16.10.2017

Työryhmät

Työryhmät Sosiaalipolitiikan päivillä 2017

 

  1. SISU-mikrosimulointimalli yhteiskuntatutkimuksessa
  2. Eläketutkimuksen työryhmä
  3. Köyhyys ja tulonjako –työryhmä
  4. Terveys, huono-osaisuus ja sosiaalipolitiikka
  5. European labour markets, precarious jobs and trade unions
  6. Ecosocial Transformation and Sustainable Wellbeing
  7. Monialaisuus hallinnon haasteena
  8. Teknologia, ikääntyminen ja hoiva
  9. Eriarvoisuuden riskit kaupungissa
  10. Naisystävällisen hyvinvointivaltion paradoksit ja uudet riskit
  11. Universalismi sosiaalipolitiikan keinona ja ideaalina
  12. Työelämän (uudet) riskit ja (vanhat) vakuudet
  13. Paikallisen sosiaalipolitiikan työryhmä
  14. Uudet vastaukset vanhoihin riskeihin: osallistuva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
  15. Väkivalta sosiaalisena ongelmana ja yhteiskunnallisena kysymyksenä
  16. Opiskelijatyöryhmä

 

Työryhmien salitiedot

työryhmien salitiedot.png

 
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 
 
1. SISU-mikrosimulointimalli yhteiskuntatutkimuksessa
 

Mikrosimulointi mahdollistaa tulonsiirtojärjestelmään kohdistuvien lainsäädäntömuutosten monipuolisen vaikutusarvioinnin. Tilastokeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen yhdessä ylläpitämä ja Tilastokeskuksen jakama SISU-mikrosimulointimalli kattaa laajasti Suomen tulonsiirtojärjestelmän sosiaaliturvan ja henkilöverotuksen osalta. Mallilla voidaan tehdä sekä esimerkkilaskelmia käyttäjän itse määrittelemille kotitalouksille että aineistopohjaista simulointia käyttäen koko väestöä edustavaa henkilötason otosaineistoa.

SISU-mikrosimulointimallia hyödynnetään lainsäädännön valmistelussa ja arvioinnissa sekä myös tutkimuksissa ja erilaisissa selvityksissä. Malli antaa mahdollisuuden selvittää lakimuutosten vaikutuksia julkiseen talouteen, tuloeroihin ja kannustinloukkuihin. Mallilla on tehty muun muassa viimeisimmän perusturvan riittävyyden arviointiraportin esimerkkilaskelmat, mallia on hyödynnetty perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen selvityksessä ja mallilla on arvoitu kevään 2015 hallitusohjelman vaikutuksia eläkeläisten toimeentuloon. SISU-mikrosimulointimallin suosio on selvässä kasvussa.

Oletko tehnyt tutkimusta SISU-mikrosimulointimallilla? Millaisia tuloksia sait ja mitä haasteita kohtasit? Vai onko sinulla tutkimusidea, jossa ajattelit hyödyntää SISU-mallia? Työryhmään toivotaan esitelmiä tutkimuksista ja selvityksistä, joissa on käytetty SISU-mikrosimulointimallia. Valmiiden tutkimusten ohella ryhmässä voi esitellä myös SISU-mallia hyödyntävien tutkimusten ja projektien suunnitelmia.

Tervetuloa työryhmään, jossa SISU-mikrosimulointimallin nykyiset ja potentiaaliset uudet käyttäjät kokoontuvat!

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

2. Eläketutkimuksen työryhmä
 

Suomen eläkejärjestelmä on pysynyt perusteiltaan varsin muuttumattomana 60-luvulta tähän päivään. Ensisijainen eläkemuoto on työuraan perustuva työeläke, minkä lisäksi pientä tai puuttuvaa työeläkettä täydennetään kansaneläkkeellä tai takuueläkkeellä. Työelämä on kuitenkin muuttunut ja työelämän riskit ilmenevät tänään toisenlaisina kuin 50 vuotta sitten. Samalla osa työelämän riskeistä näyttää vuosikymmenestä toiseen kohdistuvan samoille ryhmille esimerkiksi sukupuolen ja sosioekonomisen aseman suhteen.

Työelämän muutosten voimakkuus ja vauhti herättävät keskustelua – hävittävätkö digitalisaatio ja robotisaatio työpaikkoja ja tuovatko ne myös uudenlaista työtä tilalle? Miten ansioeläkejärjestelmä pystyy vastaamaan palkkapolarisaation, pienpalkkatyön lisääntymisen ja epätyypillisten työurien mukanaan tuomiin haasteisiin? Miten nujertaa eläkeläisköyhyys – joka koskee erityisesti yksin asuvia iäkkäitä naisia? Eläke- ja sosiaaliturvaa tarvitaan edelleen ns. vanhojen riskien, kuten vanhuus ja työkyvyttömyys varalta, mutta haasteena ovat myös ns. uudet sosiaaliset riskit, kuten syrjäytyminen ja ylivelkaantuminen.

