28.08.2017

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

AHOT-käytäntö tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Aiemmin hankittu osaaminen voi olla saavutettu aiempien opintojen eli muodollisen koulutuksen kautta tai muutoin kuin muodollisessa koulutuksessa. Hyväksilukua arvioidaan aina suhteessa hyväksiluettavien opintojaksojen tai opintokokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Rehtori on täydentänyt yliopiston tutkintosääntöä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteilla.

Hyväksiluku voi olla joko korvaamista tai sisällyttämistä.

  • Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta. 
  • Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa sellaisenaan. Sisällöllistä vastaavuutta ei edellytetä, mutta opintojen on tasoltaan oltava opetussuunnitelman mukaisia.

Korvaaviksi opinnoiksi ei hyväksytä aiempaan korkeakoulututkintoon jo sisällytettyjä tai sellaiseen sisällytettäviä opintoja, lukuun ottamatta vastaavia viestintä- ja kieliopintoja. Näin ollen esimerkiksi aiempaan ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistotutkintoon jo sisällytetyillä opinnoilla ei voi korvata opintoja (viestintä- ja kieliopintoja lukuun ottamatta).

Sisällytettäviksi opinnoiksi voidaan hyväksyä pääsääntöisesti vain yliopistoissa suoritettuja opintoja.

Lisätietoja hyväksilukemisesta voi kysyä tiedekunnan opintokansliasta tai laitosten koulutussuunnittelijoilta.

AHOT–käytänteet humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa

Oppiaineen (pää- tai sivuaineen) yksittäisten kurssien korvaaminen

    • Korvaavuus käsitellään oppiaineessa. Opintojakson vastuuhenkilö tai oppiaineen pääedustaja arvioivat osaamistavoitteiden täyttymisen aiemmin hankitulla osaamisella.
    • Korvaavuus edellyttää opinto-oikeutta kyseiseen oppiaineeseen.
    • Korvaava suoritus voi olla suoritettu suomalaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa.
    • Hyväksilukemista haetaan sähköisellä lomakkeella, johon liitetään dokumentit aiemmista suorituksista. Sähköisen lomakkeen vastaanottajaksi valitaan humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Hyväksilukemisesta päättää opintojakson vastuuhenkilö tai oppiaineen pääedustaja.

Suomalaisessa yliopistossa suoritettujen opintojen (opintojaksojen tai opintokokonaisuuksien) sisällyttäminen osaksi tutkintoa

    • Muissa suomalaisissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa jonkin yliopiston opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot tai opintokokonaisuudet voidaan sisällyttää tutkintoon sellaisenaan edellyttäen, että ne eivät sisälly aiempaan korkeakoulututkintoon.
    • Sisällytettävät opinnot eivät korvaa mitään opintojaksoa tiedekunnan opetussuunnitelmissa.
    • Toimita alkuperäinen todistus suorittamistasi opinnoista tai opintokokonaisuuksista (lomaketta ei tarvitse täyttää) tiedekunnan opintokansliaan suunnittelija Salla Kujalalle (OPK 116) opintojen rekisteröimistä varten. Todistuksesta tulee käydä ilmi suorituspäivämäärä sekä arvostelu. Jos olet suorittanut jonkin kokonaisuuden valmiiksi, huolehdi, että rekisteriotteessasi on merkintä tästä kokonaisuudesta eli opinnot on koottu opintokokonaisuudeksi. 

Muualla kuin yliopistossa suoritettujen opintojen sisällyttäminen osaksi tutkintoa

    • Yliopisto-opintojen lisäksi tutkintoon voidaan sisällyttää esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen tehtyjä täydentäviä ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly aiempaan korkeakoulututkintoon.
    • Sisällytettävät opinnot eivät korvaa mitään opintojaksoa tiedekunnan opetussuunnitelmissa.
    • Hyväksilukemista haetaan sähköisellä lomakkeella, johon liitetään dokumentit opintosuorituksista. Sähköisen lomakkeen vastaanottajaksi valitaan humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. 
    • Hyväksilukemisesta päättää dekaani.

