10.12.2015

ILOA KULTTUURISTA -toimintakokeilu Seinäjoella

Aila_Taivalmäki_Seinäjoki.jpg

Aila Taivalmäki
Kulttuurisihteeri
Seinäjoen kaupunki, kulttuuripalvelut
p. 06 41 67 335 ǀ 050 36 10 402
aila.taivalmaki(a)seinajoki.fi

Aallon kirjasto
Koulukatu 21
PL 215, 60100 SEINÄJOKI
www.seinajoki.fi/kulttuuri

Toiminnan taustaa

Toimintakokeilun taustalla oli vuosina 2010–2012 toteutettu Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittama Seinäjoen kylien kulttuuritoiminnan koordinoinnin kehittämishanke Tulisielut. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kulttuuripalvelujen tarjontaa Seinäjoen kylissä parantamalla yhteistyötä ja kehittämällä uusia toimintatapoja. Hankkeen toiminta kohdistui kaikkiin kylissä asuviin ihmisiin, mutta pääpaino oli lasten, nuorten ja lapsiperheiden toiminnan lisäämisessä.

Iloa kulttuurista -toimintakokeilussa halusimme jatkaa ja vahvistaa Tulisielut hankkeen aikana hyvin alkuun lähteneitä käytäntöjä. Toimintaa haluttiin myös laajentaa kattamaan koko kaupungin aluetta, ja ennen kaikkea ajatuksena oli kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja kulttuuripalveluiden parantaminen käyttäjäpalautteen perusteella. Toimintakokeilun painopisteeksi kirjasimme asiakasfoorumitoiminnan, jonka tarkoituksena oli antaa palveluiden käyttäjille mahdollisuus osallistua kulttuuripalvelujen suunnitteluun. Ideana oli sellaisen kokonaisuuden rakentaminen, joka tarjoaa kulttuuria koko väestöryhmälle tukemalla osallistamista, osallistumista ja saavutettavuutta sekä madaltaa kynnystä kulttuurin äärelle.

Matalan kynnyksen toimintaa ikäihmisille

Aloitimme kokonaisuuden rakentamisen vanhustyöstä. Suunnittelimme kansalaisopiston, vanhuspalvelujen ja vanhustyötä tekevien järjestöjen kanssa vapaaehtoistoimijoille suunnatun harrastajaystäväkoulutuksen. Tavoitteena oli saada Ylistaron ja Peräseinäjoen alueelle henkilöitä, jotka piristävät kotona asuvia ikäihmisiä sekä tukevat ja kannustavat heitä harrastusten ja kulttuurin pariin. Peräseinäjoelle emme saaneet osallistujia, mutta koulutus toteutui Ylistarossa keväällä 2012 ja osallistujia oli 13. Koulutuksen päätyttyä kävi kuitenkin niin, että osallistujista kukaan ei ollut halukas lähtemään harrastajaystäväksi. Pelättiin muun muassa sitä, että jos ystävyyden kohteeksi valittu henkilö pyytäisi tekemään kodinhoitoon liittyviä askareita, joista olisi vaikea kieltäytyä. Etenkin jos kohde sattuisi olemaan tuttu henkilö, mikä pienellä paikkakunnalla on hyvin todennäköistä. Vastuuseen liittyvät kysymykset käytiin koulutuksessa läpi, mutta siitä huolimatta suurin pelko ystäväksi ryhtymisessä oli kuitenkin se, että kuka on vastuussa, jos jotakin ikävää sattuu.

Asiaa ei ole unohdettu vaan se on säännöllisesti noussut esiin eri yhteyksissä. Seinäjoella on parhaillaan meneillään laaja-alainen kulttuurisen vanhustyön hanke, jossa kulttuurikaveritoiminnan kehittäminen otetaan yhdeksi kehittämiskohteeksi.

Tulisielut-hankkeen aikana totesimme, että reuna-alueilla oli erinomaisia tiloja erilaisen toiminnan järjestämiseen. Näitä ovat koulujen lisäksi päiväaikaan tyhjillään olevat nuorisoseurojen talot sekä kylätalot. Kulttuuripalvelujen saavutettavuutta lähdettiin lisäämään Ylistaron ja Peräseinäjoen kyliin erityisesti ikäihmisille suunnattujen kulttuurikerhojen muodossa. Kerhojen ohjelmatarjonta oli matalan kynnyksen toimintaa pullakahveineen, mutta tästä huolimatta kerhoihin oli vaikea saada osanottajia. Yhdeksi ongelmaksi osoittautui ikäihmisten kulkeminen syrjäisiin kerhopaikkoihin. Kuljetusongelmaan olimme etukäteen ajatelleet saavamme avun harrastajaystäviltä. On myös todettava se, että ikäihmisille on tarjolla paljon erilaista toimintaa muun muassa seurakunnan ja eläkeläisjärjestöjen toimesta, joten suurin virkistyksen tarve on heillä, jotka ovat sidottuja koteihin ja laitoksiin.