Eläketutkimuksen työryhmään toivotaan tänä vuonna erityisesti esityksiä, joissa eläketurvaa ja sen toimivuutta tarkastellaan työelämän muutosten ja riskien näkökulmasta. Myös muut eläkkeisiin liittyvät alustukset sopivat työryhmässä käsiteltäviksi. Sekä empiiriset että teoreettiset esitelmät ovat tervetulleita. Ryhmässä voi esitellä valmiiden tutkimusten ohella myös tutkimusten tai projektien suunnitelmia.

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

3. Köyhyys ja tulonjako –työryhmä
 

Köyhyys ja tulonjako ovat aina olleet eriarvoisuuden tutkimuksen keskeisimpiä tutkimuskohteita. Viime vuosien aikana on kiinnostus taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen vaikutuksia kohtaan kasvanut merkittävästi. Tulonjako ja köyhyys linkittyvät toisiinsa monin eri tavoin. Tulonjako liittyy taloudellisten resurssien jakautumiseen, ja köyhyystutkimus tarkastelee taloudellisten resurssien riittämättömyyttä saavuttaa inhimilliset perustarpeet tai kohtuulliseksi katsottu elintaso. Tuloeroilla ja köyhyydellä on monia vaikutuksia muun muassa koko väestön hyvinvointiin, syrjäytymiseen, sosiaaliseen luottamukseen ja liikkuvuuteen sekä poliittisten ja taloudellisten instituutioiden toimintaan. Sosiaalipolitiikalla on merkittävä rooli, kun etsitään ja tarkastellaan keinoja tuloerojen kaventamiseksi tai köyhyyden vähentämiseksi.

Työryhmään toivotaan niin empiirisiä, teoreettisia kuin metodologisia tutkimuksia ja tutkimussuunnitelmia koskien tulonjakoa ja köyhyyttä. Aiheina voi olla esimerkiksi tuloerojen tai köyhyyden kansainväliset vertailut, köyhyyden yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset, väestöryhmittäiset tarkastelut taloudellisesta eriarvoisuudesta, tuloerojen ja köyhyyden mittaaminen, sosiaaliturvan riittävyys, tulonsiirtojen köyhyyttä vähentävä vaikutus tai politiikkavaihtoehtojen tulonjakovaikutusten tarkastelu.

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

4. Terveys, huono-osaisuus ja sosiaalipolitiikka
 

Terveyden ja sosioekonomisen taustan yhteydestä on huomattavasti tutkimustietoa: alempiin sosioekonomisiin ryhmiin (esimerkiksi tulojen tai koulutuksen mukaan katsottuna) kuuluvilla on heikompi koettu terveydentila, enemmän pitkäaikaissairauksia ja alhaisempi elinajanodote kuin ylempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla. Useat tutkimukset ovat kartuttaneet ymmärrystämme siitä, missä määrin heikko terveys johtaa alhaisempiin tuloihin tai työttömyyteen tai, toiste päin, alhainen sosioekonominen asema on heikon terveydentilan syy. Lisäksi voi olla, että kolmas tekijä, esimerkiksi riskikäyttäytyminen, on sekä terveysongelmien että alhaisen sosioekonomisen aseman taustalla.

Terveyden ja erilaisten huono-osaisuuden tai sosiaalisen syrjäytymisen muotojen yhteyden selvittäminen ja sen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen on tärkeää vaikuttavien politiikkatoimien kehittämiseksi niin terveys-, sosiaali- kuin työllisyyspolitiikankin aloilla. Tutkimus aiheesta voi tuoda esille, miten tehokkaasti yhtäältä sosiaalinen investointi (esim. terveyden edistäminen, koulutus, aktivointitoimenpiteet) ja toisaalta yleinen elintason parantaminen (esim. pienituloisten tukeminen tulonsiirroin) toimivat terveyserojen kaventamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa tuodaan esille terveyden merkitys sosiaalipolitiikan ja huono-osaisuuden analyysissa. Etenkin empiiriset paperit ovat tervetulleita työryhmään. Esitysten toivotaan keskittyvän seuraaviin aihealueisiin: 1) terveyden ja erilaisten sosiaalisen syrjäytymisen tai huono-osaisuuden muotojen yhteys (syrjäytyminen voi käsittää esim. köyhyyden, koulupudokkuuden, työttömyyden), 2) terveyden ja huono-osaisuuden yhteyden taustalla olevat mekanismit, ja 3) sosiaalipolitiikan rooli yhteyden löyhentämisessä. Lisäksi yleisemmät keskustelunaloitteet ja pohdinnat terveyden roolista (suomalaisessa ja kansainvälisessä) sosiaalipolitiikan tutkimuksessa tai siitä, miten sosiaalipolitiikan tutkimus voisi kontribuoida ilmiön ymmärtämiseen tulevaisuudessa, ovat tervetulleita.

