18.10.2017

1. SISU-mikrosimulointimalli yhteiskuntatutkimuksessa

 

Työryhmä kokoontuu torstaina 26.10.2017 klo 15:45-18:00 tilassa L207

Mikrosimulointi mahdollistaa tulonsiirtojärjestelmään kohdistuvien lainsäädäntömuutosten monipuolisen vaikutusarvioinnin. Tilastokeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen yhdessä ylläpitämä ja Tilastokeskuksen jakama SISU-mikrosimulointimalli kattaa laajasti Suomen tulonsiirtojärjestelmän sosiaaliturvan ja henkilöverotuksen osalta. Mallilla voidaan tehdä sekä esimerkkilaskelmia käyttäjän itse määrittelemille kotitalouksille että aineistopohjaista simulointia käyttäen koko väestöä edustavaa henkilötason otosaineistoa.

SISU-mikrosimulointimallia hyödynnetään lainsäädännön valmistelussa ja arvioinnissa sekä myös tutkimuksissa ja erilaisissa selvityksissä. Malli antaa mahdollisuuden selvittää lakimuutosten vaikutuksia julkiseen talouteen, tuloeroihin ja kannustinloukkuihin. Mallilla on tehty muun muassa viimeisimmän perusturvan riittävyyden arviointiraportin esimerkkilaskelmat, mallia on hyödynnetty perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen selvityksessä ja mallilla on arvoitu kevään 2015 hallitusohjelman vaikutuksia eläkeläisten toimeentuloon. SISU-mikrosimulointimallin suosio on selvässä kasvussa.

Oletko tehnyt tutkimusta SISU-mikrosimulointimallilla? Millaisia tuloksia sait ja mitä haasteita kohtasit? Vai onko sinulla tutkimusidea, jossa ajattelit hyödyntää SISU-mallia? Työryhmään toivotaan esitelmiä tutkimuksista ja selvityksistä, joissa on käytetty SISU-mikrosimulointimallia. Valmiiden tutkimusten ohella ryhmässä voi esitellä myös SISU-mallia hyödyntävien tutkimusten ja projektien suunnitelmia.

Tervetuloa työryhmään, jossa SISU-mikrosimulointimallin nykyiset ja potentiaaliset uudet käyttäjät kokoontuvat!

Koordinaattorit:

 

Aikataulu

15:45 Työryhmän avaus

16:00–16:30 Tapio Räsänen: Distributional effects of social risks and stress-testing Finnish and European welfare systems

16:30–17:00 Susanna Mukkila: Minimibudjettiköyhyyden arviointi mikrosimuloimalla sekä asiakasmaksujen vienti SISU-malliin

17:00–18:00 Yleistä keskustelua SISU-mikrosimulointimallista ja sen hyödyntämisestä tutkimuksessa; työryhmän osallistujien niin toivoessa Tilastokeskuksen mikrosimulointitiimi pitää lyhyen yleisesittelyn SISU-mikrosimulointimallista

Abstraktit

 

Minimibudjettiköyhyyden arviointi mikrosimuloimalla sekä asiakasmaksujen vienti SISU-malliin 

Susanna Mukkila (THL)
 

Köyhyyttä ja perusturvan riittävyyttä voidaan arvioida monin eri tavoin. Suhteellinen köyhyysaste eli Tilastokeskuksen termein pienituloisuusaste on yleisesti käytetty mittari. Se ei kuitenkaan mittaa perusturvan riittävyyttä, ja köyhyyttäkin vain suhteessa muihin, eli sitä kuinka suurella osalla väestöstä käytettävissä olevat rahatulot jäävät alle 60 prosenttiin kotitalouksien ekvivalenttien tulojen mediaanista.  Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjetit eli minimibudjetit taas kertovat, kuinka paljon rahaa tarvitaan keskivertokotitalouden elämiseen. Kullekin SISU-mallin pohja-aineiston kotitaloudelle voidaan laskea oma minimibudjetti kotitalouden rakenteen mukaisesti painotettuna. Perusturvan riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla täten laskettuun minimibudjettiin kotitalouden käytettävissä olevia simuloituja rahatuloja. Minimibudjettiköyhyyttä on mahdollista tarkastella esimerkiksi sosioekonomisen aseman tai kotitalouden rakenteen mukaan. Minimibudjetteihin perustuvan köyhyyden arviointi aloitettiin jo vuonna 2016 ja nyt julkaistaan päivitetyt arviot.

Minimibudjettiköyhyyden mittaamisessa on edelleen kehitettävää. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut rasittavat erityisesti pienituloisia kotitalouksia. SISU-mallin pohja-aineistosta puuttuvat tällä hetkellä kokonaan tiedot kyseisistä maksuista. Näiden puuttuminen hankaloittaa politiikkamuutosten vaikutusten arviointia pienituloisten kotitalouksien toimeentuloon.  Asiakasmaksuhanke pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen suunnittelemalla, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon maksut voitaisiin viedä osaksi SISU-mallin pohja-aineistoa.  Hoitoilmoitusrekistereistä saatavien tapahtumatietojen perusteella voidaan määritellä asiakasmaksut henkilötasolla. Yhdistämällä nämä tiedot pohja-aineistoon sekä viemällä laskentakaavat SISU-malliin voidaan tulevaisuudessa arvioida paremmin esimerkiksi asiakasmaksujen muutosten vaikutuksia pienituloisten toimeentuloon ja minimibudjettiköyhyyteen.

 

Distributional effects of social risks and stress-testing Finnish and European welfare systems.

Tapio Räsänen
 

Social protection schemes offer protection against various social risks, for example, unemployment. In Finland, microsimulation models are already used in policy evaluation to monitor minimum benefit and poverty levels (Mukkila et. al., 2017). However, monitoring hypothetical households’ poverty indicators do not indicate to what extent the population is protected against poverty risk by the tax-benefit system.

Stress-tests are conducted to find out the extent to which individuals and households are insured against various social risks. Previously, microsimulation models have been used to stress-test tax-benefit systems against unemployment or childbirth (Navicke, 2014) and to estimate distributional effects of mass unemployment (Athkinson et al., 2009).

Firstly, we conduct tests with national SISU microsimulation model for different social risks in Finland and estimate poverty risk rates. Secondly, we conduct test to EU member countries with EUROMOD microsimulation model. After the tests, we compare the scope and level of social protection between member countries.

Atkinson, A. (2009) Stress-testing the welfare state.
Navicke, J. (2014). Between a risk society and a welfare state: social risk resilience and vulnerability to poverty in Lithuania (No. EM4/14). EUROMOD Working Paper.
Mukkila, Susanna, et al. (2017) "Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan." Työpaperi: 2017_006.