Ulkomaisissa yliopistoissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen osaksi tutkintoa

    • Ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti tutkintoon korvaamalla tai sisällyttämällä tai molemmin tavoin.
    • Jos haluat korvata jonkin oppiaineen tietyn kurssin, ota yhteyttä oppiaineesta vastaavaan koulutussuunnittelijaan.
    • Jos suorittamasi opinnot eivät korvaa oppiaineen kursseja, ne voidaan sisällyttää tutkintoon valinnaisina ja muina opintoina.
    • Ota yhteyttä suunnittelija Salla Kujalaan (OPK 116), joka käsittelee opintojen sisällyttämisen.
    • Jos opinnoista voidaan koostaa vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus yhteisellä otsikolla (esimerkiksi Itä-Aasian opintoja), voidaan se merkitä näkyviin tutkintotodistukseen kohtaan sivuaineet. Tämä ei kuitenkaan korvaa tutkintoon vaadittavaa sivuainekokonaisuutta. Ulkomaisten opintojaksojen yhdistäminen omaksi kokonaisuudekseen edellyttää, että opinnot ovat samaa alaa. Alle 20 opintopisteen suoritukset lasketaan tutkintoon kohtaan muut opinnot.

Puolustusvoimissa saatu johtamiskoulutus

    • AUK:ssa sekä RUK:ssa suoritetusta johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta hyväksiluetaan 6 opintopistettä tutkinnon valinnaisiin opintoihin (vain AUK:n käyneet 3 op). Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen tulee sisältää seuraavat osiot (tuntimäärissä voi olla eroa):
        • AUK I; Johtamisen ja kouluttamisen perusteet (30 t),
        • AUK II + RUK; Johtamistaidon peruskurssi, Koulutustaidon peruskurssi sekä Johtamis- ja koulutustaidon harjoittelu (n. 137 t),
        • JOHTAJAKAUSI; Koulutustaidon jatkokurssit I-III, Koulutustaidon ohjattu harjoittelu, Tiimityöskentely, Johtamistaidon jatkokurssi, Johtamistaidon ohjattu kehittäminen (n. 660 t). 
    • Opintopisteet merkitään rekisteriin opintokansliassa (suunnittelija Salla Kujala tai opintopäällikkö), jonne sinun tulee toimittaa kopio johtajan palvelustodistuksesta. Palvelustodistuksessa tulee näkyä edellä mainitut osiot.

Muu kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen

    • Muualla kuin virallisessa koulutuksessa hankittua osaamista voi syntyä epävirallisen oppimisen (esim. täydennyskoulutukset, vapaan sivistystyön koulutukset) tai arkioppimisen (esim. työkokemus, luottamustoimet, harrastukset) yhteydessä.
    • Keskeistä ovat kokemuksen kautta hankitut tiedot ja taidot, ei kokemus sinänsä.
    • Hankittu osaaminen on todennettava, jotta sitä voidaan arvioida. Osaaminen voidaan todentaa kirjallisilla dokumenteilla, joiden lisäksi voidaan edellyttää näyttöä osaamisesta. Osaamista arvioidaan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen tai opintokokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, korvaavuus voidaan myöntää joko kokonaan tai osittain.
    • Opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttöä osaamisesta. Lisänäyttö voi olla esimerkiksi näyttökoe, näyttöluento, haastattelu, essee, portfolio ja sen suullinen esittely tai AHOT-tentti.
    • Hyväksilukemista haetaan omalla tarkoitukseen suunnitellulla lomakkeella, johon liitetään dokumentaatio osaamisesta. Sähköinen tai paperinen lomake liitteineen toimitetaan oppiaineesta vastaavalle koulutussuunittelijalle. Hyväksiluvusta päättää oppiaineen pääedustaja.