Koordinaattori:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

5. European labour markets, precarious jobs and trade unions
 

In the industrialized countries of Europe, the traditional permanent job from which a worker could expect to earn a living wage over years or decades has become scarce, while short-term, unpredictable and poorly paid positions have proliferated. Labeled as “precarious” work, these jobs are widely viewed as either symptoms or causes of rising inequality, poverty, and reduced economic and social mobility.

Welfare states, rather than adapting to comprehensively insure those in precarious employment, tend to grant precarious workers more limited benefits that those in secure positions, prompting Guy Standing, among others, to assert that precarious work is a form of “denizenship,” or limited citizenship.   While some see the causes of precarity in labour market dualization, caused by trade union insiders protecting their members at the expense of labour market outsiders, others rather see unions as the solution to precarity, because in many cases they seek to mobilize and represent precarious workers.  Precarity has been found to relate to outsourcing, and new forms of business contracting, with workers lower down in supply chains usually experiencing more precarious and exploitive conditions than those in the core.  It also impacts variably on different social groups, with gender, ethnicity, age, education, social class and migration status, intersecting to segment labour markets. 

We welcome submission of research on all aspects of precarious work, including but not limited to migrant precarious worker and the trade union representation of precarious workers.

Coordinator:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

6. Ekososiaalinen murros ja kestävä hyvinvointi
 

Luonnontieteilijät ovat varoittaneet viime vuosina yhä vahvemmin äänenpainoin maapallon ekosysteemejä horjuttavista ympäristönmuutoksista. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja maankäytön muutokset muodostavat toisiinsa kietoutuneita vaikutusketjuja, joista seuraa uusia riskejä myös hyvinvointivaltioissa. Näiden riskien kohtaamiseen ja hallitsemiseen tarvitaan uudenlaista kestävän hyvinvoinnin politiikkaa sekä vahvempaa näkemystä kestävistä rajoista. On myös tarpeen ylittää yhteiskunnan ja ekosysteemien välinen erottelu ja siirtyä sosiaalis-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Olemme ekososiaalisen murroksen kynnyksellä, mutta osaammeko ylittää sen kompastumatta?

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka liittyvät ekososiaaliseen tutkimukseen ja kestävän hyvinvoinnin tutkimukseen. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi sitä, millaisia uusia kestävään hyvinvointiin liittyviä ajattelutapoja tai toimintamalleja yhteiskunnasta löytyy tai mitä uutta näiden tutkimuksessa on tapahtumassa Suomessa tai kansainvälisesti. Ryhmään voi tulla esittelemään niin tekeillä olevia kuin valmiitakin tutkimuksia tai kertomaan näkemyksiään siitä, minkälaisten ekososiaalisten kysymysten pitäisi näkyä sosiaalipolitiikan tutkimuksessa, millainen tutkimus edistäisi ekososiaalista politiikkaa ja ekososiaalista murrosta ja mitä kestävän hyvinvoinnin tutkimuksella voitaisiin saavuttaa.

Tarjottujen abstraktien kielestä ja määrästä riippuen työryhmä voi kokoontua toisena päivänä suomeksi ja toisena englanniksi tai vain toisella kielellä yhtenä tai kahtena päivänä. Jos jätät suomenkielisen abstraktin, mainitse oletko valmis pitämään esityksen tarvittaessa englanniksi.

 

Ecosocial Transformation and Sustainable Wellbeing

For years, natural scientists have in ever more alarmed tones warned against environmental changes that are unbalancing Earth’s ecosystems.   Climate change, the loss of biodiversity and changes in land use give rise to intertwined chains of events, giving rise to new risks in the welfare states, too. To meet and control these risks, we need a new kind policy of wellbeing and a stronger view on sustainable limits. It is also necessary to transgress the dichotomy between society and the ecosystem, and make a shift to research on social-ecological systems. We are on the threshold of an ecosocial transformation, but can we step over it without stumbling?

The working group invites presentations on ecosocial research and research on sustainable wellbeing. The topics could cover, among others, new thought models or practices of sustainable wellbeing found in society today, or ongoing research activities in Finland or internationally. We welcome presentations on both work in progress and completed research. We also welcome presentations discussing what kind of ecosocial questions should be covered in social policy research, what kind of research would contribute to ecosocial policy and the ecosocial transformation, and what could be accomplished by studying sustainable wellbeing.

Depending on the language and amount of abstract proposals, the working group can convene in Finnish on the other day and in English on the other day, or only in Finnish or English on one or two days. If you write an abstract in Finnish, please mention if you are ready to hold your presentation in English if required.

