiseen pysyväksi käytänteeksi. Jatkossa haasteeksi muodostuu joka tapauksessa talous; mikäli kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaa ei mielletä riittävän tärkeäksi ja määrärahoja edelleen pienennetään, katoavat nykyisenkin kaltaiset toimintaedellytykset, jotka nekään eivät tällä hetkellä ole kovin suuret. Kulttuurin ja vapaa-aikatoiminnan merkitys hyvinvoinnille tulisi kuitenkin nähdä niin suurena, että siihen kannattaa ja tulee satsata myös jatkossa.