Yliopiston luottamustoimista myönnettävät opintopisteet

    • Kustakin seuraavasta luottamustehtävästä luetaan hyväksi 2 opintopistettä:
          • vähintään vuosi JY:n virallisessa hallintoelimessä (yliopistokollegio, yliopiston hallitus, tiedekuntaneuvosto, koulutusneuvosto)
          • vähintään vuosi ainejärjestön hallituksessa
          • vähintään vuosi ylioppilaskunnan luottamustehtävässä (edustajiston tai hallituksen jäsenenä tai valiokunnan tai jaoston puheenjohtajana)
          • vähintään vuosi yliopiston opintotukilautakunnassa, yliopiston, tiedekunnan tai laitoksen virallisessa työryhmässä (esim. tiedekunnan opetussuunnitelmatyöryhmä, tutkintolautakunta)
    • Yhdelle opiskelijalle voidaan luottamustehtävistä lukea hyväksi enintään 8 opintopistettä.
    • Opintosuorituksen saa pääsääntöisesti vain toimielimen varsinaisena jäsenenä toimimisesta, ellei varajäsenenä toimiminen ole vastannut työmäärältään varsinaisen jäsenen työmäärää.
    • Toimiminen samassa luottamustehtävässä voidaan lukea hyväksi vain kerran.
    • Hyväksilukeminen voidaan toteuttaa joko korvaamismenettelyllä tai sisällyttämismenettelyllä. Luottamustoimista saadut opintopisteet voidaan tiedekunnan päätöksen mukaisesti katsoa kuuluvan joko kandidaatin tai maisterin tutkinnon pakollisiin tai vapaavalintaisiin opintoihin.
    • Hyväksilukeminen tapahtuu opiskelijan hakemuksesta viimeistään vuoden kuluttua toimikauden päättymisestä. Hakemus toimitetaan tiedekunnan opintopäällikölle.
    • Opintopisteiden saaminen edellyttää, että opiskelija on aktiivisesti osallistunut luottamustehtävänsä hoitamiseen. Suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee laatia raportti, jossa hän kuvaa toimintaansa luottamustehtävässä (yksityiskohtainen kuvaus tehtävistä, joissa opiskelija on toiminut, mitä hän on niissä tehnyt ja arvio, mitä hän on luottamustehtävässä toimiessaan oppinut) sekä reflektoi kertynyttä osaamistaan suhteessa osaamistavoitteisiin.
    • Rehtorin päätös luottamustoimista myönnettävistä opintopisteistä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.jyu.fi/hallinto/rehtori/intra/opintopisteet
    • Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opintopisteitä voi edellisten lisäksi saada myös mm. AIESEC-järjestön hallituksessa tai Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n hallituksessa toimimisesta vastaavasti kuin edellä ylioppilaskunnan luottamustehtävästä. Opintopisteitä voi hakea myös muun vastaavan järjestön hallituksessa toimimisesta, hakemuksista päätetään erikseen.
    • Lisäksi tutortoiminnasta voi saada enintään 4 opintopistettä.
    • Todistus tai varmennettu raportti, portfolio, tms. tulee toimittaa yhteystietoineen opintokansliaan (OPK 116) suunnittelija Salla Kujalalle tai opintopäällikölle.

Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukeminen

Hyväksilukemista ohjaavat säädökset ja säännökset

Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä yliopistolaissa (558/2009).
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
Jyväskylän yliopiston tutkintosäännössä ja sitä täydentävässä rehtorin päätöksessä linjataan yliopiston periaatteet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

Oikaisumenettely

Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Oikaisua voi pyytää päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan.
Päätös oikaisupyyntöön on tehtävä kuukauden kuluessa oikaisupyynnön jättämisestä. Päätös tulee antaa kirjallisesti. Tähän päätökseen tyytymätön voi edelleen hakea siihen oikaisua tiedekunnan tutkintolautakunnalta. Opiskelija voi hakea oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisupyyntö toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Tiedekunnan tutkintolautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (Yliopistolaki 81 §).