Koordinaattorit/Coordinators:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

7. Monialaisuus hallinnon haasteena
 

Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, kustannustehokkuus ovat hyvinvointipalveluiden yhteensovitettamisen keskeisiä tavoitteita. Maakunnallisiin palveluihin siirtyminen vuonna 2019 tulee edelleen lisäämään palveluiden yhteensovittamisen tarvetta. Myös “uudet sosiaaliset riskit” edellyttävät hallinnonalat (sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja kuntoutuspalvelut) ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Miten palvelujärjestelmä onnistuu vastaamaan asiakkaiden monialaiseen palvelutarpeeseen?

“Monialaisuus hallinnon haasteena” -ryhmän esitykset tuovat näkyviksi monitoimijaisen palvelujärjestelmän rakenteellisia haasteita.  Esityksiä toivotaan seuraavista aiheista:

  • Monialaisuuden edistäminen rakenteita ja rahoitusta uudistamalla
  • Monialaisten palveluiden ohjauksen edellytykset ja toimintamallien modernisointi
  • Asiakaslähtöisyys-, vaikuttavuus- ja kustannustehokkuustavoitteiden saavuttaminen monialaisten palveluiden avulla
  • Käytänteet palveluiden yhteensovittamisen onnistumisen takana
 

Tämän ryhmän erityinen kiinnostuksen kohteena on monialaisten palvelukokonaisuuksien toteuttamiselle asetettujen tavoitteiden ja käytännön toimeenpanon suhde uudistuvassa palvelujärjestelmässä. Esimerkkejä ryhmään sopivista tutkimuskohteista ovat mm. sote-uudistuksen rakenteelliset muutokset, TYP-verkostojen toiminta, ohjaamot sekä ammatillisen että sosiaalisen kuntoutuksen palvelut osana palvelujärjestelmän kokonaisuutta.

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

8. Teknologia, ikääntyminen ja hoiva
 

Työryhmässä pohditaan yhteiskunnan teknologisoitumisen, digitalisoitumisen ja ikääntymisen jännitteistä suhdetta. Uudet teknologiat ja digitaalisuus näyttäytyvät yhtäältä mahdollisuutena edistää aktiivista ja osallistuvaa ikääntymistä. Uudet eläköityvät sukupolvet ovat yhä tottuneempia, valveutuneempia ja valmiimpia hyödyntämään uusia teknologioita. Toisaalta digitaalisuus ja teknologisoituminen näyttäytyvät talouden työkaluina, joilla julkisesti rahoitettuja terveys- ja hoivapalveluja tehostetaan ja ikääntymisen kuluja pyritään karsimaan inhimillisestä hoivasta tinkien.

Tässä puristuksessa digitaalisuudesta ja teknologian käytöstä on muodostumassa mittareita, joiden kautta määrittyy mitä on hyvä ja onnistunut vanheneminen.

Samalla keskustelu kolmannen ja neljännen iän suhteesta kytkeytyy osaksi keskusteluja.  Kolmas ikä näyttäytyy aktiivisen kuluttamisen, valinnanvapauden ja terveysteknologioiden aikakautena. Neljäs ikä on taas pelkistymässä negatiiviseen ”toiseuteen”, jossa asumis- ja hoivajärjestelyt ovat fyysisen toimintakyvyn alenemisen ja muistisairauksien vuoksi yhä enemmän toisen armoilla. Tähän vaiheeseen liittyvät kasvavat hoivan tarpeet halutaan yhä useammin ratkaista teknologioiden ja esimerkiksi robotiikan avulla.  Joissakin tulevaisuuden visioissa teknologiset ratkaisut esitetään jopa älykkäämpinä ja pystyvämpinä kuin ikäihmiset. Vaarana on apua ja hoivaa tarvitsevien vanhusten joutuminen teknologisen kontrollin ja valvonnan kohteeksi.

Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka lähestyvät ikääntymistä, uusia teknologioita, digitalisaatiota ja hoivaa empiirisistä, teoreettisista tai käytännön lähtökohdista käsin. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi ikääntyneiden teknologian käyttöä ja terveyden omaseurantaa, hoivatyön digitalisaatiota, älykkäitä asumisratkaisuja ikäihmisille, hoivan robotisaatiota, kuntouttavia teknologioita tai sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien digitalisoimista. Työryhmän järjestää vuonna 2018 alkavan Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare) Technologies, ageing and care –tutkimusryhmä sekä Robotics and the Future of Welfare Services (ROSE) –projekti.