Kulttuuri- ja nuorisopalvelut ovat usean vuoden ajan järjestäneet kesäaikaan kulttuurihurautus -taidetyöpajoja reuna-alueiden lapsille. Toimintakokeilun aikana aloimme kokeilla taidepajojen viemistä myös vanhusten palvelutaloihin. Toiminta sai erittäin positiivisen vastaanoton ja se jatkuu edelleen vahvana. Palvelukeskukset ovat ottaneet taidepajat omakseen ja niiden varaaminen alkaa jo hyvissä ajoin keväällä.

Palvelukeskusten hoitohenkilöstölle järjestettiin syksyllä 2012 Tanssinportaat-koulutuskokonaisuus yhteistyössä vanhustyön ja kansalaisopiston kanssa. Koulutukseen osallistui 16 työntekijää Seinäjoen alueen palvelukeskuksista. Jatkokoulutus järjestettiin palvelukeskuksissa, missä opittuja asioita saatiin kokeilla käytännössä kohderyhmän kanssa. Koulutus sai innostuneen vastaanoton, mutta sitä emme tiedä saatiinko toiminta juurrutettua palvelukeskuksiin. ”Jälkihoito” jäi valitettavasti tekemättä, koska toimintakokeilun päättymisen myötä poistui käytettävissä ollut työntekijäresurssi.

Monialaista yhteistyötä kyliin ja järjestökentälle

Tulisielut-hankkeessa viriteltiin idea monialaisella yhteistyöllä toteutettavasta matalan kynnyksen Kyläkarnevaali-tapahtumasta. Halusimme nostaa esiin aktiivisia kyliä ja kunkin kylän omaleimaista  toimintaa sekä esitellä kaupungin asukkaille reuna-alueiden idyllisiä kokoontumis- ja tapahtumapaikkoja. Toimintakokeilun aikana tapahtuma järjestettiin Ritarin kotimuseolla Ylistarossa 2012 ja Sampolan nuorisoseurantalossa Peräseinäjoella 2013. Ohjelmaa oli tarjolla kaikenikäisille, joista esimerkkinä työnäytökset, vanhojen ajoneuvojen esittelyt, kädentaitotyöpajat ja näyttelyt.

Kyläkarnevaalitoiminta jatkuu edelleen ja kolmelle seuraavalle kesälle on jo tiedossa tapahtuman järjestävä yhdistys. Kyläkarnevaalin ohjelman tuottaa järjestelyvastuussa oleva kyläyhdistys. Vastaamme kulttuuripalveluissa tapahtuman markkinoinnista ja annamme yhdistykselle viidensadan euron porkkanarahan vaivanpalkaksi. Tapahtuman tuottaminen tukee omaehtoista toimintaa ja osallistaa mukaan suuren joukon kylän asukkaita.

Tulisielut-hankkeen peruja oli myös Järjestöfoorumi, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa eri toimijoiden tapaaminen, kuulumisten vaihtaminen sekä yhteistyön lisääminen.  KUULTO-toimintakokeiluun liittyvä foorumi järjestettiin Seinäjoen Rytmikorjaamolla vuoden 2013 alussa. Ohjelmassa oli Liiverin toiminnan esittely, Voimaa verkostoista -luento , yleistä keskustelua yhteistyön tarpeellisuudesta sekä toimintakokeilun ja tulossa olevan luotainkokeilun esittelyä.  Tilaisuus sai positiivista palautetta ja yleisesti todettiin, että eri toimijoiden välistä yhteistyötä pitäisi olla enemmän. Järjestöfoorumitoimintaa emme ole pystyneet jatkamaan, koska toiminnan sisältöjen suunnittelu ja kehittäminen vaatisi työntekijäresursseja.

Vuorovaikutusta kaupungin asukkaiden kanssa

Toimintakokeilun painospisteeksi olimme alun perin suunnitelleet asiakasfoorumitoiminnan järjestämistä. Tavoitteena oli, että annamme palvelujen käyttäjille mahdollisuuden osallistua kulttuuripalvelujen suunnitteluun. Asiakasfoorumitoiminnan sijaan päätimme lähteä kokeilemaan kulttuuriluotain -menetelmää, josta ainakin yhdessä toimintakokeilukunnassa oli saatu hyvää palautetta. Luotainkokeilun tavoitteena oli toimia ensimmäisenä askeleena kaupunkilaisten kuulemisessa ja etsiä tapoja toimia vuorovaikutteisemmin.