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

9. Eriarvoisuuden riskit kaupungissa
 

Kaupungistuminen on ajankohtainen ilmiö niin Suomessa kuin maailmallakin. Yli puolet maailman väestöstä asuu urbaaneissa ympäristöissä ja osuus kasvaa jatkuvasti. Tämän kehityksen merkitys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Kaupungit ovat kautta historian olleet moniulotteisia ja ristiriitaisia kokonaisuuksia: siinä missä ne ovat tuotannon, luovuuden ja tiedon hermopisteitä, tuottavat ne toisaalta eriarvoisuutta kaupunkikehityksen kohdatessa asukkaita ja kaupunkiseutuja eri tavoin. Tätä pohtii muun muassa Richard Florida, joka kutsuu nykyistä kaupunkien eriarvoisuuden dynamiikkaa Uudeksi urbaaniksi kriisiksi. Miten kasvavilla kaupunkiseuduilla voidaan jäsentää laaja-alaisesti eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja turvata hyvinvointi kaikille kaupunkilaisille?

Sosiaalipoliittisesti kaupunkien eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset kytkeytyvät alan yleisempiin teemoihin. Esimerkiksi kansallinen asuntopolitiikka ja hyvinvointivaltiomalli vaikuttavat merkittävillä tavoilla siihen, mitä globalisaatio tai makrotalouden muutokset tarkoittavat paikallisella tasolla. Toisaalta kaupunki voi itsessään tuottaa eroja ja eriarvoisuutta naapurustovaikutusten välityksellä. Perinteisen sosio-ekonomisen eriarvoisuuden lisäksi on tärkeää suunnata analyyttinen huomio laajemmalle alueelle, joka kattaa erilaiset saavutettavuuden ja osallisuuden muodot, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja hyvinvoinnin eri ulottuvuudet.

Myös kilpailun käsite on kaupunkitilaan liittyvän eriarvoisuuden ytimessä. Kaupungit kilpailevat luovasta luokasta globaaleilla työmarkkinoilla. Saman kaupunkiseudun kuntien kesken taas kilpaillaan hyvistä veronmaksajista. Mitä enemmän taloudellinen kehitys on innovaatioiden ja informaation varassa, sitä voimakkaammaksi muodostuu jako niihin, joita halutaan houkutella alueelle ja niihin, joista mieluiten haluttaisiin päästä eroon. Samalla kilpaillaan myös oikeudesta kaupunkitilaan. Kuka saa esimerkiksi määrittää, mitkä normit ohjaavat käytöstä eri tiloissa? Miten eri ryhmät käyttävät ja voivat käyttää kaupunkitiloja tai liikkua niissä? Miten eri ihmisryhmät pystyvät valitsemaan tai vaikuttamaan asuinympäristöönsä? Kenellä on vara vaikuttaa? Kuka joutuu poistyönnetyksi?

Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, jotka käsittelevät tavalla tai toisella kaupunkia ja eriarvoisuuden tematiikkaa: tervetulleita ovat teoreettiset ja empiiriset esitykset, laadulliset ja määrälliset lähestymistavat; niin tutkimussuunnitelmat, meneillään olevat projektit kuin valmiit tutkimuksetkin. Esitysten teemat voivat käsitellä esimerkiksi asuntopolitiikkaa, segregaatiota, stigmatisaatiota, osallisuutta, marginaalisuutta tai liikkumiseen ja/tai saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä.

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

10. Naisystävällisen hyvinvointivaltion paradoksit ja uudet riskit

 

Hyvinvointivaltion on sosiaalipoliittisessa keskustelussa usein todettu olevan naisen paras ystävä. Kolmekymmentä vuotta sitten tutkija Helga Hernes puhui Pohjoismaista potentiaalisen naisystävällisinä hyvinvointivaltioina. Hernes määritteli naisystävällisen hyvinvointivaltion sellaiseksi, joka ei pakottaisi naisia tekemään miehiä vaikeampia valintoja esimerkiksi suhteessa työhön ja perheeseen, tai sallisi epäoikeudenmukaista kohtelua sukupuoleen perustuen. Hernes myös visioi, että naisystävällinen hyvinvointivaltio tulisi saavuttaa ilman, että muut epätasa-arvon muodot, kuten eriarvoisuus eri naisryhmien välillä, kasvaisi.

Julkiset palvelut sekä laajat työn ja perheen yhdistämistä helpottavat hyvinvointivaltion politiikat edistävät naisten osallistumista työmarkkinoille, ja täten niitä voidaan pitää esimerkkeinä naisystävällisestä sosiaalipolitiikasta. Naisystävällisiksi mielletyillä politiikoilla voi kuitenkin olla myös epäsuotuisia seurauksia naisille itselleen. Institutionaalisten teorioiden mukaan segregoituneista työmarkkinoista ja perhevapaista johtuen naisten olisi Pohjoismaissa vaikeampi päästä kiinni hyviin työpaikkoihin, johtaviin asemiin ja korkeille palkoille. Tätä mekanismia on kutsuttu kirjallisuudessa naisystävällisen hyvinvointivaltion paradoksiksi.  

Tässä työryhmässä olemme kiinnostuneita naisystävällisestä hyvinvointivaltiosta, ja sen mahdollisista paradokseista. Millainen on suomalainen naisystävällinen hyvinvointivaltio 30 vuotta Hernesin teoksen ilmestymisen jälkeen? Millaisia ovat 2010-luvun naisystävällisen hyvinvointivaltion paradoksit ja uudet riskit? Olemme kiinnostuneita myös siitä, voiko naisystävällisestä hyvinvointivaltiosta yhä perustellusti puhua, vai onko naisystävällisyys ja naisten hyvinvointivaltio jäämässä tai jo jäänyt historiaan?

Työryhmään ovat tervetulleita niin empiiriset kuin teoreettiset naisystävällisen hyvinvointivaltion sekä sukupuolen, (epä)tasa-arvon ja sosiaalipolitiikan teemojen rajapinnalle sijoittuvat tarkastelut. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi sitä, millaisia vaikutuksia perhepolitiikan, työelämän tai informaalin ja professionaalisen hoivan kentän muutoksella (tai muuttumattomuudella) on suomalaisen hyvinvointivaltion naisystävällisyydelle.

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

11. Universalismi sosiaalipolitiikan keinona ja ideaalina

 

Universalismi on saanut sosiaalipolitiikan alalla vuosikymmenten aikana moninaisia määritelmiä. Siitä on keskusteltu vaihtelevin merkityksin niin normatiivisena ideaalina kuin käytännön sosiaalipolitiikan järjestämisen tapana. Universalismiin liitettyjä piirteitä ovat muun muassa etuisuuksien ja palveluiden kattavuus ja yhdenvertaisuus.

Universaalien etuisuuksien ja palveluiden piiriin pääseminen ollut kansalaisuus- tai asumisperusteista, toisin kuin selektiivisen sosiaalipolitiikan järjestelmissä. Sosiaalipolitiikan järjestämisen tapana universalismi on usein nähty selektivismin ja partikularismin vastakohtana. Normatiivisena ideaalina universalismille läheisiä käsitteitä ovat tasa-arvo ja solidaarisuus. Näistä yleisesti universalismiin liitetyistä piirteistä huolimatta keskusteluissa sen synnystä, kehittymisestä ja vaikutuksista vallitsee moninaisia ja keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä.

Tässä työryhmässä pohdimme sosiaalipolitiikan universalismia ilmiönä, käsitteenä ja ideaalina. Olemme erityisen kiinnostuneita siitä, millaista on tämän vuosituhannen universalismi ja millaisia edellytyksiä sillä on sekä vanhoissa hyvinvointivaltioissa että sosiaaliturvajärjestelmiään aktiivisesti kehittävissä maissa esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Työryhmään ovat tervetulleita hyvin monenlaiset esitykset. Toivomme niin teoreettisia ja käsitteellisiä analyyseja universalismista kuin myös esityksiä empiirisistä tutkimuksista, joissa universalismi on keskeinen käsite. Esitykset voivat perustua jo tehdylle tutkimukselle tai tutkimuksen ideoinnille.    

Koordinaattori:  

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

12. Työelämän (uudet) riskit ja (vanhat) vakuudet
 

Työryhmässä pohditaan työelämän muutosta ja työmarkkinoiden murroksia. Työelämän muutosten suunnasta ja voimasta on erilaisia näkemyksiä. Yhtäältä puhutaan perustavanlaatuisista ja suurista muutoksista, toisaalta suomalaisessa työelämässä on viitteitä vahvasta jatkuvuudesta ja jopa staattisuudesta. Mitä riskejä muutos tai muuttumattomuus tuo tullessaan?  

Työelämän suuria kysymyksiä ovat työn puute, toimeentulon epävakaus sekä työn epävarmuus ja heikko ennustettavuus. Työelämän muutoksen onkin katsottu lisäävän eriarvoisuutta. Esimerkiksi työelämän laadun on oletettu polarisoituvan globaalin kilpailun paineessa.

Mitä riskejä liittyy tulevaisuuden työhön?  Millaisia riskejä ja toisaalta mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi digitalisaation ja automaation tuomaan muutokseen työn luonteessa ja määrässä? Entä miten sosiaaliturvajärjestelmää tulisi kehittää niin että se huomioisi paremmin työelämän muutoksen tuottamat taloudelliset ja sosiaaliset riskit nyt ja tulevaisuudessa?