Kokeiluun haettiin osallistujia lehti-ilmoittelulla. Kokeilu käsitti kaikki vapaa-aikapalvelujen sektorit ja näiden lisäksi mukana oli myös Ikäkeskus. Mukaan ilmoittautui 26 henkilöä. Luotaajille annettiin noin kuukaudeksi materiaalikassi, joka sisälsi muutaman erilaisen luovan tehtävän sekä ohjeet ja tarpeiston niiden tekemiseen. Luotaajat kertoivat tehtävien avulla omia tuntemuksia ja mielipiteitä kaupungin palveluista sekä esittivät kehittämisideoita. Materiaaleja palautui helmikuun 2013 lopusta maaliskuun puoleen väliin saakka 16 kokeiluun osallistuneelta luotaajalta. Materiaalia saatiin eri-ikäisiltä ja kaupungin eri puolilla asuvilta. Yli puolet osallistujista palautti materiaalit, tehtävien tekemiseen oli panostettu ja kertynyt materiaali oli sellaista, että sitä on mahdollista hyödyntää palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Näin ollen kokeilua voitiin pitää onnistuneena.

Nuorten kanssa toteutettiin oma luotainkokeilu kahdessa nuorisotilassa. Kokeiluun osallistui 16 yläasteikäistä nuorta. Nuoret tekivät ryhmissä aarrekartan omaa hyvinvointiaan edistävistä asioista ja kiinnostuksen kohteista. Nuoret eivät innostuneet aarrekartasta, mutta sen sijaan post it lapuilla tehtävä palvelujen kehittämistä koskeva tehtävä sai innostuneemman vastaanoton. Nuorten toiveet liittyivät hyvin pitkälti nuorisotiloihin ja niissä järjestettävään toimintaan.

Vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa haettiin myös uudessa Apila-kirjastossa järjestetyssä asiakasillassa. Illan aikana esiteltiin musiikin lomassa kulttuuripalvelujen toimintaa, omaehtoista toimintaa aktiivisen kaupunkilaisen näkökulmasta sekä luovien alojen yritystoimintaa.

Ikäihmisten palautetta ja toiveita kuultiin elokuvateatteri Bio Marilynin senioreiden elokuvapäivien yhteydessä tehdyssä kyselyssä. Kysyimme ikäihmisten vapaa-aikapalvelujen tapahtumiin osallistumisesta. Johtopäätöksenä kyselyn vastauksista todettiin, että sisältö ja tapahtumapaikan sijainti ovat merkittävimmät tekijät, kun tehdään päätöstä tapahtumaan lähtemisestä. Vaikka tiedotusmahdollisuudet kasvavat koko ajan, hakevat eläkeläiset tiedon silti ensisijaisesti lehdestä. Parhaita päiviä ikäihmisille suunnatuille tapahtumille ovat arkipäivät ja päiväajat. Suosituimpina aktiviteetteina mainittiin erilaiset musiikkitapahtumat sekä teatteri. Onnistuneen tapahtuman tärkeänä elementtinä ikäihmisten mielestä oli se, että asiakkaalle jää hyvä mieli.

Vuorovaikutteista toimintaa kaupunkilaisten kanssa oli tarkoitus jatkaa, mutta kaupungin määräahojen säästötoimenpiteistä johtuen jouduimme karsimaan vuodelle 2014 suunniteltuja toimintoja. Yksi säästökohteista oli uusi laajempi luotainkokeilu ja sen ympärille suunniteltu muu toiminta.

Yhteenvetoa

Ikäihmisille suunnattua toimintaa oli toimintakokeilun aikana paljon. Kaikissa ei onnistuttu suunnitellulla tavalla, mutta on todettava, että monet kokeillut asiat olivat alkusysäyksenä isomman vaihteen käynnistymiselle kaupunkimme kulttuurisessa vanhustyössä. Aloimme puhumaan ääneen siitä, että haluamme lähteä kehittämään toimintaa suunnitelmalliseksi ja säännönmukaiseksi. Kirjasimme asian myös vuonna 2013 valmistuneeseen kulttuuripalvelujen strategiaan. Nyt olemme tässä työssä menossa vauhdilla eteenpäin. Toimintakokeilun aikana vanhuspalvelujen sekä myös muiden vanhuksille toimintaa järjestävien tahojen kanssa vahvistunut yhteistyö on ollut tässä hyvänä apuna.

Kyläkarnevaali -tapahtuma a on nyt toteutettu neljä kertaa, ja kuten edellä totesin, niin kolmelle seuraavalle kesälle on jo järjestäjä tiedossa.  Tapahtuman jatkumisen on mahdollistanut se, että järjestelyistä suurimman vastuun kantaa kyläyhdistys. Meidän roolimme on taustatukena toimiminen. Reuna-alueiden lisäksi olemme lähteneet aktiivisesti mukaan kaupunkikeskustan kehittämiseen muun muassa ajattelemalla kaupunkitilaa uudella tavalla. Monipuolisella yhteistyöllä tuemme kaupunkiviihtyvyyttä lisääviä tapahtumia ja tempauksia joko rahallisesti tai tietotaidolla.