Työryhmässä on mahdollista esitellä erilaisia ja eri vaiheessa olevia tutkimuksia, jotka sisällöllisesti kytkeytyvät työelämään tuloon, työssä oloon, työn puutteeseen, työstä poistumiseen tai työn ja ei-työn suhteisiin. Esitysten näkökulmat ja tarkastelutasot voivat olla erilaisia, samoin tutkimusmenetelmät. Erityisen toivottavia ovat työelämän tutkimusta kriittisesti arvioivat esitykset sekä uudet teoreettiset ja käsitteelliset avaukset. Myös vertailevat tutkimukset työelämän muutoksesta ja eri maiden tavoista pyrkiä hallitsemaan työelämän riskejä ovat tervetulleita.

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

13. Paikallisen sosiaalipolitiikan työryhmä
 

Tavallisesti kirjallisuudessa ja keskustelussa oletetaan, että sosiaalipoliittiset ratkaisut ja mallit ovat pääasiassa kansallisia, mutta todellisuudessa kansallisen sosiaalipolitiikan toteutuksessa on suuria paikallisia ja alueellisia eroja, joihin myös kansalliset ja ylikansalliset tekijät, kuten EU, vaikuttavat. Palvelutarjonta on esimerkiksi erilaista tiheämmin asutuilla kaupunkialueilla kuin haja-asutusalueilla.

Tässä työryhmässä tarkastellaan sitä, miten sosiaalipolitiikkaa toteutetaan paikallisesti ja alueellisesti. ”Paikallisuudella“ viitataan tässä kuntiin, erilaisiin toiminnallisesti määrittyviin alueisiin sekä maakuntiin.  ”Sosiaalipolitiikalla“ viitataan taas eri toimijoiden (maakunnat, kunnat, järjestöt, yritykset, kirkko, vapaaehtoiset, vertaiset) muodostamaan kokonaisuuteen paikallisessa tai alueellisessa yhteiskunnassa. Sosiaalipolitiikka ei siis rajoitu tässä työryhmässä julkisen vallan toimenpiteisiin tai muodolliseen politiikkaan.

Tuleva Sote –uudistus muokkaa paikallisen, alueellisen, valtakunnallisen ja ylikansallisen välisiä suhteita ja sen seurauksena syntyy uusia rakenteita ja käytäntöjä. Sote –uudistus ei kohdistu abstraktiin paikalliseen tyhjiöön, vaan sen kohteena ovat jo olemassa olevat paikalliset toimintatavat ja ratkaisut.

Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi kaikki esitykset, jotka koskevat yllä esiteltyjä teemoja. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

  • Empiiriset esimerkit paikallisista / alueellisista tavoista toteuttaa hyvinvointipalveluja. Esitykset voivat keskittyä joihinkin yksittäisiin palveluihin, kuten mielenterveyspalveluihin (paikallinen terveyspolitiikkakaan ei ole pois suljettua).
  • Käsitteelliset ja teoreettiset esitykset.
  • Kunta- tai maakuntakohtaiset vertailut.
  • Kuntien, maakuntien, valtion ja ylikansallisten toimijoiden väliset suhteet sosiaalipolitiikassa.
  • Sote-uudistus ja sen vaikutukset.
  • Paikallisuuksien kansainväliset vertailut.

Työryhmä on kokoontunut aiemmin Sosiaalipolitiikan päivillä vuosina 2012–2016.

Koordinaattori:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

14. Uudet vastaukset vanhoihin riskeihin: osallistuva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
 

Terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden kaventaminen on yksi sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan keskeisistä tavoitteista. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan ole useista syistä onnistuttu saavuttamaan. Ensinnäkin, nykyiset toimenpiteet korostavat liikaa yksilöön liittyviä tekijöitä, eivätkä huomioi yhteiskunnan rakenteellisia tekijöitä, jotka ylläpitävät ja uudistavat eriarvoisuutta. Toiseksi, nykyiset toimenpiteet eivät kohdistu tai puhuttele juuri niitä eniten tarvitseviin väestöryhmiin kuten pitkäaikaistyöttömiin ja ikäihmisin, jotka käyttävät paljon terveys- ja sosiaalipalveluita. Kolmanneksi, sosiaali- ja terveys- sekä työvoimapalvelujärjestelmä ei tällä hetkellä täysin pysty tarjoamaan ja vastaamaan näiden ryhmien terveyden ja hyvinvoinnin tarpeisiin eli lähtökohtaisesti henkilön sosiaalinen asema vaikuttaa siihen minkälaisia palveluita heille tarjotaan tai minkälaista hoitoa he saavat. Viimeisenä, meillä ei ole aikaisemmin ollut tarkempaan tietoa näiden hankalasti tavoitettavien väestöryhmien hyvinvointi- ja elämänlaatuprofiileista sekä niiden taustalla olevista tekijöistä, jotta voisimme räätälöidä eriarvoisuuden kaventamisen toimenpiteet kohdennetusti kullekin väestöryhmälle.

Työryhmän tavoitteena on syventää sosiaali- ja yhteiskuntapoliittista ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden taustalla olevista yksilöön, kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvistä tekijöistä. Lisäksi esitellään uusia osallistavia sosiaalista markkinointia hyödyntäviä toimintamalleja, joiden avulla voitaisiin paremmin tavoittaa ja kuulla sekä edistää heikommassa asemassa olevien väestöryhmien kuten pitkäaikaistyöttömien ja palveluiden paljon käyttävien ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Viimeiseksi työryhmän tavoitteena on pohtia, miten edellä mainittujen väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuutta voidaan edistää entistä tehokkaammin integroimalla edistämisen toimenpiteet ja tarvittavat sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi.

Työryhmän esitykset liittyvät laajaan Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaan tutkimuskonsortioon ”Osallista terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen” (PROMEQ, www.promeq.fi).

Työryhmän kokoonpano ja esityksien työotsikot:

  • Sami Ylistö ym. JyU, ”Pitkäaikaistyöttömien elämänlaadun taustalla olevat tekijät”
  • Sirpa Kannasoja ym., JyU, ” Ikäihmisten toimintamahdollisuudet ja elämänlaatu”
  • Martti Kulvik ym. ETLA, ”Palveluntuottajien näkökulmia terveyden eriarvoisuuteen”
  • Tomi Mäki-Opas ja Marja Vaarama, UEF, ”Elämänlaatu ja huono-osaisuus – mitä tehtäviä politiikalle?”

 

Koordinaattorit:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

15. Väkivalta sosiaalisena ongelmana ja yhteiskunnallisena kysymyksenä
 

Väkivalta on keskeinen sosiaalinen ongelma ja haastava yhteiskunnallinen ja filosofinen kysymys. Mitä 2010-luvulla voidaan sanoa ja sanotaan väkivallasta sosiaalisena ongelmana? Mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon väkivallan eri muotojen tutkimuksessa ja vahingoittavien käytäntöjen kohtaamisessa ja jäsentämisessä?

Väkivaltaa ja sen seurannaisvaikutuksia koskevan ymmärryksen ja asiantuntijuuden tarve on viime vuosina huomattu monilla eri aloilla. Erityisen vakavaksi se on koettu sosiaali- ja terveyssektorilla ja kasvatusalan asiantuntijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Esimerkiksi työelämässä kohdattu väkivalta ja vahingoittavat käytännöt, läheisissä suhteissa tapahtuva väkivalta, kestävää kehitystä estävä rakenteellinen väkivalta, terrorismin uhka sekä kulttuurin, taiteiden ja journalismin rooli ja suhde väkivaltaan ovat viimeaikoina nousseet vahvasti esille sekä arjen käytännöissä että julkisissa keskusteluissa ja kansallisilla ja kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla.

Työryhmään kutsutaan mukaan esityksiä, joissa käsitellään erilaisia arjessa ja instituutioissa kohdattavia väkivallan ilmenemismuotoja ja niiden jäsentämisen ja määrittelemisen tapoja, väkivaltaan puuttumisen mahdollisuuksia, väkivallan haavoittavuutta ja sen kohteena olevien, väkivaltaa käyttävien ja sitä todistamaan joutuvien kokemuksia ja kohtaamisen mahdollisuuksia. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi sekä teoreettisesti, menetelmällisesti että empiirisesti keskustelevia alustuksia.

Koordinaattorit:

  • Marita Husso, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, marita.husso@jyu.fi
  • Marianne Notko, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, marianne.notko@jyu.fi
 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

16. Opiskelijatyöryhmä
 

Opiskelijatyöryhmässä opiskelijat esittelevät omia kandidaatin tai pro gradu -tutkielmiaan. Työryhmä on tänä vuonna teematon, koska kokeilemme, minkälaista kiinnostusta se ylipäänsä herättää opiskelijoissa. Mikäli halukkaita esittelijöitä tulee tungokseksi asti, voidaan valituista töistä hahmotella temaattista kokonaisuutta.

Työryhmän tarkoitus on antaa opiskelijoille tilaisuus esitellä omia töitään ja keskustella niistä. kokemus oman tieteellisen työn esittelystä toimii hyvänä harjoituksena muun muassa opiskelijan tulevaa työelämää ajatellen. Toisaalta työryhmä tarjoaa myös kuuntelemaan tuleville opiskelijoille helpon tavan osallistua Sosiaalipolitiikan päiville.

Työryhmä koostuu 10 min esityksistä ja 10 min keskustelusta.

Työryhmän puheenjohtajina toimivat Sosiaalipoliittisen Yhdistyksen opiskelijajaoston puheenjohtaja Meeri Mäkimattila sekä mahdollisuuksien mukaan tohtoriopiskelija Antti Halmetoja. Työryhmä on suomenkielinen.

Koordinaattori:

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------